Viralliset todistukset elintarvikkeiden rehujen elävien eläinten ja eläimistä saatavien tuotteiden viennissä

Ohje/versio: 4441/04.02.00.01/2021/4, voimaantulopäivä 11.1.2024

Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet eivät ole oikeudelliselta luonteeltaan muita viranomaisia tai toimijoita sitovia. Viime kädessä lainsäädännön soveltamista koskevat kysymykset ratkaisee tuomioistuin. Ohjeessa esitetyt tulkinnat ovat Ruokaviraston näkemyksiä siitä, miten lainsäädäntöä tulisi soveltaa.

1 Johdanto

Tätä ohjetta sovelletaan myönnettäessä virallisia todistuksia EU:n ulkopuolelle kaupallisessa tarkoituksessa vietäville eläville eläimille ja eläimistä saaduille tuotteille (esimerkiksi elintarvikkeet, sukusolut ja alkiot, rehut ja sivutuotteet). Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös myönnettäessä virallisia todistuksia vientiin EU:n ulkopuolelle ei-eläinperäisille rehuille ja elintarvikkeille. Ohje on suunnattu vientiyrityksille sekä vientitodistuksia myöntäville viranomaisille.

Ohje korvaa elokuussa 2021 käyttöön otetun Ruokaviraston ohjeen 4441/04.02.00.01/2021/3 ”Viralliset todistukset elintarvikkeiden, rehujen, elävien eläinten ja eläimistä saatavien tuotteiden viennissä”. Ohjeeseen on päivitetty tietoa viejärekisteriin ilmoittautumisesta ilmoittautumisen siirryttyä eCert-järjestelmään. Ohjeistusta lastaustarkastusten suorittamisesta sekä sinetöinnistä on pyritty selkeyttämään ja tekemään joustavammaksi. Lisäksi todistusten maksullisuuteen liittyviä muutoksia on päivitetty ohjeeseen.

2 Määritelmät

Tässä ohjeessa tarkoitetaan:

Eläinterveystodistuksella (aiemmin eläinlääkintötodistus) vientieräkohtaista todistusta, joka sisältää eläintautiehtoja ja/tai jonka allekirjoituskohdassa edellytetään myöntäjäksi virkaeläinlääkäriä.
Kohdemaalla EU-alueen ulkopuolella sijaitsevaa valtiota, johon tuotteet viedään.
Kohdemaan laitoslistalla kohdemaan viranomaisen hallinnoimaa listaa sellaisista laitoksista, joissa valmistettujen tai varastoitujen tuotteiden tuonti on sallittua ko. maahan.
Laitoksella vientituotteen valmistavaa tai varastoivaa laitosta.
Laitoksen valvojalla laitoksen valvonnasta vastaavaa viranomaista (kunta/kuntayhtymä, aluehallintovirasto tai Ruokavirasto).
Viejällä toimijaa, joka vastaa itse vienti-ilmoituksen antamisesta tulliviranomaisille tai toimijaa, joka on valtuuttanut asiamiehen (yleensä huolitsija) antamaan vienti-ilmoituksen tulliviranomaisille. Viejä ei välttämättä osallistu missään vaiheessa vientituotteen valmistukseen tai varastointiin.
Viejärekisterillä Ruokaviraston ylläpitämää rekisteriä, johon ilmoittautuminen on edellytys elävien eläinten ja eläimistä saatavien tuotteiden kaupalliselle viennille Suomesta EU:n ulkopuolelle.
Viennillä vientiä Suomesta EU:n ulkopuolisiin maihin.

3 Mikä on eläinterveystodistus?

Eläinterveystodistuksella (aiemmin eläinlääkintötodistus) tarkoitetaan vientieräkohtaista todistusta, joka sisältää eläintautiehtoja ja/tai jonka allekirjoituskohdassa edellytetään myöntäjäksi virkaeläinlääkäriä. Eläinterveystodistuksella vakuutetaan kohdemaan viranomaiset siitä, että vientituote on vaatimustenmukainen, eikä se levitä eläintauteja tai ole muuten vaaraksi ihmisten tai eläinten terveydelle. Todistuksesta voidaan käyttää muitakin nimityksiä esimerkiksi terveystodistus tai vientitodistus (englanniksi esimerkiksi animal health certificate, veterinary certificate, veterinary health certificate, health certificate, export certificate, quarantine certificate).

