Raportti Suomen elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman toteutumisesta vuodelta 2021

1 Johdanto

Tässä yhteenvetoraportissa on esitetty Elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman (VASU) toteutuminen vuonna 2021. Raporttiin on koostettu elintarvikeketjun viranomaisvalvonnan vaikuttavuus ja tulokset, valvonnassa havaitut puutteet sekä puutteista annetut seuraamukset Euroopan komission asetuksen (EU) 2019/723 edellyttämässä muodossa. Elintarvikeketjun valvontaviranomaisten verkoston muodostavat kunnat, aluehallintovirastot, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Tulli, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Puolustusvoimat, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes sekä Ruokavirasto. Lainsäädännön valmistelusta ja kehittämisestä vastaa maa- ja metsätalousministeriö.

Yhteenvetoraportti pohjautuu yksittäisten valvontasektoreiden (kasvintuotanto; eläinten terveys ja hyvinvointi; elintarvikkeet, rehut ja luonnonmukainen tuotanto) laatimiin tarkempiin analyyseihin oman toimintansa tuloksista ja onnistumisesta vuonna 2021. Sektorikohtaiset raportit julkaistaan Ruokaviraston internet-sivuilla. Sektorikohtaisia raportteja täydentävät lisäksi yksittäisten viranomaisten omat analyysit ja raportit toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta.

EU:n virallista valvontaa koskevan asetuksen ((EU) 2017/625) tavoitteena on varmistaa:

• ihmisten terveys, mukaan lukien elintarviketurvallisuus, elintarvikkeiden laatu ja terveellisyys,
• eläinten terveys,
• kasvien terveys,
• eläinten hyvinvointi,
• kuluttajien suojeleminen, mukaan lukien harhaanjohtamisen estäminen,
• ympäristön suojelu.

Asetuksella varmistetaan myös elintarvikeketjun viranomaisvalvonnan laatua ja riskiperusteisuutta, jotka ovat olleet Suomessa pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Ilman jatkuvaa ja ajantasaista opastusta, neuvontaa, koulutusta, riskinarviointia ja kattavaa laboratoriovalmiutta hyvän tason ylläpito ei kuitenkaan ole mahdollista. Viranomaisten tavoitteena on viranomaisvalvonnan vaikuttavuuden jatkuva lisääminen. Keskeisinä toimintatapoina tässä painottuvat ennakointi, valvonnan riskiperusteisuuden ja todentamismenetelmien jatkuva kehittäminen, sekä asioiden avoin valmistelu ja vuorovaikutuksen lisääminen sidosryhmien kanssa.

Kaikilla asetuksen piiriin kuuluvilla sektoreilla painotetaan toimijan vastuuta toimintansa ja tuotteidensa säädöstenmukaisuudesta. Viranomaisten tehtävänä on varmistaa valvonnalla vaatimusten noudattamista ja tukea asiantuntemuksellaan toiminnalle asetettujen vaatimusten tuntemusta. Valvonnan tuloksilla voidaan siten todentaa ja osoittaa myös yritysten toiminnan ja tuotteiden vaatimustenmukaisuutta ja laatua, mikä toimii osaltaan kilpailuetuna säädösten mukaan toimiville toimijoille. Viranomaisvalvonta ja sen julkiset valvontatulokset hyödyttävätkin myös yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä, mikä on havaittavissa esimerkiksi ongelmien syntymisen estämisessä sekä elintarvikeketjun kansainvälisen kaupan edellytysten tukemisessa.

Elintarvikeketjun viranomaisille VASUssa määritetyt strategiset vaikuttavuuspäämäärät ovat:

• kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia,
• ruoka on turvallista ja terveellistä,
• eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia.

Viranomaistoiminnan vaikuttavuutta vuonna 2021 todennettiin muun muassa valvonnan ja seurantaohjelmien tuloksilla sekä elintarvikeketjun valvonnan vaikuttavuustavoitteiden kehitystä kuvaavien tunnuslukujen toteutumisella (Taulukko: Elintarvikeketjun valvonnan vaikuttavuustavoitteiden kehitystä kuvaavat tunnusluvut saavutettavana PDF-muodossa). Nämä tunnusluvut ovat myös osa Ruokaviraston strategian arvioinnissa käytettäviä tunnuslukuja.

Tunnuslukujen toteuman perusteella vuonna 2021:

• kotimainen raaka-ainetuotanto oli tuotantopanosten osalta kunnossa toimivan ja turvallisen ruokajärjestelmän varmistamiseksi,
• eläintautitilanteessa tapahtui käännös huonompaan suuntaan: vielä ei kuitenkaan tiedetä, onko kyseessä pysyvä vai väliaikainen muutos,
• eläinsuojeluvalvonta on ollut tehokasta ja vaikuttavaa ja varmistanut osaltaan eläinten hyvinvointia maassamme; vaikuttavuudessa on tosin edelleen alueellisia eroja
• mikrobilääkkeiden käyttö on Suomessa maltillista; antibioottiresistenssi on pysynyt vähäisenä,
• kasvintuhoojatilanne on pysynyt hyvänä: uusia vaarallisia kasvintuhoojia ei ole asettunut pysyvästi maahan,
• elintarviketurvallisuuden taso on Suomessa edelleen korkea,
• kuluttajat voivat luottaa elintarvikkeiden turvallisuuteen ja elintarvikkeista annettaviin tietoihin varsin hyvin.

Vuoden 2021 osalta suunnitellut valvonnat saatiin pääosin toteutettua, selvästi ensimmäistä koronapandemiavuotta 2020 paremmin. Valvontojen toteutumissa oli kuitenkin erilaisten koronaviruspandemiasta johtuvien suositusten ja rajoitusten vuoksi paljon alueellista ja/tai substanssikohtaista vaihtelua. Lisäksi joillakin valvonta-alueilla oli edelleen voimassa vähennetyt tarkastusvaatimukset koronaviruspandemiasta johtuen. Vuoden 2021 valvontatuloksia arvioitaessa tuleekin edelleen ottaa huomioon koronaviruspandemia sekä sen vaikutukset, ja tulosten vertaaminen muihin vuosiin ei ole kaikilta osin siksi tarkoituksenmukaista.

VASU toimi edelleen koko elintarvikeketjun valvonnan suunnittelun ja kehittämisen lähtökohtana sekä valvontaviranomaisten työn suunnittelun, ohjauksen ja koordinaation välineenä. Viranomaisten yhteisen kehittämisen keskeisenä foorumina sekä toiminnan yhteensovittamisen ja yhteistyön varmistamisen työkaluna toimi Elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmä, jossa ovat edustettuna kaikki elintarvikeketjun valvontaan osallistuvat toimivaltaiset viranomaiset. Tämän lisäksi jokaisella valvontasektorilla ja -järjestelmällä on omat, tiiviit yhteistyömuotonsa ja -kanavansa viranomaisverkostonsa puitteissa. Esimerkkejä viranomaisyhteistyön edelleen kehittymisestä vuonna 2021 ovat muun muassa rikollisuuden torjunnan valvontaverkoston työn käynnistyminen, yhteistyömuotojen kehittäminen Ruokaviraston ja ELY-keskusten ja AVIen elintarvikevalvonnan kanssa, sekä etämyynnin valvontaan liittyvien kansallisten viranomaistahojen tunnistaminen ja yhteistyön käynnistäminen.

Elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmän keskeiset johtopäätökset vuoden 2021 valvontatulosten perusteella olivat:

• Viranomaisvalvonnat onnistuttiin tekemään pääosin suunnitellusti, koronaviruspandemiasta johtuen apuna käytettiin lisääntyvästi etätarkastuksia ja hybriditarkastuksia. Etäkokoukset ja -koulutukset on koettu tehokkaiksi.
• Suomessa syödään turvallista ruokaa, maatalouden tuotantopanokset ovat korkealaatuisia ja turvallisia, ja kasvitautitilanne on hyvä. Eläintautitilanne sen sijaan heikkeni.
• Valvonnan riskiperusteisuus on toteutunut hyvin.

Yhteiskunnallisesti merkittävää on, että jatkuneesta koronaviruspandemiasta huolimatta elintarvikeketjun viranomaiset onnistuivat edelleen hoitamaan keskeiset tehtävänsä hyvin elintarvikeketjun turvallisuuden ja laadun varmistamisessa. Tämä tehtiin sopeutumalla joustavasti alati muuttuneeseen pandemiatilanteeseen. Toiminnallaan viranomaiset osaltaan huolehtivat onnistuneesti siitä, että elintarvikeketjun huoltovarmuus ja ruokaturva kyettiin takaamaan, ja että elintarvikeketju ja elintarviketuotanto toimivat edelleen ilman merkittäviä ongelmia. Vuoden 2021 viranomaisvalvonnan osalta onnistumisina voidaankin siten pitää vaarallisten kasvitautien maahantulon torjumista, eläintautiepidemioiden eteenpäin leviämisen estämisessä onnistumista, hyvän mikrobilääkeresistenssitilanteen sekä korkean elintarviketurvallisuuden tason säilymistä – jatkuneista poikkeusoloista huolimatta.

Näiden yhteiskunnallisten vaikuttavuusnäkökulmien ohella onnistumisia vuonna 2021 olivat muun muassa myös edistysaskeleet elintarvikeketjun rikollisuuden torjunnassa, etämyynnin valvonnan organisoituminen ja käynnistyminen, sekä elintarvikkeiden markkinoinnin valvonta -painopisteen hyvät tulokset. Säädöksiä noudattaneiden toimijoiden osuus on edelleen suuri lähes kaikilla valvontasektoreilla ja havaitut puutteet ovat suurelta osin varsin pieniriskisiä (esimerkiksi puutteet dokumentaatioissa, kirjanpidossa, pakkausmerkinnöissä ja lämpötilan hallinnassa). Useaan substanssilainsäädäntöön tuli myös mahdollisuus seuraamusmaksun käyttöön, mikä nopeuttaa viranomaisten mahdollisuuksia säädöstenvastaisten tilanteiden korjaamiseen ja estää ongelmatilanteiden pitkittymistä ja pahentumista. Valmiutta erityistilanteiden varalta kehitettiin edelleen aktiivisesti, vaikka kaikkia suunniteltuja valmiusharjoituksia ei kyettykään järjestämään.

Elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmän mukaan erityisiä onnistumisia vuonna 2021 olivat:

• Elintarvikeketjun rikollisuuden ja petoksellisen toiminnan torjumisen edistyminen koko valvontaketjussa.
• Tietojärjestelmät ja erityisesti niiden raportointityökalut ovat parantuneet.
• Elintarvikevalvonnan painopistetyö on kehittynyt ja mahdollistaa onnistumiset.

Haasteita viranomaistoiminnalle aiheuttivat erityisesti heikentynyt eläintautitilanne, mutta myös muun muassa yhä paremmin tunnistettavat monialaiset ongelmat, toimijoiden ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnit, Brexitin ennakoimattomat vaikutukset rajatarkastusmääriin sekä usean valvontasektorin merkittävät lainsäädäntömuutokset. Edelleen on myös edistettävä valvonnan yhdenmukaisuutta ja tasapuolisuutta.

Elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmän johtopäätösten mukaan valvonnan erityisiä kehittämiskohteita ovat:

• Valmiuden ja varautumisen kehittäminen on edelleen tärkeää.
• Tietojärjestelmien ja sähköisen asioinnin kehittämistä tulee jatkaa ja siinä tulee ennakoida lainsäädännön muutokset, sekä osallistaa käyttäjät mukaan valmisteluun.
• Valvonnan riittävien resurssien varmistaminen on tärkeää muun muassa hyväksikäyttäen valvonnasta perittyjä maksuja.

