13 Elintarvikkeista annettavat tiedot

Kaikki Oiva-arviointiohjeet hyväksytyille elintarvikehuoneistoille.

13.1 Pakolliset elintarviketiedot (pakatut ja pakkaamattomat elintarvikkeet)

Ohje/versio: 2173/04.02.00.01/2021/7, voimaantulopäivä 1.7.2021

Huomioitavaa:

Tämä kohta tarkastetaan, kun yleiset, pakolliset elintarviketiedot on annettu suurtalouksille ja loppukuluttajille elintarviketietoasetuksen (EPNAs N:o 1169/2011, MMMa 834/2014) mukaisesti ja tapauksissa, joissa toimija

• valmistaa, valmistuttaa ja/tai pakkaa elintarvikkeita
• välittää (esimerkiksi agentuuriliike), tuo ja/tai myy itse tuomiaan (sisämarkkinoilta ja/tai kolmansista maista) pakattuja elintarvikkeita
• myy elintarvikkeita etämyyntinä
• myy elintarvikkeita myymälässä pakkaamattomina
• myy/tarjoaa aterioita suurtalouksien tarjoilupaikassa pakkaamattomina.

Tätä arviointiriviä käytetään myös, kun tarkastetaan

• elintarvikkeen ”voimakassuolainen” tai ”sisältää paljon suolaa” -merkintä
• tunnistusmerkinnän käyttö
• elintarvikkeen pääainesosan alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittaminen.

Samanaikaisesti suositellaan tarkastettavan kohdat 10.1 Erillään pito ja ristikontaminaatio, 13.2 Ravintoarvomerkintä, 13.4 Lihan erityislainsäädännön ja 13.5 Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden erityislainsäädännön edellyttämät tiedot ja 13.6 Maidon sekä elintarvikkeen ainesosana käytetyn maidon ja lihan alkuperämaan ilmoittaminen.  

Naudanlihan, sianlihan, lampaan- ja vuohenlihan, siipikarjanlihan ja kyseisestä lihasta valmistetun jauhelihan sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden alkuperämaamerkinnät on käsitelty omana kohtanaan kohdassa 13.4 ja 13.5.

Vapaaehtoiset väittämät on siirretty Oivan ohjekohtaan 13.3 vuonna 2020.

Omavalvonnan riittävyys ja sopivuus sekä tarvittaessa suunnitelma tarkastetaan soveltaen ohjeen 1.6 liitettä ”Omavalvonnan riittävyys ja sopivuus”.

Tarkastettavia asioita:

Omavalvonnan toteutumista arvioidaan tarkastamalla pistokokein (esimerkiksi 1 - 3 eri tuotteen pakkausta ja/tai irtomyyntierää yrityksen toiminnan luonne ja laajuus huomioiden) seuraavia asioita:

Vaatimustenmukaisuus, joka voidaan todentaa esimerkiksi

• pakkausmerkintä-, resepti- ja asiakirjatarkastuksin
• tarvittaessa analyysitodistuksin ja/tai omavalvontatutkimuksin.

1. Merkintöjen säännöstenmukaisuuden tarkastaminen eli ovatko pakkauksessa/etiketissä pakolliset merkinnät muodollisesti oikein:

• merkinnät ovat vaivattomasti luettavissa (x-kirjasinkoko vähintään 1,2 mm; poikkeus x-kirjasinkoko vähintään 0,9 mm, kun pakkauksen suurimman pinnan pinta-ala on pienempi kuin 80 cm2)
• pakolliset pakkausmerkinnät ovat suomeksi ja ruotsiksi (yksikielisissä kunnissa myytäville riittää yksikieliset merkinnät)
• elintarviketietoasetuksen 9 artiklan edellyttämät pakolliset pakkausmerkinnät ovat:

1. elintarvikkeen nimi
2. ainesosaluettelo
3. ainesosaluettelossa allergioita tai intoleransseja aiheuttavat aineet, jotka korostettu (elintarviketietoasetus, liite II)
4. tiettyjen ainesosien tai ainesosien ryhmien määrät (tarvittaessa)
5. elintarvikkeen sisällön määrä
6. vähimmäissäilyvyysaika (parasta ennen) tai viimeinen käyttöajankohta ja tarvittaessa pakastuspäivämäärä
7. erityiset säilytysolosuhteet ja/tai käyttöolosuhteet (tarvittaessa)
8. elintarvikealan toimijan nimi tai toiminimi ja osoite
9. alkuperämaa tai lähtöpaikka tarvittaessa (elintarviketietoasetus, 26 artiklan muk.)
10. käyttöohje (tarvittaessa)
11. juomien todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina, jos alkoholipitoisuus on suurempi kuin 1,2 tilavuusprosenttia)
12. (ravintoarvo on käsitelty omana kohtanaan kohdassa 13.2).

Lisäksi tarvittaessa pakkauksessa on oltava:

• erätunnus
• suola- ja voimakassuolaisuusmerkintä sekä jodin ilmoittaminen jodioidun suolan käytön osalta ainesosaluettelossa.
• tunnistusmerkki eläimistä saatavissa elintarvikkeissa
• pääainesosan erityiset merkintävaatimukset silloin, jos 1) elintarvikkeen alkuperämaa tai lähtöpaikka on ilmoitettu ja 2) ilmoitettu elintarvikkeen alkuperämaa ja lähtöpaikka on eri kuin sen pääainesosan alkuperämaa tai lähtöpaikka (1.4.2020 alkaen).

Merkinnät on tehty säädösten mukaisesti muodollisesti oikein, esimerkiksi lisäaineet on ilmoitettu sekä ryhmänimellä että lisäaineen nimellä tai E-koodilla ja allergeenit on korostettu ainesosaluettelossa.

Irtomyynnissä myytävät elintarvikkeet vähittäismyyntipaikassa:

1. elintarvikkeen nimi
2. allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet ja tuotteet
3. ainesosat
4. alkuperämaa- tai lähtöpaikka (vastaavasti kuin pakatuissa)
5. käyttö- ja säilytysohjeet (tarvittaessa).

Lisäksi rasvan ja suolan määrä juustoista, makkaroista ja muista leikkeleenä käytettävistä lihavalmisteista sekä suolan määrä ruokaleivästä. Elintarvikkeen voimakassuolaisuudesta on ilmoitettava kirjallisesti. Näitä tietoja ei tarvitse ilmoittaa elintarvikkeista, joita pieniä tuotemääriä valmistava elintarvikealan toimija toimittaa suoraan loppukuluttajalle tai paikalliselle vähittäisliikkeelle, joka toimittaa tuotteet suoraan loppukuluttajalle.

Irtomyynnissä myytävät/tarjolla olevat elintarvikkeet tarjoilupaikassa:

1. elintarvikkeen nimi (kirjallisesti)
2. allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet ja tuotteet
3. aterian ainesosana käytettävän tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn lihan alkuperämaa (kirjallisesti).

Edellä olevat tiedot pakkaamattomista voidaan antaa vähittäismyyntipaikassa ja tarjoilupaikassa myös suullisesti edellyttäen, että elintarvikkeen läheisyydessä olevassa julisteessa tms. ilmoitetaan, että tiedot ovat saatavissa pyydettäessä henkilökunnalta. Tiedot on oltava silloin kirjallisessa tai elektronisessa muodossa. Tästä poiketen tulee ilmoittaa kirjallisesti tieto elintarvikkeen voimakassuolaisuudesta vähittäismyyntipaikassa ja elintarvikkeen nimi sekä aterian ainesosana käytetyn lihan alkuperämaa tarjoilupaikassa. Alkuperämaalla tarkoitetaan sen eläimen, josta liha on saatu, kasvatusmaata. Irtomyynnissä myytävien elintarvikkeiden pakolliset tiedot tulee antaa vähintään suomeksi tai ruotsiksi.

Etämyyntinä myytävät pakatut ja pakkaamattomat elintarvikkeet (elintarviketietoasetus 14 art. ja MMMa 834/2014, 2 §)

Kaikki yleiset pakolliset pakkausmerkinnät lukuun ottamatta vähimmäissäilyvyysaikaa tai viimeistä käyttöpäivää (tai pakastuspäivämäärää ja eränumeroa) on oltava saatavilla ennen kuin osto tehdään, ja ne on esitettävä etämyyntiin liittyvässä aineistossa tai toimitettava muilla soveltuvilla keinoilla, jotka elintarvikealan toimijan on ilmoitettava selvästi.

Pakkaamattomien elintarvikkeiden osalta noudatetaan niitä tietovaatimuksia, mitä yleensä edellytetään pakkaamattomista annettavan vähittäismyyntipaikassa tai tarjoilupaikassa.