Viennissä käytetään EU:n tai Suomen ja kohdemaan viranomaisen sopimaa eläinterveystodistusmallia. Jos virallisesti sovittua todistusta ei ole, voi viejä selvittää kohdemaasta, onnistuuko vienti Ruokaviraston laatimalla yleistodistuksella (ks. kohta 7.1.4), tai kunnan tai viejän laatimalla todistuksella. Tietoa EU:n tai Suomen ja viennin kohdemaan sopimista eläinterveystodistuksista löytyy Ruokaviraston internetsivujen Kontti-palvelusta ruokavirasto.fi/vienti/kontti.

Viennin kohdemaat edellyttävät eläinterveystodistuksia pääasiassa elävien eläinten ja eläimistä saatavien tuotteiden viennissä. Joskus eläinterveystodistus vaaditaan myös ei-eläinperäisten rehujen viennissä.

4 Viejää koskevat vaatimukset

4.1 Rekisteröityminen viejärekisteriin

Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia tuotteita, joista voi aiheutua vähäistä suurempaa eläintautien leviämisen vaaraa, saa viedä Suomesta EU:n ulkopuolelle vain Ruokaviraston ylläpitämään viejärekisteriin ilmoittautuneet viejät (eläintautilaki 76/2021, 53 §). Toimijat, joilla on Y-tunnus, ilmoittautuvat viejärekisteriin eCert-järjestelmässä. Yksityishenkilöt, jotka vievät esimerkiksi lemmikkieläimiä kaupallisessa tarkoituksessa, ilmoittautuvat viejärekisteriin henkilöasiakkaana sähköisellä lomakkeella, joka löytyy Ruokaviraston internet-sivuilta.

Rekisteröityminen on maksullista ja siitä veloitetaan Ruokaviraston hinnaston mukaisesti. Ilmoittautuminen viejärekisteriin ei tarkoita, että viejä saa vientiluvan tai -hyväksynnän ilmoittamiinsa kohdemaihin. Vientihyväksynnästä päättää aina kohdemaan viranomainen. Viejärekisteriin ilmoittautuneet saavat Ruokavirastosta kohdennetusti tietoa esimerkiksi kohdemaiden asettamista vientirajoituksista ja mahdollisten eläintautitapausten vaikutuksista vientiin.

Rekisteröitymisvelvollisuus koskee vientiasetuksen (MMMa 331/2021) liitteessä mainittujen eläinten, niiden sukusolujen ja alkioiden, eläinperäisten tuotteiden sekä eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden vientiä (MMMa 331/2021, 3 §).

Rekisteröitymistä ei kuitenkaan vaadita (MMMa 331/2021, 3 §) silloin, kun:

kuljetetaan lemmikkieläimiä muussa kuin kaupallisessa tarkoituksessa;
yksityishenkilö kuljettaa mukanaan tai lähettää vähäisen määrän eläinperäisiä tuotteita taikka eläimistä saatavia sivutuotteita tai niistä johdettuja tuotteita muuhun kuin kaupalliseen tarkoitukseen;
näytteeksi kuljetetaan tai lähetetään vähäinen määrä eläinperäisiä tuotteita taikka eläimistä saatavia sivutuotteita tai niistä johdettuja tuotteita;
Suomeen väliaikaista maassaoloa varten tuodut eläimet viedään pois maasta; tai
eläimiä, niiden sukusoluja tai alkioita, eläinperäisiä tuotteita taikka eläimistä saatavia sivutuotteita tai niistä johdettuja tuotteita kuljetetaan Suomen alueen kautta.