Edellisenä vuonna ryhmän tunnistamien erityisten kehittämiskohteiden osalta edistyminen vuonna 2021 todettiin varsin hyväksi, vaikka osa kehittämiskohteista on luonteeltaan pidemmän aikavälin tavoitteita. Nämä kehittämiskohteet olivat: 1) Tietojärjestelmien kehittäminen ja niiden hyödyntäminen valvonnan yhdenmukaisuuden edistämisessä, 2) Koronaviruspandemian aikana käyttöön otettujen toimintatapojen hyödyntämistä tulee jatkaa myös tulevaisuudessa sekä 3) Valmiutta ja valmiussuunnitelmia tulee edelleen kehittää kaikilla valvontasektoreilla.

2 Monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman tehokkaan toiminnan varmistamiseksi toteutetut toimenpiteet ja niiden tulokset

Kukin toimivaltainen viranomainen vastasi ensisijaisesti itse oman toimintansa laadusta ja siihen liittyvästä toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden todentamisesta. Koko valvontaverkoston onnistumista arvioitiin erityisesti elintarvikeketjun valvonnan vaikuttavuustunnuslukujen (Kappale 1) ja muiden tunnuslukujen avulla. Valvontaverkoston onnistumista arvioitiin lisäksi Elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmässä, Ruokaviraston järjestämissä sektorikohtaisissa katselmuksissa sekä Elintarvikeketjulinjan yhteisessä johdon katselmuksessa. Koronaviruspandemian vuoksi arviointi- ja ohjauskäyntejä toteutettiin edelleen vähemmän kuin aikaisempina vuosina.

2.1 Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys

Kasvintuotannolle VASUssa asetettujen vaikuttavuustavoitteiden voidaan arvioida koronavirustilanteesta huolimatta toteutuneen hyvin. Etä- ja hybriditarkastuksia tehtiin aikaisempaa enemmän.

Valvontaviranomaisten toimenpiteillä varmistettiin, että toimijat tuntevat säädösten vaatimukset, toimivat niiden mukaisesti, ja että markkinoilla olevat tuotteet ovat säädösten mukaisia. Kasvinterveyden tila on hyvä ja tuotantopanokset täyttivät niiden laadulle ja turvallisuudelle asetetut vaatimukset. Tämä tukee huoltovarmuutta ja vahvistaa turvallista ruokajärjestelmää.

Kasvintuotannon sektoreilla havaitut puutteet johtuivat usein toimijoiden ja viljelijöiden tietämättömyydestä tai ymmärtämättömyydestä säädösten vaatimuksista. Osa poikkeamista johtui selvästi myös tahallisuudesta ja välinpitämättömyydestä. Tärkeää on seurata, onko petosten määrä nousussa. Tarvittaessa asiaan on puututtava yhteistyössä muiden viranomaisten, kuten poliisin ja verohallinnon kanssa. Etäkauppa on kasvava trendi kaikilla sektoreilla, joten sen valvontaan kohdennetaan resursseja nykyistä enemmän.

Kansainvälinen siementarkastuslaitosten yhdistys ISTA auditoi syksyllä 2021 Ruokaviraston siemennäytteenoton ja siemenlaboratorion toiminnan. Siemenyksikön toimintaan kohdistui 2 sisäistä auditointia, joiden aiheina olivat 1) siemenen markkinavalvonnan vuosiraportointiprosessin auditointi, valvonnan tulosten analysointi ja raportointi sekä 2) Siementen maahantuonnin valvonta: ohjeistus ja tiedotuskäytännöt.

Arviointi- ja ohjauskäyntejä (AJO) toteutettiin vuoden 2021 aikana 11 kpl, mikä on suunnilleen sama määrä kuin edellisenä vuonna. Koronavirustilanne rajoitti edelleen AJOjen tekemistä. AJO-käyntejä tehtiin myös etätarkastuksina. AJO-käyntien perusteella voidaan arvioida, että ELYjen, kuntien ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden ja valtuutettujen näytteenottajien tekemä valvonta tulee asianmukaisesti hoidetuksi ja työ on hyvällä tasolla.

Erityinen tunnusluku kasvintuotannon edellytysten ja kasvinterveyden alueella:

Vaatimukset täyttävien toimijoiden osuus (ELY-keskusten tarkastamat): toteuma 94 % (tavoite 90 %), mikä on samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna.

2.1.1 Kasvinterveys

Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvonnan strategisena vaikuttavuustavoitteena on 1) estää vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen Suomen kasvintuotantoon ja ympäristöön sekä todettujen esiintymien hävittäminen, 2) parantaa toimijoiden vastuuta tuotteidensa turvallisuudesta ja kestävyydestä, 3) lisätä toimijoiden osaamista siten, että he tietävät ja hallitsevat omaan toimintaansa liittyvät riskit ja vaatimukset sekä 4) ennaltaehkäistä petoksia, ja siten mahdollistaa kasvien ja kasvituotteiden vienti sekä kotimaisen ruoantuotannon ja metsätalouden kilpailukyvyn paraneminen.

Kasvinterveys- ja taimiaineistorekistereihin kuuluvat toimijat, jotka ammattimaisesti tuottavat, markkinoivat, tuovat EU:n ulkopuolelta tai vievät EU:n ulkopuolelle tuotteita, joiden mukana karanteenituhoojat voivat levitä. Rekisteriin kuului vuonna 2021 hieman alle 6 000 toimijaa. Kasvinterveyden ja taimiaineistojen valvonnasta 40 % suuntautui tuonnin valvontaan, 36 % kartoituksiin ja tuotannon valvontaan ja 12 % sisämarkkina- ja vientivalvontaan. Valvonnasta 72 % kohdennettiin puutavara- ja metsäkohteisiin. Valvontasuunnitelman toteumaan (79 %) vaikutti eniten se, ettei ISPM 15 -etätarkastuksia (29 %) ja kasvipassitoimijoiden tarkastuksia (76 %) tehty riittävästi. Tähän vaikutti rekisterin päivityksen tilanne, ISPM 15-etätarkastusprosessin ja -ohjeistuksen viivästyminen sekä näihin käytettävissä ollut resurssi ja lisäksi jonkin verran koronavirustilanne. Tuontitarkastusten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla ja alennetun tarkastuksen piiriin kuuluvien tuotteiden tarkastusprosentit saavutettiin pääsääntöisesti (Venäjän tuontipuu 1,1 %). Valvontasuunnitelman toteumaan vaikuttivat jonkin verran myös vuonna 2021 koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehdyt rajoitukset.

Yleisesti ottaen Suomen kasvinterveyden tila pysyi hyvänä eikä uusia kasvintuhoojia todettu asettuneen Suomeen pysyvästi. Karanteenikasvintuhoojien esiintymien määrä kuitenkin lisääntyi, kun tavoitteena on niiden väheneminen. Keskeisin syy määrän lisääntymiselle on keltaperuna-ankeroisesiintymien kasvu. Perunantuotannosta löytyi myös vaaleaa rengasmätää sekä valkoperuna-ankeroista. Usean vuoden tauon jälkeen löydettiin myös koloradonkuoriaisia. Lisäksi tehtiin kaksi Hollannin aloittamaa tomaatinsiementen takaisinvetoa tomaatinruskokurttuviruksen takia. Maahantuonti- ja markkinointikieltoja annettiin myös versopoltteen ja elävien hyönteisten/toukanreikien tai sukkulamatojen vuoksi.

Suomen kasvinterveyden tilaan kohdistuu kuitenkin uhkia globaalin kaupan kasvun, ilmastonmuutoksen ja säädösmuutoksien myötä. Versopolte siirrettiin karanteenikasvituhoojista laatutuhoojaksi, joten nähtäväksi jää tuleeko se yleistymään Suomessa. EU:n jäsenmaat notifioivat runsaasti tomaatinruskokurttuviruslöydöksistä, jonka vuoksi sen löytymiseen suomalaisesta tuotannosta tulee varautua. Vuoden 2020 lopussa Pietarin alueelta löytyi saarnenjalosoukkoa, joka on prioriteettituhooja. Jos se leviää alle 100 kilometrin päähän Suomen rajoista, Suomessa tulee perustaa rajoitettu alue, jolta ei saa siirtää lajin isäntäpuiden taimia eikä niistä tehtyä puutavaraa. Tilanteen vuoksi Kaakkois-Suomessa aloitettiin intensiivikartoitus. Perhosharrastaja ilmoitti Ruokavirastolle löytäneensä vuonna 2019 kiinanmarjakääriäisen Suomesta, minkä takia sitä kartoitettiin omenatarhoilla. Ulkomaisista ISPM 15 -merkinnällä varustetuista puisista pakkausmateriaaleista todettiin edellisvuosien tapaan eläviä sukkulamatoja ja kuoriaisia, joten standardin mukaisesta käsittelystä huolimatta puisen pakkausmateriaalin mukana voi levitä kasvintuhoojia. Standardin käsittelyn tehoa ja vaatimusten toteutumista tulisikin arvioida kansainvälisesti.

EU:n kasvinterveysastus korostaa toimijoiden omaa vastuuta kasvinterveysriskien hallinnassa. Koronasta huolimatta kasvipassitoimijoiden omavalvonnan tarkastukset voitiin tehdä edellistä vuotta kattavammin. Omavalvonnan tarkastuksissa annettiin huomautuksia 64 % tarkastuksista. Huomautusten suuri määrä johtui siitä, että suurelle osalle toimijoista tarkastus tehtiin ensimmäistä kertaa. Noin puolet kasvipassitoimijoista ei ole vielä tehnytvapaaehtoista omavalvontasuunnitelmaa. Syyt huomautuksen antamiselle olivat puutteet omavalvontakirjauksissa, kasvipasseissa, toiminta- ja takaisinvetosuunnitelmassa tai jäljitettävyydessä. ISPM15 -toimijoiden tarkastuksissa annettiin huomautuksia 53 % tarkastetuista toimijoista. Suurin osa huomautuksista olivat lieviä puutteita, kuten puute leimamerkissä, järjestelmä on kuitenkin pääpiirteittäin kunnossa. Myönteinen asia on, että toimijat haluavat noudattaa säädöksien vaatimuksia, eli huomautusten määrä johtuu tiedonpuutteesta, mikä korjautunee säädöksien vaatimusten tuntemisen lisääntyessä. 

Puutarha-alan opiskelijoille tehtiin yhteistyössä viher- ja puutarha-alan opettajayhdistyksen kanssa kasvinterveysvastaavan verkkokoulutuksen pohjalta oma kasvinterveyskoulutus. Tavoitteena on, että tulevat puutarha-alan ammattilaiset saavat kasvinterveydestä, sen valvonnasta ja toimijoiden velvoitteista perustiedot jo opiskeluaikana ja tätä kautta varmistetaan hyvää kasvinterveyden tilaa puutarha-alan osalta.

Toimijoiden, kansalaisten ja sidosryhmien tietämystä lainsäädännön vaatimuksista lisättiin monia viestintäkanavia käyttäen. Toimijaviestinnässä otettiin käyttöön Liana Mailer -uutiskirjepohjalla tehdyt toimijaryhmäkohtaiset kirjeet puutarha-alalle, maahantuojille sekä viejille ja ISPM 15 -toimijoille. EU:n kasvinterveyden tietoisuuden lisääminen -strategian toimeenpanossa kohderyhmänä olivat puutarha- ja perunasektoreiden neuvojat, joille järjestettiin kaksi webinaaria kasvinterveys-, siemen- ja lannoiteasioista. Ruokavirasto.fi -sivustoa kehitettiin lisäämällä kasvintuhoojasivuille tuhoojien hakumahdollisuus ja avoin tieto -portaaliin tiedot rajatarkastus- ja määränpääasemista sekä kasvipassi- ja ISPM 15 -toimijoista. Kansalaisille ja puutarhaharrastajille tehtiin kohdennettua someviestintää esimerkiksi Facebookin puutarharyhmiin lähetetyllä tiedotteella sekä sosiaalisessa mediassa julkaistulla Kasvintarkastajan matkassa -videosarjalla. Harrastajille viestittiin erityisesti rajoituksista kasveja ja siemeniä ulkomaisista verkkokaupoista tilattaessa. Harrastajilta tulleiden yhteydenottojen määrän perusteella arvioimme viestin tavoittaneen kohderyhmän hyvin.

