Viljelijä – tiedätkö, miksi sait kesällä viljan näytepyynnön Ruokavirastolta? Kysyikö Luonnonvarakeskus (Luke) sinulta sadon määrää? Miksi näitä tietoja kerätään? Mietitkö, miksi kysyimme juuri sinulta?
Läpi historian on todettu tärkeäksi kerätä tietoa viljasadosta ruokaturvan vuoksi, sillä nämä tiedot kertovat, riittääkö ihmisille ruokaa ja eläimille rehua. Luken satotilasto ja Ruokaviraston viljan laatuseuranta tarjoavat yhdessä kokonaisarvion esimerkiksi kaurasadon laadusta. Jokainen tietonsa ja viljanäytteen antanut viljelijä on mukanamme rakentamassa laadukasta tietoa suomalaisesta viljasta.
Viljatilastot antavat kokonaiskuvan sadon määrästä ja sen käyttökelpoisesta osuudesta. Kasvukauden sääolosuhteet vaikuttavat sekä sadon määrään että laatuun. Esimerkiksi homemyrkky deoksinivalenolia (DON) tuottavien Fusarium-sienten esiintymisessä vuosien välinen vaihtelu on suurta, minkä lisäksi sienten kyky tuottaa hometoksiineja vaihtelee vuosittain. Satovuosien vaihtelun vuoksi on tärkeää saada jokaisesta satovuodesta kattavaa ja puolueetonta tietoa. Vuosittainen seuranta mahdollistaa muutosten havaitsemisen, mikä korostuu ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioitaessa. Viljan sadon ja laadun seuranta on kansainvälisestikin poikkeuksellinen aineisto, jota hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksissa.
Kauralle on kysyntää sekä Suomessa että muualla maailmassa. Kaura onkin ainoa suomalainen vilja, jonka tuotanto on merkittävää koko EU-tasolla. Kauran elintarvikekäyttö kasvaa ja suomalaista kauraa halutaan eri puolilla maailmaa. Vaikka kasvukausi 2020 ei mahdollistanut määrällisesti hyvää viljasatoa, kaura selvisi viljoista parhaiten. Laadussa kaura ylitti odotukset etenkin alhaisten DON-hometoksiinipitoisuuksien vuoksi. Sato- ja laatutietoja käyttävät kaikki viljaketjussa mukana olevat. Kauran viljelijänä saat tilastoistamme tärkeää tietoa viljan laadusta – satokohtaisesti, alueellisesti ja jopa lajikekohtaisesti.
Edustava otos koko maasta – riittävästi, mutta ei liikaa tiloja
Aivan summamutikassa et tullut kyselyihin mukaan. Suomen 46 000 maatilaa ryhmiteltiin maantieteellisen sijainnin mukaan 16 alueeseen. Sen jälkeen kunkin alueen tilat jaettiin seitsemään eri ryhmään tilan tuotantosuunnan mukaan – esimerkiksi viljatiloihin tai maitotiloihin. Lisäksi tarvittiin vielä kolmas jako eri kokoisiin tiloihin. Kaiken tämän jälkeen tilastotieteilijämme valitsi satunnaisesti jokaisesta noin 650 tilan osajoukosta maatilaedustajat kyselyyn – sinun tilasi on niistä yksi. Edustat keskimäärin seitsemää maatilaa satokyselyssä. Tästä porukasta valittiin vielä uusi otos laatuseurantaa varten viljalajit ja maatieteellinen jakauma huomioiden. Viljanäytteesi edustaa noin 20 viljan viljelijän viljasatoa. Tilasi on siis tarkkaan valittu!
Mistä tietoa löytyy? Tilastot kertovat
Eurostat on koko EU:n tilastoviranomainen, jonne kaikki EU-maat lähettävät samansisältöistä tilastotietoa peltokasvituotannosta. Suomen osalta pääosa tiedoista saadaan satokyselystä. Siihen vastaat helposti nettilomakkeella lokakuun aikana. Viime vuosina olemme saaneet tusinan verran eri puolilla Suomea työskenteleviä Luken työntekijöitä haastattelemaan ne tilat, jotka eivät itse ole ehtineet tai voineet antaa tietoja netissä.
Viljanäytteitä tarvitaan sinulta sitä mukaa kun satoa saadaan puiduksi. Syksyllä tiedon tarve on suuri. Olemme hengessä mukana ja jännitämme, minkälainen kuluneen kesän sadon laatu on! Sitähän ei tiedä, ennen kuin vilja on saatu laariin asti.
Satonäytteistä tutkitaan viljan käyttökelpoisuuteen liittyviä tietoja, kuten hehtopaino, kosteus, proteiinipitoisuus, sakoluku ja DON-hometoksiinipitoisuus. Näytteen laatu määrittelee sadolle sopivan käyttötarkoituksen elintarvikkeena tai rehuna ja vaikuttaa sitä kautta viljasta maksettavaan hintaan. Sinä saat näytteesi tulokset käytettäväksesi. Me koostamme tilastot ja keskiarvot kaikkien käyttöön. Tilastoista voit verrata omaa tuotantoasi ja onnistumistasi koko maan keskiarvoon, tietyn alueen keskiarvoon tai tietyn lajikkeen tietoihin. Maaliskuussa julkaisemme lopullisen satotilaston kasvukauden 2020 sadosta.
Kiitos osallistumisesta!
Satokyselyä on tehty jo sata vuotta ja viljan laatuseurantaa toteutettu 55 vuotta. Pian valmistelemme jo vuoden 2021 otostutkimusta. Jos osut otantaan, kannattaa osallistua!
Tutustu viljatietoihin Ruokaviraston ja Luken verkkosivuilla:
Viljan laatu ja turvallisuus (Ruokavirasto)
Avoin tieto, viljasadon laatu (Ruokavirasto)
Satotilasto (Luke)
Satotilastot Luken tilastotietokannassa
 |
 |
| Ruokavirastosta lähetetään viljanäytteitä varten palautuskuori, jonka postimaksu on valmiiksi maksettu. Näytepyynnön mukana lähetetään lomake näytteen taustatietojen täyttämistä varten ja 2 litran muovipussi näytettä varten. Näyte on toimitettava muovipussissa, jotta se ei kuivuisi matkan varrella ja siitä laboratoriossa mitattu kosteuspitoisuus olisi luotettava. | Vilja-alan yhteistyöryhmän näkemys syksyn 2020 kaurasadon käytöstä. Kauran vienti sisältää elintarvike- ja rehukäyttöön menevän kauran. Rehu- ja ruokakäyttö kuvaa maatilojen ja teollisuuden käyttöä. Myös elintarvikkeista ja rehuista osa päätyy muiden maiden markkinoille. |
 |
 |
 |
|
Anne Mäittälä tutkija, Ruokavirasto, kasvintuhooja- ja viljajaosto |
Elina Sieviläinen jaostopäällikkö, Ruokavirasto, kasvintuhooja- ja viljajaosto |
Anneli Partala yliaktuaari, Luonnonvarakeskus |
Tämä blogikirjoitus on osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.