Strategia ja arvot

Vastuullista ruokaa – hyvää elämää

 

Katso puolitoistaminuuttinen video (kesto 1.37) Ruokaviraston strategiasta (tekstivastine).

Video Ruokaviraston strategiasta Youtubessa.

Strategian sisältö kuvitettuna.

Ruokavirasto toimii ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden hyväksi, tukee maaseudun elinvoimaisuutta ja kehittää ja ylläpitää tietojärjestelmiä. Strategiassaan Ruokavirasto määrittelee, mihin se haluaa toiminnassaan panostaa. Visio Vastuullista ruokaa – hyvää elämää ulottuu vuoteen 2030.

Toiminta-ajatuksensa Turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun kumppanina mukaisesti Ruokavirasto ei saavuta päämääriään yksin vaan yhdessä kumppaneidensa kanssa. Virasto työskentelee eri yhteistyötahojen kanssa niin kotimaassa kuin myös kansainvälisesti. Yhteistyössä vaihdetaan tietoa ja kokemuksia, kehitetään uusia ideoita ja ylläpidetään ymmärrystä muutoksista toimintaympäristössä.

Ruokaviraston tavoitteet rakentuvat kolmesta vaikuttamispäämäärästä ja kolmesta mahdollistajapäämäärästä.

Vaikuttamispäämäärät ovat:

  • Kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia
  • Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia
  • Ruoka on turvallista ja terveellistä.

Mahdollistajapäämäärät ovat:

  • Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä
  • Tieto ja tutkimus ja teknologiat palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää
  • Opimme ja uudistumme yhdessä.

Arvot muodostavat perustan sille, miten Ruokaviraston odotetaan toimivan työyhteisössä ja asiakkaiden kanssa. Yhteiset toimintaa ohjaavat arvot ovat:

  • Keskinäinen arvostus
  • Avoimuus
  • Ratkaisukeskeisyys.

Ruokaviraston strategia valmisteltiin henkilöstöä, sidosryhmiä ja kumppaneita kuunnellen. Valmistelutyötä tehtiin verkkotyökaluilla ja henkilöstön arvokeskusteluissa. Ruokaviraston strategiaa täydentävät erilaiset toimintalinjaukset ja politiikat, ja keskustelu arvojen toteutumisesta ja näkymisestä arjessa jatkuu.

Ruokaviraston strategian toteutumisen arviointi 2022

Ruokaviraston strategia julkaistiin vuonna 2019. Se sisältää kolme vaikuttavuuspäämäärää ja kolme mahdollistajapäämäärää sekä niitä tarkentavat päämäärät. Strategian toteuttamiseksi vaikuttavuus- ja mahdollistajapäämäärille on nimetty ylimmästä johdosta vastuuhenkilö ja tiimi. Ruokaviraston johto arvioi strategian toteutumisen vuosittain.

Päämäärien toteutumisen arvioinnissa on käytetty valtion tulostietojärjestelmän arvosana-asteikkoa 1–5.

1 = tavoitteesta on luovuttu;

2 = tavoite ei toteudu;

3 = tavoite toteutuu osittain;

4 = tavoite saavutetaan;

5 = tavoite ylitetään.

Vuoden 2022 osalta arvioi on käsitelty Ruokaviraston strategisessa johtoryhmässä 8.5.2023. Yhteenveto strategian onnistumisesta päämäärittäin. Päämäärät 1–3 ovat vaikuttavuuspäämäärä ja päämäärät 4–6 mahdollistajapäämääriä.

Kotimaisen ruoantuotannon kannattavuus on monen eri tekijän vaikutuksesta heikentynyt viime aikoina, syinä mm. markkinatilanteen ja Ukrainan sodan aiheuttama voimakas kustannusten (mm. energia, ravinteet, rehut, kasvinsuojeluaineet) nousu. Elintarvikkeiden vientiponnistelujen tukeminen on jatkunut vilkkaana.

Ruokavirasto on kyennyt maksamaan maaseudun kehittämisen tuet ja viljelijätuet oikein ja ajallaan. Maaseudun elinvoimaisuus paikkana asua ja yrittää on kehittynyt hyvään suuntaan. Tähän on osittain vaikuttanut mm. koronapandemian aiheuttama kansalaisten muutto maalle esim. etätyöskentelyn lisääntyessä. Suomalainen maaseutuverkostotoiminta on jatkunut aktiivisena maaseudun lumovoiman lisäämiseksi.

 

Numeerinen arvio 4 (asteikolla 1–5).

Vakavien eläintautien osalta Suomen tautitilanne kävi haastavammaksi, koska maassamme todettiin mm. korkeapatogeenista lintuinfluenssaa ja IHN-tautia. Myös afrikkalaisen sikaruton leviämisen riski maahamme on merkittävä. Tähän mennessä todettujen vakavien eläintautitapausten torjunta on kuitenkin onnistunut, eivätkä taudit ole asettautuneet pysyvästi tuotantoeläimiimme.

Antibioottiresistenssitilanne eläimissä ja elintarvikkeissa säilyi Suomessa hyvänä. Vaarallisten kasvintuhoojien osalta todettujen tautitapausten hallinta ja leviäminen estettiin menestyksekkäästi. Vuonna 2022 maassamme todettiin ensimmäisen kerran tomaatin ruskokurttuvirusta. Eläinten hyvinvoinnin taso pysyi ennallaan ja valvontaa pystyttiin suuntaamaan riskiperusteisesti.