Virkaeläinlääkäri tarkistaa viejärekisteristä ennen eläinterveystodistuksen myöntämistä, että viejä on rekisteröitynyt ja että viejän rekisteröimistä tiedoista löytyy tuote ja kohdemaa, joille hän on myöntämässä todistusta. Jos viejä pyytää eläinterveystodistusta esimerkiksi tuotteille tai kohdemaihin, joita se ei ole ilmoittanut viejärekisteriin, todistusta ei voida myöntää, vaan viejän pitää ensin päivittää tietonsa rekisteriin. Viejä voi tulostaa tai tallentaa viejärekisterin ilmoittautumistositteen itselleen ja näyttää sen tarvittaessa virkaeläinlääkärille. Virkaeläinlääkärit näkevät ilmoitetut viejärekisteritiedot myös eCert-järjestelmässä. Rekisteröinti on voimassa kolme vuotta ilmoittautumispäivästä tai viimeisimmästä muokkauspäivästä. Sen jälkeen ilmoittautuminen on tehtävä uudelleen. Myös muuttuneet tiedot on ilmoitettava viejärekisteriin. Lisätietoja viejärekisteristä ja rekisteröitymisestä: ruokavirasto.fi/vienti/viejarekisteri ja Viennin eCert-järjestelmän käyttöohje toimijoille ja valvojille (5383/04.02.00.01/2023/2/FI, ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/tuonti-ja-vienti/vienti-eun-ulkopuolelle/).

4.2 Vientituotteiden vaatimustenmukaisuus

Vietäessä eläviä eläimiä tai eläimistä saatavia tuotteita EU:n ulkopuolelle, viejän tulee noudattaa viennin kohdemaan ja EU:n lainsäädännössä annettuja vientituotteisiin ja eläintautien vastustamiseen liittyviä vaatimuksia. Suomesta muuhun kuin jäsenvaltioon saa toimittaa vain eläimiä ja tuotteita, joiden alkuperästä voidaan riittävällä tavalla varmistua. Eläinten ja tuotteiden tulee olla siten merkittyjä, että ne voidaan yhdistää niitä koskeviin todistuksiin ja asiakirjoihin. Vienti ei saa vaarantaa kansanterveyttä tai eläinterveyttä Suomessa, määränpäävaltiossa tai kauttakulkuvaltiossa. Eläinten ja tuotteiden tulee olla muihin jäsenvaltioihin siirrettäviä eläimiä ja tuotteita koskevien eläinterveyteen liittyvien vaatimusten mukaisia, ellei kohdemaa edellytä, että viennissä noudatetaan sen asettamia vaatimuksia. Viejän on myös noudatettava mahdollisia vientiä koskevia EU:n tai Suomen ja kohdemaan välisesti sovittuja sopimuksia. Viejä vastaa vientiin sovellettavien vaatimusten täyttymisestä sekä kohdemaan asettamien vaatimusten ja, jos vientierä kuljetetaan muun kuin jäsenvaltion kautta, kyseisen valtion asettamien kauttakuljetusta koskevien vaatimusten selvittämisestä (eläintautilaki 76/2021, 52 §, eläinterveyssäännöstö (EU) 2016/429, 243 artikla, yleinen elintarvikeasetus (EY) 178/2002, 12 artikla).

EU-alueelta ei voi viedä elintarvikkeita tai rehuja, jotka eivät täytä EU:n lainsäädännön tai viennin kohdemaan vaatimuksia, jollei viennin kohdemaa ole antanut siihen nimenomaista suostumusta. Vaikka kohdemaa olisi antanut suostumuksen, on varmistettava, etteivät vientituotteet ole terveydelle vahingollisia tai vaarallisia. Jos kohdemaan suostumuksella viedään EU:n vaatimukset täyttämättömiä elintarvikkeita tai rehuja, on kohdemaan viranomaisille annettava ensin täydelliset tiedot siitä, miksi näitä tuotteita ei voitu saattaa markkinoille EU:n alueella (yleinen elintarvikeasetus (EY) 178/2002, 12 artikla).

4.3 Kohdemaan laitoshyväksyntä

Useat viennin kohdemaat edellyttävät, että laitokset, joissa vientiin lähetettävät tuotteet on valmistettu ja varastoitu, on ilmoitettu tai hyväksytty kohdemaan viranomaisen hallinnoimalle laitoslistalle. Tällaisissa tapauksissa Ruokavirasto suosittelee pyynnöstä viennistä kiinnostuneita laitoksia kohdemaan viranomaisen laitoslistalle edellyttäen, että viennistä kiinnostuneet laitokset täyttävät vientivaatimukset. Esimerkiksi lihatuotteita vietäessä kohdemaan viranomainen edellyttää usein, että teurastamo, leikkaamo, jalostuslaitos ja varastointilaitos löytyvät kaikki sen hallinnoimalta laitoslistalta. Viejän on varmistettava, että vientituotteiden kaikki valmistusvaiheet on suoritettu kohdemaan hyväksymissä laitoksissa, ja että laitosten tiedot on eläinterveystodistuksella ilmoitettu samassa muodossa kuin ne on kirjattu kohdemaan laitoslistalle. Epäselvissä tapauksissa voi pyytää neuvoa Ruokavirastolta (ruokavirasto.fi/vienti/yhteystiedot).

