Otsikon takana on tarinan mukaan oppineen pappismiehen Jan Husin lausahdus vuodelta 1415, kun häntä oltiin polttamassa roviolla harhaoppisuuden takia. Sanat Hus lausui nähdessään liekkien keskeltä auktoriteettiuskoisen maalaisnaisen tuovan lisää puita rovioon. Husin kohtalo oli tämä, koska hän uskalsi asettaa kyseenalaiseksi vallitsevia totuuksia.
Yksinkertaisuus ja yksinkertaistaminen ovat tuttuja termejä myös viljelijätukikokonaisuudesta. Sanoja on viljelty edellisen ja nykyisen maatalouspolitiikan uudistamisen valmistelussa niin komission piirissä kuin kansallisestikin. Jokainen asiaa tunteva osaa kyllä osoittaa vallitsevia epäkohtia tukijärjestelmässä, mutta korjaavan yksinkertaistamiskeinon löytämisestä onkin sitten erittäin vaikea päästä yksimielisyyteen. Toimeenpanevan hallinnon näkökulmasta tuntuu turhan usein siltä, että lopputuloksena lisätään vain polttopuita yksinkertaistamisehdotusten jo valmiiksi roihuavaan rovioon.
Nurmihan on nurmea – vai onko sittenkään?
Ajellessani kesäisin autolla silmäilen mielenkiinnolla ohi vilahtavien peltojen kasvustojen vaiheita ja kuntoa. Kuka tahansa meistä ohiajajista voi yhtä helposti ”tunnistaa” näkevänsä pellolla vihreän nurmikasvuston. Monista viljelijätukia toimeenpanevan hallinnon toivomista yksinkertaistamisen kohteista yksi liittyy juuri tähän näkymään. Viljelijän pitää nimittäin pystyä tietyn tuen ehdot täyttääkseen ja oikean tukimäärän saadakseen – tai ihan siementuotannon vaatimusten selvittämiseksi ja tilastotiedon keruun vuoksi – nimeämään tuo nurmi tukihakemuksellaan paljon täsmällisemmin, jollakin näistä nimikkeistä:
- Yksivuotinen kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmi
- Yksivuotinen laidunnurmi
- Yksivuotinen siemennurmi
- Yksivuotinen siemennurmi, yksilajinen
- Monivuotinen kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmi 2–5 vuotta
- Monivuotinen laidunnurmi 2–5 vuotta
- Monivuotinen siemennurmi 2–5 vuotta
- Monivuotinen siemennurmi, yksilajinen
- Pysyvä kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmi yli 5 vuotta, alle 10 vuotta
- Pysyvä laidunnurmi yli 5 vuotta, alle 10 vuotta
- Luonnonlaidun ja -niitty
- Hakamaa, avoin
- Timotein siemen, valvottu tuotanto
- Apilan siemen, valvottu tuotanto
- Nurminadan siemen, valvottu tuotanto
- Ruokonadan siemen, valvottu tuotanto
- Englanninraiheinän siemen, valvottu tuotanto
- Italianraiheinän (westerw.) siemen, valvottu tuotanto
- Seoskasvusto (apila yli 50 % + nurmiheinä)
- Viherlannoitusnurmi (ympäristösitoumuslohkolle)
- Viherlannoitusnurmi (ei ympäristösitoumusta)
- Siirtonurmi
- Monivuotinen ympäristönurmi (ympäristösitoumuslohkolle)
- Suojavyöhyke (sitoumukseen alkaen 2015)
- Ympäristösopimusala, pysyvä nurmi (vuodesta 2015 alkaen)
- Luonnonhoitopelto, nurmikasvit väh. 2 v. peräkkäin (ympäristösitoumuslohkolle)
- Monimuotoisuuspelto, riista (ympäristösitoumuslohkolle)
- Monimuotoisuuspelto, maisema (ympäristösitoumuslohkolle)
- Monimuotoisuuspelto, niitty 1. ja 2. vuosi (ympäristösitoumuslohkolle)
- Suojakaista, monivuotinen nurmi
- Viherkesanto (nurmi ja niitty)
- Viherkesanto (riista ja maisema)
- Kurki-, hanhi- ja joutsenpelto (sopimus) vuodesta 2016.