Suomen hyvä kasvinterveyden tila edesauttaa kasvien ja kasvituotteiden vientiä. Vientiä varten myönnettiin 12 429 kasvinterveystodistusta. Palautteena vientimaista saatiin neljä notifikaatiota rikkakasvien, Hylobius abietis -tuhoojan, puuttuvan ISPM15-leiman ja terveystodistuspuuteen takia. Venäjä tunnusti korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueelta kolme maatilaa tuhoojavapaaksi tuotantopaikaksi, mikä yksinkertaistaa siemenperunan vientiä.

2.1.2 Kasvinsuojeluaineet

Tukesin vuoden 2021 kasvinsuojeluaineiden valvonta linkittyi vahvasti suurempaan kansainväliseen projektikokonaisuuteen. Tukes osallistui yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa yhteisesti koordinoituun kolmevuotiseen kasvinsuojeluaineiden valvontahankkeeseen. Lisäksi Tanska osallistuu projektiryhmän työhön. Valvonnassa otettavat näytteet on suunniteltu yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa ja näytteitä otettiin kasvinsuojeluaineista, joita on sekä Suomen, Norjan että Ruotsin markkinoilla. Yhteistyön tavoitteena on saada suurempi kuva Pohjoismaisilla markkinoilla olevista kasvinsuojeluaineista. Lisäksi näytteeksi voidaan ottaa valmisteista, joiden tehoaine on kansallisesti arvioitu kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelmassa erityisesti tarkkailtavaksi tehoaineeksi.

Kasvinsuojeluaineiden proaktiivisen valvonnan perusteella kasvinsuojeluaineita koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan pääsääntöisesti hyvin. Pistokoeluonteisesti tehdyt suunnitelman mukaiset tarkastukset osoittivat, että markkinoilla olevat valmisteet olivat tarkastetuilta osin pääsääntöisesti vaatimuksenmukaisia. Neljän valmisteen osalta kasvinsuojeluaineen pakkauksen käyttöohjeet eivät vastanneet hyväksymispäätöstä tai verkkokaupassa esitetyissä tiedoissa oli puutteita. Näiden valmisteiden osalta Tukes ohjasi toimijoita. Lisäksi reaktiivisesti ilmoitusten perusteella valvottiin mm. lainsäädännön vastaista kasvinsuojeluaineiden markkinointia sekä luvattomien kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista.

Vuonna 2021 kasvinsuojeluaineiden käytön valvonta kohdistui golfkentille ja kiinteistönhuoltoyhtiöihin. Lisäksi ilmoitusten perusteella tehty valvonta kohdistui avomaanviljelyyn ja kasvihuoneviljelyyn. Kasvinsuojeluaineiden käytön valvontaa tehtiin suunnitelman mukaisesti. Kaikki Ely-keskukset, yhtä lukuun ottamatta, saavuttivat tarkastustavoitteet. Virallisessa valvonnassa valvottiin yhteensä 86 toimijaa. Ilmiannon tai kasvinsuojeluainejäämävalvonnan kautta tulleita tapauksia näistä oli 5 kappaletta.

Puutteita havaittiin yhteensä 37 toimijalla, mikä vastaa 43 % valvotuista kohteista. Ilmianto- tai jäämävalvonnan kautta tulleista tapauksista kahdella havaittiin puutteita. Puutteita havaittiin 48,7 % golf-kentistä ja 39 % kiinteistönhuoltoyhtiöistä. Eniten puutteita havaittiin kasvinsuojeluaineiden kirjanpidossa, ruiskun testauksessa, kasvinsuojelututkinnossa sekä kasvinsuojeluaineen myyntipäällysmerkintöjen noudattamisessa.

2.1.3 Lannoitevalmisteet

Lannoitevalmisteiden valvonta toteutui suunnitellusti koronavirustilanteesta huolimatta. Kohdennetussa tuotevalvonnassa painotettiin Suomen ulkopuolella valmistettuja uusia markkinoille tulleita tuotteita ja toimijoita, joita ei ole aiemmin valvottu sekä kiinnitettiin erityistä huomiota epäorgaanisten lannoitteiden hivenaineisiin ja maanparannusaineiden kypsyyteen ja epäpuhtauksiin. Valvonnan kohdentaminen näihin asioihin näkyi havaittujen puutteiden tavanomaista suurempana määränä. Valvotuista tuotteista vaatimustenmukaisia oli 68 %, kun edellisinä vuosina vaatimustenmukaisia tuotteita on ollut yli 75 %. Tämä osoittaa valvonnan kohdentamisen toimivan hyvin. Valmistuksen valvonnassa pyrittiin välttämään tarpeettomia kontakteja ja valvontaa tehtiin mahdollisuuksien mukaan hybriditarkastuksina, jossa varsinainen tarkastus tehtiin etätarkastuksena ja toimipaikan katselmointi tehtiin näytteenoton yhteydessä.

2.1.4 Siemen

Siemenen huoltovarmuus pystyttiin koronaviruksen aiheuttamasta poikkeusvuodesta huolimatta hyvin varmistamaan. Siemenen sertifiointi sujui suunnitelmien mukaan ja viljelystarkastettu ala oli vajaa 42 000 ha. Siementuotannon yleisin hylkäyssyy (1,0 %) oli hukkakaura. Siemenkaupan markkinavalvonnassa tarkastukset saatiin tehtyä tavoitteiden mukaisesti. Osa tarkastuksista tehtiin etätarkastuksina. Valvonnan painopisteinä olivat mm.  perunan siemenen alkuperävalvonta ja kuluttajille myytävän  siemenen itävyys.

Markkinavalvonnassa havaittuja seuraamuksia aiheuttavia puutteita oli 27 kpl, joista suurimmat olivat sertifioimattoman siemenen markkinointi ja erityisesti kuluttajapakkauksissa sellaisen siemenen myyntiä, joka ei täyttänyt laatuvaatimuksia. 

2.2 Eläinten terveys ja hyvinvointi

Eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille asetetut vaikuttavuustavoitteet saavutettiin pääosin. Eläintautitilanne oli tavanomaista vakavampi. Valvonnassa havaitut yksittäiset laiminlyönnit eivät vaikuttaneet laajemmin eläinten terveyteen ja hyvinvointiin tai eläintautien leviämiseen maassa. Otantavalvonnoissa todetut laiminlyönnit osoittavat myös sen, että valvonnan riskiperusteinen kohdentaminen toimii hyvin. Alue- ja paikallistason virkaeläinlääkärijärjestelmä on perusta luotettavalle valvonnalle.

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnassa todettuihin puutteisiin ei ole selvää yksittäistä syytä, vaan kyse on monitahoisista tekijöistä ja ne vaihtelevat eri eläinlajien välillä. Lemmikki- ja harraste-eläinten pitäjien laiminlyöntien taustalla on usein tietämättömyyttä. Vakavimpiin ongelmiin liittyy yleensä eläinten omistajien sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Ammattimaisessa eläintenpidossa laiminlyöntien taustalla on harvemmin tiedonpuute. Tyypillisiä syitä voivat olla eläinten omistajien ja hoitajien turtuminen, jaksamisen väärinarviointi, säädösten noudattamisen kalleus ja alan lisääntyneet tuottavuusvaatimukset.

2.2.1 Eläinten terveys

Vuonna 2021 Suomen eläintautitilanne poikkesi aiempien vuosien erinomaisesta tilanteesta. Korkeapatogeenista lintuinfluenssaa todettiin ensimmäistä kertaa siipikarjassa, ja luonnonvaraisissa linnuissa enemmän kuin koskaan aiemmin. Lisäksi Ahvenanmaalla todettiin lohikalojen IHN-tautia viidessä pitopaikassa sekä mehiläisten varroapunkkitartunta kahdessa pitopaikassa. Suomi säilyi edelleen vapaana useimmista valvottavista eläintaudeista. Tuotantoeläinten salmonellatartuntojen määrässä säilyi alle 1 % tavoitetaso. Eläintautilainsäädäntöä noudatettiin pääsääntöisesti hyvin. Eläintautiepäilyjen ilmoittaminen tapahtui vaatimusten mukaisesti. Todetut ja epäillyt tautitapaukset hoidettiin tehokkaasti. Suunnitelmallinen eläintautiseuranta pääosin täytti sekä EU-lainsäädännön vaatimukset että kansalliset tavoitteet. Kunnaneläinlääkärien suorittamassa terveysvalvonnoissa jäätiin jonkin verran alle tavoitetason.

2.2.2 Eläinten lääkitseminen

Lääkitsemisen valvonnan tavoitteena on varmistaa lääkkeiden lainsäädännön mukainen hallittu käyttö. Lääkkeiden käyttö eläimille ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisille, eläimille tai ympäristölle. Mikrobilääkkeiden käyttö Suomessa oli maltillista tuotantoeläimillä ja tuotantoeläin-patogeenien resistenssitilanne on pääosin hyvä. Vuonna 2021 tuotantotiloille tehtiin yhteensä 117 eläinten lääkitsemisen tarkastusta, mikä on vähemmän kuin edellisinä vuosina. Pääosa tarkastuksista kohdistui nautatiloihin. Tarkastuksista 46 oli epäilyn perustuvia tarkastuksia, suurin osa niistä tehtiin meijereiden omavalvonnassa todettujen antibioottijäämien vuoksi. Tarkastuksissa havaittiin puutteita 35 %:lla kaikista valvonnoista.  Vakavia puutteita löytyi kahdelta tilalta.  Aluehallintovirastot jatkoivat myös hevostallien lääkitsemisvalvontoja. Merkittävällä määrällä (64 %) talleista todettiin edelleen puutteita, vaikka määrä oli jonkun verran pienentynyt edellisistä vuosista. Eläinlääkäreiden valvonnan kattavuus laski jälleen alhaiselle tasolle. Aluehallintovirastot tekivät kuusi tarkastuskäyntiä ja 17 hallinnollista valvontaa. Ruokavirasto teki viisi hallinnollista valvontaa. Eläinlääkärien valvonnassa todetut puutteet olivat yleisiä, tähän vaikuttaa se, että valvonnat olivat pääosin epäilyyn perustuvia.

2.2.3 Eläinten merkintä ja rekisteröinti

Eläinten merkitsemistä ja rekisteröintiä valvottiin jäljitettävyyden varmistamiseksi. Vuonna 2021 eriasteisia epäkohtia todettiin 74 %:ssa kaikista valvotuista tiloista. Vakavia puutteita todettiin 40 %:lla tiloista. Merkinnän ja rekisteröinnin vakavien puutteiden takia asetettiin aluehallintovirastoissa 22 pysyvää siirtokieltoa. Valvonnalle asetetut määrälliset tavoitteet toteutuivat, kaikkien otantatarkastuksilla valvottavien eläinlajien (naudat, siat sekä lampaat ja vuohet) osalta saavutettiin 3 % valvontavelvoite.