4.4 Vientituotteita koskevien tietojen ja asiakirjojen säilyttäminen

Viejän on säilytettävä viiden vuoden ajan seuraavat tiedot niistä EU:n ulkopuolelle toimittamistaan eläimistä ja tuotteista, joiden vienti edellyttää rekisteröitymistä viejärekisteriin (eläintautilaki 76/2021, 55 §):

tiedot eläimistä ja tuotteista sekä niiden tunnisteista;
eläinten ja tuotteiden määrät;
toimituksen lähtö- ja määräpaikka;
toimituksen ajankohta; sekä
tiedot toimituksen mukana seuranneista viranomaisen myöntämistä asiakirjoista.

Tiedot voi säilyttää esim. arkistoimalla myönnettyjen eläinterveystodistusten kopiot määrätyn ajan.

4.5 Yleistodistuksista raportointi

Viejä raportoi vientiin myönnetyistä yleisistä eläinterveys- ja terveystodistuksista kuukausittain sähköpostitse (vienti@ruokavirasto.fi). Viestiin kirjataan todistusten yksilöllinen viitenumero, yleistodistuksen numero (esim. 004A), vientituote, kohdemaa, allekirjoituspäivämäärä ja allekirjoittaja. Lisätietoja yleistodistuksista löytyy ohjeen luvusta 7.1.4.

5 Todistuksia myöntäviä virkamiehiä koskevat vaatimukset

Todistuksia myöntäviä virkamiehiä koskevat hallintolain (434/2003, 28 §) esteellisyysperusteet. Heille ei saa koitua suoraa taloudellista hyötyä eläimistä tai tuotteista, joiden vientiin he myöntävät todistuksen, eikä yrityksistä tai laitoksista, joista vietävät eläimet tai tuotteet ovat peräisin. Virkamies ei voi myöntää todistuksia sellaiselle laitokselle, jonka omistaja tai päätösvaltaa käyttävä henkilö on hänen lähisukulaisensa tai hänelle muutoin läheinen henkilö.

Valvonta-asetuksessa (2017/625, 88 artikla) säädetään, että:

Virallisia todistuksia myöntävät toimivaltaiset viranomaiset.
Toimivaltaisten viranomaisten on nimettävä todistuksia myöntävät virkamiehet, joilla on virallisten todistusten allekirjoitusvaltuudet, ja varmistettava, että nämä virkamiehet

ovat puolueettomia, eikä niillä ole eturistiriitoja, eivätkä ne etenkään ole tilanteessa, joka suoraan tai epäsuorasti voisi vaikuttaa niiden ammattimaisen käytöksen puolueettomuuteen sen suhteen, mitä todistetaan; ja
ovat saaneet asianmukaisen koulutuksen säännöistä, joiden noudattaminen virallisella todistuksella todistetaan, sekä näiden sääntöjen noudattamista koskevasta teknisestä arvioinnista ja asetuksessa säädetyistä asiaan kuuluvista säännöistä.

Hallintolain 7 §:stä ilmenevän hallinnon palveluperiaatteen mukaisesti lakisääteiset palvelut on järjestettävä tarkoituksenmukaisesti siten, että ne ovat saatavissa kohtuullisessa ajassa. Hallintolain palveluperiaate ei kuitenkaan aseta viranomaiselle ehdotonta, kaikkia tilanteita koskevaa velvollisuutta ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen asianmukaiseksi järjestämiseksi, vaan säännös mahdollistaa käytettävissä olevien taloudellisten ja muiden voimavarojen huomioon ottamisen. Tähän pohjautuu Ruokaviraston kanta, jonka mukaan kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää viranhaltijaa myöntämään viennin todistuksia jokaisena yksittäisenä arkipäivänä (esimerkiksi arkipyhän jälkeinen perjantai). Tällöin kunnan tulisi kuitenkin tiedottaa toimijoita mahdollisimman hyvissä ajoin siitä, että todistuksia ei ole tiettynä ajankohtana saatavana.

