Mikään ei ole niin hyvää kuin kesän ensimmäinen uusi peruna! Näin moni suomalainen varmasti huokaa iskiessään haarukkansa kesäpöydän herkkupalaan. Perunan päällä sulava voinokare kruunaa makuelämyksen.
Uusi peruna ansaitsee paikkansa suomalaisten kesäpöydässä ehdottomasti juuri hyvän makunsa takia. Perunasta kannattaakin nauttia häpeilemättä koko kesä, sillä se on kevyttä ja terveellistä syötävää. Peruna on vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteenä aivan ylivoimainen verrattuna sen kilpakumppaneihin riisiin ja pastaan. Perunan viljely kuluttaa myös vähemmän vettä kuin kilpakumppaneidensa, ja etenkin läheltä hankittu peruna vähentää ilmastopäästöjä.
Kesäisessä ruokapöydässä ei välttämättä tule ajatelleeksi kaikkea sitä työtä, jota perunan laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi Suomessa tehdään. Hanna Kortemaa johtaa Ruokaviraston kasvintuotannon osastoa, jonka tehtäviin perunoiden valvonta- ja tutkimustyökin kuuluu.
– Viljelijöiden ja yritysten lisäksi meillä viranomaisillakin on oma tärkeä roolimme perunantuotannossa. Pidämme huolta siitä, ettei perunoissa ole haitallisia tauteja ja tuholaisia, jotka vaurioittaisivat satoa ja perunan laatua.
Ruokaviraston asiantuntijat tarkastavat siemenperunoiden laatua koko vuoden ajan.
– Viljelystarkastajamme käyvät näin kesällä pelloilla katsomassa, ettei perunoissa ole tauteja eikä ole päässyt syntymään lajikesekaannuksia. Syksyllä he ottavat mukulanäytteitä, joista tutkitaan mahdollisia kasvitauteja täällä meidän Loimaan laboratoriossamme. Keväällä ennen istuttamista tarkastajamme käyvät varastossa tarkastamassa silmämääräisesti siemenperunat, ettei joukossa ole vahingoittuneita tai rupisia perunoita.
Kortemaa on taustaltaan kasvitautiasiantuntija ja peruna on ollut hänelle aina tärkeä kasvi.
– Se on konkreettinen ja kaikille tuttu kasvi, joka on kasvitautiasiantuntijan näkökulmasta kiinnostava, koska perunassa tapahtuu kaikkea kiinnostavaa uutta. Työ on motivoivaa, koska se on niin tärkeää.
Uusista perunoista nauttivat suomalaiset eivät ehkä tiedä, että he ovat myös ruokaturvan kannalta erinomaisen kasvin äärellä.
– Peruna on maailman ruokaturvan kannalta tärkeä, koska se kasvaa missä vaan. Eurooppalaisille ja amerikkalaisille se on ollut jo pitkään tuttu herkku, mutta moni ei ehkä tiedä, että perunaa viljellään paljon myös Aasiassa ja Afrikassa, Kortemaa kertoo.
Peruna on ruokaturvan kannalta hieno kasvi myös siksi, että se sopii ihan yhtä hyvin isojen maatilojen tehokkaaksi tuotantokasviksi kuin pieneen tilaan omalle pihalle.
Perunalajikkeita on Suomessa noin 70, Euroopassa ja maailmalla vielä enemmän.
– Lajikkeiden valtava määrä voi yllättää. Kaikki eivät ole ruokaperunoita, vaan mukana on myös tärkkelysperunoita ja lisäksi ranskalaisiin perunoihin ja sipseihin viljellään ihan omia lajikkeitaan, Kortemaa kertoo.
Myös uusien perunoiden lajike on täysin omanlaisensa eikä se välttämättä kestä säilytystä talven yli.
Moni suomalainen haaveilee omasta perunamaasta. Kortemaa haluaa ehdottomasti rohkaista ryhtymään toimeen.
– Peruna on siitä mukava kasvi, että siitä saa pienessäkin tilassa jo kivan sadon, vaikka kylväisi vain viisi siemenperunaa.
Kortemaa kuitenkin muistuttaa, että kotipuutarhurinkin kannattaa panostaa siemenperunoihin.
– Kasvitaudit voivat levitä siemenperunankin välityksellä, siksi kotipuutarhaankaan ei koskaan saa kylvää ruokaperunaa tai tuntematonta perunaa. Tarkastettuja siemenperunoita saa puutarhamyymälöistä isoissa ja pienissä pusseissa ja niihin panostaminen kyllä kannattaa. Siinä voi löytyä myös itselle uusia ja mielenkiintoisia lajikkeita.
Kortemaa kehottaa myös vaihtamaan perunan kylvöpaikkaa palstalla tautien välttämiseksi.
Suosimalla kotimaista perunaa voi edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti nälän torjuntaa ja ympäristön suojelua. Monipuolinen peruna sopii siis erinomaisesti kesän kestävään ruokapöytään!
