Vastuullisuusraportti 2022

1 JOHDANTO

Vastuullisuusraportoinnin tavoitteena on kertoa kansalaisille, asiakkaille ja henkilöstölle, kuinka organisaatio huolehtii toiminnastaan aiheutuvien haittojen (ns. jalanjälki) pienentämisestä sekä kantaa vastuuta sen eteen, että yhteiskunnassa voitaisiin turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet (ns. kädenjälki).  

Ruokaviraston ensimmäisessä vastuullisuusraportissa vuodelta 2021 kuvattiin kattavasti viraston jalanjälkeä ja kädenjälkeä. Työ oli kuitenkin vasta alkua kestävän kehityksen kokonaisuuden hahmottamiselle ja sen edistämiselle. Vuoden 2022 aikana työtä jatkettiin kestävän kehityksen ohjelmaa valmistelevassa projektissa (Kestokas). Tämä raportti tukeutuu vastuullisen toiminnan kuvauksissa vuoden 2021 raporttiin, sillä perustehtävät eivät ole muuttuneet. Mikäli haluaa saada kokonaiskuvan Ruokaviraston vastuullisuuteen liittyvästä toiminnasta, kannattaa edellinen raportti ottaa tämän raportin rinnalle.

Tässä vastuullisuusraportissa vuodelta 2022 kuvataan Ruokaviraston kestävän kehityksen ohjelman valmistelutyötä ja Green Office -ympäristöjärjestelmän avulla saavutettuja tavoitteita. Lisäksi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) työtä, luonnon monimuotoisuutta edistävää LUMO-projektia sekä Ruokaviraston roolia huoltovarmuuden varmistajana valotetaan tapausesimerkkeinä viraston kädenjälkeen liittyen. Nämä kaikki ovat hyviä esimerkkejä työstä, jota Ruokavirastossa tehdään sekä oman toiminnan, että koko ruokajärjestelmän vastuullisuuden varmistamiseksi ja jopa parantamiseksi.

Kestävän kehityksen ohjelmatyön myötä vastuullisuusraportointiin liittyvää mittaristoa mietitään virastossa. Se kuitenkin edellyttää, että tavoitteet ja toimet niiden saavuttamiseksi kirkastetaan, mikä vie aikaa ja edellyttää viraston henkilöstön laajaa osallistumista kypsyäkseen.

2 MÄÄRITELMIÄ

Vastuullisuus: Vastuullisuudella tarkoitetaan yritysten, julkisen hallinnon ja muiden organisaatioiden vastuuta toimintojensa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan, sidosryhmiin ja ympäristöön. Vastuullisuudesta käytetään muitakin käsitteitä, kuten vastuullinen liiketoiminta, yhteiskuntavastuu, yritysvastuu ja yrityskansalaisuus.

Kestävä kehitys: Päämääränä turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.

Kädenjälki: Organisaation toiminnan positiivinen vaikuttavuus yhteiskuntaan. 

Jalanjälki: Organisaation toiminnan negatiiviset vaikutukset, joita tulisi pienentää. Usein käsitellään organisaation toimintaa kestävän kehityksen ulottuvuuksien kautta (sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen).

3 KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMAN VALMISTELU

Ruokaviraston ensimmäistä vastuullisuusraporttia laadittaessa keväällä 2022 huomattiin, että virastossa tehdään paljon työtä kestävän kehityksen eteen, mutta kokonaisvaltainen tarkastelu siitä, miten kestävää kehitystä edistetään, puuttui. Kestävän kehityksen ohjelman valmistelun eli Kestokas-projektin tarkoituksena on tuoda kestävä kehitys osaksi arkista toimintaa virastossa (mm. Green Office- eli GO-ympäristöjärjestelmä) sekä varmistaa kestävän toiminnan edistäminen ja seurattavuus sekä siitä viestiminen.

Työn perusta on viraston strategiassa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa, joista keskeisimmiksi viraston tulossopimukseen on tunnistettu SDG 2 Ei nälkää, SDG 3 Terveyttä ja hyvinvointia, SDG 8 Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, SDG 12 Vastuullista kuluttamista, SDG 13 Ilmastotekoja ja SDG 15 Maanpäällinen elämä. Ensimmäiseen vastuullisuusraportointiin valittiin neljä ensimmäistä tavoitetta, mutta Kestokas-projektin aikana on todettu, että viraston työllä vaikutetaan merkittävästi myös kahteen jälkimäiseen tavoitteeseen sekä joihinkin muihinkin SDG-tavoitteisiin, ja niiden jättäminen raportoinnin ulkopuolelle typistäisi kuvaa viraston toiminnasta.

3.1 Kestokas-projekti 2022–2023

Kestävän kehityksen ohjelman valmisteluprojekti (Kestokas) käynnistyi lokakuussa 2022 ja se kestää marraskuun 2023 loppuun. Projektin tavoitteena on edistää kestävää kehitystä viraston työssä niin, että kaikki ruokavirastolaiset ottaisivat kestävän kehityksen huomioon omassa työssään. Työn lähtökohtana on viraston strategia ja projektissa piloteiksi valittujen strategisten tavoitteiden avulla luodaan malli kestävän kehityksen edistämiselle.

Resursseista ja aikataulusta

Kestokas-projektiin saatiin rahoitusta Valtiokonttorista, minkä avulla voitiin palkata asiantuntija projektipäälliköksi. Projektin ohjausryhmässä on viraston strategisen johtoryhmän edustajien lisäksi jäsen Valtiokonttorista ja laajennetussa projektiryhmässä Valtiokonttorin jäsenen lisäksi jäsen maa- ja metsätalousministeriöstä. Projektiryhmänä toimii Ruokaviraston Opimme ja uudistumme yhdessä -strategiatiimin alainen kestävän kehityksen ryhmä, jonka tavoite on viraston uudistuminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja toimintaa tehostaen.

Projektin tavoitteena oli valmistella toukokuun 2023 loppuun mennessä pilottiteemojen avulla malli koko viraston toimintaa koskevalle kestävän kehityksen edistämiselle. Viraston entisestään kiristynyt resurssitilanne on vaikeuttanut ohjelman valmistelua, sillä substanssiasiantuntijoiden aikaa on ollut erittäin niukasti saatavilla. Lisäksi resurssitilanne voi hidastaa vastuullisuustyön kehittämisen ja koordinoimisen edellyttämien voimavarojen nimeämistä lähiaikoina. Ilahduttavaa on, että sidosryhmät ovat olleet aktiivisia ja kiinnostuneita tekemään projektissa yhteistyötä, mikä vahvistaa työn tarpeellisuutta ja perusteltavuutta.  

Sidosryhmistä ja viestinnästä

Projektissa on selvitetty melko laajasti eri sidosryhmien (asiakkaat, viranomaiset, henkilöstö) odotuksia Ruokavirastolle kestävyyden edistämiseksi. Sidosryhmien odotukset kohdistuvat selkeimmin yhteistyöhön, ymmärrettävän tiedon saantiin ja neuvontaan. Suunnittelun haastavin osuus oli sidosryhmiä tukevan kädenjälkityön jäsentäminen ja organisointi, ja näihin projektissa esitetään etenemistapa ja työkaluja. Jalanjälkityössä tavoitteena on tehdä Ruokaviraston GO-ympäristöjärjestelmää entistä näkyvämmäksi erityisesti viraston sisällä, mutta myös tehostaa raportointia ja viestintää virastosta ulospäin.  

Tärkeäksi teemaksi kestävän kehityksen edistämisessä nousee viestintä sekä viraston vaikuttamismahdollisuuksien tunnistaminen: toisaalta on tärkeää viestiä omasta kestävyystyöstämme ja toisaalta viestintä, neuvonta ja koulutus ovat ensisijaisia viraston vaikuttamiskeinoja koko ruokajärjestelmän kestävyyden vahvistamiseksi. Virastolla on keskusvirastona paljon mahdollisuuksia ja monenlaista toimintaa edistää kestävää kehitystä elintarviketuotantoketjussa ja muissa viraston tehtävissä liittyen esimerkiksi maaseudun kehittämiseen, metsien terveyteen ja lemmikkieläinten hyvinvointiin. Tämän vuoksi aiheen jäsentäminen, erilaisten tarpeiden yhteensovittaminen ja ohjelmaksi muovaaminen vievät aikaa. Keskustelun ja teemojen esillä pitämisen lisäksi ohjelmatyössä luodaan malli, kuinka kestävyystavoitteet ja toimenpiteet konkretisoidaan eri strategisten päämäärien osalta. Viestinnän ja vastuullisuusvalmennuksen suunnittelu ovat tässä tärkeitä.