2. Merkintöjen oikeellisuuden tarkastaminen, mikä selviää reseptitarkastuksella käytetyt raaka-aineet huomioiden ja/tai tuotespesifikaatioista:

• reseptit ovat ajan tasalla ja niitä noudatetaan tuotannossa
• reseptit/valmistus/valmis tuote ovat keskenään yhtenevät
• elintarvikkeen nimi on oikein muodostettu
• ainesosaluettelossa on mainittu käytetyt ainesosat
• koostetut ainesosat on purettu oikein ainesosaluetteloon
• allergiaa ja intoleransseja aiheuttavat ainesosat on ilmoitettu
• ainesosien järjestys on oikea
• ilmoitettu ainesosan määrä on oikea
• elintarvikkeen alkuperä on oikein ilmoitettu.

Toiminta on vaatimusten mukaista.

Edellä esitetyt pakkausmerkinnät ovat yllämainittujen, lainsäädännön vaatimusten mukaisia. Merkinnät ovat helposti havaittavia.

Toiminnassa on pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta eivätkä johda kuluttajaa harhaan.

Toiminta on toteutettu pääosin yllämainittujen, lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Pakkausmerkinnöissä vähäisiä epäkohtia ovat esimerkiksi:

• ainesosaluettelon paljousjärjestys ei ole oikea
• käytettyä vettä ei ole ilmoitettu ainesosaluettelossa (vettä ei tarvitse ilmoittaa silloin, kun sitä on alle 5 % lopputuotteessa, poikkeus liha, raakaliha-valmisteet, jalostamattomat kalastustuotteet ja jalostamattomat simpukat)
• lisäaineen ryhmänimi puuttuu tai on virheellinen.

Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.

Pakkausmerkinnöissä on useita oleellisia virheitä ja/tai puutteita, joita ovat esimerkiksi:

• harhaanjohtava elintarvikkeen nimi
• alkuperämaa/-alue -merkintä puuttuu tai on virheellinen
• parasta ennen -merkintä puuttuu tai on virheellinen
• korostetun ainesosan määrä puuttuu
• pakkauksessa ei ole ilmoitettu lisäaineita, joita tuote sisältää, vaikka niillä on teknologinen vaikutus lopputuotteen kannalta
• käytössä oleva resepti ei vastaa pakkausmerkintöjä.

Toiminnassa on epäkohtia, jotka vaarantavat elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa vakavasti harhaan tai toimija ei ole noudattanut annettuja määräyksiä. Epäkohdat on korjattava välittömästi.

Pakkausmerkinnät puuttuvat kokonaan tai virheet vaativat välitöntä korjausta tai takaisinvetoa, joita ovat esimerkiksi:

• hyvin epäselvät, lukukelvottomat pakkausmerkinnät
• allergeenien ilmoittamatta jättäminen
• tarvittava varoitusmerkintä tai käyttöohje puuttuu, mikä aiheuttaa vakavan terveysvaaran
• viimeinen käyttöpäivä puuttuu tai on virheellinen (esimerkiksi väärä kuukausi tai vuosiluku)
• säilytysohje puuttuu tai on virheellinen (mikrobiologisesti helposti pilaantuvat)
• vaaditut suomen- ja ruotsinkieliset merkinnät puuttuvat.

Aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita (huomioitava muutoksineen):

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä, 17 - 19 artikla
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004 eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä, artikla 5 ja liite II (I jakso)
• Elintarvikelaki 297/2021, 1, 2 ja 6 §
• Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikehygieniasta (318/2021) 10 ja 23 §
• Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (834/2014) (1042/2016 ja 154/2019)
• Maa- ja metsätalousministeriön asetus (1010/2014) eräiden elintarvikkeiden ilmoittamisesta voimakassuolaiseksi
• Ruokaviraston ohje 17068/2. Elintarviketieto-opas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille
• Ruokaviraston ohje 17055. Pakkausmerkintöjen valvontaohje
• Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/775 (1.4.2020 alkaen).

Päivitykset versioon 7:

• Huomioitavaa -kohtaan lisätty viittaus Oiva-arviointiohjeeseen 13.6. ja lisäys ” Vapaaehtoiset väittämät on siirretty Oivan ohjekohtaan 13.3 vuonna 2020”.
• Elintarvikelaki ja maa- ja metsätalousministeriön asetus (795/2014) on päivitetty.
• Ohje nro 2173/04.02.00.01/2021 korvaa ohjeen nro 10241.

13.2 Ravintoarvomerkintä

Ohje/versio: 2174/04.02.00.01/2021/7, voimaantulopäivä 1.7.2021

Huomioitavaa:

Tämä kohta tarkastetaan, kun yleiset, pakolliset pakkausmerkinnät on tehty suurtalouksille ja loppukuluttajille elintarviketietoasetuksen (EPNAs N:o 1169/2011, MMMa 834/2014) mukaisesti ja tapauksissa, joissa toimija

• valmistaa, valmistuttaa ja/tai pakkaa elintarvikkeita
• välittää (esimerkiksi agentuuriliike), tuo ja/tai myy itse tuomiaan (sisämarkkinoilta ja/tai kolmansista maista) pakattuja elintarvikkeita
• myy pakattuja elintarvikkeita etämyyntinä.

Elintarviketietoasetuksen mukainen ravintoarvomerkintä on pakollinen lähes kaikissa elintarvikkeissa, jotka on pakattu 13.12.2016 alkaen. Jos tuotteet on pakattu 13.12.2014 alkaen ja niihin on laitettu ravintoarvomerkinnät vapaaehtoisesti tai pakkauksissa on ravitsemus- ja terveysväitteitä tai elintarviketta on täydennetty vitamiineilla ja/tai kivennäisaineilla, tulee ravintoarvomerkinnät olla elintarviketietoasetuksen mukaiset (poikkeus erityisruokavaliovalmisteet heinäkuuhun 2016 asti, sen jälkeen erityisille ryhmille tarkoitetut elintarvikkeet). (Elintarviketietoasetuksen mukaisia ravintoarvomerkintävaatimuksia ei sovelleta ravintolisiin, luontaisiin kivennäisvesiin, lähdevesiin eikä vaadita elintarviketietoasetuksen liitteessä V lueteltuihin elintarvikkeisiin.)

Samanaikaisesti suositellaan tarkastettavan kohta 13.1 Pakolliset elintarviketiedot.

Omavalvonnan riittävyys ja sopivuus sekä tarvittaessa suunnitelma tarkastetaan soveltaen ohjeen 1.6 liitettä ”Omavalvonnan riittävyys ja sopivuus”.

Tarkastettavia asioita

Omavalvonnan toteutumista arvioidaan tarkastamalla pistokokein (esimerkiksi 1 - 3 eri tuotteen pakkausta ja/tai irtomyyntierää yrityksen toiminnan luonne ja laajuus huomioiden) seuraavia asioita:

Vaatimustenmukaisuus, joka voidaan todentaa esimerkiksi

• pakkausmerkintä-, resepti- ja asiakirjatarkastuksin
• tarvittaessa analyysitodistuksin ja/tai omavalvontatutkimuksin.

1. Merkintöjen säännöstenmukaisuuden tarkastaminen eli onko ravintoarvomerkintä muodollisesti oikein pakkauksessa/etiketissä:

• merkintä on mahdollista vaivattomasti lukea (yleensä x-kirjasinkoko vähintään 1,2 mm)
• merkintä on suomeksi ja ruotsiksi (yksikielisissä kunnissa myytäville riittävät yksikieliset merkinnät)
• ravintoarvotiedot on esitetty elintarvikkeen 100 g tai 100 ml kohti
• pakollinen ravintoarvomerkintä sisältää seuraavat tiedot: energia kJ/kcal, rasva (g), tyydyttyneet rasvat (g), hiilihydraatit (g), sokerit (g), proteiini (g) ja suola (g))
• merkintä on tehty säännösten mukaisesti muodollisesti oikein, esimerkiksi on ilmoitettu ne ravintoaineet, jotka saa ilmoittaa varsinaisessa ravintoarvomerkinnässä (elintarviketietoasetus, liite XV)
• vitamiinit ja kivennäisaineet on ilmoitettu sekä määränä että %-osuuksina päivittäisen saannin vertailuarvosta (elintarviketietoasetus, liite XIII)
• ravintoaineiden ilmoittamisjärjestystä noudatetaan (elintarviketietoasetus, liite XV).

Jos pakollisen ravintoarvomerkinnän tietoja toistetaan vapaaehtoisesti, täytyy noudattaa elintarviketietoasetuksen art. 30.3 ja 33.2 vaatimuksia. Jos ravintoarvo ilmoitetaan annosta tai kulutusyksikköä kohti, tulee pakollinen ravintoarvosisältö antaa silloin myös 100 g tai 100 ml kohti.

