Ensimmäiset makeat kotimaiset mansikat ovat monelle kesän kohokohta. Moni muistaa myös retket mansikkatiloille ja etenkin sen, miten ihanaa oli poimiessa laittaa osa mansikoista suoraan suuhun.
Mansikka onkin suomalaisille tärkeä marja, siksi sen laatua ja alkuperää tutkitaan ahkerasti. EU edellyttää mansikoiden tutkimista kolmen vuoden välein, mutta meillä suosikkimarja saa erikoiskohtelua, ja sitä tutkitaan peräti vuosittain.
Mansikka ei ole viljelijälle kaikkein helpoin kasvi, sillä se on herkkä pilaantumaan ja altis sään vaihteluille. Siksi mansikan viljelyssä käytetään torjunta-aineita varmistamaan hyvää satoa. Kotimaisesta mansikasta voi kuitenkin nauttia hyvin mielin, sillä Ruokavirastossa varmistetaan laboratoriotutkimuksilla, ettei mansikoissa ole liian paljon jäämiä torjunta-aineista.
Tutkimukset tehdään tiloilta haetuista tuoreista mansikoista.
– Havaitut torjunta-ainejäämien pitoisuudet kotimaisissa mansikoissa ovat olleet alhaisia ja sallittuja pitoisuuksia. Tutkijalle mansikka on kiinnostava, koska meidän täytyy olla tarkkana ja havaita näytteistä erittäin pieniäkin pitoisuuksia luotettavasti, erikoistutkija Kati Hakala kertoo.
Tutkimus vaatii tarkkuutta ja siinä käytetään menetelmää, joilla voidaan havaita monta eri ainetta yhtä aikaa. Tuloksia verrataan elintarvikkeessa sallittuun pitoisuuteen. Luomumansikoissa tutkitaan marjojen lisäksi myös kasvustoja, jotta voidaan varmistua siitä, ettei tilalla ole käytetty lainkaan torjunta-aineita.
Ruokavirastossa tutkitaan myös mansikoiden alkuperää. Tutkimuksessa käytetään isotooppimenetelmää, jonka hyödyntämisessä Suomi on edelläkävijä. Vastaavaa osaamista ei löydy muualta Pohjoismaista tai Baltiasta.
– Suomessa kuluttajan täytyy voida luottaa siihen, että hän saa sitä, mitä haluaa ostaa. Tärkeä osa työtämme on kehittää menetelmiä, joilla ruokaväärennöksiä voidaan tunnistaa ja havaita eli ehkäistä esimerkiksi sitä, että ulkomaista mansikkaa myytäisiin suomalaisena. Nämä tutkimusmenetelmät auttavat turvaamaan kotimaista maataloutta, kun voimme jäljittää mansikat alkutuotantoon asti, tutkija Maria Lahtinen-Kaislaniemi kertoo.
Uusien tutkimusmenetelmien kehittäminen vaatii paljon työtä ja on haastavaa, mutta myös antoisaa.
– Tulokset eivät synny nappia painamalla, vaan tarvitaan paljon asiantuntemusta, osaamista ja menetelmien kehittämistä, jotta saamme luotettavia ja laadukkaita tuloksia päätöksenteon tueksi, Lahtinen-Kaislaniemi kertoo.
Kun mansikoita lähtee ostamaan, kannattaa valita myyntipaikka, jossa mansikan alkuperämaa on selkeästi merkitty myyntikylttiin, rasioihin ja laatikoihin. Marjaostoksilla on hyvä myös tarkistaa, että myyntipaikan haltijan nimi ja yhteystiedot ovat selkeästi esillä myyntipaikalla. Jos haluaa pelata aivan varman päälle, kannattaa käydä poimimassa mansikat itse tai hankkia suoraan marjatilalta.
Ruoka on ihmisille elinehto, ja ruoan pitää olla terveellistä ja turvallista. Siksi on tärkeää, että meillä on myös viranomaislaboratorio, jossa tehdään lain määrittelemiä analyysejä ja laadukasta tutkimusta. Laboratoriolla on tarkat laatuvaatimukset, jotka sen tulee täyttää. Tutkimusten laatua myös seurataan vuosittain.
– Tutkimuksemme auttavat varmistamaan, että suomalaiset saavat turvallista ja terveellistä ruokaa, siksi työ on merkityksellistä. On tärkeää, että sekä kansalaiset että päättäjät voivat tehdä päätöksiä oikean tiedon perusteella. Tämä on tärkeää myös kaikkien Suomen ruoka-alan toimijoiden kannalta, Lahtinen-Kaislaniemi kertoo.
Tämä työ tukee siis kestävän ja vastuullisen ruokajärjestelmän kehittymistä ja edistää myös tärkeitä kansainvälisiä kestävän kehityksen tavoitteita:
Vastuullista ruokaa - hyvää elämää!