Numeerinen arvio 3 (asteikolla 1–5).

Elintarviketurvallisuus Suomessa säilyi hyvällä tasolla. Viime vuosina on vahvistettu toimenpiteitä elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntaan ja tuotteiden markkinoilta takaisinvetojen hoitamiseen. Elintarvikeketjun toimijat pystyvät pääsääntöisesti hyvin hallitsemaan elintarvikkeisiin liittyviä riskejä.

Ruoan terveellisyyden suhteen ollaan menossa kielteisempään suuntaan. Ruoan hinnan nousun ja kuluttajien taloudellisten haasteiden takia vaikuttaa siltä, että monet kuluttajat käyttävät entistä vähemmän kasviksia ja kalaa toisin kuin ravitsemussuositusten mukaan olisi suotuisaa.

Numeerinen arvio 3 (asteikolla 1–5).

Ruokaviraston asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä Ruokaviraston palveluihin. Palvelumme myös vastaavat asiakkaiden tarpeisiin, tosin asiakkailla on usein suuremmat toiveet kuin mihin nykyisillä resursseilla pystytään vastaamaan.

Asiakasyhteistyössä ovat käytössä vakiintuneet toimintatavat eri substanssikokonaisuuksissa. Asiakkaita on otettu mukaan myös muutamissa kehittämishankkeissa palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen. Palvelumuotoilun systemaattisen käytön tukemiseksi on luotu Ruokaviraston asiakaskeskeisen kehittämisen malli.

Sähköisen asioinnin kattavuus on vielä vaihtelevaa viraston tuottamissa palveluissa, osa palveluista on vielä täysin paperiasioinnin varassa, kun taas toisissa palveluissa sähköisen asioinnin kattavuus on yli 90 %. Sähköisen asioinnin kehittämisessä suurin pullonkaula on resurssien niukkuus. Positiivista kehitystä on kuitenkin tapahtunut, vuonna 2021 valtiovarainministeriön määrittelemän digiastevaatimuksen täytti 24 % Ruokaviraston yrityksille suunnatuista asiointipalveluista, kun taas vuonna 2022 vastaava luku oli 36 %.

Ruokaviraston viestintä on ennakoivaa ja suunnitelmallista ja suunnitelmien toteutumista seurataan. Sisällöntuotantoa ohjaavat ymmärrettävyys, selkeys ja eri kohderyhmien tiedontarpeet ja viestintä on aktiivista eri kanavissa.

Vaikka tarkentavien päämäärien arvioissa näkyy se, että tavoitteet ovat toteutuneet vain osittain, tulee kuitenkin huomata, että esimerkiksi asiakkaiden osallistaminen toiminnan kehittämiseen on kehittynyt huomattavasti verrattuna muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen.

Numeerinen arvio 3 (asteikolla 1–5).

Kaikilta osin tavoitteet ovat edenneet. Virastolla on tiedonohjaussuunnitelma, ensimmäinen versio pilvistrategiasta ja tietopolitiikan edistämisessä on tunnistettu keskeiset kehittämisalueet ja niiden kehittäminen on aloitettu koordinoidusti. Nopea riskinarviomenettely on käytössä.

Tiedon paremmasta hyödyntämisestä on myös käyty strategista keskustelua, joka jatkuu linjoilla ja toimintakokonaisuuksissa (tiedolla johtaminen). Kertyvän tiedon hyödyntämisessä on edelleen kehitettävää. Tietovarannot on tunnistettu ja osana tietojohtamisen kehittämistä, tietopolitiikkaa ja tiedon laatua on kerätty Ruokaviraston jo olemassa olevat tiedon laatua koskevat vaatimukset tai käytössä olevat standardit.

Ruokavirasto seuraa vertailulaboratorion valvontalaboratorioiden toimintaa ja tarjoaa laboratoriopalveluita tulostavoitteiden mukaisesti ja on pystynyt toimittamaan tulokset tavoiteajassa.

Numeerinen arvio 4 (asteikolla 1–5).

Strategiatyötä on viety eteenpäin strategiatiimin yhteisillä säännöllisillä kokoontumisilla ja dialogilla, edistämällä neljän tarkentavan päämäärän ja niitä vastaavien neljän teeman projekteja sekä tarkastelemalla suuntaviivoja strategiatyölle säännöllisin väliajoin.

Opimme ja uudistumme yhdessä -strategiatyöhön kuuluvat seuraavat teemat: Osaaminen, yhteistyö, toiminta ja kestävä kehitys. Keskeistä strategiatyön haasteissa on resurssien saaminen mahdollistavan päämäärän projektityölle sekä koko johdon virastotasoinen strategisen tason suunnittelu yhdessä päämäärään liittyen.

Suunnittelu ja valmistelu jatkuu pitkän aikajänteen tekemisenä ja toisaalta henkilöstölle näkyvinä ja tarttumapintaakin tuovina konkreettisina toimenpiteinä, joista esimerkkinä mainittakoon vuorovaikutuksen kehittämisen työpaja yhteistyön teeman piirissä tai osaamiskirjastoon liittyvä valmistelutyö esihenkilöiden kanssa. Tunnuslukujen näkökulmasta strategiatyö etenee kohti tavoitetta suunnitellulla aikajänteellä ja vaiheistuksella sekä johdon linjausten mukaisesti.

Numeerinen arvio 3 (asteikolla 1–5).

Sivu on viimeksi päivitetty 6.7.2023