Etämyyntinä myytävät pakatut elintarvikkeet (elintarviketietoasetus, 14 artikla)

Ravintoarvomerkintä, kuten kaikki yleiset pakolliset pakkausmerkinnät lukuun ottamatta vähimmäissäilyvyysaikaa / viimeistä käyttöpäivää (tai pakastuspäivämäärää ja eränumeroa), on oltava saatavilla ennen kuin osto tehdään, ja se on esitettävä etämyyntiin liittyvässä aineistossa tai toimitettava muilla soveltuvilla keinoilla, jotka elintarvikealan toimijan on ilmoitettava selvästi. Kaikkien pakollisten tietojen on oltava saatavilla toimitushetkellä.

2. Merkintöjen oikeellisuuden tarkastaminen, mikä selviää reseptitarkastuksella käytetyt raaka-aineet huomioiden ja/tai tuotespesifikaatioista:

• reseptit ovat ajan tasalla ja niitä noudatetaan
• ilmoitetut ravintoaineiden määrät perustuvat laskelmiin tai laboratoriotuloksiin tai muuten perusteltuun yleisesti tunnettuun ja hyväksyttyyn tietoon
• suola lasketaan ja määritetään natriumin kautta (suola = natrium × 2,5). Tällöin natriumin määrässä huomioidaan sekä aineosien kautta tuleva luontainen että ruokasuolasta peräisin oleva natrium.
• elintarvikkeen sisältämät vitamiinit ja kivennäisaineet on oikein merkitty.

Toiminta on vaatimusten mukaista.

Edellä esitetty ravintoarvomerkintä on yllämainittujen, lainsäädännön vaatimusten mukainen. Merkinnät ovat helposti havaittavia.

Toiminnassa on pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta eivätkä johda kuluttajaa harhaan.

Toiminta on toteutettu pääosin yllämainittujen, lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Ravintoarvomerkinnässä vähäisiä epäkohtia ovat esimerkiksi:

• ravintoarvomerkinnässä on pieniä virheitä, jotka eivät kuitenkaan estä varmistumasta tuotteen vaatimustenmukaisuudesta, esimerkiksi ravintoarvot on ilmoitettu täysin eri järjestyksessä kuin asetus edellyttää.
• energian määrä on ilmoitettu yksinomaan kilokaloreina tai kilojouleina.

Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.

Ravintoarvomerkinnässä on oleellisia virheitä ja/tai puutteita, joita ovat esimerkiksi:

• käytössä oleva resepti ei vastaa pakkausmerkintöjä
• suomen- ja ruotsinkielinen ravintoarvomerkintä puuttuu
• ravintoarvomerkintä on epäselvä ja lukukelvoton
• ravintoaineita, joita ei ole lupa ilmoittaa, on ilmoitettu.

Toiminnassa on epäkohtia, jotka vaarantavat elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa vakavasti harhaan tai toimija ei ole noudattanut annettuja määräyksiä. Epäkohdat on korjattava välittömästi.

Epäkohdat liittyen ravintoarvomerkintöihin eivät aiheuta välitöntä vaaraa elintarviketurvallisuudelle tai johda kuluttajaa vakavasti harhaan. Tästä syystä Huono-arviointi annetaan siinä tapauksessa, jos Korjattavaa -arvio on annettu toistuvasti ja epäkohtia ei ole korjattu määräajassa.

Aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita (huomioitava muutoksineen):

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä, 17 - 19 artikla
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, 8, 29 - 35 artikla ja liite V
• Elintarvikelaki 297/2021, 1, 2 ja 6 §
• Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (834/2014), 4 §
• Ruokaviraston ohje 17068/2. Elintarviketieto-opas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille
• Ruokaviraston ohje 17055. Pakkausmerkintöjen valvontaohje
• Euroopan komission ohje (Joulukuu 2012): Ohjeita toimivaltaisille viranomaisille seuraavan EU-lainsäädännön noudattamisen valvontaa varten https://ec.europa.eu/food/safety/labelling_nutrition/labelling_legislation_en.
  

Päivitykset versioon 7:

• Elintarvikelaki on päivitetty.
• Ohje nro 2174/04.02.00.01/2021/7 korvaa ohjeen nro 10242.

13.3 Markkinointi

Ohje/versio: 2175/04.02.00.01/2021/5, voimaantulopäivä 2.1.2024

Huomioitavaa:

Tässä kohdassa tarkastetaan elintarvikkeen markkinointi eli markkinoinnin yleinen harhaanjohtavuus ja vapaaehtoiset väitteet

• pakkausmerkinnöissä, jos toimija on vastuussa pakkausmerkinnöistä eli kyseessä on elintarvikkeen valmistaja, valmistuttaja, maahantuoja (sisämarkkinoilta tai kolmansista maista)
• etämyynnissä, jos toimija harjoittaa elintarvikkeiden etämyyntiä esimerkiksi verkkokaupassa, mobiilisovelluksissa, myyntialustoilla, sosiaalisessa mediassa, tms.
• markkinointimateriaaleissa, jos toimija on itse tuottanut ne tai on muuten vastuussa niistä, esimerkiksi esillepano, ruokalistat, mainokset, nettisivut, sosiaalinen media, kaupallinen yhteistyö, tms.

Väiteasetuksen artiklan 6 mukaisesti elintarvikealan toimijan, joka esittää ravitsemus- tai terveysväitteen, on perusteltava väitteen käyttö. Toimijan tulee siis pystyä esittämään todisteet siitä, että käytetyt väitteet ovat sallittuja ja niitä käytetään lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Samanaikaisesti suositellaan tarkastettavan kohdat 13.1 Pakolliset elintarviketiedot ja 13.2 Ravintoarvomerkintä. Omavalvonnan riittävyys ja sopivuus sekä tarvittaessa suunnitelma tarkastetaan soveltaen ohjeen 1.6 liitettä ”Omavalvonnan riittävyys ja sopivuus”.

Tarkastettavia asioita:

Omavalvonnan toteutumista arvioidaan tarkastamalla pistokokein esimerkiksi 1-3 tuotteen markkinointi, toiminnan laajuus ja luonne huomioiden. Säännöllisin väliajoin tulisi tarkastella toimijan harjoittamaa markkinointia myös kokonaisvaltaisesti (esim. markkinointi, joka ei liity yksittäisiin tuotteisiin).

Toimijan tarkastushetkellä käyttämistä pakkausmerkinnöistä, etämyynnissä annetuista tiedoista, markkinointimateriaaleista ja muista elintarviketiedoista tarkastetaan seuraavat asiat:

• Ei esitetä takaisinvetoa vaativia, kuluttajan terveydelle vaaraa aiheuttava väitteitä, esimerkiksi
  • elintarvikkeen markkinoiminen sairauden hoitoon niin, että markkinoinnin vuoksi asianmukainen lääketieteellinen hoito saatetaan korvata elintarvikkeen nauttimisella,
  • elintarvikkeen väitetään virheellisesti olevan gluteeniton, maidoton, tms.
• Ei esitetä lääkkeellisiä väitteitä. (elintarviketietoasetus, artikla 7.3)
  • Elintarviketiedoissa ei saa antaa sellaista kuvaa, että elintarvikkeeseen liittyy ihmisen sairauksia ennalta ehkäiseviä, hoitavia tai parantavia ominaisuuksia, eikä viitata sellaisiin ominaisuuksiin.
• Ei esitetä väiteasetuksen artiklan 3 mukaisia kiellettyjä väitteitä. Väite ei saa
  • olla totuudenvastainen, moniselitteinen tai harhaanjohtava
  • saattaa epäilyksenalaiseksi muiden elintarvikkeiden turvallisuutta ja/tai ravitsemuksellista riittävyyttä
  • rohkaista elintarvikkeen liialliseen kulutukseen tai suvaita sitä
  • sisältää sellaista toteamusta, esitystä tai viittausta, jonka mukaan tasapainoisesta ja monipuolisesta ruokavaliosta ei yleensä saa riittävästi ravintoaineita
  • viitata sellaisiin elintoimintojen muutoksiin, jotka voivat aiheuttaa tai lisätä pelkoa kuluttajassa.
• Ei esitetä väiteasetuksen artiklan 12 mukaisia kiellettyjä väitteitä, joissa
  • esitetään, että elintarvikkeen nauttimatta jättämisellä voi olla terveysvaikutuksia
  • mainitaan painonpudotuksen nopeus tai määrä
  • viitataan yksittäisten lääkäreiden tai terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja muiden kuin 11 artiklassa tarkoitettujen lääketieteen ja ravinto- ja ravitsemusalan ammattilaisia edustavien kansallisten järjestöjen tai terveysalan yleishyödyllisten järjestöjen suosituksiin.
• Käytetyt ravitsemus- ja terveysväitteet ovat hyväksyttyjä.
  • ravitsemusväite löytyy väiteasetuksen liitteestä
  • terveysväite löytyy komission väiterekisteristä hyväksyttynä, ns. kasviperäisten aineiden odotuslistalta tai väitteen käytön lopettamiselle on annettu siirtymäaikaa.
• Väitteistä käytetyt sanamuodot vastaavat hyväksyttyjä väitteitä.
• Väitteiden käytön ehdot toteutuvat tuotteessa.
• Väitteiden käytön edellyttämät pakolliset elintarviketiedot on ilmoitettu sekä pakkauksessa että etämyynnissä suomeksi ja ruotsiksi.
  • Ravitsemus- tai terveysväitteen kohteena olevan aineen määrä on ilmoitettu ravintoarvomerkinnän yhteydessä tai ravintolisien ominaisten aineiden luettelossa. (Artikla 7)
  • Terveysväitteen käytön edellyttämä maininta tasapainoisen ja monipuolisen ruokavalion ja terveiden elämäntapojen tärkeydestä. (Artikla 10(2)a)
  • Terveysväitteen käytön edellyttämä tieto siitä, kuinka paljon ja kuinka usein elintarviketta on nautittava väitetyn hyödyn saamiseksi. (Artikla 10(2)b)
  • Terveysväitteen käytön yhteydessä tarvittaessa huomautusta henkilöille, joiden olisi vältettävä elintarvikkeen nauttimista. (Artikla 10(2)c)
  • Terveysväitteen käytön edellyttämä asianmukainen varoitusta niissä tuotteissa, joiden liiallisesta nauttimisesta todennäköisesti aiheutuu terveysriski. (Artikla 10(2)d)
  • Sairauden riskitekijän vähentämistä koskevista terveysväitteistä on ilmoitettu, että väitteessä tarkoitettuun sairauteen liittyy useita riskitekijöitä eikä yhden tekijän muuttumisesta välttämättä ole hyötyä. (Artikla 14(2))
  • Yleisluonteisten terveysväitteiden yhteydessä on esitetty terveysvaikutuksen selventävä hyväksytty terveysväite tai ns. odotuslistalla oleva terveysväite. (Artikla 10(3))
  • Väitteiksi katsottavien tavaramerkkien, tuotenimien ja kuvitteellisten nimien yhteydessä on esitetty väiteasetuksen säännöksiä vastaava ravitsemus- tai terveysväite. (Artikla 1(3))
  • Väitteitä sisältävien kuvien, symbolien ja graafisten esitysten yhteydessä on esitetty väiteasetuksen säännöksiä vastaava ravitsemus- tai terveysväite.
• Markkinointi on totuudenmukaista eikä johda harhaan. (elintarviketietoasetus artikla 7.1, yleinen elintarvikeasetus artikla 16)
  • Erityisesti elintarvikkeesta luotu mielikuva ja vapaaehtoiset väitteet, jotka eivät kuulu väiteasetuksen piiriin (esimerkiksi laktoositon, lisäaineeton).

