Kyllä valvoo. Totuuden nimissä täytyy kuitenkin sanoa, että markkinoilla on silti lainsäädännön vastaisia ja kuluttajia harhaanjohtavia mainoksia.
Kaikkea ei siis kannata uskoa. Jos mainoslupaukset kuulostavat suorastaan liian hyviltä ollakseen totta, ostopäätöstä on syytä miettiä uudemman kerran. Pahimmassa tapauksessa huijari voi viedä sekä rahat että terveyden.
Vastuullinen yritys huolehtii myös vastuullisesta markkinoinnista
Yrityksissä markkinointimateriaaleja tuottavien henkilöiden määrä on moninkertainen verrattuna yrityksiä valvovien henkilöiden määrään. Siksi ei ole mitenkään mahdollista, että jokainen mainos tai markkinointikampanja kulkisi valvojan käsien kautta. Eikä sen edes pitäisi olla tarpeen.
Elintarvikelainsäädäntö luo yhteiset pelisäännöt, joita kaikkien elintarvikeyritysten tulee noudattaa. Lainsäädäntö myös edellyttää, että jokaisen yrityksen on itse huolehdittava lainsäädännön noudattamisesta.
Läpileikkaavana periaatteena on, etteivät elintarvikkeesta annetut tiedot tai markkinointi saa johtaa kuluttajaa harhaan. Kuluttajan terveyttä tai rahoja ei saa vaarantaa.
Vastuullinen yritys huolehtii myös vastuullisesta markkinoinnista. Muuten se ei ole kuluttajan rahojen arvoinen.
Markkinoinnin valvonta on osa Oiva-valvontaa
Elintarvikkeiden markkinoinnin valvonta on osa tavanomaista elintarvikevalvontaa. Sitä tekevät kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset, eli tavallisimmin terveystarkastajat. He valvovat alueensa elintarvikealan yritysten markkinointia. Heillä on toimivalta puuttua pakkausmerkinnöissä, internetissä tai missä tahansa muualla olevaan elintarvikkeiden markkinointiin ja väitteisiin. Ja jotta valvonta olisi samanlaista ympäri Suomen, Ruokavirasto on laatinut ohjeita ja tulkintoja valvojien käyttöön.
Ruokaviraston tehtävänä on valtakunnallisesti suunnitella, ohjata ja kehittää markkinoinnin valvontaa. Ruokavirasto osittain myös toteuttaa valvontaa. Ruokaviraston käsiteltäväksi päätyvät lähinnä vaikeat, valtakunnallisesti merkittävät markkinoinnin valvontatapaukset.
Kunnilla on myös mahdollisuus siirtää vaikeimmat tapaukset Ruokavirastoon markkinoinnin kieltämistä varten. Tällaisia voivat olla esimerkiksi valvontatapaukset, joissa yritys ei ole kunnan antamista määräyksistä huolimatta korjannut lainsäädännön vastaista markkinointia.
Valvontaa kohdistetaan sinne, missä suurimmat riskit ovat
Elintarvikevalvonta on riskiperusteista. Se tarkoittaa mm. sitä, että helposti pilaantuvia elintarvikkeita valmistavia suuria yrityksiä valvotaan useita kertoja vuodessa. Sen sijaan pienissä yrityksissä, joiden toimintaan liittyy vähäisempiä elintarviketurvallisuusriskejä, valvontaa voi olla kolmen vuoden välein.
Suurimmassa osassa elintarvikealan yrityksiä markkinointia valvotaan siis vain muutaman vuoden välein. Tietysti, jos tällä välin herää perusteltu epäily lainsäädännön vastaisesta toiminnasta, siihen puututaan.
Kenelle voi valittaa?
Virheellisistä tuotteista tai elintarviketiedoista kannattaa antaa palautetta suoraan valmistajalle tai ostopaikkaan.
Vakavammissa tapauksissa apuna ovat oman kuntasi terveystarkastajat. Kunnallinen elintarvikevalvonta tarkastaa elintarvikehuoneistoja, pakkausmerkintöjä ja elintarvikehygieniaa. Kunnan terveystarkastajat vastaavat kysymyksiin ja he voivat puuttua mahdollisiin epäkohtiin.
Epäilyt kuluttajan vakavasta harhaanjohtamisesta voi toimittaa myös suoraan valituksen kohteena olevan yrityksen kotikunnan elintarvikevalvontayksikköön.
Ruokaviraston sivuilta löytyvät elintarvikevalvontayksiköiden yhteystiedot.
Marjo Misikangas
ylitarkastaja, elintarvikkeiden koostumusjaosto
Twitter, Facebook, Instagram, LinkedIn: @MarjoMisikangas
Blogi: marjo.misikangas.fi