Yksinkertaistaminen on monimutkaista
Me viljelijätukien toimeenpanossa työskentelevät toivomme, että monimutkaisuuksia voitaisiin katsoa avoimesti, ja aidosti pohtia yksinkertaistamisen mahdollisuuksia tulevalle maaseutupolitiikan toteutuskaudelle. Hyöty jakaantuisi parhaimmillaan usealle osapuolelle, niin maaseutuhallinnon tietojärjestelmien rakentamiseen kuin viljelijänkin arkeen. Asiaa hankaloittaa toki se, jos jo EU:n jäsenmailtaan edellyttämät maatalouspolitiikan yhteiset peruspalikat ovat lähtökohtaisesti monimuotoiset ja keskenään riippuvuussuhteessa. Lisäksi muutoksissa joku taho tulee voittamaan jotakin ja joku toinen taho taas häviämään. Saavutetuista etuuksista on vaikea luopua, kyllä sen jokainen meistä tietää. Mutta tästä periaatteesta, kun kukaan ei liikahda vapaaehtoisesti mihinkään suuntaan, seuraa vain se, että tehdyt muutokset ovat yksinkertaistamismantran vuoksi pakollisia, mutta näennäisiä. Yleensä ne johtavat vain uuden palan, oktaedrin, lisäämiseen jo valmiiksi monimutkaiseen himmeliin.
Kritiikin antajan pitää esittää myös toimintavaihtoehtoja, se on selvää. Näitä työyhteisöni viljelijätukien toimeenpanossa on useassa tapauksessa tarjonnutkin kansallisen päätöksenteon keskusteluihin. Rohkeutta vaaditaan kuitenkin kaikilta muiltakin asianosaisilta, tulosohjaavalta ministeriöltä sekä kumppanuus- ja sidosryhmätahoilta. Ehdotuksia pitäisi malttaa analysoida nykyistä perusteellisemmin, ja miettiä myös vastaehdotuksia, jotka olisivat vastaantuloa alkuperäiseen ehdotukseen. Tarkastelua pitäisi tehdä monista eri näkökulmista ja avoimin mielin, ei vain siitä oman edun säilyttämisen tärkeimmästä näkökulmasta. Voisiko silloin lopputuloksena jopa olla, että muutoksen kokonaishyöty olisikin kaikille suurempi kuin se, että pysytään hinnalla millä hyvänsä omissa asemissa?
Tukioikeustaistoa vuodesta toiseen
Pohdintani loppuun en malta olla mainitsematta esimerkkinä aihetta, jonka sujuvoittamiseen on käytetty aikaa jo vuosikymmen. EU:n perustuen saaminen edellyttää hehtaareita vastaavaa määrää aktivoituja tukioikeuksia. Tukioikeuksien hallinnassa ja siirroissa on viljelijöiden keskuudessa paljon väärinkäsityksiä, unohduksia ja siten rahallisia menetyksiä. Hallinnon näkökulmasta tukioikeuksien käsittely on monimutkaista ja kallista. Näistä syistä tartuimme asiaan jo keväällä 2013. Ehdotimme perusteellisen selvityksemme pohjalta uusien tukioikeuksien luomista vanhojen tukioikeuksien säilyttämisen sijaan vuonna 2015 alkavalle rahoituskaudelle. Vanhat tukioikeudet kuitenkin säilytettiin, joten niiden aiheuttamien haasteiden kanssa onkin taisteltu viime vuodet.
Tukioikeuksiin liittyvää yksinkertaistamista olemme ajaneet väsymättä tähän päivään saakka. Nyt, tulevan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen mahdollistaessa, olemme ehdottaneet tukioikeuksista luopumista kokonaan. Näyttää jo lupaavasti siltä, että tähän muutokseen ollaan valmiita kaikilla intressirintamilla vuonna 2023. Ensimmäisestä, hyvin perustellusta, yksinkertaistamiseen tähtäävästä muutosehdotuksesta tulee siis tuolloin täyteen kymmenen vuotta. En malta olla miettimättä, että jos asiaan olisi paneuduttu ja muutoksia tehty, mitä kaikkea tärkeää olisimme täällä hallinnossa ehtineet tekemään viljelijätukiprosessin hyväksi ajalla, joka on mennyt tarpeellisten tukioikeusmuutosten perustelemiseen.
Hannele Sankari
yksikönjohtaja
viljelijätukiyksikkö
Twitter: @HanneleSankari