Toiminta on vaatimusten mukaista.

Elintarvikkeiden markkinointi ja vapaaehtoiset väitteet ovat yllämainittujen vaatimusten mukaisia.

Toiminnassa on pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta eivätkä johda kuluttajaa harhaan.

Elintarvikkeiden markkinointi ja vapaaehtoiset väitteet ovat pääosin yllämainittujen vaatimusten mukaisia. Pieniä epäkohtia ovat esimerkiksi:

• käytetyt ravitsemus- ja terveysväitteet ovat hyväksyttyjä, mutta käytetyt sanamuodot eivät täysin tarkoita samaa asiaa kuin alkuperäiset hyväksytyt väitteet,
• väitteeksi katsottava yleisluontoinen ilmaisu, kuva, symboli, graafinen ilmaisu, tuotenimi, tavaramerkki, tms. ja sitä selittävä hyväksytty väite eivät sijaitse pakkauksen samassa nähtävissä olevassa kentässä, eikä niitä ole yhdistetty esimerkiksi asteriskilla (*)
• väitteen kohteena olevan aineen määrä on ilmoitettu muualla kuin ravintoarvomerkinnässä tai sen kanssa samassa nähtävissä olevassa kentässä tai ravintolisien kohdalla muualla kuin ominaisten aineiden joukossa,
• terveysväitteen käytön yhteydessä vaadittava artiklan 10(2)a-b lisämerkinnät on tehty, mutta ne ovat puutteellisia,
• sairauden riskitekijän vähentämistä koskevan terveysväitteen käytön edellyttämä artiklan 14(2) mukainen lisämerkintä on tehty, mutta se on puutteellinen,
• toimija ei pysty perustelemaan väitteiden käyttöä, mutta ei ole epäiltävissä, että käytetyt väitteet olisivat kiellettyjä tai niitä käytettäisiin lainsäädännön vastaisesti.

HUOM. jos toimija ei huomautuksesta huolimatta korjaa edellä mainittuja epäkohtia tai pysty perustelemaan väitteiden käyttöä, annetaan arvosana Korjattavaa.

Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.

Elintarvikkeiden markkinointi ja vapaaehtoiset väitteet eivät ole yllämainittujen vaatimusten mukaisia, vaan niiden käytössä on oleellisia epäkohtia, joita ovat esimerkiksi:

• markkinointi ja/tai elintarvikkeesta luotu mielikuva johtaa kuluttajaa harhaan,
• väitteitä käytetään harhaanjohtavasti,
• lisäaineeton tai laktoositon väittämä on virheellinen,
• käytetään yksittäisiä lääkkeellisiä väitteitä,
• käytetään artiklan 3 tai artiklan 12 mukaisia kiellettyjä väitteitä,
• käytetään hyväksymättömiä ravitsemus- ja terveysväitteitä,
• käytetään yleisluonteisia terveysväitteitä tai väitteiksi katsottavia kuvia, symboleja, graafisia ilmaisuja, tavaramerkkejä, tuotenimiä, kuvitteellisten nimiä, joita ei vastaa yksittäinen hyväksytty väite,
• väitteiden käytön ehdot eivät toteudu, esimerkiksi tuote ei sisällä riittävästi väitteen kohteena olevaa ainetta,
• väitteen kohteena olevan aineen määrää ei ole ilmoitettu,
• terveysväitteiden käytön edellyttämät artiklan 10(2)a-b lisämerkinnät puuttuvat kokonaan tai artiklan 10(2)c-d lisämerkinnät on tehty, mutta ne ovat puutteelliset tai
• sairauden riskitekijän vähentämistä koskevien terveysväitteiden käytön edellyttämä artiklan 14(2) mukainen lisämerkintä puuttuu,
• on vahvasti epäiltävissä, että käytetyt väitteet eivät ole sallittuja tai niitä käytetään lainsäädännön vastaisesti, eikä toimija pyynnöistä huolimatta pysty perustelemaan väitteiden käyttöä.

Toiminnassa on epäkohtia, jotka vaarantavat elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa vakavasti harhaan tai toimija ei ole noudattanut annettuja määräyksiä. Epäkohdat on korjattava välittömästi.

Elintarvikkeiden markkinoinnissa ja vapaaehtoisissa väitteissä on välitöntä korjausta vaativia epäkohtia ja joissakin tilanteissa takaisinvetoa vaativia virheitä.

Välitöntä korjausta vaativia epäkohtia ovat esimerkiksi:

• elintarvikkeesta esitetään useita tai toistuvasti elintarviketietoasetuksen artiklan 7.3 vastaisia lääkkeellisiä väitteitä,
• elintarvikkeen markkinointi on vakavasti harhaanjohtavaa,
• terveysväitteen käytön edellyttämät artiklan 10(2)c-d lisämerkinnät käyttöohjeista tai varoitusmerkinnöistä puuttuvat kokonaan,
• Korjattavaa -arvio on annettu toistuvasti eikä epäkohtia ole korjattu määräajassa.

Elintarvikkeiden markkinoinnissa on takaisinvetoa vaativia virheitä, joita ovat esimerkiksi:

• väittämä gluteeniton tai maidoton on virheellinen tai
• elintarvikkeen markkinoinnissa käytetään sellaisia lääkkeellisiä väitteitä, joista voi olla vaaraa kuluttajan terveydelle esimerkiksi sen vuoksi, että elintarviketta markkinoidaan tietyn sairauden hoitoon ja on epäilys, että markkinoinnin vuoksi asianmukainen lääketieteellinen hoito korvataan elintarvikkeen nauttimisella.

Aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita (huomioitava muutoksineen):

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006, elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä (=väiteasetus)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (=elintarviketietoasetus), artikla 7.1 ja 7.3
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (=yleinen elintarvikeasetus), artikla 16
• Komission rekisteri hyväksytyistä terveysväitteistä https://ec.europa.eu/food/food-feed-portal/screen/home
• Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n kysymysrekisteri arvioitavana olevista terveysväitteistä https://open.efsa.europa.eu/
• Ravitsemus- ja terveysväitteet Ruokaviraston internetsivuilla https://www.ruokavirasto.fi/terveysvaitteet/
• Ruokaviraston ohje 621/04.02.00.01/2023 Ravitsemus- ja terveysväiteopas elintarvikealan yrityksille ja valvojille
• Ruokaviraston ohje 7651/04.02.00.02/2023. Terveysväitteiden tarkastuslomake
• Ruokaviraston ohje 17068. Elintarviketieto-opas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille.

