Herne sopii kestävään ruokapöytään

25. kesäkuuta 2024

Kotimaiset herneet löytävät suomalaisten kesäpöytään viimeistään heinäkuussa, kun ensimmäiset uuden sadon herneet saadaan toreille ja kauppoihin. Herne onkin mainio kesäherkku, sillä se on sekä hyvää että terveellistä.

Herneitä puualustan päällä

Herne on kotimaista valkuaistuotantoa, ja siksi se on näin ilmaston-muutoksen aikana sopivaa popsittavaa. 
– Kasviperäisen valkuaisen syöminen on erittäin suositeltavaa. Kotimaista hernettä on helppo valita lautaselle, sillä sitä on kaupassa tarjolla ympäri vuoden, Ruokaviraston siemenyksikön yksikönjohtaja Leena Pietilä kertoo. 

Herne ja härkäpapu olisivat erinomaisia kasveja myös huoltovarmuuden kannalta, sillä ne ovat hyvää ravintoa ihmisille ja tärkeitä rehukasveja. Lisäksi niiden viljely lannoittaa maata. Pietilän vetämässä siemenyksikössä tutkitaankin nyt, kestävätkö herneen ja härkäpavun siemenet pitkäaikaista säilytystä. 
– On ollut sellainen käsitys, että palkokasvien siemenet eivät säily itävänä useampia vuosia eivätkä siksi sovellu huoltovarmuusvarastointiin. Jos tutkimus nyt osoittaa, että siemenet säilyttävät itävyytensä hyvin, herneen ja härkäpavun viljelyllä voitaisiin jatkossa varmistaa valkuaistuotantoa myös yhteiskunnan häiriötilanteissa. Niillä voisi korvata tuontivalkuaista, Pietilä sanoo.

Huoltovarmuusvarastoinnista tulee usein mieleen vain erilaiset hätätilanteet, mutta varastoituja siemeniä käytetään myös tasoittamaan huonoista satovuosista johtuvaa siemenpulaa. Niiden avulla voitaisiin siis varmistaa, että suomalaiset pääsevät nauttimaan hernekeitosta, vaikka kohdalle sattuisi katovuosi. 

Tutkimuksessa seurataan samojen siemenpakkausten itämistä kuuden vuoden ajan. Siemenpakkauksia varastoidaan neljässä eri siemenpakkaamossa, ja ensimmäiset tulokset itävyyksien säilyvyydestä saadaan syksyllä. 

Ruokaviraston siemenlaboratorio ja siemenvalvonta tekevät tutkimuksen eteen töitä yhdessä.  
– Suomalaisten huoltovarmuuden parantaminen on tärkeä asia, siksi työ tämän hankkeen parissa on merkityksellistä. Pidän myös tärkeänä sitä, että tutkimme kasviproteiineja, sillä kasvisten osuuden täytyy lisääntyä suomalaisten ruokavaliossa. Se lisää maapallon kestävyyttä, Pietilä sanoo. 

Hanke toteutetaan yhdessä siemenalan ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Myös MTK tukee tutkimusta.  

Ruokaturva osana huoltovarmuutta edistää useita YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Huoltovarmuudella parannetaan esimerkiksi kaikkien maiden kykyä sopeutua ilmastoriskeihin ja luonnonkatastrofeihin. 

Lue lisää: Herneen ja härkäpavun itävyyden säilyminen varmuusvarastoituna (Huoltovarmuusherne)

 

Kuva YK:n kestävän kehityksen tavoitteista

 

Vastuullista ruokaa - hyvää elämää!