Ensimmäiseksi askeleeksi kestävyyden edistämisessä on suunniteltu sekä henkilöstön että muiden sidosryhmien tietoisuuden ja osaamisen tukemista. Tavoitteiden kirkastuttua eri strategiatiimeissä voidaan suunnitella toimenpiteet ja onnistumisen seurantaan soveltuvat mittarit. Ohjelman aikajänteeksi on suunniteltu noin viiden vuoden jaksoa.

4 VIRASTON JALANJÄLJEN PIENENTÄMINEN

4.1 Green Office -ympäristöjärjestelmä

Nostot vuodesta 2022:

-          Seinäjoen päätoimipaikalle myönnettiin ympäristösertifikaatti

-          Ympäristöohjelman tavoitteiden seurantaan liittyvää indikaattorityötä ja vaikutusmahdollisuuksien tunnistamista parannettiin

-          Henkilöstöviestintää, koulutusta ja ekologisen kestävyyteen liittyviä tilaisuuksia lisättiin

Ruokaviraston strategisiin tavoitteisiin on määritelty tavoitteeksi toiminnasta aiheutuvaa hiilijalanjäljen pienentäminen. Tavoitteen toteutumisen tueksi virastossa on käytössä GO-ympäristöjärjestelmä. Järjestelmä oli käytössä yhdessä viraston edeltävässä organisaatiossa, Evirassa, jo vuodesta 2009. Ruokavirastossa on linjattu ympäristöjärjestelmän piiriin viisi suurinta toimipaikkaa, joista uutena toimipaikkana Ruokaviraston päätoimipaikka Seinäjoella. Viidestä toimipaikasta neljässä on laboratoriotoimintaa. WWF auditoi Ruokaviraston päätoimipaikan Seinäjoella keväällä 2022 ja toimipaikalle myönnettiin ympäristösertifikaatti. Erityistä huomioita toimipaikka sai kalusteiden kierrätyksestä ja aurinkopaneelien käyttöönoton suunnittelusta. Aurinkopaneelit otettiin Seinäjoen toimipaikassa käyttöön vuoden 2022 aikana.

Kestävän kehityksen ohjelman valmistelutyön yhtenä tavoitteena on ympäristöjärjestelmän parempi integroiminen viraston toimintaan ja sitä kautta ohjelman tunnetuksi tekeminen ja tavoitteiden edistäminen konkreettisilla toimenpiteillä. Tavoitteena on pienentää ympäristövaikutuksia, kuten kasvihuonekaasupäästöjä, sekä lisätä toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Ympäristöjärjestelmän tavoitteita ja toimenpiteitä seurattiin Green Office -omapalvelussa ympäristöohjelman, ilmastolaskurin ja kulutustapamittarin avulla.

Ruokaviraston hiilijalanjälki

Ruokaviraston kokonaishiilijalanjälkilaskelma koostui viiden työntekijämäärältään isoimman toimipaikan luvuista: Helsinki (Viikki), Loimaa, Seinäjoki, Kuopio ja Oulu. Lähes kaikissa toimipaikoissa energian ja veden kulutus arvioitiin suhteessa käytettyyn pinta-alaan. Laskelmat saatiin Green Office -ilmastolaskurin avulla.

Kokonaissähkönkulutus oli täysin vihreää sähköä kaikissa raportoiduissa toimipaikoissa. Hiilijalanjälki koostui suurelta osin energiankulutuksesta (sähkö ja lämpö) sekä vedenkulutuksesta. Energian ja veden suuret kulutusmäärät johtuivat raportoitujen toimipaikkojen laboratoriotoiminnasta. Kaaviossa 1 on esitetty hiilidioksidipäästöjen jakautuminen teemoittain ja kaaviossa 2 on hiilijalanjälki sekä virastotasolla että henkeä kohti laskettuna. Kaaviossa 3 on esitetty hiilidioksidipäästöt avainindikaattoreista henkilöä kohden verrattuna Green Office -verkoston keskiarvoon sekä vertaisryhmän eli muiden toimialasegmentin organisaatioiden keskiarvoon.

Jätemäärän raportoinnissa oli palveluntarjoajan kautta puutteita, joten jätemäärät ja niiden perusteella lasketut päästöluvut eivät olleet vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Ruokaviraston jätemääriin vaikuttaa myös merkittävästi laboratorioon tuleva näytemäärä, johon virastolla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa. GO -sertifikaatin saaneiden toimipisteiden toimistotiloissa jätteiden lajitteluun kannustetaan ohjeistusten avulla.

Ruokavirastolla on toimipaikkoja noin 20 paikkakunnalla ja virastossa on vakiintunut monipaikkainen joustotyö. Koronapandemiavuosien jälkeen suurin osa henkilöstöstä jäi etätöihin, jos työtehtävät sen mahdollistivat. Toimitilojen energiankulutus pysyi kuitenkin melko samalla tasolla myös pandemiavuosien aikana laboratoriotoiminnan takia (taulukko 1). Energiankulutuksessa ei laskettu mukaan etätyön aiheuttamia päästöjä. Virastossa ei voida vaikuttaa merkittävästi energiankulutukseen, mutta sen sijaan huomiota on kiinnitetty tiloihin ja niiden toimivuuteen.

Kaavio 1. Ruokaviraston hiilidioksidipäästöjen jakautuminen teemoittain vuonna 2022. 

Kaavio 2. Ruokaviraston hiilijalanjäljen taso on virastotasolla vaihdellut vuosina 2019–2022, mutta henkilöä kohden laskettuna trendi on ollut laskeva.

Kaavio 3. Hiilidioksidipäästöt (kgCO2ekv) henkilöä kohden vuonna 2022 verrattuna muihin organisaatioihin osoittavat, että kaikilla näillä osa-alueilla viraston päästöt ovat alhaisia muihin verrattuna. 

Taulukko 1. Ruokaviraston viiden suurimman toimipaikan sähkön- ja lämmönkulutustiedot vuosilta 2019–2020, joista ilmenee, että sähkönkulutuksen taso on laskenut, mutta lämmönkulutus on pysynyt melko samana.

Henkilöstön tehdessä paljon etätöitä ei ole kestävää pitää yllä toimistotiloja samalla kapasiteetilla kuin aiemmin. Virastossa on selvitetty toimitilojen uudenlaista hyödynnettävyyttä ja tämä jatkui vuonna 2022. Toimitilahallinnossa on saavutettu jatkuvasti säästöjä sekä viraston omien hankkeiden ja toimenpiteiden ansiosta että yhteistyössä hallinnonalan virastojen ja muiden lähivirastojen kanssa. Vireillä on laaja-alaisia suunnitelmia mm. Viikin Kaari-talon tilojen tarjoamiseksi myös Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen henkilöstön käyttöön, sekä Oulun tilojen osalta, missä laboratoriotilojen yhteyteen on tarkoitus sijoittaa myös Luonnonvarakeskuksen toimintoja.

Toimitilahallintoa koskevat muutokset ovat usein valitettavan hitaita mm. pitkien vuokra-aikojen ja joustamattomien irtisanomisaikojen takia, mihin tulisi saada muutosta nykyisessä hybridityöskentelyn ajassa, jotta toimitilasäästöt voitaisiin hyödyntää muuhun toimintaan. Samalla syntyisi säästöjä vuokrien lisäksi mm. toimitilojen energiankulutuksessa ja muissa toimistotyön kuluissa.

Matkustaminen

Ruokavirastossa on tunnistettu, että hiilijalanjäljen pienentämisen osalta voidaan vaikuttaa eniten matkustamiseen ja toimitiloihin. Kokonaishiilijalanjäljessä näkyy matkustusmäärän palautuminen poikkeusvuosien jälkeen (Kaavio 2). Matkustamisesta aiheutuva hiilijalanjälki oli vuonna 2022 melkein 30-kertainen pandemia-aikaan verrattuna. Ympäristöjärjestelmän kautta on raportoitu ainoastaan lentomatkustuksen päästöt. VR:n junamatkat on luokiteltu järjestelmässä hiilineutraaleiksi. Virka-autojen aiheuttamien päästöjen raportointi lisätään mahdollisesti jatkossa tarkasteluun. Matkustamisesta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen osuus oli vuonna 2022 kuitenkin vain puolet vuoden 2019 päästöluvuista.