Jotta yksittäisen virkaeläinlääkärin toimivalta laitoksen valvontaan voidaan osoittaa, tulee kyseisen laitoksen valvonnan olla kunnassa tai valvontayksikössä delegoitu virkaeläinlääkärille esimerkiksi toimenkuvassa. Toimivalta saman laitoksen valvontaan voidaan siirtää myös useammalle kuin yhdelle virkaeläinlääkärille. Virkaeläinlääkärin, jonka toimenkuvaan kuuluu tietyn laitoksen valvonta ja joka tällöin voi myöntää todistuksia laitoksen tuotteille, tulee tuntea laitoksen toiminta, omavalvontasuunnitelma, mahdollinen HACCP jne. Elintarvikelain (297/2021, 27 §) mukaan kunta voi sopia toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa, että kunnalle tai sen viranomaiselle säädetty tehtävä annetaan virkavastuulla toisen kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijan hoidettavaksi. Jos kunnat ovat tehneet keskinäisen sopimuksen valvontatehtävien hoidosta, voi kunnan A viranhaltija myöntää vientiin liittyviä todistuksia kunnassa B. Tällöin kunnan A viranhaltijalla tulee olla todistuksen myöntämiseen riittävä laitoskohtainen tietämys ja osaaminen. Sijaistuksia järjestettäessä esimerkiksi loma-aikoina on niin ikään varmistuttava siitä, että vientitodistuksia myöntävällä sijaisella on riittävä laitoskohtainen tietämys ja osaaminen.

Ruokavirasto vakuuttaa Kiinan, USA:n ja Euraasian talousliiton (Armenia, Kazakstan, Kirgisia, Valko-Venäjä ja Venäjä) viranomaisille vientilaitosten noudattavan kohdemaiden erityisiä, Suomen ja EU:n lainsäädännön ylittäviä vaatimuksia. Ruokavirasto varmistaa osaltaan vaatimusten täyttymisen vientilaitoksiin kohdistuvalla vientivalvontajärjestelmällä. Vaatimus kuulua vientivalvontajärjestelmään koskee pääsääntöisesti eläinperäisiä tuotteita valmistavia ja varastoivia laitoksia. Viennin kohdemaiden viranomaisten kanssa on myös sovittu vientilaitoksia valvovien viranomaisten säännöllisestä kouluttamisesta ja laitosten tarkastuksista. Näin ollen valvontayksiköstä on osallistuttava Ruokaviraston järjestämään vientikoulutukseen, jotta valvojat voivat myöntää eläinterveystodistuksia Kiinan ja USA:n vientiin. Niiden virkaeläinlääkärien, jotka myöntävät eläinterveystodistuksia vientiin Euraasian talousliiton alueelle, tulee suorittaa hyväksytysti Euraasian talousliiton vientitentti. Ennen eläinterveystodistuksen myöntämistä Kiinan, USA:n ja Euraasian talousliiton vientiin, tulee virkaeläinlääkärin varmistaa, että viejä kuuluu tarvittaessa vientivalvontajärjestelmään.

Eläinterveystodistuksen allekirjoituskohdassa edellytetään todistuksen myöntäjäksi virkaeläinlääkäriä (esimerkiksi signature of the official veterinarian). Eläintautilain (76/2021, 54 §, 67 § ja 68 §) mukaan eläinterveystodistuksia voivat myöntää ainoastaan kunnaneläinlääkärit (ml. kaupungineläinlääkärit), Ruokaviraston tarkastuseläinlääkärit ja poroteurastamoissa aluehallintoviraston virkaeläinlääkärit. Joissain lemmikkieläinten eläinterveystodistuksissa edellytetään allekirjoittajan olevan ”virallinen valtion eläinlääkäri”, Official Government Veterinarian. Kunnaneläinlääkärillä on oikeus allekirjoittaa tällainen todistus, koska Suomessa vain kunnaneläinlääkäreillä on oikeus myöntää eläinterveystodistuksia elävien eläinten viennissä (eläintautilaki 76/2021, 54 §).

