Kesällä ei tarvitse valita herkuttelun ja terveellisyyden välillä. Metsät pursuavat marjoja, järvestä tai kaupan tiskiltä voi hankkia kotimaista järvikalaa ja kasvikset ovat tuoreita ja maukkaita.
Kesällä onkin erityisen helppoa syödä terveellisesti.
– Kotimaisista marjoista, hedelmistä ja tuoreista kasviksista syntyy värikäs kattaus. Siihen kun ottaa kaveriksi vielä järvikalat ja uudet perunat, niin herkullinen ja ravitsemussuositusten mukainen kesäpöytä on valmis, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Satu Jyväkorpi kertoo.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta työstää parhaillaan Pohjoismaisten ravitsemussuositusten pohjalta kansallisia suosituksia, jotka julkaistaan marraskuussa. Ravitsemussuosituksissa terveys on aina ykkönen, mutta nykyään myös ympäristönäkökulmat huomioidaan hyvin.
– Nehän eivät ole lainkaan ristiriidassa, vaan pääsääntöisesti ympäristön kannalta hyvä ruoka on myös terveellistä. Kasvisten, marjojen ja hedelmien lisääminen ruokailuun on siis hyväksi sekä terveydelle että ympäristölle, Jyväkorpi kertoo.
Tiedostavat kuluttajat ilahtuvatkin siitä, että ravitsemussuositukset tarjoavat myös vinkkejä ympäristöystävällisemmistä vaihtoehtoista eri tuoteryhmissä.
– Esimerkiksi täysjyväviljoista löytyy kotimaisia vaihtoehtoja kuten ohrasuurimoita tai kauraa, joilla voi korvata riisiä, Jyväkorpi vinkkaa.
Suurimmat kipukohdat suomalaisten ruokavaliossa ovat suola ja kova rasva. Erityisesti suolan vähentämisellä olisi iso kansanterveydellinen vaikutus, sillä se pienentäisi riskiä sydän- ja verisuonitauteihin ja aivoinfarktiin. Lähes kaikki saavat suolaa suosituksia enemmän.
Myös punaista lihaa syödään enemmän kuin suosituksissa kehotetaan, ja kasviksia, marjoja ja hedelmiä taas liian vähän.
– Kesällä kannattaa ottaa kaikki irti kasviksista ja marjoista, sillä ne ovat nyt herkullisimmillaan, Jyväkorpi sanoo.
Ravitsemussuositusten takana on iso työ. Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia on laadittu neljä vuotta, ja työhön on osallistunut 400 tutkijaa ja asiantuntijaa Pohjoismaista ja Baltiasta. Kaikki työhön osallistuvat ovat vastanneet sidonnaisuuteen liittyviin kysymyksiin ennen työn aloittamista.
– Työssä ei saa olla mukana esimerkiksi maatalouden tai elintarviketeollisuuden edustajia, jotta työ on varmasti puolueetonta, Jyväkorpi kertoo.
Työryhmän työ on myös täysin avointa, ja kaikki laatimiseen liittyvät tutkimustulokset ja katsaukset ovat vapaasti saatavilla. Suositukset avataan kansalaisille kommentoitavaksi kuukauden ajaksi ennen kuin ne julkaistaan.
Työhön kuuluu myös paljon taustatyötä, mikä ei näy suosituksissa.
– Pohjoismaisista suosituksista tehdään kansalliset suositukset, joissa huomioidaan Suomen erityispiirteet. Kansallisten suositusten pohjalta teemme vielä kohdennettuja suosituksia eri väestöryhmille, kuten lapsiperheille ja nuorille, koululaisille ja opiskelijoille sekä ikääntyneille, Jyväkorpi kertoo.
Jyväkorpi pitää ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteerin tehtävää hienona näköalapaikkana ravitsemukseen.
– Pääsen todella monipuolisesti vaikuttamaan ja osallistumaan tärkeään työhön. Työ on todella kiinnostavaa ja haastavaa. Pidän siitä, että pääsen tutustumaan erilaisiin ravitsemushaasteisiin vauvasta vaariin, Jyväkorpi kertoo.
Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio voi auttaa kuluttamaan ruokaa vastuullisesti ja edistää monia muitakin YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.