Päivitykset versioon 5:

• Ohjeen kieltä ja ulkoasua yksinkertaistettu.
• Tarkastettaviin asioihin lisätty maininta siitä, että säännöllisin väliajoin tulisi tarkastella toimijan harjoittamaa markkinointia myös kokonaisvaltaisesti.
• Tarkastettaviin asioihin lisätty maininta siitä, että väitteiden käytön edellyttämät pakolliset elintarviketiedot tulee ilmoittaa sekä pakkauksessa että etämyynnissä suomeksi ja ruotsiksi.
• Lisätty maininta, että Hyvä-arvosana voi muuttua Korjattavaa-arvosanaksi, mikäli toimija ei huomautuksesta huolimatta korjaa mainittuja epäkohtia tai pysty perustelemaan väitteiden käyttöä.
• Arvosanoihin lisätty esimerkkejä siitä, ettei toimija pysty perustelemaan väitteiden käyttöä.
• Korjattu komission ja EFSAn rekistereiden osoitteet sekä Ruokaviraston ohjeiden numeroita.

13.4 Lihan erityislainsäädännön edellyttämät tiedot (Naudanliha, sianliha, lampaan- ja vuohenliha ja siipikarjanliha sekä kyseisen eläimen lihaa sisältävä jauheliha)

Ohje/versio: 2176/04.02.00.01/2021/4, voimaantulopäivä 1.7.2021

Huomioitavaa:
Tämä kohta tarkastetaan, kun on kyse seuraavista elintarvikkeista:

• naudanliha tai naudanlihatuote tai naudan jauheliha (tuore/jäähdytetty/jäädytetty)
• sianliha, lampaan- ja vuohenliha ja siipikarjanliha tai kyseisen eläimen jauheliha (tuore/ jäähdytetty/ jäädytetty)

ja kun yleiset pakkausmerkinnät on tehty suurtalouksille ja loppukuluttajille elintarviketietoasetuksen (EPNAs N:o 1169/2011, MMMa 834/2014) mukaisesti tapauksissa, joissa toimija

• valmistaa, valmistuttaa ja/tai pakkaa elintarvikkeita
• välittää (esimerkiksi agentuuriliike), tuo ja/tai myy itse tuomiaan (sisämarkkinoilta ja/tai kolmansista maista) pakattuja elintarvikkeita
• myy pakattuja elintarvikkeita etämyyntinä
• myy elintarvikkeita myymälässä pakkaamattomina.

Tarkastus koskee erityisesti naudanlihan, sianlihan, lampaan- ja vuohenlihan ja siipikarjanlihan sekä kyseisen eläimen lihaa sisältävän jauhelihan alkuperämaatietoja ja teollisuuden pakkaaman jauhelihan koostumustietoja.

Naudanlihan merkitsemisellä tarkoitetaan merkintöjen tekemistä ruhoihin ja ruhoneljänneksiin, leikatun ja jauhetun naudanlihan kääreeseen tai pakkaukseen, sekä myytäessä pakkaamatonta naudanlihaa vähittäismyymälöiden irtomyynnissä. Pallea ja puremalihakset kuuluvat luustolihaksiin. Naudanlihan merkintäsäädösten ulkopuolelle jäävät mm. ruhosta ennen punnitusta poistettu rasva, pään lihakset (muut kuin puremalihakset), elimet, kieli, etupolven kinnernivelen ja hännän lihakset. Naudanlihan ja samoin sianlihan, lampaan- ja vuohenlihan ja siipikarjanlihan merkintäsäädökset eivät koske raakalihavalmisteita ja lihavalmisteita.

Muutoin lihan tai siitä valmistetun jauhelihan irtomyynnissä ja pakkausmerkinnöissä annettavissa tiedoissa on soveltuvin osin noudatettava, mitä yleisessä pakkausmerkintälainsäädännössä edellytetään ilmoitettavan.

Samanaikaisesti suositellaan tarkastettavan kohdat 8.5 Jauhelihan ja raakalihavalmisteiden valmistus, 13.1 Pakolliset elintarviketiedot (pakatut ja pakkaamattomat elintarvikkeet), 16.2 Naudanlihan merkitseminen ja jäljitettävyys ja 16.8 Sian-, siipikarjan-, lampaan- ja vuohenlihan jäljitettävyys.

Omavalvonnan riittävyys ja sopivuus sekä tarvittaessa suunnitelma tarkastetaan soveltaen ohjeen 1.6 liitettä ” Omavalvonnan riittävyys ja sopivuus”.
 
Tarkastettavia asioita:
Omavalvonnan toteutumista arvioidaan tarkastamalla pistokokein (esimerkiksi 1 - 3 eri tuotteen pakkausta ja/tai irtomyyntierää yrityksen toiminnan luonne ja laajuus huomioiden) seuraavia asioita:

Vaatimustenmukaisuus, joka voidaan todentaa esimerkiksi

• pakkausmerkintä-, resepti- ja asiakirjatarkastuksin
• tarvittaessa analyysitodistuksin ja/tai omavalvontatutkimuksin.

1. Pakatun ja leikatun naudanlihan tai naudanlihatuotteen tai naudanlihaa sisältävien jauhelihojen alkuperämerkintöjen vaatimustenmukaisuus, pakollisia merkintöjä ovat:

• erätunnus
• alkuperä -merkintä
• teurastettu -merkintä (jauheliha: ei merkitä teurastamon hyväksymisnumeroa)
• leikattu -merkintä (vain leikatussa lihassa)
• valmistettu -merkintä (vain jauheliha: ei merkitä valmistuslaitoksen hyväksymisnumeroa).

2. Pakatun sianlihan, lampaan- ja vuohenlihan ja siipikarjan lihan (tuore, jäähdytetty, jäädytetty) ja kyseisen eläimen lihaa sisältävän jauhelihan alkuperämaan (tai lähtöpaikan) ilmoittaminen

• Jos eläin on syntynyt, kasvatettu ja teurastettu yhdessä maassa, voidaan ilmoittaa lihan alkuperämaa (tai lähtöpaikka) tiedot yhdellä merkinnällä: ”Alkuperä: jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi ja lisäksi erän koodi (erätunnus)
• Muuten lihan alkuperätietojen antamisessa noudatetaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1337/2013, 5 artiklan mukaista ilmoittamista ”Kasvatusmaan: (jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi)”, ”Teurastusmaan: (jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi)” ja ”erän koodin” osalta.
• Jauhetun lihan osalta sovelletaan merkintöjä, jotka on määritelty komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1337/2013, 7 artiklassa.

3. Jauhelihan koostumusta koskevat erityismerkinnät

Pakatussa jauhelihassa tulee olla seuraavat erityismerkinnät (EPNAs N:o 1169/2011, liite VI, B-osa):

• ”rasvapitoisuus alle…”,
• ”kollageeni/liha–proteiinisuhde alle…”.

Laitoksessa valvotaan jauhelihan koostumusta (rasvapitoisuutta ja kollageeni/liha-proteiinisuhdetta), jotta varmistutaan jauhelihan nimen oikeellisuudesta:

• vähärasvainen jauheliha (rasvapit. ≤ 7 %, kollageeni/liha-proteiinisuhde ≤ 12 %),
• naudan jauheliha (rasvapit. ≤ 20 %, kollageeni/liha-proteiinisuhde ≤ 15 %)
• sianlihaa sisältävä jauheliha (rasvapit. ≤ 30 %, kollageeni/liha-proteiinisuhde ≤ 18 %)
• muiden eläinlajien jauheliha (rasvapit. ≤ 25 %, kollageeni/liha-proteiinisuhde ≤ 15 %).

Näytöksi riittää, että toimija esittää reseptilaskennan, joka perustuu esimerkiksi sika-nautajauhelihassa käytettyihin leikattuihin nauta- ja sikalihojen yleisesti tunnettuihin rasva- ja kollageenipitoisuuksiin.

4. Kolmansista maista tuodun naudanlihan, sianlihan, lampaan- ja vuohenlihan sekä siipikarjanlihan osalta, jos ei ole saatavissa kaikkia alkuperämaatietoja tai tiedoista on saatavissa vain osa, tehdään seuraavat merkinnät:

• Kasvatusmaa: muu kuin EU-maa
• Teurastusmaa: (Kolmannen maan nimi, jossa eläin on teurastettu).