Joissakin elävien eläinten eläinterveystodistuksissa edellytetään kahden eläinlääkärin allekirjoitusta. Kohdan Sanitary Veterinarian tai Attending Flock Veterinarian voi allekirjoittaa viejäyrityksessä työskentelevä eläinlääkäri ja kohdan Official Veterinarian voi allekirjoittaa kunnaneläinlääkäri.

Todistuksen vahvistamisen (endorsement of an official veterinarian) voi tehdä myös kunnan virkaeläinlääkäri yksityisen eläinlääkärin täyttämälle todistukselle esimerkiksi joissakin lemmikkieläinten vientitodistuksissa.

6 Eläinterveystodistusten myöntämiseen liittyvät menettelyt

6.1 Missä eläinterveystodistus myönnetään ja kuka myöntää todistuksen?

Eläinterveystodistuksen myöntää vientituotteiden lastauspaikkaa valvova virkaeläinlääkäri. Lastauspaikka voi olla esimerkiksi pakkasvarasto, jossa vientituotteet lastataan konttiin ja kontti sinetöidään. Jos vientituotteet lähtevät lentorahtina, voidaan eläinterveystodistus myöntää laitoksessa, josta tuotteet lähetetään lentoasemalle.

Silloin, kun tuotteita lastataan useammasta valmistuslaitoksesta, jotka sijaitsevat eri valvonta-alueilla, on suositeltavaa kerätä tuotteet ensin yhteen lastauspaikkaan. Tällöin todistuksen myöntää lastauspaikkaa valvova virkaeläinlääkäri. Mikäli tuotteita kerätään useammasta eri lastauspaikasta suoraan samaan konttiin, myöntää jokaisen lastauspaikan valvoja ko. laitoksesta lastatuille tuotteille vientitodistuksen, tai viimeisen lastauspaikan valvoja myöntää kaikille konttiin lastattaville tuotteille vientitodistuksen. Molemmissa tapauksissa viejän tulee ilmoittaa suunnitelluista lastauksista hyvissä ajoin lastauspaikkojen valvojille, jotta kunkin lastauspaikan valvoja voi halutessaan valvoa vientilastausta. Jos todistukset myönnetään lastauspaikkakohtaisesti, pitäisi yhdestä lastauspaikasta lastatut tuotteet sinetöidä kuormalavoittain. Jos viimeisen lastauspaikan valvoja myöntää todistuksen kaikille konttiin lastatuille vientituotteille, on valvojalla oikeus suorittaa lastaustarkastus kaikille konttiin pakatuille tuotteille ja hänellä on oikeus pyytää kontissa jo olevien tavaroiden purku. Tällöin on huomioitava, että laitoksella, johon vientituotteet puretaan kontista, on oltava vientihyväksyntä kaikille purettaville tuotteille silloin, kun kohdemaa edellyttää laitoskohtaista vientihyväksyntää. Todistuksenmyöntäjällä on myös oltava riittävät tiedot konttiin aiemmin lastatuista tuotteista, jotta hän voi myöntää vientitodistuksen.

Jos Suomessa valmistetut tuotteet kuljetetaan ensin toiseen EU:n jäsenvaltioon ja lastataan vasta siellä vietäväksi EU:n ulkopuolelle, myönnetään todistus kyseisessä jäsenvaltiossa. Tällöin on etukäteen varmistettava, että todistuksen myöntäminen onnistuu ko. jäsenvaltiossa sekä se, minkälaista vientitodistusta tässä tapauksessa käytetään. Jos taas tuotteet vain matkaavat toisen jäsenmaan kautta viennin kohdemaahan ilman, että konttia avataan ja tuotteita uudelleen lastataan, myönnetään eläinterveystodistus viennin kohdemaahan Suomessa.

