Ympäristökorvauksen valvontatulokset ovat surullista luettavaa vuodesta toiseen. Virheiden määrä on pilvissä, joten olemme joutuneet useana vuonna ohjeistamaan ELY-keskuksia tekemään tiloille enemmän tarkastuksia. Komissio vaatii, että tiloja on valvottava lisää, jos puutteita todetaan paljon. Tämä ei ole vähentänyt puutteita ehtojen noudattamisessa, vaan se on vain pahentanut tilannetta. Koronan takia ”onneksi” vuosina 2020 ja 2021 ei ole tarvinnut valvoa täyttä tilamäärää. Muuten ELY-keskusten resurssit olisivat olleet tiukoilla.
Ympäristökorvauksen ehtojen noudattamista valvotaan sekä maatiloilla että asiakirjoista. Tilakäynneillä puutteita havaitaan tyypillisesti suojakaistoissa, suojavyöhykkeiden sadonkorjuussa ja kerääjäkasveissa. Erityisen paljon laiminlyöntejä on kuitenkin papereista valvottavissa tukiehdoissa. Lähes kolmanneksella tiloista on puutteita viljavuustutkimuksissa ja lannoituksessa. Nämä ehdot kytkeytyvät usein toisiinsa: viljavuustutkimuksen puuttumisesta voi aiheutua seuraamus myös lannoitukseen. Ihmetyksen aihe on se, että vuosittain muutama prosentti tiloista ei lähetä asiakirjoja lainkaan valvonnan tekemistä varten. Tällöin yleensä koko ympäristökorvauksen maksu hylätään.
Vuosittain haetusta ympäristökorvauksen euromäärästä noin viisi prosenttia hylätään valvonnassa tukiehtopuutteiden takia. Tukisummaa vähentävät lisäksi kuntien tekemät hallinnolliset leikkaukset ja tiloilla todetut pinta-alavirheet. Ympäristökorvauksessa on joitakin tukiehtoja, jotka saattavat vuoden 2022 valvonnassa aiheuttaa takaisinperinnän jopa vuoteen 2015 asti. Varsinkin suojavyöhykkeet ovat aiheuttaneet aiempina vuosina merkittäviäkin takaisinperintöjä.
Mistä ympäristökorvauksen suuri seuraamusmäärä johtuu?
Ympäristökorvausta on kritisoitu siitä, että se ei ole tarpeeksi vaativa. Valvonnan näkökulmasta vaatimuksia on pikemminkin liikaa. Ympäristökorvauksessa on niin paljon tukiehtoja, että viljelijät eivät niitä kaikkia tiedä tai muista. Valvonnassa on noin 150 ympäristökorvaukseen liittyvää tarkastettavaa tukiehtoa. Yksittäinen tukiehto saattaa sisältää moniakin tarkastettavia asioita. Hyvä esimerkki tällaisesta on lannoitus, jonka yksi pöytäkirjalla näkyvä tukiehto sisältää lukuisat määrät lannoitusvalvonnassa tarkastettavia asioita. Jos kaikki valvontakysymykset palastelee pienemmiksi, valvonnassa tarkastettavia ehtoja on satoja.
Yhtenä syynä lienee myös se, että tietyistä toimenpiteistä ei makseta riittävän suurta korvausta. Maksettava korvaus on niin pieni, että se ei kannusta viljelijää noudattamaan tukiehtoja. Ennemmin otetaan seuraamukset, jos valvonta osuu kohdalle. Tämä koskee erityisesti toimenpidettä ravinteiden tasapainoinen käyttö. Tavallisista peltoviljelykasveista korvausta maksetaan 54 euroa/ha. Tukiehtoja tähän toimenpiteeseen sisältyy niin paljon, että yksittäisen tukiehdon noudattamatta jättäminen ei nykyisessä seuraamusjärjestelmässä aiheuta merkittävää euromääräistä vähennystä.
Moni varmaan miettii, miksi tukijärjestelmää ei yksinkertaisteta ja sillä tavalla vähennetä virheiden suurta määrää. Ruokavirasto sitä ei voi tehdä, koska on Suomessa tukijärjestelmän toimeenpaneva viranomainen. Muutenkin tukiehtoja on vaikea muuttaa kesken rahoituskauden, koska suuremmat muutokset pitäisi hyväksyttää EU:n komissiolla. Ruokavirasto on sen sijaan yrittänyt muilla keinoilla vähentää virheiden määrää. Olemme esimerkiksi tiedottaneet ympäristökorvauksesta ja yleisimmistä valvonnassa havaituista puutteista viljelijäuutiskirjeissä ja tehneet tarkisteita viljelijöiden Vipu-verkkoasiointipalveluun. Lisäksi kunnat ja ELY-keskukset ovat järjestäneet viljelijöille koulutuksia ympäristökorvauksesta.
Mitä tapahtuu seuraavalla rahoituskaudella?
Viljelijätukien valvonnassa katseita aletaan kääntää jo vuonna 2023 alkavaan rahoituskauteen ja sen valmisteluun. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että uusi ympäristökorvaus on hyvin samanlainen kuin nykyinen. Toivottua yksinkertaistumista saatiin jonkin verran, mutta tarkastettavia tukiehtoja riittää jatkossakin. Seuraavalla rahoituskaudella otetaan käyttöön ympäristökorvauksen rinnalle niin sanottu ekojärjestelmä, jonne siirretään osa ympäristökorvauksen toimenpiteistä. Luultavasti viljelijöiden mielestä tukijärjestelmä vain monimutkaistuu.
Ympäristökorvauksen valvonnan seuraamusjärjestelmää on jatkossa yksinkertaistettava, koska tulevalla rahoituskaudella otetaan käyttöön uusia, jopa suoraviivaisia valvontamenetelmiä. Lisäksi nykyinen seuraamusjärjestelmä on koettu tietyissä tapauksissa hyvin turhauttavaksi. Esimerkiksi ravinteiden tasapainoisen käytön tukiehtopuutteista on saattanut valvonnassa aiheutua vain kymmenien senttien vähennyksiä. Tällaiset vähennykset aiheuttavat hallinnollista taakkaa ELY-keskusten tarkastajille ja viljelijöille.
Seuraamusjärjestelmää on tarkoitus yksinkertaistaa niin, että varsinkin tilakohtaisessa toimenpiteessä kaikista lohkokohtaisista puutteista ei enää anneta prosenttivähennyksiä, vaan lohkon tuki hylätään noudattamatta jättämisen seurauksena. Seuraamusjärjestelmää muuttaa sekin, että jatkossa ympäristökorvauksessa voidaan tämänhetkisen tiedon mukaan antaa varhainen varoitus eli käytännössä huomautus pienimmistä puutteista. Näitä pieniä puutteita on todettu paljon nykyisellä rahoituskaudella. Miten nämä muutokset lopulta vaikuttavat koko maan tasolla virheiden määriin ja euromääräisiin vähennyksiin, jää nähtäväksi.
Teemu Polvi
ylitarkastaja
viljelijätukien valvontayksikkö