Hankinnat

Hankintojen osalta hiilijalanjälkilaskelmaan raportoitiin ainoastaan toimistopaperin hankintamäärät (Kaavio 2). Hankintatoimen vastuullisuuteen liittyviä muita tavoitteita ja toimenpiteitä on kuvattu Ruokaviraston ympäristöohjelmassa ja luvussa 4.2. Kopiopaperia hankitaan Ruokavirastossa keskitetysti useampiin toimipaikkoihin kerralla, eikä pelkkä paperin tilausmäärä kerro paperin todellisesta kulutuksesta vuositasolla. Paperin hankintamäärän lisäksi selvitimme eri toimipaikkojen tulostusmääriä. Vuonna 2022 paperia tilattiin yhteensä 522 500 arkkia ja tulostettiin 672 857 arkkia eli tulostusmäärä ylitti vuoden aikana tilatun paperimäärän. Tulosteista noin 40 % oli värillisiä. Toimenpiteenä ohjeistusta tulostamisen vähentämiseen lisättiin Viikin toimipisteessä.

Henkilöstön ympäristötietoisuuden edistäminen

Henkilöstön ympäristötietoisuutta edistettiin sisäisellä viestinnällä ja GO-verkoston koulutuksilla. Uutisointia kehitettiin muun muassa kehottamalla henkilöstöä osallistumaan Earth Hour - tapahtumaan ja tarjoamalla ilmastoystävällisiä reseptejä. Sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehitys jatkuu tulevina vuosina kestävän kehityksen ohjelman myötä.  

Henkilöstön ympäristötietoisuuden edistämistä seurataan Green Officen kulutustapamittarin avulla. Se toimii myös henkilöstön omien ympäristövaikutusten seurantavälineenä. Kulutustapamittarin vastausprosentti nousi edelliseen vuoteen verrattuna ja vastausten keskiarvo laski hieman (taulukko 2).

Taulukko 2. Kulutustapamittarin keskiarvo (max. 100) sekä vastausprosentti vuosina 2019–2022.

Kulutustapamittari uudistui vuonna 2021, joten tulokset eivät ole täysin vertailtavissa vuosien 2019 ja 2020 kanssa. Uudistunut mittari ottaa aiempaa paremmin huomioon työnteon muutoksen ja monipaikkaisuuden.

Kulutustapamittarin vastaukset ovat säilyneet melko samalla tasolla (Kaavio 4). Kannustamisen määrä laski merkittävimmin edelliseen vuoteen verrattuna (2021: 42 %). Henkilöstön aktivointi on ollut Green Office -toiminnassa haastavaa. Tulevana vuonna on tavoitteena tuoda selkeämmin esiin ympäristöjärjestelmän tavoitteita ja nostaa esiin asioita, joita virastossa tehdään oman jalanjäljen pienentämiseksi. Verrattaessa Ruokaviraston tuloksia muiden vastaavien organisaatioiden tuloksiin, löytyy isoin ero liikkumisen teemaan liittyvissä vastauksissa (Kaavio 5).

Ruokateema nousi muiden mukana hieman edellisestä vuodesta. Viikin toimipaikan henkilöstöravintolassa otettiin käyttöön ilmastoruokamerkki (ILM), joka kertoo annoksen olevan ilmastolle ystävällinen.

Kaavio 4. Kulutustapamittarin vastausten osuudet teemoittain.

Kaavio 5. Ruokaviraston henkilöstön vastaukset verrattuna muiden organisaatioiden tasoon ympäristöjärjestelmän eri osa-alueilla vuonna 2022.

4.2 Hankintojen vastuullisuus

Ruokaviraston hankintatoimintaa kehitettiin ja toteutettiin hankintatoiminnan linjausten pohjalta, vaikka tehtäviä priorisoitaessa kehittämistoimenpiteiden toimeenpano on hieman hidastunut. Linjaukset on jaoteltu kolmeen osaan, joille on määritelty ja aikataulutettu toimenpiteitä:

-          Johdamme ja teemme hankintoja tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti

-          Teemme toimivia hankintoja innovaatiomyönteisyyttä edistäen

-          Hankintamme ovat vastuullisia

Vuonna 2022 valmistui hankintakategoriamallia kehitellyt opinnäytetyö. Hankintatoimen osittain keskitetyn toimintamallin läpikäynti ja arviointi aloitettiin pienhankintoja kartoittavalla kyselyllä, jonka avulla tarvittavia toimenpiteitä tunnistettiin. Hankintaosaamisen itsearviointi ja hankintaohjeiden päivitys aloitettiin. Toimivia hankintoja sekä riittävää kilpailua edistettiin markkinavuoropuheluilla, joita tehtiin noin 90 %:ssa kynnysarvot ylittäviä hankintoja. Lisäksi kynnysarvot ylittävien hankintojen suunnittelussa on hankintojen tekijöitä ohjattu huomioimaan asiakasosallisuuden mahdollisuudet.

Vastuullisuuden huomioiminen hankinnoissa toteutuu Hansel Oy:n yhteishankintojen kautta tehtävissä hankinnoissa ja myös eräissä omissa/hallinnonalan hankinnoissa, mm. IT-asiantuntijapalveluiden puitejärjestelyllä. Muutoin hankintojen vastuullisuuden systemaattinen huomiointi on siirretty myöhemmäksi odottamaan mm. viraston kestävän kehityksen ohjelman edistymistä.

Esimerkki 1. MMM:N hallinnonalan yhteinen IT-asiantuntijapalvelujen puitejärjestely, jossa ehdokkaille annettiin osallistumisvaiheessa pisteitä, jos sillä oli vastuullisuusohjelma/ -strategia. Yhteinen puitejärjestely mahdollistaa, että virastot voivat tuottaa palveluitaan yhtenäisin menetelmin ja yhteisiä ratkaisuja hyödyntäen – tehokkaasti ja vastuullisesti. Vastuullisuus oli mukana myös kilpailutuksessa: puitejärjestelyyn ilmoittautuneille yrityksille annettiin pisteitä omasta vastuullisuusohjelmasta.

Esimerkki 2. Koirarekisterin hankinta. Hankinnan valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus ja pisteet jakautuivat 70 % hinta, 30 % laatu. Laatupisteistä yhteensä 10/30 pistettä annettiin vastuullisuuteen liittyvistä kriteereistä liittyen uusiutuvan energian käyttöön konesaliratkaisun/datakeskuksen/pilven energialähteenä sekä PUE-arvoon, joka kuvaa datakeskuksen energiatehokkuutta.

Esimerkki 3. Käännöspalveluiden hankinta. Käännöspalveluiden puitejärjestelyn kilpailutuksessa huomioitiin sosiaalinen vastuullisuus siten, että mahdollistettiin ns. juniortasoisten kääntäjien nimeäminen palvelua tuottaviksi kääntäjiksi. Nuoret tai muutoin vähemmän työkokemusta omaavat henkilöt saavat näin työkokemusta ja samalla pyritään varmistamaan työvoiman riittävyys tulevaisuudessa.

4.3 Henkilöstön hyvinvointi

Työtyytyväisyys, työhyvinvointi ja työturvallisuus

Henkilöstön hyvinvointiin kiinnitettiin paljon huomiota, sillä koronapandemian ja Ukrainan sotatilanteen aiheuttamat lisätyöt yhdessä resurssien vähentämispaineen kanssa kerryttivät työkuormaa. Työkuorman kasvu näkyi erilaisissa mittareissa, kuten viraston asiakkaiden tyytyväisyyden laskuna. Lisäksi koronapandemia ja yhteiskunnan avautumisesta johtuneet hengitystieinfektiot näkyivät edelleen sairaspoissaoloissa, mikä osaltaan lisäsi työkuormaa.

Työterveyspalvelut ja henkilöstöedut (E-passin liikunta-, kulttuuri- ja työmatkaetu sekä tuettu henkilöstöruokailu) pidettiin ennallaan, vaikka budjetista jouduttiin muutoin leikkaamaan kauttaaltaan. Lisäksi henkilöstön omaehtoista kerhotoimintaa tuettiin rahallisesti. Palkkausjärjestelmän käyttöönotto lisäsi osaltaan työtyytyväisyyttä, joka parani useimmilla VMbaron osa-alueilla (ks. taulukot 3 ja 4 sekä kaavio 6). VMbaro-tuloksia käsiteltiin laaja-alaisesti organisaation eri tasoilla ja näin koottiin kattavat havainnot ja kehitysehdotukset, joiden pohjalta korjaavia toimenpiteitä tehdään systemaattisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään epäasiallisen käytöksen kitkemiseen, jonka havaittiin jonkin verran lisääntyneen.

