Tässä kirjoituksessa astumme karanteenikasvintuhoojien ja niiden sääntelyn kansainväliseen maailmaan. Meillä kaikilla on roolimme tuossa mutkikkaassa kuviossa. Muun muassa kansainvälisen kaupankäynnin kasvun myötä kasvintuhoojien - kasvitautien ja -tuholaisten – leviäminen on entistä suurempi uhka maailmanlaajuisesti. Siten alla kuvattu esimerkinomainen tilanne on lähes tavanomainen.
Maailmalla on todettu uuden uhkaavan kasvintuhoojan X hävittävän lehtipuita. Tuhooja on mahdollisesti levinnyt juuri uudelle alueelle ja aiheuttaa uusissa olosuhteissa vahinkoa, jota se ei alkuperäisellä levinneisyysalueellaan ole aiheuttanut. Tieto tästä on ehkä saatu kyseisen maan viranomaiselta, joka on ilmoittanut asiasta IPPC:n (International Plant Protection Convention) kautta. IPPC:n sivuilla julkaistaan eri maiden ilmoittamat tuhoojahavainnot. Myös alueellinen organisaatiomme Euroopan ja välimerenmaiden kasvinsuojelujärjestö EPPO ylläpitää tietokantaa, johon on kerätty tietoa eri maiden tuhoojatilanteesta.
Onko tilanteessa mitään tehtävissä? Voisiko tuhooja X levitä myös EU:n alueelle? Mitkä olisivat sen mahdolliset vaikutukset? Selvitys alkaa eli tuhoojan aiheuttamat riskit EU:n alueelle arvioidaan. Riskinarvion tekee EPPO tai Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA. Riskinarvio voi olla myös jonkin yksittäisen EU-jäsenmaan tekemä.
Riskinarviossa arvioidaan, kuinka todennäköistä tuhoojan X saapuminen EU:n alueelle on, ja voisiko tuhooja asettua tänne. Asettumisen todennäköisyyteen vaikuttaa esimerkiksi ilmasto. Lisäksi arvioidaan tuhoojan mahdollista leviämistä EU:n sisällä sekä tuhoojan aiheuttamia haittavaikutuksia. Haittavaikutukset voivat olla taloudellisia, sosiaalisia tai ympäristövaikutuksia. Riskinarvion sisältö, samoin kuin muut kasvintuhoojien sääntelyyn liittyvät periaatteet ja toimet, on määritetty kansainvälisissä standardeissa.
Riskinarvioinnin jälkeen riskinhallinta
Kun tuhoojan aiheuttamat riskit on arvioitu, on riskinhallinnan vuoro. Erityisessä EU:n komission työryhmässä käsitellään riskinarviota jäsenmaiden asiantuntijoiden voimin. Ryhmän työn tuloksena laaditaan yksityiskohtainen raportti. Erityisen merkittävän tuhoojan X saapumisen estämiseksi raportissa ehdotetaan tuhooja lisättäväksi karanteenituhoojien listalle. Karanteenituhoojia ei saa tuoda EU:n alueelle ja kaikki mahdolliset esiintymät hävitetään.
Raportissa on analysoitu kaikki leviämisreitit ja ehdotettu lehtipuutavaran tuonnille ehtoja. Jos katsottaisiin, että tuhoojan saapumista ei muilla tavoin voida estää, voitaisiin asettaa tuontikielto. Kansainvälisten periaatteiden mukaan tuontikieltoa ei aseteta, jos on olemassa jokin muu keino estää tuhoojan saapuminen. Tuhoojan X kohdalla ehdotetaan lehtipuutavaran kuumennuskäsittelyä tuonnin ehdoksi niistä valtioista, joissa tuhoojaa esiintyy.
Päätöksenteko komission pysyvässä kasvinterveyskomiteassa
Työryhmän ehdotus tuhoojan sääntelystä jatkaa päätöksentekotasolle. Päätös tehdään niin sanotussa EU:n komission pysyvässä kasvinterveyskomiteassa, jossa ovat mukana kaikki EU:n jäsenmaat. Tuhooja lisätään karanteenituhoojien listalle ja puutavaran tuonnin ehdot lisätään kasvinterveyslainsäädäntöön. Ennen tätä voivat EU:n ulkopuoliset maat vielä kommentoida esitystä.
Nyt olemme tilanteessa, jossa tuhoojan saapumisen estämiseksi on asetettu puutavaran tuonnille EU:n ulkopuolelta tiettyjä vaatimuksia. Lähtömaan kasvinterveysviranomaisten velvollisuus on huolehtia, että vaatimukset täyttyvät. Puutavaran osalta heidän tulee tehdä vietävän puutavaran ja sen käsittelypaikkojen tarkastuksia varmistuakseen siitä, ettei tavarassa ole EU:n karanteenituhoojia ja että käsittely vastaa EU:n asettamia vaatimuksia. Tämän he todistavat myöntämällään kasvinterveystodistuksella (Phytosanitary Certificate). Tuojan, myös yksityishenkilön, velvollisuus on hankkia tuomalleen tavaralle tämä todistus. Ennen maahantuontia tulee tavarasta tehdä vielä ilmoitus EU:n sähköisessä tuontijärjestelmässä (TracesNT). Tämän ilmoituksen perusteella Suomen kasvintarkastajat tekevät tavaralle tarkastuksen ennen kuin se hyväksytään maahantuotavaksi.
Uusi lainsäädäntö on jouhevampaa
Uudessa vuoden 2019 lopussa voimaan tulleessa kasvinterveyslainsäädännössä on uusia elementtejä, joiden avulla voidaan reagoida uusiin uhkiin myös edellä kuvattua prosessia jouhevammin, ennen kuin mahdollinen tuhoojauhka on perusteellisesti arvioitu. Tällöin asetetaan väliaikaisia toimenpiteitä, kunnes riskit on arvioitu.
Koko edellä kuvattu toimenpiteiden ja vastuiden ketju on tärkeä, jotta voimme tehokkaasti suojella esimerkiksi Suomen metsiä uusilta uhkaavilta kasvintuhoojilta. Myös matkustavan yksityishenkilön on huolehdittava siitä, ettei hän toiminnallaan vaaranna kasvinterveyttä. Ruokaviraston nettisivuilta löytyy tietoa kasvien ja kasvituotteiden tuonnin vaatimuksista. Suojelemalla kasveja suojelemme elämää.
Sari Haikola
ylitarkastaja, kasvien tuotanto- ja vientijaosto
Twitter: @sarihaikola