Kesällä on mahtavaa noutaa lounas ravintolan salaattibuffetista ja mennä nautiskelemaan annos puistoon. Buffetin runsautta katsellessa voi mieleen hiipiä myös pieni ahdistus siitä, päätyvätkö kaikki herkut varmasti syötäväksi. On niin sääli heittää ruokaa pois!
Onneksi ruoan päätyminen biojätteeksi ei ole ainoa vaihtoehto. Kaupat, ravintolat ja elintarviketeollisuuden yritykset voivat ilmoittautua ruoka-avun tarjoajiksi, jolloin he voivat Ruokaviraston laatiman ruoka-apuohjeistuksen mukaan toimittaa yli jäänyttä ruokaa sitä tarvitseville. Kuten kaikessa Ruokaviraston toiminnassa, myös ruoka-avussa huomioidaan terveys ja turvallisuus.
– Työmme on ohjata ja osaltamme varmistaa, että ihmisten terveyden suojelemiseksi asetettuja lakeja noudatetaan. Siksi mitä tahansa hävikkiin päätyvää ei voi jakaa eteenpäin. Ruoka-avussa jaettavalle ruoalle on kuitenkin annettu tiettyjä poikkeuksia, jotta voisimme välttää syömäkelpoisen ruoan päätymistä roskiin, ruoka-apuohjeistuksen työryhmässä työskentelevä erityisasiantuntija Rae Merivirta kertoo.
Ruoka-apuohjeistus on laadittu, jotta ruoka-avun jakaminen olisi toimijoille mahdollisimman helppoa eikä turha byrokratia estäisi ruoan hyödyntämistä ruoka-avussa. Ruokaviraston vastuulla on ohjeistuksen laatiminen ja lisäksi se kouluttaa aiheesta muita viranomaisia ja toimijoita.
Ruoka-apu on vastuullinen vaihtoehto syömäkelpoiselle hävikkiruoalle. Ensisijaisesti kannattaa kuitenkin pyrkiä estämään hävikin syntyminen.
– Suunnitelmallisuus auttaa paljon. Esimerkiksi buffet-ruokailussa kannattaa laittaa tarjolle kohtuullinen määrä ruokaa ja mieluummin lisätä sitä useammin. Lämpimässä pidettävää ruokaa, jota asiakkaat voivat itse ottaa, ei saa laittaa tarjolle uudelleen. Myös kesän juhlissa on hyvä muistaa pitää vain kohtuullinen määrä ruokaa esillä, Merivirta sanoo.
Keittiössä on tärkeää muistaa hygieeniset toimintatavat ja ruoka-aineiden oikea säilytys. Etenkin ravintoloiden ja kauppojen kylmäkaapit ovat kesällä kovilla, joten ne kannattaa huoltaa jo etukäteen. On myös hyvä laatia suunnitelma, jonka avulla voidaan reagoida mahdollisiin toimintahäiriöihin ja estää tuotteita pilaantumasta.
Kotona syntyvää hävikkiä voi vähentää monin keinoin. Hyvä suunnittelu ja luovuus auttaa jo pitkälle.
– Ruokatarvikkeiden järjestys on hyvä pitää fiksuna, niin mitään ei pääse hautautumaan hyllyille. Vanhemmat tuotteet kannattaa laittaa eteen ja uudet taakse. Kaapissa olevia aineksia kannattaa hyödyntää ja ostaa lisäksi kaupasta vain sen, mitä tarvitsee, Merivirta sanoo.
On hyvä muistaa myös Parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen erot. Parasta ennen -merkittyjä tuotteita voi käyttää vielä päiväyksen jälkeenkin, jos tuote näyttää ja maistuu hyvältä. Sen sijaan viimeinen käyttöpäivä on päivä, jolloin tuote tulisi viimeistään käyttää.
– Jos viimeinen käyttöpäivä lähenee, tuotteen voi vielä pakastaa tai kypsentää seuraavan päivän ateriaksi, erityisasiantuntija Elina Leinonen sanoo.
Kasvisten ennenaikaista kypsymistä voi hidastaa säilyttämällä niitä viileässä.
– Myös kasvisten pakkaukset auttavat niitä säilymään, joten kannattaa pitää esimerkiksi pakattu kurkku ja paprika kääreessä käyttöhetkeen asti, Leinonen kertoo.
Erityisen tarkkaa oikea säilytys on tuotteilla, jotka vaativat kylmäsäilytystä.
– Kylmäketjusta täytyy huolehtia myös kesän ajomatkojen aikana. Jos edessä on oikein pitkä matka, kaupassa voi käydä vasta mahdollisimman lähellä määränpäätä. Monista tuotteista löytyy myös lämpimässä säilyvä versio, eli retkille ja mökeille voi valita tuotteen kuivapuolelta, Leinonen vinkkaa.
Ruokahävikin torjuminen on tärkeää työtä, joka vaikuttaa suoraan YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Juuri se motivoikin ruoka-avun ja hävikin parissa työskenteleviä Rae Merivirtaa.
– Ruoan valmistamiseen käytetään aina työtä, aikaa ja panostusta ja on tosi harmillista, jos syntyy hukkaa. On hienoa olla osana mahdollistamassa sitä, että syömäkelpoista ruokaa voidaan hyödyntää roskiin heittämisen sijaan ja ruoka säilyttää arvostuksensa. Työmme vaikuttaa suoraan YK:n kestävän kehityksen ruokahävikin puolittamista koskevaan tavoitteiseen, johon Suomikin on sitoutunut.