Kaikissa toimintayksiköissä päivitettiin työsuojeluriskien ja vaarojen arvioinnit korostaen erityisesti psykososiaalisen kuormituksen ja korjaavien toimien merkitystä. Työturvallisuusohjeisiin liitettiin ohje, joka antaa eväitä uhkaavien asiakastilanteiden ilmoittamiseen ja käsittelyyn sekä tilanteisiin varautumiseen. Onnettomuus-, vaara- ja läheltä piti -tilanteiden raportointi tuottaa organisaatiolle tietoa erilaisista työturvallisuutta uhkaavista tapahtumista ja auttaa näin oppimaan virheistä. Vuonna 2022 tehtiin yhteensä 48 ilmoitusta, joista 60 % koski lihantarkastusta, joka on Ruokaviraston riskialtteinta työtä. Lihantarkastuksen vaaratilanteita on saatu vähenemään aktiivisilla toimilla, kuten aktivoimalla työsuojeluryhmien toimintaa, parantamalla yhteistyötä ja tiedonkulkua vaaratilanteista laitoksen kanssa sekä ottamalla käyttöön entistä turvallisempia työvälineitä.

Viraston suurimmassa toimipisteessä tehtiin ns. turvakävelyitä, joilla tuettiin tavoitetta henkilöstö- ja tilaturvallisuuden korkeasta tasosta sekä tutustuttiin toimipaikkakohtaisiin ohjeisiin ja pelastussuunnitelmaan.

Taulukko 3. Henkilöstön oma arvio työhyvinvoinnista kouluasteikolla 4–10, keskiarvo VMbarossa.

Taulukko 4. Ruokaviraston työtyytyväisyyskyselyn (VMbaro) kokonaistulokset kyselyn kahdeksalla pääaihealueella vuosina 2021 ja 2022.

Kaavio 6. VMbaro-kyselyn vastaukset työhyvinvoinnista.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Ruokavirasto oli tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työpaikka ja tämän edistämiseksi ja varmistamiseksi tehtiin työtä myös vuonna 2022. Ruokavirastossa on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka tavoitteena on turvata henkilöstön yhdenvertaisuuden sekä sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen.  Myös viraston strategiassa määritellyt arvot - keskinäinen arvostus, avoimuus ja ratkaisukeskeisyys – ohjasivat henkilöstöä toimimaan vastuullisesti.

Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät näkökohdat huomioidaan suunnittelussa, seurannassa ja raportoinnissa, kuten esimerkiksi tilinpäätöksessä ja vuosittain laadittavassa henkilöstökertomuksessa.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurattiin mm. osana VMbaroa. Yleisesti VMbaro-tulokset nousivat kaikilla osa-alueilla keskimäärin (ks. taulukko 4). Lisäksi vuoden 2021 joulukuussa teetettiin Taloustutkimus oy:llä Ruokaviraston ensimmäinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely, jonka tuloksia hyödynnettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteiden laadinnassa kaudelle 2022–2023. Kyselyn tulosten mukaan tyytyväisyys Ruokavirastoon työnantajana on hyvällä tasolla (3,76). Se on paremmalla tasolla kuin 384:llä vertailuryhmään kuuluvalla julkisen hallinnon organisaatiolla keskimäärin (ka. 3,57). Tasa-arvon (ka. 3,88) ja yhdenvertaisuuden (ka. 3,76) koetaan kokonaisarvosanalla mitattuna toteutuvan Ruokavirastossa hyvin, sen sijaan kokonaisarvosana monimuotoisuuden edistämiselle (ka. 3,50) jää tyydyttävälle tasolle. Vastaajista 91 % ei ollut kokenut tasa-arvoon ja 90 % ei ollut kokenut yhdenvertaisuuteen liittyvää syrjintää viimeisen vuoden aikana.

Osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteitä laadittiin tehtävänimikekonsepti, jonka myötä 1.1.2023 alkaen on ollut käytössä sukupuolineutraalit, nykyaikaiset ja yhtenäiset nimikkeet. Tämän lisäksi pilotoitiin anonyymirekrytointia sekä tuotiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita laajasti tutuksi kehityskeskusteluiden, koulutusten, perehdytyksen ja ohjeistusten avulla. Sukupuolten välisen palkkatasa-arvon toteutumista seurattiin palkkakartoituksella, jota on myös katselmoitu. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat olivat myös palkkaukseen liittyvissä koulutuksissa ja valmennuksissa vahvasti läsnä. Vuonna 2021 käyttöön otettua palkkausjärjestelmää vakiinnutettiin muutosjohtamisen, kouluttamisen sekä henkilöstön, esihenkilöiden ja työnantajan yhdessä kokoamien kehittämisideoiden keinoin.

Henkilöstökoulutuksissa tuettiin viraston näkyvyyden lisäämistä, työyhteisön positiivista toimintakulttuuria sekä henkilöstön hyvinvointia hybridityöhön siirtymisessä. Lisäksi tuettiin teknisten työvälineiden sujuvaa hallintaa.

Muita henkilöstön työoloihin ja hyvinvointiin liittyneitä asioita

Ilmoittajan suojelu

Virastossa valmisteltiin EU-direktiivin edellyttämä kanava ilmoittaa väärinkäytöksistä anonyymisti ja ilman, että ilmoittajan tarvitsee pelätä vastatoimia työnantajalta. Ilmoituskanava otettiin käyttöön virastossa lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja aikataulussa.

Verenluovutuksesta kunniakirja

Maininnan arvoista on, että Ruokaviraston verenluovutusryhmäläiset luovuttivat verta yhteensä 77 kertaa. Tämän johdosta Ruokavirasto sai Punaisen Ristin Veripalvelun korkeimman platinakunniakirjan.

Laatu- ja Lean-työ

Virasto on panostanut vuosien ajan vahvasti toiminnan tehostamiseen ns. Lean-menetelmällä. Laatu- ja Lean-tekoja palkittiin myös vuonna 2022, eikä ehdotuksista ollut pulaa. Sekä laatu- että Lean-työssä nähdään selvä yhtymäkohta vastuullisuuden parantamisen kanssa. Esimerkiksi laatupalkinnon saaneessa hankintatoimen linjaustyössä kehitettiin hankintojen tekemistä entistä vastuullisemmiksi. Lean-palkituista useissa parannettiin prosessien sujuvuutta ja asiakaspalvelua, joilla on vaikutusta suoraan sekä sosiaaliseen että taloudelliseen vastuullisuuteen.   

4.4 Kestävä talous

Ruokavirastoon on tullut paljon uusia lakisääteisiä tehtäviä, ja tietojärjestelmien ylläpidon ja jatkuvan kehittämisen kulut ovat kasvaneet merkittävästi ja aiheuttavat erittäin suuren haasteen Ruokaviraston talouden tasapainottamiselle. Talouden ja toiminnan tasapainottamisessa ja priorisoinnissa huomioidaan strategisesti tärkeät tehtävät sekä vastuullisuus.

Virasto edistää vahvasti digitalisaatiota ja sähköisiä palveluja, millä pyritään samalla vastuulliseen, entistä ekologisempaan toimintaan. Tämä haastaa kuitenkin viraston taloutta, sillä tietojärjestelmien ylläpidon ja jatkuvan kehittämisen kulut ovat merkittävästi kasvaneet. Kuluja kasvattavat laajeneva tietojärjestelmäkokonaisuus sähköisine asiointipalveluineen sekä lainsäädännön, sen toimeenpanon, yhteentoimivuuden, teknologian kehittymisen, saavutettavuuden, käytettävyyden, varautumisen ja tietoturvan vaatimukset. Lisäksi maatalouden ja maaseudun kehittämisen CAP27 -uudistus lisää selvästi ylläpitokuluja uuden pakollisen monitorointijärjestelmän vuoksi. Keskusvirastona Ruokavirasto vastaa useista alue- ja paikallisviranomaisia palvelevasta järjestelmäkokonaisuudesta, mutta viraston saama rahoitus ei ole pysynyt tässä kehityksessä mukana. Riskinä on, että tietojärjestelmäkokonaisuuden ylläpitoon tarvittavat resurssit vaarantavat perustehtävien ja akuuttien kriisitehtävien hoidon.