5. Palvelumyynnissä myytävä pakkaamaton naudanliha sekä sianliha, lampaan- ja vuohenliha ja siipikarjanliha (tuore, jäähdytetty, jäädytetty) tai kyseistä lihaa sisältävä jauheliha:

• Irtomyynnissä olevan naudanlihan ja siitä valmistetun jauhelihan välittömässä läheisyydessä esimerkiksi erillisellä taululla näkyvällä tavalla merkittynä on oltava vastaavat alkuperätiedot kuin lihapakkauksissa lukuun ottamatta naudanlihan osalta teurastamoiden ja leikkaamoiden hyväksymisnumeroita.
• Irtomyynnissä olevan sianlihan, lampaan- ja vuohenlihan ja siipikarjan lihan sekä kyseisen eläimen lihasta valmistetun jauhelihan välittömässä läheisyydessä on näkyvällä tavalla oltava merkittynä, esimerkiksi erillisellä taululla, vastaavat alkuperämaatiedot kuin mitä vaaditaan ilmoitettavan pakatuissa tuotteissa. Tiedot voidaan antaa myös suullisesti edellyttäen, että elintarvikkeen luovutuspaikassa kuluttajalle selvästi ja helposti havaittavalla tavalla ilmoitetaan, että tiedot on saatavissa pyydettäessä henkilökunnalta. Tietojen on oltava kirjallisessa tai elektronisessa muodossa elintarvikkeen luovutuspaikassa henkilökunnan ja valvontaviranomaisen saatavissa.

Toiminta on vaatimusten mukaista.

Edellä esitetyt merkinnät ovat yllämainittujen, lainsäädännön vaatimusten mukaisia. Merkinnät ovat helposti havaittavia.

Toiminnassa on pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta eivätkä johda kuluttajaa harhaan.

Toiminta on toteutettu pääosin yllämainittujen, lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Merkinnöissä vähäisiä epäkohtia ovat esimerkiksi:

• alkuperämerkinnöissä on pieniä puutteita, jotka eivät kuitenkaan estä varmistumasta merkintöjen vaatimustenmukaisuudesta.

Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.

Merkinnöissä on useita oleellisia virheitä ja/tai puutteita, joita ovat esimerkiksi:

• epäselvät tai liian pienet alkuperämerkinnät
• alkuperämerkintä puuttuu
• pakollisissa erityismerkinnöissä on useita oleellisia puutteita
• teollisuuden pakkaamassa jauhelihassa ei ole ”rasvapitoisuus alle…” ja/tai ”kollageeni/liha-proteiinisuhde alle…” -merkintää
• jauhelihan rasvapitoisuus tai kollageeni/lihaproteiinisuhde ylittää sallitun enimmäismäärän
• jauheliha -nimitystä koskevissa koostumustiedoissa on puutteita.

Toiminnassa on epäkohtia, jotka vaarantavat elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa vakavasti harhaan tai toimija ei ole noudattanut annettuja määräyksiä. Epäkohdat on korjattava välittömästi.

Merkinnät puuttuvat kokonaan tai virheet vaativat välitöntä korjausta tai takaisinvetoa, kuten esimerkiksi:

• tuotteen nimi on ilmoitettu harhaanjohtavasti väärin
• tuotteen alkuperä on ilmoitettu harhaanjohtavasti väärin.

Aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, 17 ja 26 artikla ja liite VI, B-osa
• Komission asetus (EY) N:o 1825/2000 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden merkinnän osalta
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1760/2000, nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta
• Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1337/2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 soveltamissäännöistä tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn sianlihan, lampaan- tai vuohenlihan ja siipikarjan lihan alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittamisen osalta
• Elintarvikelaki 297/2021, 1, 2 ja 6 §
• Maa- ja metsätalousministeriön asetus N:o 434/2008 naudanlihan merkitsemisestä
• Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarviketietojen antamisesta kuluttajille 834/2014
• Eviran ohje 16024/1. Naudanlihan merkitseminen ja jäljitettävyys
• Ruokaviraston ohje 17068/2. Elintarviketieto-opas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille.

Päivitykset versioon 4:

• Elintarvikelaki on päivitetty.
• Ohje nro 2176/04.02.00.01/2021 korvaa ohjeen nro 10324.

13.5 Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden erityislainsäädännön edellyttämät tiedot

Ohje/versio: 2177/04.02.00.01/2021/6, voimaantulopäivä 2.1.2024

Huomioitavaa:

Tämä kohta tarkastetaan, kun on kyse kalastus- tai vesiviljelytuotteista (tuore / pakastettu / kuivattu / suolattu / savustettu / hiillostettu)

ja kun yleiset pakkausmerkinnät on tehty suurtalouksille ja loppukuluttajille elintarviketietoasetuksen (EPNAs N:o 1169/2011, MMMa 834/2014) mukaisesti tapauksissa, joissa toimija

• valmistaa, valmistuttaa ja/tai pakkaa elintarvikkeita
• välittää (esimerkiksi agentuuriliike), tuo ja/tai myy itse tuomiaan (sisämarkkinoilta ja/tai kolmansista maista) pakattuja elintarvikkeita
• myy pakattuja elintarvikkeita etämyyntinä
• myy elintarvikkeita myymälässä pakkaamattomina.

Tarkastus koskee erityisesti kalastus- ja vesiviljelytuotteiden alkuperämaatietoja, mutta myös muita erityismerkintöjä, kuten pyydystyypin ilmoittamista.

Merkintävaatimus ei koske kalavalmisteita, esimerkiksi kalapuikkoja ja maustesilliä sekä mausteisia savustettuja tuotteita.

Samanaikaisesti suositellaan tarkastettavan kohdat 13.1 Pakolliset elintarviketiedot ja 16.9 Eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyys.

Omavalvonnan riittävyys ja sopivuus sekä tarvittaessa suunnitelma tarkastetaan soveltaen ohjeen 1.6 liitettä ” Omavalvonnan riittävyys ja sopivuus”.

EU:n yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) säädöksillä varmistetaan, että merestä pyydetyt ja meressä viljellyt kalat ovat laillisesti ja kestävästi tuotettuja. Tarkoituksena on samalla turvata alkutuottajille tasavertaiset toimintaedellytykset. YKP:n vastaiset elintarviketiedot, rikkomusepäilyilmoituksen tiedot tallennetaan rikkomusrekisteriin elintarviketietojen osalta silloin, kun sama toimija on saanut samasta puutteesta merikalan osalta kaksi C-arviota tai yhden D-arvion tarkastuksissa. Ilmoitus rikkomusepäilystä tehdään silloin Ruokavirastolle käyttäen Seuraamus-järjestelmää. Rikkomusepäily ei kaikissa tapauksissa johda rikkomusmaksun määräämiseen. Rikkomuksista määrättävä rikkomusmaksu on vähintään 100 euroa. Luonnolliselle henkilölle määrättävä rikkomusmaksu on enintään 5 000 euroa ja oikeushenkilölle (esimerkiksi yritys) enintään 10 000 euroa. Valvontaviranomaisen tulee saattaa rikkomusepäily ilman aiheetonta viivästystä tiedoksi epäilyn kohteena olevalle toimijalle.

Tarkastettavia asioita:

Omavalvonnan toteutumista arvioidaan tarkastamalla pistokokein (esimerkiksi 1 - 3 eri tuotteen pakkausta ja/tai irtomyyntierää yrityksen toiminnan luonne ja laajuus huomioiden) seuraavia asioita:

Vaatimustenmukaisuus voidaan todentaa esimerkiksi

• pakkausmerkintä-, resepti- ja asiakirjatarkastuksin
• tarvittaessa analyysitodistuksin ja/tai omavalvontatutkimuksin.

1. Pakattujen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden alkuperämerkintöjen vaatimustenmukaisuus; pakollisia merkintöjä ovat:

• lajin kauppanimi ja lajin tieteellinen nimi
• tuotantomenetelmä (ilmaisu ”pyydetty” (merestä pyydetyt) tai ”pyydetty makeasta vedestä” tai ”viljelty”)
• pyyntialue
  • merestä pyydetyistä on mainittava niiden pyyntialue,
    • pääkalastusalueen nimi, esim. Luoteis-Atlantti, Itämeri, läntinen Keski-Atlantti, itäinen Keski-Atlantti, Lounais-Atlantti ja Kaakkois-Atlantti
    • poikkeus: jos kala on pyydetty Koillis‑Atlantilla (FAO 27), Välimerellä tai Mustallamerellä (FAO 37), on ilmoitettava pääkalustusalueen sijaan suuralueen (esim. Läntinen Välimeri (alue 37.1) tai osa‑alueen (esim. Sardinia (alue 37.1.3) nimi. Lisäksi nimi on esitettävä kuluttajille ymmärrettävässä muodossa tai alueen osoittavana karttana tai kuvakkeena.
    • FAOn aluenumeroa ei tarvitse ilmoittaa.
    • FAOn luetteloon pääkalastusalueista, suuralueista ja osa-alueista (ICES) voi tutustua FAOn sivuilla osoitteessa: http://www.fao.org/fishery/cwp/handbook/h/en.
      http://ec.europa.eu/fisheries/documentation/publications/cfp_factsheets/fishing_areas_en.pdf
  • makeasta vedestä pyydetyistä on ilmoitettava sekä niiden alkuperämaa (valtio) että vesialue (joen, järven tarkkuudella)
  • viljellyistä kalastustuotteista ilmoitetaan viljelymaa, jossa tuotteen loppukasvatus on tapahtunut. Viljelyalueella tarkoitetaan sitä valtiota, jossa tuotteen painosta on kertynyt yli puolet.
  • samoista lajeista koostuvan, mutta eri pyyntialueilta / kalanviljelyä harjoittavista eri maista peräisin olevan sekoitetuotteen osalta on ilmoitettava vähintään määrältään suurimman erän pyyntialue / maa ja mainittava, että tuotteet ovat peräisin eri pyyntialueilta / maista.