2.2.4 Eläinten hyvinvointi

Tuotantoeläintilojen hyvinvoinnin otantatarkastusten vaikuttavuustavoite on, että vähintään 85 % tarkastetuista tiloista täyttää vaatimukset. Vuonna 2021 tavoitetta ei edelleenkään saavutettu, vaatimukset täyttyivät 75 %:lla tiloista. Tulos selittyy osin sillä, että valvonnan riskiperusteisuutta on edelleen parannettu. Yhdelläkään otantavalvonnan tilalla ei todettu aihetta ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin. Kaupallisten eläinkuljetusten valvonnassa tavoitteena on, että vähintään 90 % tarkastetuista eläinkuljetuksista täyttää vaatimukset. Tämä tavoite saavutettiin vuonna 2021. Epäilyyn perustuvien tarkastusten tulokset noudattavat aikaisempien vuosien linjaa. 30 % kaikista käynneistä havaittiin epäkohtia, joiden vuoksi eläinten omistajalle tai haltijalle annettiin joko määräys korjata puutteet määräajassa tai kielto jatkaa eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. Noin 9 % käynneistä havaittiin vakavia laiminlyöntejä, ja viranomaiset ryhtyivät kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Valvontasuunnitelma toteutui hyvin tilojen otantavalvonnoissa, mutta kuljetusten valvonnassa jäätiin tavoitteesta (toteuma 60 %). Epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuksia tehtiin 5828 eli hieman vähemmän kuin kuutena edellisenä vuonna, jolloin määrä ylitti 6000 tarkastuskäynnin rajan.

2.2.5 Sivutuotteet

Sivutuotevalvonnan vaikuttavuutta koskevana tavoitteena on varmistaa, ettei sivutuotteista aiheudu eläintautien leviämisen vaaraa, eikä muutakaan vaaraa ympäristölle, ihmisille tai eläimille. Laitosvalvonnassa todetut puutteet olivat melko vähäisiä, eikä niiden arvioitu aiheuttavan riskiä. Laitosvalvonnan määrällinen tavoite toteutui Ruokaviraston osalta hyvin (95 %), mutta kunnaneläinlääkärien osalta heikommin (27 %). Merkittävä syy tähän oli se, että koronaviruspandemia esti tarkastuskäyntejä. Tilavalvonnoissa todettiin laitosvalvontaa enemmän ja vakavampia rikkomuksia, esim. raatojen epäasiallista säilyttämistä ja hävittämättä jättämistä.  Komissio suoritti vuonna 2021 sivutuotevalvonnan auditoinnin DG(SANTE) 2021–7204. Auditoinnin lopputuloksena Suomi sai kolme suositusta, jotka kaikki saatiin suljettua syksyyn 2021 mennessä.

2.2.6 Eläinlääkinnällinen rajatarkastus

Eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen vaikuttavuustavoitteet saavutettiin: tuonnin mukana ei todettu saapuneen vastustettavia eläintauteja ja tuontielintarvikkeiden ei todettu aiheuttaneen ihmisten sairastumistapauksia. Elintarvike-eristä (666 kpl) hylättiin eläinlääkinnällisessä rajatarkastuksessa yhdeksän erää (1,4 %). Hylkäysten syinä oli puuttuva todistus (3), ei hyväksytty laitos (2), puutteelliset tunnistetiedot (1), ei-hyväksytty tuontimaa (1) ja muu syy (2). Sivutuote-eristä (1160 kpl) hylättiin 14 (1,2 %) ja kirjallinen huomautus annettiin 22 erälle (1,9 %). Hylkäysten syinä oli ei-hyväksytty tuontimaa (8), asianmukaisen terveystodistuksen puuttuminen (3) ja muu syy (3). Eläineristä (188 kpl) hylättiin 1 (0,5 %), hylkäyksen syynä oli puutteelliset tunnistetiedot.

2.3 Elintarvikkeet, rehut ja luonnonmukainen tuotanto

Elintarvikkeiden, elintarvikekontaktimateriaalien ja rehujen turvallisuus sekä luomutuotannon vaatimuksenmukaisuus olivat edelleen kokonaisuutena hyvällä tasolla. Elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen ja laatuun liittyvät erityistilanteet, kuten epidemiaselvitykset ja takaisinvedot, hoidettiin erittäin tehokkaasti. Epidemioita saadaan selvitettyä entistä paremmin. Toiminnan vaatimustenmukaisuus ja toimijoiden vastuunotto ovat parantuneet, mikä näkyi erityisesti takaisinvetojen määrässä. Elintarvikeketjun toimijat näkevät viranomaistoiminnan aiempaa vahvemmin toiminnan tukena ja toiminnan vaatimustenmukaisuuden varmistamisen ja todentamisen lisäarvona, millä on suotuisa vaikutus yrityksen kilpailukykyyn. Kuluttaja voi luottaa elintarvikkeiden ja luomutuotteiden turvallisuuteen ja aitouteen varsin hyvin.

Elintarviketurvallisuuden valvontasuunnitelmat (elintarvikkeet, rehut, luomu) toteutuivat pääosin suunnitellusti. Elintarvikevalvonnan valvontatietojen julkistamisjärjestelmän, Oiva-järjestelmän puitteissa julkaistujen valvontatulosten mukaan tehdyissä tarkastuksissa 85 % todettiin vaatimusten täyttyvän erinomaisesti tai hyvin ja yrityksistä 95% täytti vaatimukset erinomaisesti tai hyvin. Vakavia puutteita todettiin elintarvikevalvonnassa vain vähän. Yleisimpiä olivat hygieniaan, tilojen soveltuvuuteen ja kunnossapitoon, omavalvontaan ja näytteenottoon sekä pakkausmerkintöihin ja elintarviketietoihin liittyvien vaatimusten täyttämisen puutteet. Kolmansista maista tuotavissa ja sisämarkkinoilla olevista elintarvikkeissa esiintyi enemmän elintarviketurvallisuusriskejä kuin kotimaassa tuotetuissa.

Vaatimukset täyttävien rehuvalvontakohteiden osuus oli näytteiden ja analyysien perusteella 98,5 %, joka jäi hieman alle kunnianhimoisen tavoitteen. Salmonellaa ei esiintynyt markkinoille saatetuissa elintarviketuotantoeläinten rehuissa, joten salmonellaa koskeva tavoite saavutettiin. Tuontirehujen lisääntyneet salmonellalöydökset haastavat voimakkaasti Suomen hyvää salmonellatilannetta. Suunniteltujen tarkastusten toteuma oli 100 % alkutuotannon osalta ja keskimäärin 87 % muiden rehualan toimijoiden osalta.

Luonnonmukaisen tuotannon valvontaan kuuluvista toimijoista yli 98 % noudatti tuotantoon liittyviä vaatimuksia. Kirjaamisvaatimusten noudattamisessa on puutteita eri tuotantosektoreilla.

Elintarvike- ja rehuvalvonnassa suurimpana yksittäisenä syynä vaatimusten täyttymisen puutteisiin oli toimijoiden tietämättömyys vaatimuksista. Tahallista jatkuvaa laistamista vaatimuksista ja selvästi petoksen tunnusmerkit täyttävää toimintaa on myös havaittavissa. Myös osaamisen puute, välinpitämättömyys, taloudelliset vaikeudet tai vaatimusten yksityiskohtaisuus lisäävät puutteita. Oiva-järjestelmä parantaa elintarvikealan toimijoiden tietoja vaatimuksista ja vaatimusten noudattamista. Oiva on myös yhtenäistänyt lainsäädännön vaatimusten tulkintaa ja seuraamusten käyttöä. Rehujen markkinavalvonnassa yleisimmät säännöstenvastaisuudet liittyvät paitsi ravintoainepoikkeamiin myös lemmikkieläinten rehujen pakkausmerkintöihin ja niissä erityisesti kielivaatimuksiin ja markkinointiväittämiin.

Elintarvike- ja rehuvalvonnassa käytetään yleisesti kehotuksia, joilla pyritään saamaan toimija korjaamaan puutteita. Oiva-järjestelmän arvioidaan yhtenäistävän myös pakkokeinojen käyttöä. Oiva lisää myös uusintatarkastuksia, joilla tarkastetaan edellisissä tarkastuksissa havaittujen puutteiden korjaaminen ja varmistetaan epäkohtien poistuminen. Valvonnassa on kuitenkin edelleen panostettava myös perusasioiden hallinnan ja puutteiden korjaamisen varmistamiseen. Tuontielintarvikkeiden (kolmasmaatuonti) valvonnassa erät, joissa havaitaan epäkohtia, hävitetään tai palautetaan lähtömaahan. Kolmansista maista tuotujen ja sisämarkkinoilla olevien rehujen osalta myös rehuerien käsittely epäkohdan poistamiseksi on mahdollista hävityksen ja palautuksen ohella.

Komissio teki elintarvikevalvonnan osalta etäauditoinnin 2021. Tässä auditoinnissa kirjattiin 8 erilaista suositusta. Viennin osalta USA auditoi sianlihan viennin ja loppuvuodesta Etelä-Korea auditoi siipikarjanlihan markkinoillepääsyä, joka avautui helmikuussa 2022.

Rehu- ja luomutuotannon valvontaan ei kohdistunut ulkopuolisia auditointeja vuoden 2021 aikana mutta rehuvalvonta oli mukana sivutuoteauditoinnissa. Vuonna 2020 tehtyyn komission rehuhygienia-auditointiin liittyvät suositukset toteutettiin ja raportoitiin komissiolle. Komissio totesi vastineessaan toimenpiteiden olleen riittäviä.

Rehuvalvonnassa AJO-käyntejä tehtiin yksi, yhdessä lihantarkastuksen kanssa. Muut rehuvalvonnan AJO-käynnit siirrettiin vuodelle 2022. Lihantarkastuksen ja teurastamovalvonnan osalta auditointikäyntejä tehtiin 2 kpl isoihin teurastamoihin ja 2 kpl pienteurastamoihin.

Aluehallintovirastojen kunnallisiin elintarvikevalvontayksiköihin tekemien AJO-käyntien ohjeistuksen ja sisällön kehittämistä jatkettiin vuoden 2021 aikana. Tavoitteena on siirtyminen jatkuvaan arviointiin. Erillisiä AJO-käyntejä tehtiin 5 elintarvikevalvonnan osalta.

3 Monivuotisiin kansallisiin valvontasuunnitelmiin tehdyt muutokset

Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2021-2024 julkaistiin vuoden 2020 lopussa. Sen valmistelussa otettiin huomioon paitsi erilaiset kansalliset strategiat ja tulosohjaussopimukset, myös aikaisemmat valvontatulokset, mahdolliset uudet riskit, uusi tieteellinen tieto, valvontajärjestelmiin kohdistuneiden auditointien tulokset, tiedossa olevat lainsäädännön muutokset sekä muut toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. VASUssa 2021-2024 on sovittu yhteiset kehitysteemat, jotka osaltaan edistävät strategisten päämäärien toteutumista.

Yhteisten kehittämisteemojen, aikaisempien valvontatulosten ja muiden vaikuttavien asioiden pohjalta kullekin sektorille laadittiin monivuotinen toimenpidesuunnitelma viranomaisvalvonnan erityisistä valtakunnallisista painopisteistä vuosille 2021-2024. Toimenpidesuunnitelmia tarkastellaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain. Yhdessä säännöllisesti toteutettavan, riskiperusteisen viranomaisvalvonnan kanssa näillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan jatkossakin tehokas ja vaikuttava valvonta, jolla edistetään virallista valvontaa koskevan asetuksen tavoitteita, strategisia vaikuttavuuspäämääriä sekä kansallisten valvontajärjestelmien erityisiä tavoitteita.

