Kylvösiemen on yksi tärkeistä tuotantopanoksista, joihin koko ruokaketjun huoltovarmuus perustuu. Suomen siemenhuolto on hyvin omavarainen tärkeimpien viljelykasvien osalta. Eräiden erikoiskasvien tuotanto perustuu kuitenkin tuontisiemeneen. Viime kesän huonot sääolot heikensivät kylvösiemenen saatavuutta, mutta haasteeseen on jo löydetty ratkaisuja.
Voidaan sanoa, että kylvösiemenen tuotantoketju toimii Suomessa hyvin ja saumattomasti kasvinjalostajien, siementuottajien, siemenpakkaajien ja markkinoijien sekä viranomaisten yhteistyönä. Suomen oloihin jalostettujen viljojen, nurmikasvien, valkuaiskasvien ja perunan siementuotanto kattaa suomalaisen maataloustuotannon tarpeet.
Viime kesän jälkeen hyvälaatuista kylvösiementä ei ole ollut tarpeeksi markkinoilla, [TST(1] mutta saatavuusongelman ratkaisemiseen on jo tartuttu. Suomen huoltovarmuusvarastossa on viljojen ja öljykasvien siementä, joka voidaan ottaa käyttöön tarpeen vaatiessa. Tällä kaudella onkin hyödynnetty sekä huoltovarmuusvaraston avaamista sekä EU-komission myöntämää itävyyspoikkeusmahdollisuutta.
Kylvösiemenen saatavuutta parantaa myös se, että Suomi sai joulukuussa 2021 EU:n poikkeusluvan myydä sertifioitua siementä (kevätviljat, herne, härkäpapu) alennetulla itävyydellä. Normaalisti viljakasvien itävyysvaatimus on 85 %, mutta kuluvan kauden aikana on mahdollista myydä 80 % itävää sertifioitua siementä.
Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) varmuusvarastoista vapautetaan markkinoille keväällä 2022 kevätviljojen eli ohran, kauran ja kevätvehnän kylvösiementä yhteensä enintään 15 000 tonnia ja rypsin kylvösiementä enintään 50 tonnia. Päätös HVK-varastojen avaamisesta tehtiin vasta 17.maaliskuuta, jotta se ei aiheutettaisi mahdollisia markkinahäiriöitä.
Suomessa tuotetaan kylvösiementä yli 20 lajista
Sertifioitua siementä tuotetaan Suomessa vuosittain noin 41 000 hehtaarin alalla. Suurimmat lajit ovat ohra (10 115 ha), kaura (8 050 ha), timotei (7 913 ha) ja vehnä (5 946 ha). Siementä tuotetaan yli 20 lajista, mm. apiloista, herneestä, härkäpavusta, rypsistä, kuminasta ja hampusta. Sertifioidun siemenen tuottaminen perustuu EU:n ja kansalliseen lainsäädäntöön, jonka perusteella tehdään vuosittaiset viljelystarkastukset ja laboratorioanalyysit. Sertifioidun siemenen pakkaukseen kiinnitetään vakuustodistus.
Siementä tuotetaan Suomessa vuosittain 80 - 85 milj. kg (ilman perunaa). Siementä tuodaan noin 3 milj. kg pääosin EU-maista. Tuonnista noin puolet on Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta tuotavia nurmi- ja nurmipalkokasveja.
Hybridirukiin ja hybridirapsin siemenet tulevat kaikki Suomen ulkopuolelta, mutta perinteisesti jalostettujen ruislajikkeiden siemenestä on Suomessa omaa tuotantoa. Hollanti on tärkein vihannes- ja puutarhasiementen tuottaja. Sokerijuurikkaan siemen tulee Saksasta, Tanskasta ja Ruotsista.
Hajautettu siementuotanto pienentää riskejä
Siementä tuotetaan eri puolilla Suomea ja meillä on noin 140 hyväksyttyä siemenpakkaamoa, jotka varmistavat siementen saatavuuden. Suurimmat siementuotantoalat kunnittain ovat Loimaalla, Salossa, Raumalla, Janakkalassa ja Orimattilassa. Kiuruvesi Pohjois-Savossa on merkittävää siementuotantoaluetta. Myös Etelä-Pohjanmaalla Kauhajoella ja Kauhavalla on paljon siementuotantoa. Siemenperunan päätuotantoalue on Tyrnävällä Pohjois-Pohjanmaalla.
Kylvösiemenen tuotanto kattaa hyvin maantieteellisesti Suomen eri alueet. Hajautettu tuotanto pienentää sään aiheuttamia riskejä siementuotannolle.
Suomessa sertifioidun siemenen käyttöaste on alhainen, viljoilla se on noin 30-40 %. Lainsäädännön mukaan tilan oman siemenen käyttö on sallittua.
Maatiloilla on käytössään kuivatus- ja säilytystilaa, mikä mahdollistaa oman siemenen käytön. Tämä tasaa hetkellisiä puutteita siemenen saatavuudessa. Monessa muussa Euroopan maassa tiloilla ei ole vastaavia omia käsittely- ja säilytysmahdollisuuksia, mikä vaikuttaa toisaalta sertifioidun siemenen käyttöasteeseen ja toisaalta tilojen mahdollisuuteen käyttää kylvöihin omaa siementä.
Lisätietoja:
- Tilastoja siementuotannosta ja siemenen laadusta Ruokaviraston Avoin tieto
- Lisätietoa sertifioidusta siemenestä ja sen tuottamisesta
Hanna Kortemaa, osastonjohtaja, Kasvintuotannon osasto
Leena Pietilä, yksikönjohtaja, Siemenyksikkö