Lisäksi muut erityismerkinnät:

• vähimmäissäilyvyysaika tai viimeinen käyttöajankohta -merkintä (koskee vain pakattuja) (Ei koske elävänä syötäviä kalastus- ja vesiviljelytuotteita.)
• pyydystyyppi
  • luonnonvaraisen kalan osalta on mainittava jokin seuraavista pyynnissä käytetyistä pyydysryhmistä: ”nuotat”, ”troolit”, ”verkot”, ”saartopyydykset, nostoverkot”, ”koukut, siimat”, ”laahusreet”, ”merrat ja sulkupyydykset”.
  • samoista lajeista koostuvien, mutta eri pyydystyypeillä pyydettyjen sekoitetuotteiden osalta on mainittava kunkin erän pyydysryhmä (esim. verkot, nuotat). Esimerkiksi, jos on kaupan kuhaa, joka on eri pyydystyypillä pyydetty, niin saa ilmoittaa esimerkiksi, että ”pyydetty nuotalla, troolilla tai koukuilla”.
• lisäksi maininta siitä, onko tuote ”sulatettu”. ”Sulatettu” mainintaa ei vaadita seuraavissa tapauksissa:
  • lopputuotteessa esiintyviin ainesosiin
  • elintarvikkeisiin, joiden kohdalla jäädyttäminen on teknisesti tarpeellinen vaihe tuotantoprosessissa
  • asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevassa VIII jaksossa tarkoitettuihin kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin, jotka on aikaisemmin jäädytetty tuotteiden terveyttä koskevan turvallisuuden varmistamiseksi
  • kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin, jotka on sulatettu ennen savustamista, suolaamista, kypsentämistä, marinointia, kuivaamista tai mitä hyvänsä mainittujen käsittelyjen yhdistelmää.
• pakkauspäivämäärä (vähintään pp.kk): koskee vain pakattuja simpukoita.

2. Palvelumyynnissä myytävät pakkaamattomat kalastus- ja vesiviljelytuotteet

• Irtomyynnissä olevan kalastus- ja vesiviljelytuotteen välittömässä läheisyydessä, näkyvällä tavalla, kuten merkittynä mainostauluun tai julisteeseen, on oltava vastaavat erityistiedot kuin kalastus- ja vesiviljelytuotteiden pakkauksissa lukuun ottamatta vähimmäissäilyvyysaikaa tai viimeistä käyttöajankohtaa. Kalan tieteellisen nimen ilmoittamisessa riittää, että maa- ja metsätalousministeriön kauppanimiluettelo on kuluttajan nähtävissä ja selattavissa.
• Kalan tieteellinen nimi ja pyydystyyppi on mahdollista ilmoittaa myös suullisesti edellyttäen, että elintarvikkeen läheisyydessä olevassa julisteessa tms. ilmoitetaan, että tiedot on saatavissa pyydettäessä henkilökunnalta. Tiedot on oltava silloin kirjallisessa tai elektronisessa muodossa henkilökunnan käytössä. Pyydystyypin tiedot ovat kalaerän mukana kulkevissa tiedoissa tai muuten kauppiaan saatavilla.

Toiminta on vaatimusten mukaista.

Edellä esitetyt merkinnät ovat yllämainittujen, lainsäädännön vaatimusten mukaisia. Merkinnät ovat helposti havaittavia.

Toiminnassa on pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta eivätkä johda kuluttajaa harhaan.

Toiminta on toteutettu pääosin yllämainittujen, lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Merkinnöissä vähäisiä epäkohtia ovat esimerkiksi:

• alkuperämerkinnöissä on pieniä puutteita, jotka eivät kuitenkaan estä varmistumasta merkintöjen vaatimustenmukaisuudesta.

Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.

Merkinnöissä on useita oleellisia virheitä ja/tai puutteita, joita ovat esimerkiksi:

• epäselvät tai liian pienet alkuperämerkinnät
• alkuperämerkintä puuttuu
• pakollisissa erityismerkinnöissä on useita oleellisia puutteita.

Toiminnassa on epäkohtia, jotka vaarantavat elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa vakavasti harhaan tai toimija ei ole noudattanut annettuja määräyksiä. Epäkohdat on korjattava välittömästi.

Merkinnät puuttuvat kokonaan tai virheet vaativat välitöntä korjausta tai takaisinvetoa, kuten esimerkiksi:

• tuotteen nimi on ilmoitettu harhaanjohtavasti väärin
• tuotteen alkuperä on ilmoitettu harhaanjohtavasti väärin
• elintarvikkeesta annettu tieto on väärennetty.

Aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita

• Laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta 2014/1188, 11 ja 50 §
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, 17 ja 26 artikla ja liite VI, B-osa
• Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarviketietojen antamisesta kuluttajille 834/2014
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta, IV luku, 35 artikla
• Elintarvikelaki 297/2021, 1, 2 ja 6 §
• Maa- ja metsätalousministeriön asetus (1158/2018) kalastus- ja vesiviljelytuotteiden sallituista kauppanimistä (MMMa 470/2020 ja 108/2021)
• Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1420/2013
• Euroopan komission ohje. Taskuopas kala- ja kalanviljelytuotteita koskevista, kuluttajia palvelevista EU:n uusista merkinnöistä http://ec.europa.eu/fisheries/documentation/publications/eu-new-fish-and-aquaculture-consumer-labels-pocket-guide_fi.pdf
• Ruokaviraston Kalastustuoteohje elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille 3039/04.02.00.01/2022
• Ruokaviraston ohje 17068/2. Elintarviketieto-opas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille.

Päivitykset versioon 6:

• Huomioitavaa -kohtaa on täydennetty merikalaa koskevan rikkomusepäilyilmoituksen osalta.
• D-arvion kohtaan huono on lisätty esimerkki
• Viittaus lakiin yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta 2014/1188 on lisätty.

13.6 Maidon sekä elintarvikkeen ainesosana käytetyn maidon ja lihan alkuperämaan ilmoittaminen

Ohje/versio: 3288/04.02.00.01/2021/1, voimaantulopäivä 1.7.2021

Huomioitavaa:

Tämä kohta tarkastetaan, kun on kyse seuraavista pakatuista ja Suomessa valmistetuista elintarvikkeista (MMMa 218/2017),

• joissa naudanliha, sianliha, lampaan- tai vuohenliha tai siipikarjanliha (tai kyseisten eläinten mekaanisesti erotettu liha) on elintarvikkeen ainesosana (esim. raakalihavalmisteet ja lihavalmisteet sekä lihaa sisältävät ruoat, kuten hernekeitto, kinkkupizza, ja lastenruoat)
• maito (kaikkien eläinten maito, esim. lehmän, lampaan ja vuohen maito)
• joissa maito* on maitotuotteiden ja tiettyjen vastaavien valmisteiden ainesosana. Tällaisia tuotteita ovat esim.
  • piimä, kefiiri, jogurtti, viili, rahka ja muut vastaavat hapatetut tai fermentoidut maitotuotteet (maustetut ja maustamattomat)
  • kerma, mukaan lukien ruokakerma, jota on käsitelty ja/tai johon on lisätty muita ainesosia
  • voi ja muut maidosta peräisin olevat rasvat ja öljyt sekä maitoa sisältävät ravintorasvat
  • juusto (kypsytetyt ja kypsentämättömät), sulatejuusto sekä juustovalmiste.

*Ainesosana käytetyn maidon alkuperämaa ilmoitetaan sekä nestemäisestä että kuivatusta maidosta (maitojauheesta).

ja kun yleiset pakkausmerkinnät on tehty suurtalouksille ja loppukuluttajille elintarviketietoasetuksen (EPNAs N:o 1169/2011, MMMa 834/2014) mukaisesti tapauksissa, joissa toimija

• valmistaa tai valmistuttaa ja / tai pakkaa elintarvikkeita.

Alkuperämaan sanallisen ilmoittamisen korvaa Hyvää Suomesta -merkki, jota hallinnoi Ruokatieto Yhdistys ry.

Tiedot alkuperämaasta voidaan antaa elintarvikkeen ainesosaluettelossa tai välittömästi ainesosaluettelon läheisyydessä tai jos ainesosaluetteloa ei ole, helposti havaittavalla ja selkeällä tavalla.

