Suomessa siemenperunan laatuvaatimukset ovat tiukemmat kuin EU:n minimivaatimukset. Suomessa tehdään myös enemmän siemenperunan laboratoriotutkimuksia kuin muualla EU-alueella. Toisesta EU-maasta tulevan siemenperunan laatua ei pysty tämän takia suoraan vertaamaan Suomessa tarkastettuun ja hyväksyttyyn siemenperunaan.
Ruokaviraston tunnus ”turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun kumppanina” näkyy perunan koko elinkaaressa: sen tuottamisessa, myynnissä ja viimein kuluttajan lautasella.
Turvallisuutta takaavat siemenperunan tarkastukset, jotka tehdään elintarvikelinjan siemenyksikössä ja laboratorioanalyysit laboratorio- ja tutkimuslinjan kasvianalytiikkayksikön siemenlaboratoriossa. Suomalaisen perunan kilpailukykyä turvaa elintarvikelinjan kasvinterveysyksikkö, joka valvoo, ettei vaaralliset kasvintuhoojat pääse Suomen rajojen sisälle ja mahdollisesti perunapeltoon pilaamaan perunasadon.
Siemenperuna tarkastetaan perusteellisesti – eikä turhaan
Siemenperunaa tuotetaan noin tuhannen hehtaarin alalla ja sertifioidaan vuosittain noin 22 miljoonaa kiloa. Sertifioinnilla tarkoitetaan Ruokaviraston tekemää virallista tarkastusta ja hyväksymistä. Siemenperuna myydään suljetuissa pakkauksissa, joihin on kiinnitetty vakuustodistus.
Ennen kuin siemenperuna voidaan istuttaa tuotantopellolle, on peltomaasta otettava näyte, josta tutkitaan, ettei maa ole peruna-ankeroisen saastuttama. Siemenperunaviljelijän pellolla tehdään joka vuosi, siemenluokasta riippuen, yhdestä kahteen tarkastusta, jossa selvitetään muun muassa kantasiementiedot, esikasvit, lajikeaitous sekä kasvitaudit.
Syksyllä otetaan mukulanäytteet. Niistä tutkitaan perunan virukset sekä vaarallisiin kasvintuhoojiin kuuluvat perunan vaalea ja tumma rengasmätä. Vaarallisia kasvintuhoojia eli karanteenituhoojia ei siemenperunatuotannossa saa esiintyä lainkaan. Virukset ovat laatutuhoojia ja niiden esiintymiselle on enimmäismäärät siemenperunaluokittain.
Siemenperunan lajittelun jälkeen mukuloista otetaan näyte, joille tehdään silmämääräinen varastotarkastus. Varastotarkastuksessa keskitytään erityisesti kasvitauteihin, vioituksiin ja kokoluokkaan.
Lopuksi siemenperuna sertifioidaan ja markkinoidaan suljetussa pakkauksessa, johon on kiinnitetty virallinen vakuustodistus-kasvipassi.
Lainsäädäntöuudistukset sekä siemenille että kasvinterveyteen
Uusi siemenlaki tulee voimaan 1.7.2019. Koska EU:n siemendirektiivejä ei ole muutettu, muutokset ovat osittain teknisiä eikä mitään massiivisia uudistuksia ole uuden siemenlain myötä tulossa.
Uudistuksista voidaan mainita uudet tekniikat esimerkiksi koneellinen allekirjoitus ja dronen eli lainsäädäntötermein ilmaistuna miehittämättömän ilma-aluksen käyttö valvonnassa. Myös epäasiallinen toimija voidaan pysäyttää lainsuomin keinoin entistä tehokkaammin esimerkiksi sulkemalla nettikappa.
Uutta on myös siemenpakkaamojen hyväksyminen kymmeneksi vuodeksi kerrallaan ja riskiperusteinen valvonta. Riskiperusteisessa valvonnassa tarkastuskäyntien määrään vaikuttaa se, kuinka hyvin toimija on aikaisemmin täyttänyt lainsäädännön vaatimukset.
Kasvinterveyslainsäädäntö EU:ssa tulee voimaan joulukuussa 2019 ja koskee sellaisenaan myös Suomea. Siemendirektiivien laatutuhoojat, kuten perunarupi ja tyvimätä, ja niiden laatuvaatimukset siirtyvät osaksi kasvinterveyslainsäädäntöä. Uusi lainsäädäntö edellyttää toimijoiden rekisteröitymistä, osaamisen osoittamista sekä kasvipassin käyttöä.
Harmaa siemenkauppa on harmaata taloutta
Harmaan siemenkauppa eli sertifioimattoman siemenen myynti on uhka viljelijälle ja se vaarantaa myös kasvinjalostustoiminnan.
Miksi harmaan siemenen kauppaa käydään?
Syinä voivat olla esimerkiksi taloudellisen hyödyn tavoittelu, tapa toimia, tietämättömyys tai niukkuus siemenestä tai lajikkeesta.
Mitä ongelmia harmaa talous aiheuttaa?
Suurin riski on vaarallisten kasvintuhoojien riski eli valvomattoman siemenperunan mukana voi tulla Suomeen kasvintuhoojia, joko kasvitauteja tai tuhohyönteisiä. Perunan laadun, satotason ja lajikeaitouden alentumisen riski on hyvin merkittävä.
Miten harmaata taloutta voidaan estää?
Ruokavirasto tekee yhteistyötä talousrikospoliisin, verottajan ja lajike-edustajien kanssa. Käytössä ovat hallinnolliset rangaistukset kuten markkinointikielto, seuraamusmaksu, uhkasakko sekä nettisivujen sulkeminen.
Jokainen voi ilmoittaa laittomasta siemenkaupasta viranomaisille. Ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi Ruokaviraston nettisivuilla olevan lomakkeen avulla.
Juhli kanssamme siementarkastuksen 100 vuotta!
Valtiollinen siementarkastus aloitti vuonna 1919, joten tänä vuonna juhlitaan sadatta vuotta jatkunutta siementarkastusta.
Syksyllä on kansainvälinen siemenseminaari. Sertifioidun siemenen asiaa pidetään esillä ammattilehdissä sekä sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #Siemen100. Sertifioituun siemeneen liittyen on julkaistu useita videota, jotka löytyvät Ruokaviraston nettisivuilta
Okra-näyttelyn yhteydessä, 3. - 6.7.2019, pidetään Loimaalla avoimet ovet, johon kaikki ovat tervetulleita.
Lisätietoja Loimaan avoimien ovien päivästä.
Kirjoitus perustuu Perunatutkimuksen talvipäivillä 2019 pidettyyn esitykseen
Hanna Kortemaa
osastonjohtaja, kasvintuotannon osasto