Tasapainottaakseen taloutta virasto kehitti hankintatoimea (ks. luku 4.2), ja edisti toimitiloja koskevia hankkeita aktiivisesti toiminnan ja tilojen käytön tehostamiseksi sekä säästöjen aikaan saamiseksi. Virastossa on pääosin siirrytty tavanomaisista toimistotiloista monitoimitiloihin, mikä on supistanut tilatarvetta. Viraston omien hankkeiden lisäksi oli meneillään tilahankkeita hallinnonalan muiden virastojen kanssa. Yhteiskäyttöisiä tiloja on tarkoitus lisätä ja tarkastella kokonaisuutta yli organisaatiorajojen enenevässä määrin. Yhteistyötä sekä tilojen, laitteiden että työvälineiden yhteiskäyttöisyyden osalta on lisätty muiden virastojen kanssa ja työtä jatketaan yhdessä myös Senaatin kanssa. Lisäksi matkustuskulut ovat puolittuneet vuoden 2019 tasosta vuoteen 2022 (ks. luku 4.1).

5 RUOKAVIRASTON KÄDENJÄLKEEN LIITTYVIÄ TAPAUSESIMERKKEJÄ

Vuoden 2021 vastuullisuusraportissa oli neljä tapausesimerkkiä liittyen valittuihin SDG-tavoitteisiin. Tämä luku on jatkoa niille. Viraston tehtäväkentässä on lukuisa määrä asioita, joista voisi tapauskuvauksen laatia, joten nämä ovat eräänlaisia makupaloja viraston yhteiskunnallisesti merkityksellisestä työstä. Vuoden 2021 raportissa nostettiin tapausesimerkit SDG 2 Ei nälkää -, SDG 3 Terveyttä ja hyvinvointia -, SDG 8 Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua - sekä SDG 12 Vastuullista kuluttamista -tavoitteisiin liittyen. Nyt on mukana yksi esimerkki myös SDG 15 Maanpäällinen elämä -tavoitteeseen ja yksi tapausesimerkki, jonka katsotaan liittyvän myös tavoitteisiin SDG 10 Eriarvoisuuden vähentäminen ja SDG 16 Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto. Lisäksi on kuvattu toimenpiteitä, joilla on yhteys tavoitteisiin SDG 13 Ilmastotekoja ja SDG 17 Yhteistyö ja kumppanuus.

Ruokavirasto on tunnistanut vaikutuksensa tähän mennessä ainakin seuraaviin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin:

Näkökulmia Ruokaviraston vaikutuksista näihin tavoitteisiin on esitetty seuraavissa luvuissa.

5.1 Luonnon monimuotoisuutta edistävä LUMO-projekti

Suomen luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen jatkuu. Uusimpien arvioiden mukaan Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia lähes puolet ja lajeista reilu kymmenes. Moni laji elää maatalousympäristöissä ja on riippuvainen maatalouden tuottamista erilaisista elinympäristöistä. Esimerkiksi Suomessa uhanalaiset, mutta erittäin lajirikkaat perinnebiotoopit ovat aikoinaan syntyneet karjatalouden seurauksena. Viljelijät ovat yksi niistä ryhmistä, jotka voivat olla osa ratkaisua luontokadon torjumisessa. Vaikka maatalouteen liittyy suuria ympäristö- ja ilmastokysymyksiä, ei sen roolia myös positiivisesti luontoon vaikuttavana tekijänä voi sivuuttaa.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama ja Ruokavirastossa toteutettava LUMO-projekti edistää osaltaan luonnon monimuotoisuutta maataloudessa. Projekti pyrki toimimaan mahdollisimman asiakaskeskeisesti, jotta sen tuottamat ratkaisut ovat asiakkaiden näkökulmasta tarpeellisia. Projektisuunnitelma muodostettiin täysin asiakkaiden kanssa kartoitettujen tarpeiden pohjalta, ja asiakkaita kuunneltiin projektin toimenpiteiden toteuttamisessa säännöllisesti.

Projektissa tuotettiin runsaasti käytännönläheistä ja selkeää tietoa erityisesti viljelijöille luonnon monimuotoisuuden edistämisestä maatilalla. Tieto koottiin kahteen kattavaan tietopakettiin. Projekti viesti aiheesta aktiivisesti muun muassa sosiaalisessa mediassa ja verkossa, ja sen viestintä tavoitti yhteensä noin 400 000 henkilöä. Projekti järjesti useita tilaisuuksia yhdessä sidosryhmien kanssa, joissa aiheen asiantuntijat pääsivät verkostoitumaan ja ideoimaan sekä saivat ajankohtaista tietoa. Projekti sai toiminnastaan Vuoden projekti 2022 -kunniamaininnan Projektiammattilaiset ry:ltä.

Toiminnan pitkäjänteisyyden varmistamiseksi projekti edusti Ruokavirastoa luonnon monimuotoisuutta parantavan LIFE-hankkeen valmistelussa. LIFE-hankkeet ovat Euroopan komission rahoittamia strategisia hankkeita, joilla testataan uusia käytänteitä ja teknologioita ilmaston ja ympäristön tilan parantamisessa. LUMO-projekti varmisti, että uudessa Suomeen haettavassa LIFE-hankkeessa luonnon monimuotoisuutta edistetään myös maataloudessa ja autetaan viljelijöitä sen edistämisessä.

5.2 Ravitsemuskasvatus ja ravitsemussitoumukset tukevat terveyttä ja ilmastoa

Ruoka- ja ravitsemussuositukset väestön tukena

Väestön ravitsemuksen parantamista ja ruoankäytön kestävyyttä edistäviä toimenpiteitä tarvitaan suoraan YK:n kestävän kehityksen globaalin ohjelman, Agenda2030:n tavoitteiden SDG 2 (ei nälkää/parantaa ravitsemusta, saavuttaa ruokaturva ja edistää kestävää maataloutta) ja SDG 3 (taata terveys ja hyvinvointi kaikille) sekä SDG 12 (kestävä ruoankulutus ja tuotanto) toteuttamiseen. Näiden tavoitteiden lisäksi ruoka ja ravitsemuksen parantaminen liittyvät läheisesti useisiin muihin Agenda2030 -tavoitteisiin.

Ravitsemusterveyden edistäminen on hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ravitsemuksen keinoin eri ikä- ja väestöryhmissä. Ravitsemukselliset keinot ulottuvat koko ruokajärjestelmään ja edellyttävät toimenpiteitä alkutuotannossa, jalostuksessa, kaupan alalla, joukkoruokailussa ja aina kuluttajan omiin valintoihin saakka. Ravitsemusterveyden edistämisellä pyritään turvaamaan lasten tervettä kasvua ja kehitystä, parantamaan työikäisten työkykyä, tukemaan ikääntyneiden ihmisten toimintakykyä ja kotona selviytymistä, lisäämään terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventamaan väestöryhmien välisiä ravitsemus- ja terveyseroja. Ruokasuositusten mukainen monipuolinen, vaihteleva ja kohtuullinen ruokavalio on myös perusta elintarviketurvallisuutta edistävälle ruoankäytölle. Ruokavirastossa toimiva Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN), julkaisi vuonna 2022 ravitsemusterveyden edistämisen toimenpiteitä koskevat verkkosivut kuntia ja uusia hyvinvointialueita sekä niiden välistä ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää laaja-alaista yhdyspintatyötä varten.

VRN laatii, päivittää ja julkaisee kansalliset ravitsemus- ja ruokasuositukset sekä niiden pohjalta laadittavat ikä- ja kohderyhmäkohtaiset ruoka- ja ruokailusuositukset. Kansallisissa ravitsemussuosituksissa on määritelty terveyttä edistävä, sosiaalisesti ja ympäristövaikutuksiltaan kestävä ruokavalio. Suositusten mukainen, kasvipainotteinen ruokavalio vähentää ruoan ekologista ympäristökuormitusta. Terveyttä edistävässä ympäristöystävällisessä ruokavaliossa suositaan monipuolisesti satokauden vihanneksia, juureksia, palkokasveja, sieniä, hedelmiä ja marjoja sekä tarjotaan kalaa sekä myös kohtuudella maitovalmisteita ja lihaa, siipikarjaa suosien. Lisäksi kaikkiin ikä- ja kohderyhmäkohtaisiin suosituksiin on kirjattu ruokahävikin vähentämisen tavoitteet. 