Huolimatta toimintaympäristössä tapahtuneista merkittävistä muutoksista (erityisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan) VASUn strategisiin tavoitteisiin ja kehitysteemoihin ei ole tarpeen tehdä muutoksia, vaan ne ovat edelleen tilanteeseen hyvin soveltuvia. Aikaisempien vuosien valvontatulosten, sekä auditointihavaintojen ja muiden havaintojen perusteella VASUn toimenpidetaulukoihin on tarpeen tehdä vain pieniä tarkennuksia ja täsmennyksiä esimerkiksi aikataulutuksiin tai valvonnan kohdentumisiin. Esimerkiksi kasvintuotannon alueella kasvintuhoojakartoituksia tullaan kohdentamaan erityisesti perunaan sekä avomaakasvustoihin. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnassa käyttöönotetaan uusia tietojärjestelmiä, kehitetään eläintautivalmiuskoulutusta ja toimeenpannaan uutta lainsäädäntöä. Valvonta- tai auditointitulosten perusteella painotetaan erityisesti eläinlääkäreiden lääkitsemisen valvontaa sekä kuolleiden tuotantoeläinten hautaamisen valvontaa. Elintarviketurvallisuuden, rehujen ja luonnonmukaisuuden tuotannon alueella ei ole merkittäviä päivittämistarpeita aikaisempiin suunnitelmiin pieniä aikataulumuutoksia ja kohdennuksia lukuun ottamatta. Myös muut VASUun kohdistuvat muutostarpeet ovat varsin pieniä, kohdistuen lähinnä lainsäädäntömuutosten aiheuttamiin tarkennuksiin. Valvontajärjestelmäkuvauksiin lisätään elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelma.

Eri sektoreilla sovellettaviin riskiluokituksiin ei ole merkittäviä muutostarpeita. Valvonnan riskiperusteisuutta sen sijaan edistetään ja kehitetään jatkuvasti osana normaalia toimintaa.  Elintarvike- ja kontaktimateriaalitoiminnan riskiluokitusohje päivitettiin kevyesti keväällä 2022 ja sitä päivitetään perusteellisemmin lähivuosien aikana.

4 Maksut

Elintarvikeketjun viranomaisvalvonta on suurimmalta osin maksullista. Maksuilla katetaan virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista aiheutuvia kustannuksia. Lisätietoa elintarvikeketjun viranomaistoiminnan maksullisuudesta, viranomaisten taksoista sekä niiden määräytymisperusteista on löydettävissä Ruokaviraston internet-sivuilta.

5 Elintarvikkeet ja elintarviketurvallisuus

5.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Virallista valvontaa on tehty kattavasti ja riskiperusteisesti valvonta-asetuksen (EU 2017/625) mukaisesti. Vaatimuksenvastaisuutta ilmenee ja tarkastuksia on tarpeen edelleen kohdistaa valvonnan tulosten ja tulosten analysoinnin perusteella. Vaatimuksenvastaisuuksiin on puututtu. Vaatimustenvastaisuuden taustalla on toisaalta elintarvikealan toimijoiden tietämättömyyttä säädöksistä ja velvoitteista, toisaalta toimijoiden tahallista toimintaa. Yleisesti valvonnan tulosten perusteella voidaan todeta, että elintarviketurvallisuuden ja vaatimustenmukaisuuden taso on korkea. Koronasta huolimatta valvontaa tehtiin edellisvuotta enemmän. Suunnitelman mukaiset tavoitteet saavutettiin osassa sektoreita. Niille sektoreille, joiden osalta tavoitteita ei saavutettu on tarkoitus kuluvana vuonna lisätä valvontaviranomaisten antamaa ohjeistusta ja koulutusta. Valvonnan tavoitteet ja niissä onnistuminen on esitetty monivuotisen suunnitelman Country Information in Annex /Part I of Annex kohdassa 2.

5.2 Toimijoiden ja laitosten virallinen valvonta

Taulukko 5.2.1a Hyväksytyt laitokset ja niissä tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

Taulukko 5.2 kohdat: sammakonreidet ja etanat & hunaja: tyhjiä, koska eivät ole laitoksia ja luvut sisältyvät kotieläintalouden lukuihin; kohta: sulatettu eläinrasva ja proteiinijäännös: tietoa ei kerätä erikseen ja tähän luokiteltuja hyväksyttyjä huoneistoja ei ole. Teoriassa toiminto voi olla toisen toiminnon "sisällä", kohta: elintarvikekontaktimateriaaleja valmistavat laitokset on ilmoitettu kaikki valvonnassa olevat kontaktimateriaalitoimijat ja niihin kohdistunut valvonta.

Taulukko 5.2.1b Rekisteröidyt toimijat ja niissä tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

Taulukko 5.2.1c Elintarvikekontaktimateriaaleja valmistavat laitokset ja niissä tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

5.3 Viralliset tarkastukset, jotka edellyttävät toimivaltaisten viranomaisten henkilöstön tai edustajien jatkuvaa tai säännöllistä läsnäoloa toimijoiden tiloissa

Taulukko 5.3.1 Toimintatilat, jotka edellyttävät viranomaisten jatkuvaa tai säännöllistä läsnäoloa, niissä tehtyjen virallisten tarkastusten ja hylkäämisten lukumäärä.

Hylkäämiset on raportoitu kappaleina (=ruhojen lukumäärä). Hylkäämisiin on laskettu mukaan vain kokoruhohylkäykset. Taulukon 5.3.1 osalta on huomioitava, että on useita teurastamoita, joilla on hyväksyntä useaan eri eläinlajiin, joten teurastamoiden lukumäärä vaikuttaa tämän vuoksi suurelta.

5.4 Tuotteita/tavaroita koskevat viralliset tarkastukset jaoteltuna horisontaalisen säännön ja elintarvikeryhmän mukaan

Taulukko 5.4.1 Tuotteita ja tavaroita koskevien virallisten tarkastusten lukumäärä, osa 1.

Taulukko 5.4.1 Tuotteita ja tavaroita koskevien virallisten tarkastusten lukumäärä, osa 2.

Taulukossa 5.4 on raportoitu myös virallista teurastamovalvontaa tukevat määritykset (pH-määritykset, keittokokeet, bakteriologiset tutkimukset).

Suomessa elintarvikevalvonta painottuu elintarvikealan toimijoiden toiminnan valvontaan ja yksittäisten elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden valvonta on määrällisesti vähäisempää. Valvontaa toteutetaan Oiva-järjestelmän mukaisesti. Lisätietoja Suomen elintarvikevalvonnan Oiva-järjestelmästä www.oivahymy.fi -sivuilta. Tätä toiminnan valvonnan kuvausta ei juurikaan voi sisällyttää eri elintarvikkeita/tuotteita koskeviin horisontaalitaulukoihin 5.4.1 ja 5.5.2, koska tämä valvonta ei kohdistu vaan yhteen valvontakohteeseen (kuten mikrobiologiset kriteerit tai kontaminantit), taikka yhteen elintarvikekategoriaan. Tämän vuoksi näissä taulukoissa on päätetty esittää ainoastaan tuotteisiin kohdistuvia virallisen valvonnan näytteenoton tietoja, niiltä osin kuin ne ovat olleet saatavilla valvontatietorekistereistä erikseen. Raportoituihin näytemääriin sisältyy erillisiä keskusviranomaisen vetämiä projekteja, joiden näytemäärät ja analyysit ovat tiedossa ja taulukoihin vietävissä. Kansallisten valvontaohjelmien näytteenotto on sisällytetty toimijoiden omavalvontaan ja niitä tarkastetaan toiminnan valvonnan yhteydessä. Vuonna 2021 näytteenottoa ja omavalvontatutkimuksia tarkastettiin 5393 kertaa. On huomioitava, että nämä taulukoissa 5.4.1 ja 5.5.1 olevat tiedot eivät siten kuvaa kokonaisvaltaisesti Suomessa tehtävää elintarvikevalvontaa. Valvontatietojärjestelmää on kehitetty ja kunnallisen elintarvikevalvonnan ottamien näytteiden tietoja on saatu vietyä taulukoihin. Kehitystyötä ja kuntien ohjeistusta jatketaan, jotta päästäisiin vielä nykyistä kattavampaan raportointiin. 

5.5 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 5.5.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (hyväksytyt laitokset ja rekisteröidyt toimijat).

* Hunaja-alan toiminta sisältyy rekisteröityihin toimijoihin (Kotieläintalous).

** Sarakkeessa "havaittu virallisissa tarkastuksissa" raportoidaan vaatimustenvastaisuuksia, jotka ovat voineet toistua samalla toimijalla useamman kerran vuoden aikana. Kohdassa hallinnolliset toimet luvut kohdistuvat toimijoihin. Näitä lukuja ei voida suoraan verrata toisiinsa.

Taulukko 5.5.2 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (tuotteet ja tavarat), osa 1.

Taulukko 5.5.2 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (tuotteet ja tavarat), osa 2.

Taulukko 5.5.3 Horisontaalisiin sääntöihin liittyvät vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet.

Uuselintarvikkeet: Käytössä ainesosia, jotka ovat hyväksymättömiä uuselintarvikkeita / joiden käyttöhistoriasta toimijalla ei ole tietoa. Toimija ei ole varmistanut omavalvonnassaan ainesosien uuselintarvikeasemaa. Kontaktimateriaalit: Liikaa irtoavaa formaldehydiä, melamiinia, lyijyä tai haihtuvia yhdisteitä. Asiakirjat eivät vaatimusten mukaisia tai yhdistettävissä tuotteeseen.

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Ruokavirastoon perustettiin koko elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntaa varten rikostorjuntatiimi, joka kouluttaa elintarvikeketjun viranomaisia, ylläpitää valtakunnallista elintarvikeketjun rikollisuuden tilannekuvaa ja koordinoi tarvittaessa monialaisten tai monipaikkakuntaisten rikosepäilytapausten selvittämistä. Rikostorjuntatiimi tekee myös tiivistä yhteistyötä esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten kanssa. Havaintoja: Petollisissa ja vilpillisissä menettelytavoissa oli usein kyse laitostoiminnan harjoittamisesta viranomaisvalvonnan ulkopuolella tai toimintaan soveltumattomissa tiloissa. Aiempaa enemmän tuli ilmi myös alkutuotantotiloja, joiden toiminnassa oli eläinsuojelu-, sivutuote- merkintä- ja rekisteröinti-sektoreihin liittyvien vilpillisten menettelytapojen lisäksi laitonta teurastusta ja pimeän lihan myyntiä (ns. monialatapaukset). Yhteensä elintarvikeketjun valvontaviranomaiset tekivät tutkintapyyntöjä 26 kappaletta poliisille (23) tai tullille (3), mutta lähes jokaisessa tutkintapyynnössä oli kyse sekä eläin- että elintarvikesektoria koskevasta petoksellista ja vilpillistä menettelyä koskevasta kokonaisuudesta tai elintarvikesektorin sisällä useammasta erilaisesta petoksellisesta ja vilpillisestä menettelystä. Petollisia ja vilpillisiä menettelytapoja on siten saatettu esitutkintaviranomaisten tutkittavaksi enemmän kuin tutkintapyyntöjen määrän verran (26). Kaikkia oikeudellisia toimenpiteitä ei voitu em. syistä kohdentaa vain tietyille riveille.

Lisätietoja:

• Elintarviketurvallisuus Suomessa 2021 (sektorikohtainen valvontaraportti)

6 Muuntogeenisten organismien tarkoituksellinen levittäminen ympäristöön elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoa varten

6.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Valvontatulosten perusteella arvioiden Suomessa käytetty kylvösiemen täyttää muuntogeenisiä organismeja koskevassa säädännössä asetetut vaatimukset. Kaikki markkinoitavat siemenestä tuotettavat kasvilajikkeet ovat gm-vapaita. Valvontaa tehtiin asiakirjatarkastuksina, sekä valvontanäytteitä otettiin 4kpl. Kaikkien EU:n ulkopuolelta tulevien siemenerien asiakirjat tarkastetaan mukaan lukien kuuluminen EU:n yhteiseen lajikeluetteloon. Samalla tarkastetaan, onko lajike tuotettu gm-menetelmillä. Lajikeluetteloon hakuvaiheessa varmistetaan, onko lajikkeen jalostuksessa käytetty gm-menetelmiä.

