Kesä on monelle herkuttelun aikaa. On kuitenkin myös kotitalouksia, joissa taloudellinen tilanne tekee kaupassa käynnistä haastavaa. Vähävaraisten tilannetta pyritään helpottamaan merkittävällä EU:n osittain rahoittamalla ESR+-aineellisen avun hankkeella, jonka rahoittajana Ruokavirasto toimii.
Aineellisessa avussa jaetaan järjestöjen kautta vähävaraisille maksukortteja, jotka käyvät S- ja K-ryhmän ruokakaupoissa.
– Moni muistaa ehkä vähävaraisille jaetut EU:n ruokakassit, ne ovat nyt jääneet historiaan ja tilalle ovat tulleet uudet 40 euron arvoiset tuoterajoitteiset maksukortit, ESR+ aineellisesta avusta vastaava erityisasiantuntija Minna Talvitie kertoo.
Maksukortti on saajalleen monella tavalla parempi tukimuoto, sillä nyt jokainen voi valita itselleen sopivia tuotteita juuri oikean määrän. Se vähentää ruokahävikkiä. Myös ruokakassien varastointi ja kuljettaminen ympäri Suomea jäi historiaan.
– Kortilla voi ostaa myös hygienia- ja tuoretuotteita, mikä on merkittävä parannus ruokakasseihin verrattuna. Etenkin kesän edulliset sesonkikasvikset kannattaa poimia ruokakoriin, sillä ne sisältävät runsaasti ravintoaineita, kivennäisaineita ja antioksidantteja, Talvitie vinkkaa.
Maksukortit ovat tärkeä osa aineellista apua. Ne eivät kuitenkaan ole ESR+-hankkeiden päätarkoitus.
– Apua tarvitsevien tilannetta halutaan parantaa kokonaisvaltaisesti. Maksukortit on tarkoitettu vain akuuttiin apuun ja lopullinen tavoite on, että yhä useampi henkilö pääsisi pois avuntarpeesta, Talvitie kertoo.
Aineellisen avun hanketoteuttajiksi valittujen järjestöjen, seurakuntien ja hyvinvointialueiden täytyykin tarjota maksukorttien lisäksi myös liitännäispalveluja, kuten esimerkiksi velkaneuvontaa, työvoimapalveluihin ohjaamista tai yhteisöllistä toimintaa, esimerkiksi yhteisiä ruokahetkiä.
ESR+ aineelliseen apuun on varattu yhteensä 33,5 miljoonaa euroa. Suomi kattaa summasta kymmenen prosenttia, loput tulevat EU:sta.
– Hienointa on, että tästä isosta summasta lähes 90 % menee suoraan maksukortteihin. Ohjelmakauden 2021 - 2027 aikana vähävaraisille voidaan jakaa hankkeiden kautta lähes 740 000 maksukorttia. Usein kortti jaetaan perheille, joten apu voi tavoittaa jopa 1,5 miljoonaa suomalaista, Talvitie kertoo.
Tukisummasta on lisäksi varattu reilu kymmenen prosenttia aineelliseen apuun liittyvien liitännäispalvelujen tuottamiseen ja hanketoteuttajien kuluihin.
Ruokavirasto ei itse jaa maksukortteja, vaan maksukortit luovutetaan vähävaraisille hankkeiden kautta. Työ on ollut merkityksellistä sekä Ruokaviraston Minna Talvitielle että hanketoteuttajille.
– On ollut ilo kuulla, että hankkeissa mukana olevat työntekijät ja vapaaehtoiset ovat kokeneet tämän työn merkitykselliseksi. Myös liitännäistoimiin on suhtauduttu positiivisesti, sillä niiden koetaan lisäävän merkityksellisyyttä entisestään.
Talvitie on itse nauttinut eniten juuri sidosryhmäyhteistyöstä.
– Hanketoteuttajien valinta ja ohjeistus on olennainen osa työtäni tänä päivänä Ruokavirastossa. Lisäksi teen hyvää yhteistyötä rakennerahastojen ELY- keskusten ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, Talvitie kertoo.
Talvitie on ollut mukana ESR+ aineellisessa avussa ohjelmakauden alusta lähtien
– On ollut kiinnostavaa päästä kehittämään uutta toimintaa yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Työ on tarjonnut sopivasti haastetta ja ollut innostavaa. Sujuva sopimuskäytäntö EU-asetusten pohjalta sekä hyvä yhteistyö korttitoimittajien kanssa on mahdollistanut hankkeiden toiminnan Suomessa.
Ruokavirasto järjestää ohjelmakauden aikana yhteensä neljä hankehakua.Tämä tuki on yksi monista toimista, joilla EU pyrkii kohti oikeudenmukaista, osallistavaa ja täynnä mahdollisuuksia olevaa Eurooppaa. Samalla tämä työ edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, ja niistä erityisesti tavoitteita SDG2 ei nälkää, SDG2 terveyttä ja hyvinvointia, SDG8 ihmisarvoista työtä ja talouskasvua sekä SDG12 vastuullista kuluttamista.
Vastuullista ruokaa - hyvää elämää!