VRN toteuttaa myös ruokasuositusten jalkauttamisen ja käyttöönoton tukitoimia perustyönään ja erillisrahoitteisina hankkeina. ”Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositukset käytäntöön” -hankkeessa vuonna 2022 koulutettiin 17 sairaanhoitopiirin/tulevien hyvinvointialueiden vanhustyön ja ruokapalvelun henkilöstöä uuden ikääntyneiden ruokasuosituksen käyttöönottoon. Erityisesti ikääntyneen väestön keskuudessa Suomessa esiintyy laajasti ikääntymiseen ja sairauksiin liittyvää vajaaravitsemusta. Sen ennalta ehkäiseminen, varhainen toteaminen ja tehostettu hoito sekä kotona että laitoksissa asuvilla vanhuksilla tukee suoraan SDG 2:n globaaleja tavoitteita. Hanke on osa kansallista Ikäohjelma 2030.

Ravitsemussitoumukset innostavat yrityksiä vastuullisuustekoihin

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen yhdistetty ravitsemussitoumus -toimintamalli, joka kannustaa ruoka-alan toimijoita kehittämään elintarvikkeiden ravitsemuslaatua, ruokasuositusten mukaista tarjontaa ruokapalveluissa ja ravitsemusvastuullisia toimintatapoja, on ollut käytössä vuodesta 2017. Vapaaehtoiset, tavoitteelliset ja mitattavat toimenpiteet tukevat ja tekevät näkyväksi ruoka-alan toimijoiden ravitsemusvastuullisuuden kehittämistä.

Ravitsemussitoumustoimintamallista tehtiin arviointi sen kehittämistä ja jatkotoimia varten vuonna 2021 ja raportti julkaistiin tammikuussa 2022. Arviointi perustui tehtyjen ravitsemussitoumusten sisältöanalyysiin, ruoka-alan toimijoiden kyselytutkimukseen ja arviointifoorumiin sekä asiantuntijapaneeliin. Arvioinnin tulokset auttavat kannustamaan nykyistä useampia ruoka-alan toimijoita tekemään ravitsemussitoumuksia, jotka edistävät väestön mahdollisuuksia tehdä ravitsemussuositusten mukaisia ruokavalintoja.

Arvioinnissa 75 % sidosryhmätoimijoista kannatti ravitsemussitoumustoimintamallin jatkamista. Kehittämistoimenpiteet on käynnistetty valtioneuvoston kanslian kansallisen kestävän kehityksen toimikunnan kanssa. Vuoden 2022 lopussa sitoumusjärjestelmässä oli lähes 90 elintarviketeollisuuden, kaupan ja joukkoruokailutoimijoiden tekemää sitoumusta. Valtaosa sitoumuksista liittyy kasvisten käytön lisäämiseen kasvisruokatarjontana, aterian osina ja välipaloilla sekä kasvisten käytön edistämiseen ruokakasvatuksellisin toimenpitein. Tämä tukee sekä ekologisen kestävyyden että ravitsemusterveyden edistämisen tavoitteita. Uutta sitoumuksissa on se, että ruokamedia on lähtenyt mukaan ravitsemussitoumusten laatimiseen, mikä tukee konkreettisesti kuluttajien taitoja valmistaa entistä terveellisempiä aterioita.

5.3 Ruokaturva osana huoltovarmuutta

Ruokavirastolla on tärkeitä tehtäviä maamme sisäisen turvallisuuden, erityisesti huoltovarmuuden valtakunnallisena varmistajana toimialueellaan. Viraston tehtävänä on elintarvikkeiden ja maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun varmistaminen, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, korkealaatuisen ruoan tuottamisen edellytysten ja maaseudun elinvoimaisuuden ja infrastruktuurin turvaaminen koko maassa sekä luonnonvarojen kestävän kehityksen edistäminen ruokaketjussa. Ruoan saatavuus on tärkeä osa maamme huoltovarmuutta ja omavaraisuutta. Elintarvikehuollon häiriötilat voivat johtaa hyvinkin laaja-alaisiin häiriötilanteisiin ja aiheuttaa kansalaisissa turvattomuuden tunnetta.

Huoltovarmuuteen ja varautumiseen liittyviä tehtäviä ovat maataloustukien maksatusten, valvonnan, laboratoriotoiminnan, IT-toiminnan ja hallinnon/sisäisten palvelujen lisäksi tutkimus ja riskinarviointi. Vaarallisten eläintautien vastustaminen ja maahantulon torjunta samoin kuin kasvintuhoojainvaasioiden torjunta kuuluvat myös viraston varautumiseen. Häiriö- ja poikkeustilanteissa viraston toimintaa priorisoidaan ja resursseja kohdennetaan siten, että toiminta tukee yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeiden tehtävien jatkuvuutta.

Varautumis- ja kriisivalmiusyhteistyön tiivistyminen hallinnonalan viranomaisten ja turvallisuusvirastojen kanssa on synnyttänyt runsaasti vireillä olevia hankkeita ja innovaatiotoimintaa. Uusien hankkeiden tarvetta arvioidaan edelleen jatkoa suunnitellen.

-      CAP27 (Yhteisen maatalouspolitiikan uuden strategiakauden ohjelma) on huoltovarmuushanke, jonka avulla pyritään turvaamaan kannattava kotimainen tuotanto, elävä maaseutu ja sitä kautta riittävä ruoka. Uusi CAP27-kausi ja sen toimeenpanon varmistaminen on keskeinen osa ruokaketjun toiminnan edellytysten ja ruokaturvan valtakunnallista varmistamista kaikissa tilanteissa huoltovarmuus- ja varautumisnäkökulmasta.

-      Alkutuotannon alueellisen ja paikallisen varautumisen opas (ALKAVA)-hankkeessa valmistellaan suunnitelmaa maatalouden alkutuotannon turvaamiseksi mahdollisten häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikana. Rooleja ja vastuita selkeytetään ja alkutuotannon verkoston toimintaa vahvistetaan. Alkutuotanto on oleellinen osa ruokahuollon turvaamista, joka on kaikissa olosuhteissa ylläpidettävä toiminto koko ruokahuollon osalta. Hankkeella on Huoltovarmuuskeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön rahoitus.

-      Laboratoriotarvikkeiden puhdistus ja desinfiointi -hankkeessa (PUHDE) tavoitteina on puhdistaa kertakäyttöisiä laboratoriotarvikkeita, kuten käytettyjä pipetinkärkiä uusiokäyttöön, sekä osaamisen ja kyvykkyyden rakentaminen muiden kriittisten tarvikkeiden kierrättämiseksi. Hankkeella on Huoltovarmuuskeskuksen rahoitus.

-      Herneen huoltovarmuusvarastoinnin kehittäminen (HUOLTOHERNE) on hanke, jossa tutkitaan herneen ja härkäpavun siementen itävyyden säilymistä pakkaamo-oloissa usean vuoden ajan. Hankkeen tavoitteena on selvittää herneen ja härkäpavun siemenen soveltuvuutta huoltovarmuusvarastointiin. Hankkeella on Huoltovarmuuskeskuksen rahoitus

-      Äärevien kasvuolojen vaikutus kylvösiemenen itävyyteen ja elinvoimaan -hankkeen tavoitteena on siementuotannon riskien parempi tuntemus ja hallinta erityisesti muuttuvissa sääoloissa. Hankkeessa selvitetään myös rukiin torajyvä- ja alkaloidipitoisuuksien vaihtelua ja näihin vaikuttavia tekijöitä.

-      Virasto osallistuu Suomen ilmaston sopivuus prioriteetti- ja hätätoimenpidekaranteenituhoojille (Clima-RISK) -hankkeeseen ja hankkeeseen uuden kasvinterveysasetuksen mukaisten karanteenituhoojien priorisointi FinnPRIO-mallilla invaasion todennäköisyyden, asettumisen ja vaikutusten mukaan.

