Ruokavirasto on tänään julkistanut tiedot vuoden 2020 viljelijätukien saajista. Tieto on haluttu ja odotettu. Lähipäivinä saamme lukea monista lehdistä viljelijöille maksetuista eurosummista. Uutisia lukiessa on hyvä muistaa, että tukisummat ovat vain osa totuutta. Ne eivät kerro mitään maanviljelijän ammatin työmäärästä ja sitoutumisesta. Tukieurojen takana on myös pitkiä työpäiviä ja monilla tiloilla kamppailua heikon kannattavuuden kanssa. Aika harva viljelijä saa työstään säällistä palkkaa.
Maataloustilastoja tutkimalla voi nähdä maatalouden tilanteen. Tilastot tuotetaan keräämällä tietoja tiloilta sekä hyödyntämällä rekisteritietoja. Tilastoja hyödynnetään uuden maatalouspolitiikan valmistelussa.
Vuodesta 1995 Suomessa on harjoitettu EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. EU-systeemiin siirtymisen jälkeen Suomeen on perustettu liuta maataloushallinnon rekistereitä. Maataloustilastot siirtyivät varsin ketterästi hyödyntämään tätä jo olemassa olevaa tietoa. Päätös oli helppo, kun myös tilastot tuotettiin maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla, ja rekistereiden laadusta oli helppo vakuuttua.
Rekisterit eivät tiedä kaikkea
Hallinnon rekisterien hyödyntäminen on ollut kaikin puolin järkevää. Kertaalleen kerätyn tiedon hyödyntäminen säästää työtä ja vaivaa sekä tiloilla että virastossa. Viljelijän näkökulmasta byrokratiaa on aivan liikaa ja heistä tilastokysely saattaa tuntua turhanaikaiselta. Eurooppa on kuitenkin iso ja sekä tuki- että tilastojärjestelmä ovat kompromisseja. Tunnolliset suomalaiset täyttävät velvollisuutensa molemmissa vaivojaan säästelemättä.
Viljelijöiltä kysytään ainoastaan tietoja, joita ei saada mistään muualta – esimerkiksi maatalouslaskennassa tietoja maa- ja puutarhatalouden työvoimasta. Tästä syystä jokainen vastaus on korvaamaton ja vaikuttaa suoraan tilaston luotettavuuteen. Koko ajan mietitään uusia tapoja hankkia tilastotietoa, jotta tiloja ei tarvitsisi rasittaa tilastokyselyillä.
Tilastot kertovat miten maataloudella menee
Maatalouslaskenta on maataloustilastojen kivijalka. Kerran kymmenessä vuodessa kaikille maatiloille kaikissa EU-maissa tehtävä tilastotutkimus kokoaa yhteen massiivisen tietomäärän, jota vääntämällä ja kääntämällä voidaan suunnitella ja ennustaa mitä tuleman pitää.
Vuoden 2020 maatalouslaskennan tiedonkeruu on loppusuoralla. Viimeisiäkin tiloja on jo tavoiteltu puhelimitse. Takana on monen kuukauden ponnistus. Ilolla voin todeta viljelijöiden yhteistyökyvyn ja -halukkuuden olevan edelleen kiitettävällä tasolla. Tilastokyselystä saatavat tiedot ovat kuitenkin vain osa maatalouslaskennan tietosisällöstä. Paljon tietoa saadaan hallinnon rekistereistä ja muista tietolähteistä.
Tilastotieto käsitellään luottamuksellisesti
Tilastotoiminnan periaatteisiin kuuluu, että tilasto voi hyödyntää muita tietolähteitä, mutta tilasto ei juurikaan luovuta yksikkötason tietoa eteenpäin. Ainoastaan tieteellistä tutkimusta tai tilastollista selvitystä varten voidaan luovuttaa tunnistettavat tiedot iästä, sukupuolesta, koulutuksesta ja ammatista. Tilastoissa ja hallinnollisissa rekistereissä on paljon samaa tietoa, mutta käsi kädessä tilastot ja hallinnolliset rekisterit eivät kulje. Tilasto voi hyödyntää hallinnollista tietoa, mutta hallinto ei saa käyttöönsä tilakohtaista tilastotietoa missään olosuhteissa.
Tilastot kertovat, miten monipuolista toimintaa maatalous on. Tukieurot lämmittävät vain hetken ennen kuin ne hupenevat pakollisiin menoihin. Me Luken tilastoissa teemme kaikkemme, jotta jatkossakin eri pöydissä pystytään osoittamaan, miten Suomen maataloudella menee ja kuinka tarpeeseen jokainen tukieuro tulee.
Jaana Kyyrä
projektipäällikkö, Maatalouslaskenta 2020
Luonnonvarakeskus
Twitter: @jaana_kyyra