Tehdyn valvonnan perusteella Suomessa ei ole kasvilajikeluettelossa tai siementuotannossa gm-tekniikoilla tuotettuja lajikkeita.

6.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 6.2.1 Tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta (EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1). = Vuonna 2021 ei tehty asiaan liittyviä kokeita.

Siemenet ja kasvien lisäysaineisto elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoa varten= Kaikkien EU:n ulkopuolelta tulevien siemenerien asiakirjat tarkastetaan ml. kuuluminen EU:n yhteiseen lajikeluetteloon. Samalla tarkastetaan, onko lajike tuotettu gm-menetelmillä. Tällaisia asiakirjatarkastuksia tehtiin yhteensä 36 kpl. Lajikeluetteloon hakuvaiheessa varmistetaan, onko lajikkeen jalostuksessa käytetty GM-menetelmiä. Tällaisia tarkistuksia tehtiin yhteensä 84 kpl. Vuoden 2021 tilastoinnissa Britannia on otettu huomioon EU:n ulkopuolisena maana ja huomioidaan tästä eteenpäin ilman erillistä mainintaa.

6.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 6.3.1 Havaitut määräystenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet.

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Ei havaittu vilpillistä tai petollista toimintaa.

1. Elintarvikkeisiin ja rehuihin liittyvä muuntogeenisten organismien kokeellinen levittäminen = Ei sovellettavissa, koska viljelyssä tai kokeissa ei ole tunnettuja gm-lajikkeita

2.Elintarvikkeisiin ja rehuihin liittyvä muuntogeenisten organismien kokeellinen levittäminen = Ei sovellettavissa, koska viljelyssä tai kokeissa ei ole tunnettuja gm-lajikkeita.

3.Siementen ja kasvien lisäysaineisto elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoa varten= Tutkittiin eriä, ei toimijoita

3.1.Siementen ja kasvien lisäysaineiston sisältämät kielletyt muuntogeeniset organismit= Vuonna 2020 ei tutkittu valvontanäytteitä gm-analyysein

3.2.Siementen ja kasvien lisäysaineiston sisältämiä muuntogeenisiä organismeja koskevat merkinnät= Ei sovellettavissa, koska viljelyssä tai kokeissa ei ole tunnettuja gm-lajikkeita.

7 Rehut ja rehuturvallisuus

7.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Rehuvalvonnan strategisena vaikuttavuustavoitteena on varmistaa, että markkinoille saatettujen rehujen koostumus vastaa tuotteista annettuja tietoja ja että ne ovat hyvälaatuisia, turvallisia ja käyttötarkoitukseensa sopivia koko Suomen alueella. Rehuja valvotaan kaikissa rehujen tuotanto-, valmistus- ja jakeluvaiheissa. Valvontasuunnitelma toteutui tuotevalvonnan ja alkutuotannon valvonnan osalta. Rehualan toimijoiden tarkastusten osalta valvontasuunnitelman toteuma parani suhteessa edelliseen vuoteen, mutta jäi silti normaalia alhaisemmalle tasolle. Syitä tähän olivat poikkeuksellinen tilanne rehuvalvontaa tekevässä henkilöstössä, koronapandemia ja se, että digihankkeet veivät paljon aikaa ja resurssia. Täydentävien ehtojen tilatarkastusten valvontavelvoite puolittui komission asetuksella. Toimijoiden laitostarkastuksia tehtiin osin etänä. Rehunäytteiden analyysitulosten perusteella Suomessa valmistetut ja markkinoille saatetut rehut täyttävät suurelta osin lainsäädännön vaatimukset. Tarkastusten perusteella rehualan toimijat noudattavat rehulainsäädännön vaatimuksia yleisesti ottaen hyvin, mutta korjattavaakin on. Toimijoiden omavalvontaan liittyvät HACCP-järjestelmät ovat enimmäkseen toimivia. Käytettävissä olevaan resurssimäärään nähden valvonta on hyvin vaikuttavaa. Se, että rehuvalvonta on suureksi osaksi keskitetty Ruokavirastoon, tuo mukanaan asiantuntemuksen ja toimijoiden tuntemisen keskittymän, joka luo merkittävää synergiaa eri rehuvalvonnan osa-alueiden välille ja mahdollistaa valvontaa pienillä resursseilla.

7.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 7.2.1 Laitosten ja niissä tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

Taulukko 7.2.2 Virallisten tarkastusten lukumäärä (horisontaaliset säännöt).

7.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 7.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (jaoteltu laitosten mukaan).

Taulukko 7.3.2 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (jaoteltu horisontaalien säännön mukaan).

Toimijoiden tarkastuksissa havaitut puutteet ovat olleet lieviä, ja toimijat tekivät korjaavat toimenpiteet annetuissa määräajoissa. Vakavia puutteita ei todettu.

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Laitosvalvonnassa ja tuotevalvonnassa ei ollut todennettuja havaintoja petollisista ja / tai vilpillisistä menettelytavoista.

8 Eläinten terveyttä koskevat vaatimukset

8.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonnassa eniten puutteita todettiin aiempien vuosien tapaan lammas- ja vuohieläimillä (79 %), joiden pitopaikkoja myös valvottiin merkittävästi edellisvuotta enemmän. Vakaviksi luokiteltavat puutteet ovat selvästi yleisempiä lampaita tai vuohia lemmikki- ja harraste-eläiminä pitävien toimijoiden keskuudessa. Kaikista tarkastetuista nautaeläinten pitopaikoista 75 prosentissa havaittiin eriasteisia epäkohtia. Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin rikkomushavaintojen suhteellisen korkean määrän selittää osaltaan erittäin tarkka lainsäädäntö sekä ennen kaikkea erittäin tehokas riskiperusteinen valvontaotanta. 75-80 % otantavalvontaan valituista kohteista poimitaan riskiperusteisesti. Valvonnan tulokset eivät siten anna täysin realistista eläinlajikohtaista kuvaa vallitsevasta säädösten noudattamisen kokonaistilanteesta, vaan pääsääntöisesti riskiperusteisen otantavalvonnan kautta tehdyistä havainnoista. Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin lainsäädännön valvonnassa ei käytännössä ole varsinaista tulkinnan varaa; pienetkin puutteet ja rikkeet kirjataan ylös ja niihin puututaan. Näin myös osaltaan ennaltaehkäistään vakavampien puutteiden syntymistä.
Kokonaisuutena vesiviljelypitopaikkojen riskiperusteisen valvonta onnistui vuonna 2021 suhteellisen heikosti. Tarkastusten toteutumisessa oli kuitenkin merkittäviä alueellisia eroja ja osassa maata valvonta onnistui paremmin. Merkittävin syy tarkastuskäyntien puuttumiselle on oletettavasti alueellinen resurssipula.
Keinollisen lisäämisen ja siipikarjan ja siitosmunien EU-kauppaa varten hyväksyttyjen laitosten tarkastuksissa ei ole raportoitu vaatimusten vastaisuuksia tai niistä johtuvia hallinnollisia pakkokeinoja. Laitosten suunniteltujen tarkastusten määrä vastaa pääsääntöisesti toteutuneiden tarkastusten määrään. Kotimaan kauppaa varten hyväksyttyjen laitosten toteutuneiden tarkastusten määrä sen sijaan on alhaisempi kuin on suunniteltu. Näissäkään tarkastuksissa ei ole raportoitu vaatimusten vastaisuuksia tai niistä johtuvia hallinnollisia pakkokeinoja. Toteutuneiden tarkastusten määrän väheneminen johtuu todennäköisesti osaltaan koronapandemian aiheuttamasta poikkeustilanteesta.

8.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 8.2.1 Tilojen, laitosten ja rekisteröityjen eläinten sekä tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

Eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin valvonnassa tilalukumäärät on ilmoitettu pitopaikkoina.

8.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 8.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet, osa 1.

Taulukko 8.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet, osa 2.

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Ei todettu.

9 Eläimistä saatavista sivutuotteista ja niistä johdetuista tuotteista ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvien riskien ehkäiseminen ja minimoiminen

9.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Sivutuotevalvonnalle asetetuista tavoitteista osa saavutettiin suunnitelman mukaisesti. Osa tavoitteista ei toteutunut vuonna 2021, johtuen erityisesti Covid-19 pandemian normaaliin valvontaan aiheuttamista rajoituksista ja muutoksista. Etenkin valvonnan yhtenä painopistealueena olleesta tilarehustamoiden valvonnasta jäi valtaosa tekemättä. Valvonnassa havaitut puutteet olivat pääosin vähäisiä, eivätkä vaarantaneet eläinten terveyttä tai elintarvikkeiden tai ympäristön turvallisuutta. IHN-kalatautiepidemian ja lintuinfluenssatapausten johdosta hävitettiin suuria määriä eläintautien vuoksi lopetettuja tai kuolleita eläimiä turvallisesti siten, etteivät eläintaudit päässeet leviämään.

9.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 9.2.1 Laitosten ja niissä tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

Taulukko 9.2.2 Tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä (jaottelu horisontaalisen säännön mukaan).

9.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 9.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (jaoteltuna laitosten mukaan).

Taulukko 9.3.2 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (jaoteltuna horisontaalisen säännön mukaan).

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Yllä mainitussa taulukossa 9.3.1 on ilmoitettu yhdestä sivutuotelaitoksesta Tullille tehty tutkintapyyntö, joka koski sivutuotteiden laitonta sisämarkkinakauppaa. Tämän lisäksi vuoden 2021 aikana on tehty poliisille kolme tutkintapyyntöä tuotantoeläintiloista, joilla on havaittu useamman lainsäädännön rikkomista mukaan lukien sivutuotteiden lainsäädännön vastaista hävittämistä.

Lisätietoja:

• Sivutuotevalvonnan raportti 2021 (pdf) (sektorikohtainen valvontaraportti)

10 Eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset

10.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Eläinsuojeluvalvonnalle kansallisesti asetetut määrälliset tavoitteet saavutettiin. Otantaan perustuvista tuotantoeläintilojen eläinsuojelutarkastuksista toteutui 100 %, joten aluehallintovirastot pääsivät täysin niille asetettuihin tavoitteisiin.
Koko maan osalta tuotantoeläintilojen otantatarkastuksissa havaittujen laiminlyöntien määrä (25 %) on hieman pienempi kuin edellisvuonna (27 %). Tavoitetta vaatimukset täyttävien tuotantoeläintilojen otantatarkastuskohteiden määrästä (85 %) ei siis edelleenkään saavutettu. Tarkastustuloksissa oli eläinlajikohtaisia eroja. Sellaisia laiminlyöntejä, joissa piti ryhtyä eläinsuojelulain mukaisiin kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi, ei havaittu.

Kaupallisia eläinkuljetuksia tarkastettiin hieman edellisvuotta vähemmän ja kansallisesti asetetusta tavoitteesta jäätiin selvästi (toteuma 60 %). Aluehallintovirastojen eläinkuljetusten tarkastusmäärätavoitteita vähennettiin ja lähes kaikki aluehallintovirastot pääsivät tavoitteeseensa tai ylittivät sen, mutta teurastamoissa tehtävien eläinkuljetustarkastusten määrissä jäätiin tavoitteesta selkeästi. Kaupallisten eläinkuljetusten valvonnassa tavoitteena on, että vähintään 90 % tarkastetuista eläinkuljetuksista täyttää vaatimukset. Vuonna 2021 tavoitteeseen päästiin ja laiminlyöntejä havaittiin 8 %:ssa tarkastetuista kuljetuksista.

Epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuksia tehtiin 5828 eli hieman vähemmän kuin kuutena edellisenä vuonna, jolloin määrä ylitti 6000 tarkastuskäynnin rajan. Kuten edellisenäkin vuonna, suurin osa tarkastuksista kohdistui lemmikkieläinten pitoon. Epäilyyn perustuvien tarkastusten tulokset noudattavat aikaisempien vuosien linjaa. Noin 29 % kaikista käynneistä havaittiin epäkohtia, joiden vuoksi eläinten omistajalle tai haltijalle annettiin joko määräys korjata puutteet määräajassa tai kielto jatkaa eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. 9 % käynneistä havaittiin vakavia laiminlyöntejä, ja viranomaiset ryhtyivät kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

10.2 Eläinten hyvinvointi maatiloilla

Taulukko 10.2.1 Tuotantopaikkojen ja tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä sekä havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet.

Kohdassa 10.2. Tuotantopaikkojen lukumäärä: vasikat ja karja on yhdistetty.

Eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä havaittiin 25 prosentilla tiloista, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Valvonta onnistuttiin kohdistamaan hyvin riskitiloille. Nauta-, sika- ja broileritiloilla laiminlyöntien osuudet vähenivät, kun taas lammas-, munintakana- ja turkistiloilla ne kasvoivat. Valvontatulosten tilastollisen analyysin mukaan riskiotanta toimi hyvin. Riskiotantaan kuuluvilla tiloilla oli suurempi riski laiminlyönneille (28 %) kuin satunnaisesti valituilla tiloilla (18 %). 98 tilan valvonnassa käytettiin täydentävien ehtojen valvonnan eli myös muiden kuin eläinten hyvinvoinnin sektoreiden painotuksia. Eläinten hyvinvoinnin riskiotanta toimi täydentävien ehtojen riskiotantaa paremmin.

Tarkastetuista nautatiloista havaittiin laiminlyöntejä hieman vähemmän kuin vuonna 2020. Nautojen pidon laiminlyönnit ovat pysyneet samoina useiden vuosien ajan, pitopaikan puhtauteen ja turvallisuuteen sekä tilavaatimuksiin
ja eläinten hyvinvoinnista huolehtimista. Nautatilojen painotettu otanta toimi hyvin, sillä painotuksilla valituilla tiloilla oli suurempi riski laiminlyönneille. Riskitekijöistä merkitseviksi osoittautuivat tilan aiemmat puutteet eräissä valvonnoissa. Tilanteissa, joissa tarkastettu asia on täyttänyt lainsäädännön vaatimuksen, mutta eläinten hyvinvointia olisi tarpeen edistää, tilalle voidaan antaa eläinsuojelulain mukaisia neuvoja tilanteen parantamiseksi. Näillä tiloilla oli merkitsevästi suurempi riski laiminlyönnille.

Lammastiloilla laiminlyöntien osuus nousi hieman edellisvuodesta. Tilaa kohti laskettuna laiminlyöntejä oli kuitenkin keskimäärin vain 1,1. Mikään yksittäinen laiminlyönti ei korostunut tällä kertaa. Kutenkin kaikki lammastilat, joilla havaittiin laiminlyöntejä, kuuluivat riskiotantaan. Tilojen epätasaisesta jakautumisesta johtuen ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä.

Kahdella neljästä tarkastetusta turkiseläintilasta havaittiin yhteensä kolme puutetta. Kahdella tilalla ei lääkinnällisestä hoidosta pidetty kirjaa ja yksi laiminlyönti liittyi sopivaan pureskelu- ja virikemateriaaliin. Vuonna 2021 turkistilojen valvonta kohdennettiin kettu- ja supikoiratiloille, sillä koronariskin vuoksi valvonnassa pyrittiin välttämään minkkitiloja. Tilat valittiin tietyiltä alueilta satunnaisesti.

Sikatiloilla eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä havaittiin vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tilaa kohti laskettuna laiminlyöntejä oli selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Mikään yksittäinen laiminlyönti ei korostunut tällä kertaa. Useina vuosina havaittuja kirjanpidon puutteita ei ollut nyt ollenkaan.

Valvonnan yhtenäisyyden varmistamiseksi läänineläinlääkäreiden koulutusta pyritään tulevaisuudessa järjestämään jälleen myös käytännön olosuhteissa maatiloilla. Lisäksi valvontaan liittyvien linjausten selvittämiseksi pidettäviä ad-hoc-kokouksia jatketaan. Aluehallintovirastoja ohjataan huolehtimaan käytännön valvontakoulutuksen järjestämisestä kuntien valvontaeläinlääkäreille ja virkaeläinlääkäreitä ohjataan korjaavien toimenpiteiden tehokkaampaan käyttämiseen. Elinkeinon vastuuta eläinten hyvinvoinnin toimenpideohjelmista, eläinten hyvinvointitilanteen analysoinnista sekä toimenpiteistä hyvinvoinnin kehittämiseksi pyritään edelleen lisäämään. Elinkeinoa kannustetaan myös laatimaan hyvän käytännön oppaita, lisäämään hyvinvointitoimenpiteitä terveydenhuollossa sekä kehittämään eläinten hyvinvointia todentavia laatujärjestelmiä.

10.3 Eläinten hyvinvointi kuljetuksen aikana

Taulukko 10.3.1 Tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä sekä havaitut vaatimustenvastaisuudet (määrä ja luokka) ja niistä aiheutuneet toimenpiteet.

Eläinkuljetuksissa laiminlyöntien osuus oli aiempien vuosien tasolla. Epäkohdat olivat pitkälti samoja kuin edellisinäkin vuosina. Eniten havaittiin puutteita kuljetusasiakirjoihin, kuljettajien pätevyystodistuksiin ja eläinkuljettajalupiin liittyvissä vaatimuksissa, 59 % kaikista havaituista. Toiseksi eniten yksittäisiä epäkohtia ilmeni kuljetusvälineen kunnossa ja turvallisuudessa sekä pitkien kuljetusten lisävaatimusten noudattamisessa. Kolmanneksi eniten puutteita havaittiin kuljetuskäytännöissä ja tilavaatimusten noudattamisessa. Lopetusvälineitä ei ollut saatavilla kolmessa kuljetuksessa ja yhdessä siipikarjakuljetuksessa oli kuljetuskunnottomia lintuja.

Vuonna 2021 eläinkuljetustarkastuksia pyydettiin kohdentamaan myös hevosten ja välityseläinten kuljetuksiin.

Hevoskuljetuksia tarkastettiin yhteensä 24 kpl, joista 12:ssa havaittiin epäkohtia. Epäkohtien osuus hevoskuljetuksissa oli siis 50 %. Yhdessä kuljetuksessa oli irtotavaroita hevosten kuljetustilassa ja kuljetusvälineen eläinkuljetus-merkintä oli puutteellinen ja muut epäkohdat olivat luvan, pätevyystodistuksen tai kuljetusasiakirjojen puuttumisia.

Välityseläinkuljetuksia tarkastettiin 22 kpl ja yhdessä kuljetuksessa ei ollut juottojärjestelmässä vettä ja kuljettajan selvityksen mukaan vasikat oli juotettu lepotauon aikana.

Porojen kuljetuksia tarkastettiin teurastamoissa sekä kuljetuksen lähtöpaikassa eli siellä missä eläimet lastataan kuljetusvälineeseen. Yhteensä tarkastettiin 14 kuljetusta, joista yhdessä todettiin laiminlyöntejä. Kuljetuksessa ei ollut lopetusvälineitä mukana ja kuljetusasiakirjoissa oli puutteita.

Edelleen asiakirjoihin liittyvät puutteet aiheuttivat eniten laiminlyöntejä. Suoranaisesti eläinten hyvinvointiin vaikuttavia olivat kuljetusvälineen kuntoon ja juottojärjestelmiin liittyvät puutteet sekä kuljetuskunnottomien lintujen havaitseminen. Kuljetusvälineeseen liittyvistä puutteista suurin yksittäinen oli eläinkuljetuksesta kertovan merkinnän puuttuminen, mikä vaikuttaa eläinten hyvinvointiin välillisesti, jos muut liikenteessä liikkujat eivät tunnista autoa eläinkuljetusvälineeksi.

Eläinkuljetustarkastusten kohdentamisen kehittämistä jatketaan yhteistyössä aluehallintovirastojen läänineläinlääkärien kanssa niihin eläinkuljetuksiin, joissa on kohonnut riski eläinten hyvinvoinnin vaarantumiselle.

10.4 Eläinten hyvinvointi lopetuksen yhteydessä

Vuoden aikana tehtiin virallinen eläinsuojelutarkastus 36 teurastamoon. Yhteensä toiminnassa olleita teurastamoja oli 59, joista osassa toimintaa oli vain lyhyen ajan tai yksittäisiä päiviä vuodesta. Epäkohtia havaittiin kahdeksassa teurastamossa, joista kahdessa laitokselle annettiin eläinsuojelulain mukainen määräys täyttää velvollisuutensa annetussa määräajassa. Muiden osalta toimenpiteet olivat jo käynnissä, tai asiaa vietiin eteenpäin neuvonnallisin keinoin. 50 teurastamoa on ollut toiminnassa joka vuosi viimeisen kuuden vuoden ajan (2016-2021). Tänä aikana 18 %:ssa em. teurastamoista on tehty virallinen eläinsuojelutarkastus joka vuosi, ja 96 %:ssa vähintään kerran. Kahteen (4 %) toiminnassa olleista teurastamoista ei tehty kuuden vuoden aikana yhtään dokumentoitua virallista tarkastusta.

11 Suojatoimenpiteet kasvintuhoojien torjumiseksi

11.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Kasvinterveyden taso säilyi hyvänä eikä uusia, pysyviä karanteenikasvintuhoojien esiintymiä löytynyt. Virallisten tarkastusten perusteella toimijat noudattavat kasvinterveyttä koskevien säädöksien vaatimuksia hyvin. Tahallisia rikkomuksia ei havaittu.

Kasvipassitoimijoiden omavalvonnan (79 %) ja ISPM 15 -toimijoiden etätarkastuksia (29 %) ei saatu tehtyä täysimääräisesti. Tähän vaikutti rekisterin päivityksen tilanne, ISPM 15 -etätarkastusprosessin ja -ohjeistuksen viivästyminen sekä näihin käytettävissä ollut resurssi ja lisäksi jonkin verran myös koronatilanne.

Omavalvonnan tarkastuksissa annettiin huomautuksia 64 % tarkastuksista. Huomautusten suuri määrä johtui siitä, että suurelle osalle toimijoista tarkastus tehtiin ensimmäistä kertaa. Noin puolelta kasvipassitoimijoista puuttuu vielä vapaaehtoinen omavalvontasuunnitelma. Syyt huomautuksen antamiselle olivat puutteet omavalvontakirjauksissa, kasvipasseissa, toiminta- ja takaisinvetosuunnitelmassa tai jäljitettävyydessä. Puuta ISPM 15-standardin mukaisesti käsittelevät tai sen mukaisesti käsitellystä puusta puisia pakkausmateriaaleja valmistavien ISPM15 -toimijoiden tarkastuksissa annettiin huomautuksia 53 % tarkastetuista toimijoista. Suurin osa huomautuksista olivat lieviä puutteita, kuten puute leimamerkissä, mutta järjestelmä on pääpiirteittäin kunnossa. Myönteinen asia on, että toimijat haluavat noudattaa säädöksien vaatimuksia, eli huomautusten määrä johtuu tiedonpuutteesta, mikä korjautunee säädöksien vaatimusten tuntemisen lisääntyessä.

11.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 11.2.1 Toimijoiden ja virallisten tarkastusten lukumäärä.

11.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 11.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet.

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Vaikka yllä mainittujen toimijoiden valvonnassa todettiin runsaasti vaatimuksenvastaisuuksia, kyse ei kuitenkaan ollut toimijoiden vilpillisistä tai petoksellisista käytännöistä. Lähtökohtaisesti toimijat haluavat noudattaa lainsäädäntöä eli huomautusten määrä johtuu tiedonpuutteesta, mikä korjautunee säädöksien vaatimusten tuntemisen lisääntyessä. Huomautusten syyt eivät aiheuttaneet välitöntä vaaraa kasvinterveydelle.

