Siemenperuna-alan suurimmat toimijat ja sidosryhmät kokoontuivat Ruokaviraston kutsumina Ouluun päivittämään ajankohtaisia kuulumisia.
Siemenperunatuottajat kertoivat, että Keski-Euroopan suurissa perunantuotantomaissa yhä useammat viljelijät ovat siirtyneet tuottamaan siemenperunan sijasta ruokateollisuusperunaa. Monissa maissa perunan karanteenituhoojat kuten peruna-ankeroiset ovat vaikea ongelma ja riski siemenperunatuotannolle. Perunan virustauteja esiintyy Keski-Euroopassa selvästi Suomea enemmän ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöiden yleistyminen on hankaloittanut viljelyä. Suomella on hyvä mahdollisuus kasvattaa siemenperunan markkinointia Keski-Eurooppaan. Siemenperunaa vietiinkin keväällä 2024 ennätysmäärä ja näyttää, että keväästä 2025 on tulossa ainakin yhtä hyvä. Keski-Euroopassa kysyntää on erityisesti korkeimmista siemenluokista, joita voidaan käyttää edelleen siemenperunatuotannon kantasiemenenä.
Siemenperunaa on tuotettu Suomessa pitkään noin 1 000 ha, mutta alaa olisi kasvatettavissa kohtuullisen helposti. Tärkeintä on karanteenituhoojista vapaat pellot. Siemenperunaa sertifioidaan vuosittain 20–24 miljoonaa kg ja pääosa tuotannosta keskittyy Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalle. High Grade -alueella tuotetaan noin 70 % Suomen siemenperunasta. Korkealaatuisen tuotantoalueen säilyminen puhtaana vaarallisista kasvintuhoojista onkin ensi arvoisen tärkeää tuotannon varmistamiseksi.
Maa- ja metsätalousministeriön edustajan mukaan EU-komissio valmistelee uutta lisäysaineistolainsäädäntöä, joka koskee myös siemenperunaa. Lainsäädännön arvioidaan valmistuvan alempiasteisine asetuksineen vuonna 2028 tai 2029. Komission lainsäädäntöehdotus uusista genomitekniikoista kuten geenieditoinnista on ollut seisahduksissa, mutta valmistelu on nyt taas käynnistymässä.
Ruokaviraston edustaja kertoi, että tämän kauden perunan virusten laboratoriotesteissä löytyi kohtuullisen vähän haitallisia viruksia. Sähköisen asioinnin automatisointi edistyy ja laboratorioanalytiikkaa kehitetään tavoitteena nopeuttaa analyysejä. Myös muita tarkastusmenetelmiä kehitetään ja aikeena on kokeilla uutta tarkastusteknologiaa.
Kasvinterveyden asiantuntija raportoi, että yleisesti ottaen karanteenituhoojista peruna-ankeroinen on harmillisen yleinen muualla Euroopassa. Vaalea- ja tummarengasmätää sekä perunasyöpää löytyy jonkin verran, valitettavasti myös muista Pohjoismaista. Epitrix-perunakirppa on ongelmana Espanjassa ja Portugalissa. Siemenperunan tuonnissa muista Euroopan maista tulisikin käyttää harkintaa.
Hanna Kortemaa
osastonjohtaja
kasvintuotannon osasto