Vietäessä eläviä eläimiä tai sukusoluja eläinterveystodistuksen myöntää kunta, kuntayhtymä tai valvontayksikkö, jonka alueella eläinten pitopaikka tai keinosiemennysasema sijaitsee. Lemmikkieläinten viejä pyytää todistuksen asuinkuntansa kunnaneläinlääkäriltä. Viennin eläinterveystodistus myönnetään siinä maassa, josta eläimet alun perin lähtevät vientiin, vaikka eläimet lastattaisiin uudelleen jossakin toisessa jäsenmaassa. Elävien eläinten, alkioiden ja sukusolujen vienti toisen jäsenmaan kautta edellyttää viennin eläinterveystodistuksen lisäksi myös EU-sisämarkkinan terveystodistusta, joka laaditaan TRACES-tietojärjestelmää käyttäen. Elävien eläinten osalta edellytetään tietyissä tapauksissa myös asetuksen (EY) N:o 1/2005 mukaista reittisuunnitelmaa. Elävien eläinten viennissä on huomioitava eläinten suojeluun liittyvät vaatimukset kuljetuksen aikana.

6.2 Todistuksen sisältämät tiedot ja vakuutukset

Viennissä noudatetaan EU:n tai Suomen ja viennin kohdemaan välistä sopimusta, jos sellainen on tehty (eläintautilaki 76/2021, 52 §, eläinterveyssäännöstö (EU) 2016/429, 243 artikla, yleinen elintarvikeasetus (EY) 178/2002, 12 artikla). Eläinterveystodistukseen merkitään kohdemaan asettamien tuontivaatimusten ja mahdollisten kauttakuljetusta koskevien vaatimusten edellyttämät tiedot. Viranomaisen antamaan todistukseen sisällytetään vain viranomaisen vaatimat asiat, eikä esimerkiksi kaupallisia tietoja. Muut vakuutukset ja tiedot tuotteen valmistaja voi antaa omissa nimissään erillisellä dokumentilla.

Niissä tapauksissa, joissa kohdemaa edellyttää vientituotteita valmistavien ja varastoivien laitosten hyväksymistä laitoslistalleen, tulee laitosten tietojen olla kirjattuna eläinterveystodistukselle samassa muodossa kuin ne on kirjattu kohdemaan hallinnoimaan laitoslistaan. Muissa tapauksissa laitosten tiedot tulee olla kirjattu samalla tavoin kuin ne on esitetty kansallisessa laitosluettelossa (ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/elintarvikeyrityksen-perustaminen/elintarvikehuoneistot/hyvaksytyt-elintarvikehuoneistot). Esimerkiksi laitostunnus ilmoitetaan virallisessa muodossa ilman terveys- ja tunnistusmerkin sisältämiä FI ja EY-kirjaimia (poikkeuksena munalaitokset, joiden laitostunnukseen kuuluu kirjaimet FI). Epäselvissä tapauksissa voi pyytää neuvoa Ruokavirastolta (ruokavirasto.fi/vienti/yhteystiedot). Todistuksia myöntävät virkaeläinlääkärit voivat tarkastaa kohdemaille ilmoitettujen laitosten tiedot Ruokaviraston Pikantti-ekstranetistä (Elintarvikkeet -> Tuonti ja vienti -> Vienti EU:n ulkopuolelle -> Viejärekisteri ja laitoslistat).

Virkaeläinlääkäri ei saa myöntää eläinterveystodistusta ennen kuin kaikki kyseistä vientierää koskevat todistuksen kohdat on täytetty (valvonta-asetus (EU) 2017/625, 89 artikla). Eläinterveystodistuksia myöntävän virkaeläinlääkärin tulee aina varmistua kaikkien todistuksella olevien ehtojen täyttymisestä ennen todistuksen myöntämistä. Todistuksen myöntäjän tiedossa on oltava, mitä tutkimuksia ja tarkastuksia todistuksen myöntäminen edellyttää.

Viejän tulee osoittaa todistuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys todistuksen myöntäjälle. Esimerkiksi jos todistuksessa vakuutetaan, että tuote ei sisällä jäämiä kasvinsuojeluaineista, eläinlääkkeistä tai hormoneista, tulee viejällä olla esittää akkreditoidun laboratorion myöntämät tutkimustodistukset, joilla annetut tiedot voi todistaa oikeiksi.