Vuonna 2021 annettiin eri asteisia huomautuksia tarkastuspöytäkirjaan yllä mainittujen toimijoiden toiminnan vaatimustenvastaisuuksista. Yleisin syy huomautuksen antamiselle oli puute omanvalvontakirjauksissa joko tulo- tai tuotantovaiheessa. Suurin osa ISPM15 -toimijoiden huomautuksista olivat lieviä puutteita, kuten puute leimamerkissä, mutta järjestelmä on pääpiirteittäin kunnossa.

12 Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattaminen ja käyttö sekä torjunta-aineiden kestävä käyttö

12.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Vuonna 2021 kasvinsuojeluaineiden valvonta linkittyi vahvasti suurempiin kansainväliseen projektikokonaisuuteen. Tukes osallistui yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa yhteisesti koordinoituun kolmevuotiseen kasvinsuojeluaineiden valvontahankkeeseen. Lisäksi Tanska osallistuu projektiryhmän työhön. Valvonnassa otettavat näytteet on suunniteltu yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa ja näytteitä otettiin kasvinsuojeluaineista, joita on sekä Suomen, Norjan että Ruotsin markkinoilla. Vuoden 2021 valvonnan perusteella kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisessa noudatetaan pääsääntöisesti lainsäädännön velvoitteita. Muutamien valmisteiden osalta havaittiin kuitenkin puutteita.

Kasvinsuojeluaineiden käytön valvonta kohdistui täydentävien ehtojen valvonnan kautta maa- ja puutarhatalouteen ja muutoin golfkenttiin ja kiinteistönhuoltoyhtiöihin. Golfkentillä ja kiinteistönhuoltoyhtiöissä havaittiin melko runsaasti puutteita. Golfkentillä puutteet ruiskuntestauksessa ja myyntipäällysmerkinnän noudattamisessa olivat yleisiä. Kiinteistönhuoltoyhtiöillä puutteet painottuivat kirjanpidon puuteisiin ja tutkinnon puuttumiseen. Täydentävien ehtojen valvonnassa maatiloilla puutteita havaittiin puolestaan suhteellisen vähän.

12.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 12.2.1 Toimijoiden ja virallisten tarkastusten lukumäärä (kasvinsuojeluaineiden kaupan pitäminen).

Taulukko 12.2.2 Toimijoiden ja virallisten tarkastusten lukumäärä (kasvinsuojeluaineiden ja torjunta-aineiden kestävä käyttö).

Varastointipaikat/liikenteenharjoittajat/logistiikkayritykset toimijoiden lukumäärä kohdassa on arvo yksi, koska kasvinsuojeluaineiden kuljetuksiin liittyvistä logistiikkayritysten lukumäärästä meillä ei ole tietoa, koska valmisteet kulkevat tavanomaisena rahtina eri kuljetusliikkeiden kuljettamina/varastoimina.

Kasvinsuojeluaineiden käyttö: Täydentävien ehtojen valvontamäärissä on mukana 1% otantavalvonta. Tämän lisäksi kasvinsuojeluaineiden käyttöä valvontaa tuenhakijoilta ympäristökorvauksen valvonnan yhteydessä tai ilmiantojen perusteella. Näistä valvonnoista valvonta voi laajentua täydentävien ehtojen valvonnaksi. Kasvinsuojeluaineiden käytön kohdassa Muut maatalouskäyttäjät toimijoiden lukumäärä on yksi, koska niiden toimijoiden lukumäärä, jotka eivät eivät kuulu asetuksen 1306/2013 artiklan 92 mukaisiin tuenhakijoihin, ei ole tarkkaa tietoa. Tarkastetuissa määrissä on ilmiantojen tai kasvinsuojeluaineiden jäämävalvonnan kautta tulleet tapaukset. Kohdassa Muut arvo on yksi, koska muiden toimijoiden kokonaismäärä ei ole tiedossa. Muina toimijoina tarkastettiin vuonna 2021 kiinteistönhuoltoa tekeviä yhtiöitä.

12.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 12.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattaminen).

Taulukko 12.3.2 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (kasvinsuojeluaineiden ja torjunta-aineiden käyttö).

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Tahallisia rikkomuksia ei havaittu.

Lisätietoja:

• Kasvinsuojeluaineiden käytön valvonta 2021 (pdf) (sektorikohtainen valvontaraportti)

13 Luonnonmukainen tuotanto ja luonnonmukaisten tuotteiden merkinnät

13.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Luonnonmukaisen tuotannon valvonta toteutui valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvontasuunnitelman kaikki vuositarkastukset pystyttiin tekemään ja kaikki näytteet otettiin luomusäädösten edellyttämällä tavalla. Suunnitelmaa mukautettiin koronaepidemian varotoimien johdosta komission poikkeusjärjestelyistä annetun asetuksen mukaisesti. Ennaltailmoittamatta tehtävistä tarkastuksista ilmoitettiin toimijoille enintään 24 h tuntia ennen tarkastusta ja osa tarkastuksista tehtiin edelleen etäviestintävälineiden avulla.

Yli 98 % valvontajärjestelmään ilmoittautuneista toimijoista noudatti tuotantoon liittyviä ehtoja, joten vaikuttavuustavoite saavutettiin ja suomalainen kuluttaja voi luottaa luomumerkintöjen oikeellisuuteen

Luomuvalvonnan kolmevuotiseksi yhteiseksi painopisteeksi valittua teemaa, petosten torjunta, jatkettiin arvioimalla luomutoimijoiden dokumentoinnin toteutusta. Valvontatulosten nojalla on havaittavissa tarvetta edelleen täsmentää luomutoimijoille kirjanpidon tärkeyttä ja kirjaamisten merkitystä, tuotantotapamerkinnän luotettavuuden varmistamiseksi

Komission asetuksen 889/2008 liitteen XIIIb) mukaiset luomuvalvonta tiedot löytyvät Elintarvikeketjun monivuotisesta kansallisesta valvontasuunnitelmasta 2021-2024, joka on toimitettu EU:n komissiolle. Kyseinen asiakirja löytyy myös Ruokaviraston sivuilta.

Komission asetuksen 889/2008 liitteen XIIIb) vaatimukset:

1. Luonnonmukaisen tuotannon osalta toimivaltaista viranomaista koskevat tiedot löytyvät asiakirjan 1 osasta:
toimivaltaisena viranomaisena toimiva elin

• toimivaltaisen viranomaisen käytössä olevat resurssit
• toimivaltaisen viranomaisen tekemien tarkastusten kuvaus (tekotapa, tekijä)
• toimivaltaisen viranomaisen dokumentoitu menettely

2. Luonnonmukaisen valvontajärjestelmän kuvaus löytyy asiakirjan 3 osasta kappaleesta 17

• tarkastuslaitos- ja/tai tarkastusviranomaisjärjestelmä
• valvontajärjestelmään kuuluvat rekisteröidyt toimijat – vuotuiset vähimmäistarkastukset
• riskiperusteisen lähestymistavan soveltamistapa

3. Tarkastuslaitoksia/-viranomaisia koskevat tiedot löytyvät asiakirjan 3 osasta kappaleesta 17

• luettelo tarkastuslaitoksista/-viranomaisista
• tarkastuslaitoksille/-viranomaisille siirretyt tehtävät
• tehtävänsiirron saaneiden tarkastuslaitosten valvonta (valvoja ja valvontatapa)
• toimien yhteensovittaminen, kun useita tarkastuslaitoksia/-viranomaisia
• tarkastukset tekevän henkilöstön koulutus asiakirjan 1 osasta kappaleesta 4.5
• ennaltailmoitetut/ennaltailmoittamattomat tarkastukset ja tarkastuskäynnit: Tarkempaa tietoa löytyy oheisesta Annex XIIIc) raportista

Komission asetuksen 889/2008 liitteen XIIIc) mukaiset valvonta tiedot vuodelle 2020 löytyvät tämän raportin liitteestä, joka on toimitettu ofis-järjestelmän kautta DG Agrille.

Lisätietoja:

• Luonnonmukaisen tuotannon valvontaraportti 2021 (pdf) (sektorikohtainen valvontaraportti)
• Luonnonmukaisen tuotannon valvonnan tietoja, OFIS-raportti 2021 (pdf)

14 Suojattujen alkuperänimitysten, suojattujen maantieteellisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden käyttö ja merkinnät

14.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Tässä kappaleessa on esitetty EU:n nimisuojalainsäädännöllä suojattujen elintarvikkeiden ja alkoholituotteiden valmistukseen ja myyntiin liittyvät viralliset tarkastukset Suomessa. Suomalaisia nimisuojatuotteita on kaikkiaan 12, joista yhdeksän on elintarvikkeita ja kolme alkoholituotteita.

Nimisuojattujen elintarvikkeiden valmistusta, kaupan pitämistä ja markkinointia tarkastettiin 406 tarkastuksella. Määrä oli 36 tarkastusta enemmän kuin vuotta aiemmin. Suojattujen alkuperänimitysten, suojattujen maantieteellisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden käyttöä ja merkintöjä tarkastettiin ylivoimaisesti eniten (81 %) elintarvikkeiden tarjoilupaikoissa (suurtalouskeittiöt, ravintolat, kahvilat, grilli- ja pikaruokapaikat). Tarkastuksista 11 % kohdistui elintarvikkeiden myyntiin ja 5 % leipomotuotteita, kuten karjalanpiirakkaa, valmistaviin kohteisiin. Toiminnan katsottiin olleen lainsäädännön vaatimusten mukaista 73 % tarkastuksista, pieniä puutteita havaittiin 18 % tarkastuksista ja lainsäädännön vaatimusten vastaisia 9 % tarkastuksista. Edellisenä vuonna lainsäädännön vastaisuuksia todettiin hieman vähemmän (8 % tarkastuksista).

Nimisuojattujen elintarvikkeiden valvontatuloksista lisää Elintarviketurvallisuus Suomessa 2021 -raportissa (kappale 6.1 Nimisuojatut tuotteet, sivu 55-56).
Suomalaiset nimisuojatuotteet

14.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 14.2.1 Tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

Tehtyjen tarkastusten lukumäärissä ovat mukana sekä Valviran tekemät alkoholijuomien valmistukseen liittyvät tarkastukset että kuntien elintarvikevalvontaviranomaisten Ruokaviraston ohjauksessa tekemät nimisuojattujen elintarvikkeiden valmistukseen ja myyntiin liittyvät tarkastukset. Sähköisessä kaupankäynnissä tehtyjä tarkastustuloksia ei toistaiseksi ole mahdollista erottaa muusta vähittäismyyntiin tehtyjen tarkastusten tuloksista. Tämä kuitenkin toivon mukaan mahdollista vuoden kahden sisällä. Sähköisen kaupankäynnin tarkastuksia voi nyt olla Tavanomaiset markkinat -tulosten joukossa.

14.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 14.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet.

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Ei todettu.

Tarkastusten lukumäärissä ovat mukana sekä Valviran tekemät alkoholijuomien valmistukseen liittyvät tarkastukset että kuntien elintarvikevalvontaviranomaisten Ruokaviraston ohjauksessa tekemät nimisuojattujen elintarvikkeiden valmistukseen ja myyntiin liittyvät tarkastukset. Elintarvikkeiden osalta vaatimustenvastaisiksi on laskettu Oiva-arvion C ja D saaneet tarkastustulokset. Vaatimusten vastaisten arvioiden yhteydessä toimijoille on annettu neuvontaa ja ohjausta. Tarvittaessa toimijaa on kehotettu korjaamaan vaatimustenvastaisuudet ja käytetty hallinnollisia pakkokeinoja.