Suomalaisilla maatiloilla panostetaan eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Peräti kaksi kolmesta tilasta huolehtii eläinten hyvinvoinnista jopa enemmän kuin laki vaatii. Nämä tilat ovat tehneet eläinten hyvinvointisitoumuksen ja toteuttavat tiloillaan erilaisia eläinten hyvinvointia parantavia toimenpiteitä. Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi eläinten tilojen parantamista, ulkoilun ja laiduntamisen järjestämistä sekä yleistä hyvinvoinnin edistämistä. Eläinten hyvinvoinnin toteutumista seurataan hyvinvointimittarien avulla.
Korkeat hyvinvointivaatimukset on määritelty ensisijaisesti siksi, että eläimet voivat elää hyvissä olosuhteissa. Vaatimukset hyödyttävät myös maatiloja, sillä eläimet kasvavat paremmin, sairastavat vähemmän ja kuolevat tauteihin harvemmin. Eläinten hyvinvointiin panostaminen myös tukee vastuullista tuotantoa ja eläinperäisten tuotteiden korkeaa laatua.
Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin panostetaan nyt myös laajassa ja innovatiivisessa Euroopan komission rahoittamassa EUPAHW-kumppanuudessa. Nimi tulee sanoista European Partnership on Animal Health and Welfare, ja sen tavoitteena on torjua eläintautien leviämistä ja edistää eläinten hyvinvointia. Kumppanuus edistää myös mikrobilääkkeiden järkevää käyttöä ja tarttuvien tautien torjuntaa. Kumppanuuteen investoidaan seitsemän vuoden aikana yli 360 miljoonaa euroa. EUPAHW käynnistyi kuluvan vuoden alussa, ja se on tähän mennessä koonnut yhteen 90 organisaatiota 24 maasta. Suomesta hankkeessa ovat mukana partnereina maa- ja metsätalousministeriö ja Ruokavirasto.
Eläintautien tutkimus ja seuranta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ovat Ruokaviraston keskeisiä tehtäviä. Ruokaviraston vastuulla hankkeessa on muun muassa eläimissä esiintyvien virusten tutkimuksen kehittäminen.
– Uudet tutkimusmenetelmät auttavat meitä tulevaisuudessa saamaan nopeampia vastauksia eläintautien tutkimisessa ja voimme entistä tehokkaammin estää niiden leviämistä ja tarttumista myös ihmisiin, tutkimusprofessori Tuija Gadd kertoo.
Ruokavirastossa on esimerkiksi tutkittu sisämaan kalanviljelylaitoksilla esiintynyttä IHN-tautia, joka on aiheuttanut kuolleisuutta lohikaloille. Tutkimustuloksia hyödynnetään taudin torjuntaan. Toinen esimerkki on siipikarjan keuhkoputkentulehdusta aiheuttavan viruksen tutkiminen.
– Tuottajat ovat toivoneet, että voisimme tutkia ja ehkäistä tällaisia tauteja, sillä nopeasti leviävät taudit ovat iso ongelma tiloilla, Gadd kertoo.
EU-rahoituksen ansiosta Ruokavirastossa voidaan nyt paremmin edistää myös muiden kuin vastustettavien eläintautien ehkäisemistä. Vastustettavalla eläintaudilla tarkoitetaan muun muassa lintuinfluenssan kaltaisia tauteja, joiden ehkäisemisestä määrätään lailla.
– Hankkeiden tuoma panostus eläinten terveyteen mahdollistaa sen, että voimme nyt tehdä laajempaa tutkimusta ja soveltaa uusia tutkimusmenetelmiä sekä saamme tarkempaa tietoa, joka hyödyttää myös tuottajia, Gadd sanoo.
Tämä suuri eläinten terveys- ja hyvinvointikumppanuus on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja pellolta pöytään -strategiaa. Niillä pyritään kohti oikeudenmukaisempaa, terveellisempää ja ympäristöystävällisempää ruokajärjestelmää. Kumppanuuden avulla edistetäänkin useita YK:n kestävän kehityksen tavoitteita: 
Lue lisää: European Partnership for Animal Health and Welfare (EUPAHW)