5.4 Esimerkkejä vastuullisuutta edistävistä tutkimushankkeista sekä muista onnistumisista

Ruokavirasto osallistui aktiivisesti kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimus- ja kehittämishankehakuihin ja hankevalmistelutyöhön. Virasto menestyi tutkimushankehauissa hyvin ja pystyy jatkossakin tuottamaan tutkimustietoa, jolla edistetään muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaa, siihen sopeutumista, ravinteiden kierrätystä sekä luonnon monimuotoisuutta. Rahoitusta saaneissa hankkeissa tutkitaan muun muassa biojätteen sekä elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä maanparannusaineena (Bin2bean ja DeliSoil), kierrätyslannoitteiden ja -kasvualustojen kasvinsuojeluainejäämiä ja niiden hallintaa (Kiertokas) sekä Kasvijuomien ja vegaanisten jälkiruokien elintarviketurvallisuutta (VEGETURVA).

Ruokavirasto oli mukana Hiilestä kiinni -tieto-ohjelman yhteishankkeessa (Mammutti), joka on osa maankäyttösektorin tieto-ohjelmaa ja jossa kehitettiin tietopohjaa ja uusia tietotuotteita maankäyttösektorin eri tarpeisiin palvelemaan niin ilmastonmuutoksen hillintää kuin siihen sopeutumista. Maatalouden mikromuovien päästöjä, vaikutuksia ja vähentämistä tutkittiin MicrAgr-yhteishankkeessa ja perunateollisuuden sivuvirtojen kasvinterveysriskejä Luken, Perunatutkimuslaitoksen sekä alan yritysten kanssa. Tutkimus päättyi vuonna 2022 ja loppuraportti on julkaistu.

Lisäksi yhteiseen terveyteen (One Health) liittyvä tutkimustoiminta yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa säilyi vahvana. Lisätietoa Ruokaviraston tutkimushankkeista.

Virasto oli myös aktiivinen erilaisissa ruokajärjestelmän verkostoissa ja kiitosta sai erityisesti viraston ylläpitämä tilannekuva, jota monet tahot hyödynsivät kriisitilanteissa.

Viljaseula

Viljaseula 2021 sai kunniamaininnan paras avoin julkaisu Food Safety -kategoriassa FAOn ruokapäivänä syksyllä 2022 Gourmand Awards -ruokakulttuuritapahtumassa. Työ on kotimaisen viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan vuosiraportti.

Tilannekuvan kokoaminen ja ylläpitäminen muuttuneessa toimintaympäristössä

Ruokaviraston tehtävät ja rooli yhteiskunnan strategisesti elintärkeiden toimintojen kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden osalta on merkittävä. Viraston tehtävät ovat strategisesti tärkeitä erityisesti ruokaketjun toimivuuden turvaamiseksi ja ruokaturvan sekä ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden näkökulmista. Ruokaketjun toimivuus ja ruokahuolto ovat äärimmäisen tärkeitä asioita kaikista laajimmissa kriisitilanteissa ja vaikuttavat merkittävästi kansalaisten turvallisuuden tunteeseen ja resilienssiin.

Rooli maamme varautumisen yhteistoimintamallissa nousi erityisen näkyväksi edelleen jatkuvassa koronapandemiatilanteessa, jonka valtakunnalliseen hoitoon virasto osallistui aktiivisesti vastaten keskusvirastona oman toimintansa lisäksi tehtäväalueensa alue- ja paikallishallinnon viranomaisten (ELY-keskukset, Aluehallintovirastot ja kunnat) ja elinkeinonharjoittajien ohjeistuksesta, viestinnästä ja tilannekuvan ylläpitämisestä kriisitilanteessa yhteistyössä MMM:n ja hallinnonalan virastojen sekä muiden toimintaan kytkeytyvien turvallisuusviranomaisten kanssa. Ruokaviraston viranomaisekstranet Pikantti toimi tilannetiedon kokoamisessa ja päivityksessä tärkeänä yhteydenpitovälineenä.

Ruokavirasto pystyi tarjoamaan elintarvikeketjun erityistilanteisiin ja riskinarviointiin liittyvää korkeaa asiantuntemustaan ja laboratoriokapasiteettiaan pandemiatilanteen hoitamiseen. Ihmisten ja eläinten terveyden sekä ruoan turvallisuuden rinnalla ruoan saatavuuden merkitys tärkeänä osana maamme huoltovarmuutta ja omavaraisuutta osoittautuivat entistä tärkeämmiksi poikkeustilanteessa. Elintarvikehuollon häiriötilat voivat johtaa hyvinkin laaja-alaisiin häiriötilanteisiin ja aiheuttaa kansalaisissa turvattomuuden tunnetta. Elintarvikehuolto puolestaan on riippuvainen muista huoltovarmuuskriittisistä toiminnoista, kuten raaka-aineiden tuotannosta, energian saannista, laboratoriopalveluista, vesihuoltopalveluista, tietojärjestelmistä, viestintäverkoista, maksuliikennejärjestelmistä sekä kotimaisista ja kansainvälisistä kuljetuksista.

Virastolla oli elintarvikehuollon toimivuuden, ruokaturvan ja yhteiskunnan vakauden ylläpitäjänä myös muita tehtäviä Venäjän/Ukrainan tilanteen valtakunnallisessa hoitamisessa. Kriisitilanteesta aiheutui viraston toimintaan vaikutuksia, jotka edellyttivät tehtävämuutoksia  mm. maatalouden tuotantopanosten, elintarvikkeiden ja puutavaran tuontiin ja vientiin, yhteistyöhön Venäjän viranomaisten ja toimijoiden kanssa, Ukrainasta pakenevien ihmisten mukana tulevien lemmikkieläinten vastaanottamiseen, viranomaisyhteistyöhön ja toimintaan Suomen ja Venäjän raja-aluilla sekä niihin vaikutuksiin, joita Venäjälle asetettujen pakotteiden huomioiminen edellyttää valtion virastojen toiminnassa, kuten julkisissa hankinnoissa, tarvikkeiden ja palvelujen saatavuudessa, kyberturvallisuuden sekä tietojärjestelmien ja digitaalisten työvälineiden toiminnassa, ml. tietoturva.                          

Julkishallinnon luottamus- ja mainetutkimus

T-Media Oy:n julkishallinnon Luottamus&Maine -tutkimus selvittää vuosittain julkishallinnon organisaatioiden mainetta kansalaisten keskuudessa. Tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin sähköisellä kyselylomakkeella lokakuussa 2022. Tutkimukseen osallistui noin 9 500 henkilöä.

Tutkimuksessa parhaimmat arviot Ruokavirasto sai taloudesta, vastuullisuudesta ja työnantajamielikuvasta. Ruokaviraston vahvuutena nähdään toimiminen oikein ja vastuullisesti yhteiskunta ja ympäristö huomioiden. Lisäksi vahvuutena pidetään sitä, että Ruokavirasto on hyvä työnantaja ja kohtelee työntekijöitään hyvin ja tasapuolisesti. Kokonaismaineen osalta Ruokavirasto sijoittui sijalle 32 kaikkiaan 81 tutkitun julkishallinnon organisaatioiden joukossa.

6. YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN LIITTYVÄT MITTARIT

Ruokaviraston kestävän kehityksen ohjelman valmistelun ollessa kesken tässä esitetään esimerkkejä sellaisista mittareista, jotka liittyvät vastuullisuuteen, mutta joilla ensisijaisesti kuvataan viraston toiminnan onnistumista. Tarkoitus on kuvata sitä, miten keskeisessä roolissa virasto on esimerkiksi ruokaturvan ja huoltovarmuuden varmistamisessa. Kestävän kehityksen ohjelman valmistelun (ks. luku 3) yhteydessä tehdään varsinainen mittarityö kestävyyttä edistävien toimenpiteiden edistymisen seurantaan.

Tässä raportissa mittarit esitetään SDG-tavoitteiden mukaisesti, mutta Kestokas-projektissa tarkastellaan myös vaihtoehtoa, jossa ohjelma rakennetaan viraston strategian tavoitteiden mukaisesti, jolloin mittarit myös kytketään strategian pohjalta. SDG-tavoitteet ja alatavoitteet ovat kuitenkin lähtökohta mittarien valinnalle. Mikäli jaottelu tehdään strategian tavoitteiden mukaisesti, toimenpiteille voidaan tuoda näkyviin muitakin SDG-tavoitteita kuin neljä raportoitavaksi valittua.