Pallea ja puremalihakset kuuluvat luustolihaksiin. Lihan määritelmän ulkopuolelle jäävät mm. ruhosta ennen punnitusta poistettu rasva, pään lihakset (muut kuin puremalihakset), elimet, kieli, etupolven kinnernivelen ja hännän lihakset.

Samanaikaisesti suositellaan tarkastettavan kohdat 8.5 Jauhelihan ja raakalihavalmisteiden valmistus, 13.1 Pakolliset elintarviketiedot, 13.2 Ravintoarvomerkintä, 13.4 Lihan erityislainsäädännön mukaiset pakkausmerkinnät, 16.2 Naudanlihan merkitseminen ja jäljitettävyys ja 16.8 Sian-, siipikarjan-, lampaan- ja vuohenlihan jäljitettävyys.

Tarkastettavia asioita:

Omavalvonnan toteutumista arvioidaan tarkastamalla pistokokein (esimerkiksi 1 - 3 eri tuotteen pakkausta yrityksen toiminnan luonne ja laajuus huomioiden) seuraavia asioita:

Vaatimustenmukaisuus, joka voidaan todentaa esimerkiksi

• pakkausmerkintä-, resepti- ja asiakirjatarkastuksin
• tarvittaessa analyysitodistuksin ja/tai omavalvontatutkimuksin.

1. Lihan alkuperämaan ilmoittaminen

”Kasvatusmaa: (EU-maan tai muun kuin EU-maan nimi)”

”Teurastusmaa: (EU-maan tai muun kuin EU-maan nimi)”

Kasvatusmaa on määritelty seuraavasti:

Nauta: EPNAs EY N:o 1760/2000, 13 art.

Sika, lammas, vuohi, siipikarja: EPNAs EU N:o 1337/2013, 5 art.

Esimerkkejä:

• naudanliha (kasvatusmaa: Suomi, teurastusmaa: Suomi) tai naudanliha (kasvatettu: Suomi, teurastettu: Suomi) tai naudanliha (kasvatettu ja teurastettu: Suomi).

Jos eläin on syntynyt, kasvanut ja teurastettu yhdessä maassa, VOIDAAN lihan alkuperämaatieto antaa seuraavasti:

”Alkuperä: maan nimi” (EU-maan tai muun kuin EU-maan nimi).

Esimerkkejä:

• naudanliha (alkuperä: Suomi) tai naudanliha (Suomi) tai suomalainen naudanliha tai
• Hyvää Suomesta -merkki.

Kun eläimet on kasvatettu ja/tai teurastettu useassa EU-maassa tai muussa kuin EU-maassa

” Kasvatusmaa:

• Luettelo EU-maista ja/tai muista kuin EU-maista tai
• ilmaisut ”useat EU-maat” (tai ”EU”), ”useat muut kuin EU-maat” tai ”useat EU- ja muut kuin EU-maat”.

”Teurastusmaa:

• Luettelo EU-maista ja/tai muista kuin EU-maista tai
• ilmaisut ”useat EU-maat” (tai ”EU”), ”useat muut kuin EU-maat” tai ”useat EU- ja muut kuin EU-maat”.

Esimerkkejä

• sianliha (kasvatusmaa: Suomi ja Tanska*, teurastusmaa Suomi ja Tanska*), koneellisesti erotettu sianliha (kasvatusmaa: Tanska ja Saksa*, teurastusmaa: Puola ja Saksa*) tai
• sianliha (kasvatettu ja teurastettu: useat EU-maat), koneellisesti erotettu sianliha (kasvatettu ja teurastettu: useat EU-maat) tai
• sianliha (kasvatettu ja teurastettu: EU), koneellisesti erotettu sianliha (kasvatettu ja teurastettu: EU).

   * tuotteessa on aina oltava sekä maassa X että maassa Y kasvatetusta ja/tai teurastetusta eläimestä saatua lihaa.

Kun eläinten kasvatus- ja/tai teurastusmaa vaihtelee, esim. vuoden mittaan

• ”Kasvatusmaa: ”useat EU-maat” (tai ”EU”) tai ”useat muut kuin EU-maat” tai ”useat EU- ja muut kuin EU-maat”
• ”Teurastusmaa: ”useat EU-maat” (tai ”EU”) tai ”useat muut kuin EU-maat” tai ”EU- ja useat muut kuin EU-maat”.

Esimerkkejä

• broilerinliha (kasvatusmaa: useat muut kuin EU-maat), teurastusmaa: (useat muut kuin EU-maat), naudanliha (kasvatusmaa: Ruotsi, teurastusmaa: Ruotsi) tai
• broilerinliha (kasvatettu: useat muut kuin EU-maat, teurastettu: useat muut kuin EU-maat), naudanliha (kasvatettu: Ruotsi, teurastettu: Ruotsi) tai
• broilerinliha (kasvatettu ja teurastettu: useat muut kuin EU-maat), naudanliha (kasvatusmaa- ja teurastusmaa: Ruotsi).

2. Maito sekä maitotuotteiden ja vastaavien valmisteiden ainesosana käytetty maito

Alkuperämaa ilmoitetaan muodolla: ”Lypsymaa: (EU-maan tai muun kuin EU-maan nimi)”.

Jos maito /ainesosana käytetty maito on lypsetty, pakattu ja prosessoitu yhdessä maassa, VOIDAAN maidon lypsymaatieto ilmoittaa seuraavasti:                        

”Alkuperä: maan nimi” (EU-maan tai muun kuin EU-maan nimi).

Esimerkkejä:

• rasvaton maito (lypsymaa: Suomi), kerma (lypsymaa: Suomi) tai
• rasvaton maito (alkuperä: Suomi), kerma (alkuperä: Suomi)* tai
• yksiselitteisesti vastaava ilmaisu, esim. maito (Suomi) * tai suomalainen maito* tai
• Hyvää Suomesta -merkki.

* maito kerätty, pakattu ja prosessoitu yhdessä maassa.

Kun maito on kerätty useasta EU-maasta tai muusta kuin EU-maasta:

Lypsymaa: (luettelo EU-maista ja/tai muista kuin EU-maista) tai

ilmaisut ”useat EU-maat” (tai ”EU”), ”useat muut kuin EU-maat” tai ”useat EU- ja muut kuin EU-maat”.

Esimerkkejä:

maito (lypsymaa: Suomi ja Ruotsi)* tai maito (lypsymaa: EU)

*Tuotteessa on oltava sekä maassa X että maassa Y lypsettyä maitoa.

Kun maito on kerätty useasta EU-maasta tai muusta kuin EU-maasta ja maat vaihtelevat:

Lypsymaa: (”useat EU-maat”(tai EU) tai ”useat muut kuin EU-maat” tai ”useat EU- ja muut kuin EU-maat”).

Esimerkkejä

• maito (lypsymaa: useat EU-maat), rasvaton maitojauhe (lypsymaa: useat EU-maat ja muut kuin EU-maat) tai
• maito (lypsymaa: EU), rasvaton maitojauhe (lypsymaa: EU ja useat muut kuin EU-maat).

Toiminta on vaatimusten mukaista.

Edellä esitetyt merkinnät ovat yllämainittujen, lainsäädännön vaatimusten mukaisia. Merkinnät ovat helposti havaittavia.
Toiminnassa on pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta eivätkä johda kuluttajaa harhaan.

Toiminta on toteutettu pääosin yllämainittujen, lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Merkinnöissä vähäisiä epäkohtia ovat esimerkiksi:

• alkuperämerkinnöissä on pieniä puutteita, jotka eivät kuitenkaan estä varmistumasta merkintöjen vaatimustenmukaisuudesta.

Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.

Merkinnöissä on useita oleellisia virheitä ja/tai puutteita, joita ovat esimerkiksi:

• epäselvät tai liian pienet alkuperämerkinnät
• alkuperämerkintä puuttuu
• pakollisessa erityismerkinnässä on useita oleellisia puutteita.

Toiminnassa on epäkohtia, jotka vaarantavat elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa vakavasti harhaan tai toimija ei ole noudattanut annettuja määräyksiä. Epäkohdat on korjattava välittömästi.

Merkinnät puuttuvat kokonaan tai virheet vaativat välitöntä korjausta tai takaisinvetoa, kuten esimerkiksi:

• tuotteen alkuperämaa on ilmoitettu harhaanjohtavasti väärin.

Aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1760/2000, nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta
• Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1337/2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 soveltamissäännöistä tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn sianlihan, lampaan- tai vuohenlihan ja siipikarjan lihan alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittamisen osalta
• Elintarvikelaki 297/2021, 1, 2 ja 6 §
• Maa- ja metsätalousministeriön asetus 218/2017 eräiden elintarvikkeiden alkuperämaan ilmoittamisesta (päivitys MMMa:t 685/2019, 83/2020 ja 361/2020).