Maailmalla on jo vuosikymmenten ajan oltu huolissaan alati pahenevasta bakteereiden antibioottiresistenssitilanteesta. Käytössä olevat antibiootit eivät enää tehoa bakteeri-infektioiden hoidossa. Vastustuskykyisten bakteerien ongelman arvioidaan olevan ilmastonmuutoksen ohella vakavimpia ihmiskuntaa uhkaavista tekijöistä. On arvioitu, että tulevaisuudessa useampi ihminen kuolee resistentin bakteerin aiheuttamaan infektioon kuin syöpään.
Kokonaistilanne antibioottiresistenssin suhteen Suomessa on maailman ja Euroopan parhaimpia. Resistenssitilanteeseen eniten vaikuttava tekijä on antibioottien kulutus: mitä enemmän käytetään antibiootteja, sitä enemmän on resistenttejä bakteereita. Terävä lukija huomaa myös antibiootteja vähiten käyttävissä maissa olevan herkempiä bakteereita. Tämä ei ole sattumaa. Tilanne ei kuitenkaan itsestään ole tällaiseksi muovautunut, vaan sen taustalla on vuosien työ ja runsaasti eri alojen ammattilaisia.
Tietoa ja tutkimusta resistenssiongelman laajuudesta
Maailman terveysjärjestö, WHO, julkaisi kuusi vuotta sitten maailmanlaajuisen toimintasuunnitelman koskien antibioottiresistenssiä. Sen keskeisimmät viestit olivat lisätä tietoisuutta ongelmasta, edistää aiheen tutkimista, parantaa tulehdusten ehkäisyä, optimoida antibioottien käyttö eläimillä ja ihmisillä, sekä kehittää taloudellisia perusteita kehittää uusia lääkkeitä, tutkimusvälineitä ja rokotteita.
Maailmanlaajuista hanketta edistetään Suomessa Mikrobilääkeresistenssin kansallisella toimintaohjelmalla. Tämän ohjelman toimikautta on jatkettu vuoden 2022 loppuun. Ohjelmassa on esitetty lukuisia toimia, joilla toteutetaan WHO:n suunnitelman peruspilareita laajalla rintamalla. Toimien pääpaino oli koulutuksessa, valistuksessa, sekä tutkimuksessa, mutta myös teknisten ratkaisujen kehittämisessä. Yksi tavoitteista oli eläinlajeja koskevan mikrobilääkkeiden käyttötiedon kerääminen. Paljon työtä vaatinut järjestelmä otetaan käyttöön ensi vuonna ja eläinlajikohtaisia kulutustietoja voimme odottaa parin vuoden sisällä – ensi kertaa Suomen historiassa. Samaan aikaan on kehitetty avoimempaa ja ajantasaista järjestelmää jakaa tilastotietoa bakteerien resistenssistä ja resistenssitilanteen kehityksestä, sekä esiintyvistä eläintaudeista yleensä. Ruokavirasto jakaa tätä informaatiota Avoin tieto -palvelussa. Nämä innovaatiot auttavat kehittämään resistenttien bakteerien torjuntatoimia laajamittaisten ja ajankohtaisten tietoverkostojen myötä.
Vähemmän lääkekäyttöä – vähemmän resistenssiä
Suomessa eläinten mikrobilääkkeiden myynti on vähentynyt tuntuvasti jo lähes vuosikymmenen ajan. Myyntimäärät ovat vähentyneet lähes kolmanneksella ja kriittisesti tärkeissä lääkeryhmissä pudotus on ollut jopa tätäkin suurempi. Antibioottien kokonaismyynti oli vuonna 2020 pienempi kuin koskaan seurannan aloittamisen jälkeen. Työtä on kuitenkin jatkettava, jotta suotuisa kehitys jatkuisi. Vaikka tavoitteena ei ole käytön vähentäminen nollaan tiedetään, että vähemmälläkin pärjää.
Lähinaapureissamme Ruotsissa antibioottien kulutus niin eläimillä kuin ihmisillä, suhteutettuna eläin- ja ihmismäärään, on vähäisempää kuin meillä. Myös monet bakteerit ovat Ruotsissa antibiooteille herkempiä. Tämä ei vähennä Suomessa jo tehdyn työn arvoa. Vaaditaan suuria ponnistuksia, jotta kokonaisten ammattiryhmien ja joskus jopa koko kansan asenteet antibioottihoitoihin saadaan muutettua. Jo parissa vuosikymmenessä on onnistuttu muuttamaan lääkityskäytäntöjä paikallishoitoja suosivaksi ja enemmän tulehduksen taustalla olevan syyn hoitoa painottavaksi, jotta toistuvat tulehdukset voidaan ehkäistä. Samanaikainen tutkimusmenetelmien kehittyminen on mahdollistanut entistä tarkempia ja nopeampia diagnooseja. Nämä uudet menetelmät ja lähestymistavat ovat vaatineet niin ohjaavilta viranomaistahoilta kuin lääkkeitä määrääviltä kliinikoilta rohkeutta kokeilla toista lähestymistapaa ja unohtaa vanhat käytänteet. Todellinen muutos lähtee ruohonjuuritasolta, eli lääkärin täi eläinlääkärin vastaanotolta.
Thomas Grönthal
Erikoistutkija, ELT, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri