Perunalla on monia taudinaiheuttajia ja tuholaisia. Sadon laatua ja määrä heikentävistä kasvustoviruksista yleisin on Y-virus. Virus siirtyy saastuneessa siemenmukulassa peltosukupolvesta toiseen, ja pellossa kasvista toiseen kirvojen välityksellä. Y-viruksen testaus on pakollista sertifioitavasta siemenperunasta. Se tutkitaan esiperus- ja perussiemenluokkien viljelysten sadosta otetuista näytteistä. Suomessa ensimmäistä kertaa virustestauksen kohteena olevien viljelysten sadosta tutkitaan myös A-, S-, M-, X- ja PLRV-virukset. Tutkimuksista ja tarkastuksista sekä näytteenotosta vastaa Ruokavirasto.
Y-virusta löytyi 2024 siemenperunasadosta hyvin vähän. Sitä tavattiin vähäisiä määriä seitsemältä viljelykseltä – yhdestä kahteen prosenttia sadon mukuloista oli saastunut, maksimissaan viisi prosenttia. Yhteensä testattiin lähes kolmensadan siemenperunaviljelyksen sato. Suomessa tuotetun siemenperunan hyvä Y-virustilanne on jatkunut jo useiden vuosien ajan.
Harvinaisemmat virukset tulevat Keski-Euroopasta
S-virustakin löytyi seitsemältä viljelykseltä, ja saastuneiden mukuloiden osuus oli suurempi kuin Y-viruksella. Kaikkien S-viruksen saastuttamien erien kantasiemen oli ulkomaista. S-, M-, X-, A-, ja PLRV-viruksen löytymisestä seuraa luokanlasku A-luokkaan. Luokanlaskulla varmistetaan, etteivät Suomessa harvinaiset virukset runsastu siemenperunan välityksellä. Hylkäysraja laboratoriotestauksen perusteella on 10 prosentin saastunta mukulasadossa (kaikki virukset yhteensä).
Hankalasti torjuttavaa kierrelehtisyysvirusta (PLRV) virusta ei vuoden 2024 siemenperunasadosta löytynyt. Sitä on kuitenkin löytynyt 2020-luvulla kolmena vuotena siemenperunaviljelyksiltä, jotka oli perustettu ulkomaisella kantasiemenellä. PLRV- ja S-viruksen löytyminen kertoo vaikeasta virustilanteesta Keski-Euroopassa, jossa viruksia levittäviä kirvoja on lämpimän ilmaston takia paljon ja viljelykset lähellä toisiaan. Suomessa noin 70 % siemenperunasta tuotetaan melko pohjoisessa, Tyrnävällä Oulun eteläpuolella korkealaatuisen siemenperunatuotannon high grade (HG) -alueella. EU:n HG-statuksen saaminen edellyttää, että alue on vapaa vaarallisista kasvintuhoojista.
Vaarallisia kasvintuhoojia, perunan vaaleaa- ja tummaa rengasmätää sekä peruna-ankeroisia, ei esiinny siemenperunatuotannossa Suomessa.
Kierrelehtisyysviruksen testaus. Kuva: Tarja Hietaranta
Säännöllinen seuranta kannattaa
Tuloksia siemenperunan virustestauksesta on kertynyt Ruokaviraston ja sitä edeltävien organisaatioiden tekemistä tutkimuksista 1980-luvulta asti.
Tutkimuksilla varmistetaan markkinoitavien siemenperunaerien laatu, mutta sen lisäksi vuosittain kertyvät tutkimustulokset ovat tärkeä työkalu virusten torjunnassa. Esimerkiksi 2000-luvun alussa Suomessa levisi ja muualla maailmassa nopeasti Y-viruksen uusi NTN-rotu, jolle viljelyssä olleilla perunalajikkeilla ei ollut vastustuskykyä. Suuren virusmäärän takia siemenperunaeriä jouduttiin hylkäämään ja kantasiemenerien luokkia laskemaan, mistä aiheutui suoranaista pulaa joidenkin ruoka- ja teollisuusperunatuotannossa tärkeiden lajikkeiden siemenistä.
Tilanne saatiin hallintaan, kun uusien, PVYNTN-rodulle vastustuskykyisten lajikkeiden osuutta viljelyssä lisättiin, ja alttiiden lajikkeiden viljelystä luovuttiin. Tärkeitä olivat myös Helsingin yliopiston ja MTT:n (Luke) yhteistyössä siemenenperuna-alan toimijoiden kanssa toteuttamat hankkeet, joista saatiin tietoa ja viljelyteknisiä ratkaisuja Y-viruksen hallintaan. Toimenpiteiden tehoa voitiin seurata viranomaistutkimusten tuloksista. Ilman seurantaa oireettomana leviävät taudinaiheuttajat voisivat alkaa runsastua huomaamatta.
Hanna Ranta
jaostopäällikkö
siemenlaboratoriojaosto