6.1 Ei nälkää (SDG 2)

Ruokavirastolla on tärkeä rooli maamme ruokaturvan varmistamisessa niin ruoan riittävyyden, turvallisuuden ja ravitsemuksellisuuden kuin tuotannon kannattavuuden, riittävyyden ja toimialan vastuullisuuden näkökulmista. Monet toimenpiteet tukevat vastuullisuutta laajalti, sillä ne ovat perusta paitsi ruokaketjun säädöstenmukaiselle toiminnalle, myös luomu- ja lähiruoan tuottamiselle ja harmaan talouden ja petosten torjunnalle. Sen lisäksi, että virasto vaikuttaa työllään koko maataloussektorin säädöstenmukaisuuteen, se seuraa ympäristö- ja ilmastotavoitteiden näkökulmasta erilaisia tunnuslukuja, kuten typpi- ja fosforitasoja sekä ammoniakki ja kasvihuonekaasupäästöjä.   

Maataloustuotannon ja maaseudun kehittämisellä sekä viljelijätuilla varmistetaan kotimaisen ruoan riittävyyttä samoin kuin alkutuotannon elinvoimaisuutta. Luomutuotannon valvonta ja seuranta ovat osa viraston tehtäväkenttää. Elintarvikeketjun turvallisuuden valvonnalla huolehditaan ruoan mikrobiologisesta, kemiallisesta, fysikaalisesta turvallisuudesta ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) tehtävänä on edistää ja seurata väestön ravitsemusta. Lisäksi virasto osallistuu vähävaraisten tukemiseen ESR+-rahoituksen toimeenpanijana.

Osana elintarvikeketjun turvallisuuden ja huoltovarmuuden varmistamista virasto huolehtii maatalouden tuotantopanosten turvallisuudesta ja säädöstenmukaisuudesta. Tähän kuuluvat kasvinsuojeluaineiden ja mikrobilääkkeiden turvallinen käyttö, hyvän kasvinterveystilanteen varmistaminen, siementen säädöstenmukaisuus, lannoitteiden turvallisuus. Tilinpäätöksessä vuodelta 2022 on esitetty toiminnan onnistumisen tunnuslukuja ja niiden perusteella viraston työ tuotantopanosten turvaamiseksi on ollut erinomaisella tasolla. Esimerkki tällaisesta tunnusluvusta on kaaviossa 7, vaatimukset täyttävien rehunäytteiden osuus.

Euroopan komissio tekee vuosittain jäsenmaihin auditointeja elintarvikeketjun valvonnan toimivuudesta. Ruokaviraston koordinoima valvontajärjestelmä toimii näiden auditointien perusteella hyvin, sillä poikkeamia tai korjauskehotuksia on saatu vähän.

Kaavio 7. Vaatimukset täyttävien rehunäytteiden osuus tarkastetuissa kohteissa vuosina 2019–2022.

Eläinten hyvinvoinnin turvaaminen kuuluu osaksi luonnonmukaista eläintenpitoa ja kestäviä ruoantuotantotapoja. Kaavioissa 8 ja 9 on tähän tehtäväkenttään liittyvää seurantatietoa ja sekä luomueläintilojen määrä että eläinten hyvinvointikorvausta saaneiden tilojen määrä on jonkin tavoitteen mukaisesti kasvanut. Ekologista kestävyyttä turvaavan luomutuotannon valvonta on viraston tehtävä. Lisäksi virasto seuraa luomusertifioidun luonnonmarjojen ja sienten keruualueita tavoitteena niiden säilyminen vähintään ennallaan. Näiden toimien onnistumista seurataan tulossopimuksen mittareilla (ks. tilinpäätös 2022).

Kaaviot 8 ja 9. Luomueläintilojen ja eläinten hyvinvointikorvauksia saaneiden tilojen määrää seurataan ja tavoitteena on niiden määrän kasvattaminen.

Ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin sitoutuneiden tilojen osuus kaikista maatiloista on ollut hallinnonalan mittarina useita vuosia (kaavio 10). Uudella CAP-kaudella tuensaannin edellytyksenä on sitoutuminen ympäristö- ja ilmastotoimiin, joten tätä aihetta tarkastellaan uuden CAP-suunnitelman valossa lähivuosina.

Kaaviot 10. Ympäristö- ja ilmastotoimiin sitoutuneiden tilojen osuus kaikista.

Ruokaturvan varmistamisen lisäksi SDG 2-alatavoitteena on mm. kansainväliseen yhteistyöhön ja tiedon jakamiseen liittyvä tavoite (2a), mitä osaltaan palvelee viraston tieteellisen tutkimustiedon jakaminen avoimesti (ks. taulukko 5).

Taulukko 5. Tutkimustiedon jakaminen avoimesti on viraston tavoitteena.

6.2 Terveyttä ja hyvinvointia (SDG 3)

Ruokaviraston perustehtävä on elintarviketurvallisuuden varmistaminen niin, että ihmisten ravinnoksi päätyvistä elintarvikkeista tai niiden tuotannosta ei aiheutuisi mikrobiologisia, kemiallisia eikä fysikaalisia vaaroja. Tämä edellyttää koko ruoantuotantojärjestelmän valvomista, neuvomista ja seurantaa. Elintarvikevälitteiset epidemiat, niissä sairastuneiden määrä (kaavio 11), eläin- ja kasvitautien leviämisen estäminen ja vierasainevalvontaohjelmat kasvinsuojeluaineiden ja lääkejäämien osalta sekä mikrobilääkeresistenssin (kaavio 12) vähentäminen ovat esimerkkejä asioista, joita seurataan ja joihin vaikutetaan eri tavoin. Lisäksi viraston tutkimustyö ja tulosten avoin julkaiseminen (ks. taulukko 5) tukevat myös maailmanlaajuisten terveysriskien hallintaa.

Kaaviot 11 ja 12. Elintarvikevälitteisten epidemioiden ja mikrobilääkeresistenssin vähentäminen vaikuttavat osaltaan ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

6.3 Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua (SDG 8)

Maatalouden ja maaseudun kehittäminen ovat työllisyyden ja ruokahuollon kannalta merkittäviä tehtäviä, ja virasto huolehtii näihin liittyvien tukien toimeenpanosta. Näillä on suuri vaikutus niin maataloustuotantoon, viljelijöiden hyvinvointiin, maaseudun asuttuna pysymiseen, työpaikkojen lumiseen maaseutualueille kuin myös ruoan hintaan ja saatavuuteen markkinoilla.

Uuden CAP27-kauden myötä ilmasto- ja ympäristökysymykset nousevat läpileikkaavaksi teemaksi kaikissa tukimuodoissa, minkä myötä myös mittarien määrittely kestävyyttä ajatellen on mielekästä. Kaavioissa 13–16 on esimerkkejä mittareista, joilla tavoitteiden toteutumista voidaan seurata.

Edellä kuvattujen lisäksi Ruokavirasto on aktiivisesti mukana petosten ja harmaan talouden torjuntaan liittyvässä työssä. Kestävän kehityksen ohjelman myötä vaikutusmahdollisuudet ja mittarit myös tälle osa-alueelle kartoitetaan.

Kaaviot 13–16. Maataloustuotannon kannattavuus, maaseudun työpaikkojen lisääminen ja nuorten saaminen mukaan ruoantuotantoon ovat tärkeitä ihmisarvoisen työn ja talouskasvun näkökulmasta.

6.4 Vastuullista kuluttamista (SDG 12)

Kulutuksen ja ruoantuotantotapojen vastuullisuutta tukevat viraston elintarvikevalvontatyö, johon kuuluu mm. kuluttajan harhaanjohtamisen estäminen, kuten alkuperä-, tuotantotapa- ja terveysmerkintöihin liittyvä valvonta sekä petosten ja harmaan talouden torjunta. Viraston ylläpitämä Oivahymy-järjestelmä auttaa kuluttajia löytämään hyvät valvontatulokset saaneita yrityksiä, kuten ravintoloita ja myymälöitä.

Virasto on lisäksi mukana useissa kiertotalouden edistämiseen ja ruokahävikin vähentämiseen liittyvissä kehittämishankkeissa. Esimerkkeinä vastuullisen kuluttamisen seurannasta ovat kotimaisten tuotteiden kulutuksen ja ruokahävikin mittaaminen (kaaviot 17 ja 18). Maaseudun kehittämistukien joukossa on myös sellaisia, joilla tuetaan matkailua ja paikallisia kulttuureita.

Kaaviot 17 ja 18. Kotimaisten tuotteiden käyttäminen tuontituotteiden sijaan ja ruokahävikin vähentäminen ovat suomalaisen kestävän kuluttamisen tärkeitä tavoitteita.