Valvonta-asetuksen 88 artiklan 3. kohdassa säädetään todistusten allekirjoittamisesta seuraavasti:

Todistuksen myöntävän virkamiehen on allekirjoitettava viralliset todistukset, ja niiden myöntämisen on perustuttava johonkin seuraavista:

A. todistuksen myöntävällä virkamiehellä oleva välitön tieto todistuksen myöntämisen kannalta olennaisista päivitetyistä seikoista ja tiedoista, jotka on saatu

virallisen valvonnan kautta; tai
jostakin muusta toimivaltaisten viranomaisten myöntämästä virallisesta todistuksesta;

B. todistuksen myöntämisen kannalta olennaiset seikat ja tiedot, joista on saatu varmistus tätä tarkoitusta varten valtuutetulta toiselta henkilöltä, joka toimii toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa, edellyttäen että todistuksen myöntävä virkamies voi todeta tällaisten seikkojen ja tietojen paikkansapitävyyden;

C. todistuksen myöntämisen kannalta olennaiset seikat ja tiedot, jotka on saatu toimijoiden omavalvontajärjestelmistä ja joita on täydennetty ja jotka on vahvistettu säännönmukaisen virallisen valvonnan tulosten perusteella, kun todistuksen myöntävä virkamies on todennut, että virallisen todistuksen myöntämisedellytykset täyttyvät.

Viejän on huolehdittava siitä, että eläimet ja eläimistä saadut tuotteet tutkitaan ja tarkastetaan kohdemaan vaatimusten, mahdollisten kauttakuljetusta koskevien vaatimusten sekä mahdollisten vientiä koskevien, valtioiden välisten sopimusten määräysten mukaisesti.

6.3 Eläinterveystodistuksen myöntäminen

Eläinterveystodistus toimitetaan virkaeläinlääkärille myönnettäväksi vasta, kun kaikki vaadittavat tiedot ovat täytetty oikein. Muussa tapauksessa virkaeläinlääkäri palauttaa todistuksen viejälle muokattavaksi tai jo myönnetty todistus korvataan uudella todistuksella. Viranomaisen myöntämän todistuksen on oltava allekirjoitushetkellä täydellisesti täytetty (valvonta-asetus (EU) 2017/625, 89 artikla). Todistukselle ei saa jättää tyhjiä kohtia, jotta niihin ei voida jälkikäteen lisätä tietoja. Jos tyhjiä kohtia jää todistukselle sen vuoksi, että ne eivät sovellu kyseiseen vientierään, vedetään tällaisiin kenttiin viiva tai lisätään muu merkintä siitä, että tieto ei sovellu kyseiseen vientierään. Euraasian talousliiton todistusten ollessa kyseessä eläinlääkäri lisäksi leimaa ja allekirjoittaa tällaisen kohdan todistuksella.

Eläinterveystodistus on suositeltavaa myöntää lastauspäivänä, sillä vaadittavien tietojen on oltava kirjattuna todistukselle, kun se myönnetään. Jos kuitenkin lastaus tapahtuu esimerkiksi arkipyhänä, voidaan eläinterveystodistus poikkeuksellisesti myöntää jo edellisenä arkipäivänä edellyttäen, että kaikki tiedot on jo tällöin kirjattu todistukselle.

Eläinterveystodistuksen myöntävällä viranomaisella tulee olla mahdollisuus suorittaa vientierän tarkastus ennen kuin vientierä poistuu tämän valvonnasta (MMMa 331/2021, 4 §). Todistusta ei voida myöntää jo vientiin lähteneelle erälle, josta viejä ei ole etukäteen ilmoittanut todistuksen myöntävälle viranomaiselle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viejän on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lähtevästä vientierästä hyvissä ajoin etukäteen. Koska kaikkia tietoja ei ole aina mahdollista kirjata todistuspohjalle ennen kuin erä poistuu todistuksen myöntävän viranomaisen valvonta-alueelta, voidaan todistus joissain tapauksissa myöntää myös sen jälkeen, kun vientierä on poistunut valvonta-alueelta. Todistus tulee näissä tapauksissa kuitenkin myöntää aina heti, kun se on mahdollista. Tilanne, jossa kaikkia tietoja ei saada kirjattua todistuspohjalle ennen vientierän poistumista valvonta-alueelta voi syntyä esim., kun laivan tiedot eivät ole tiedossa tai sähköinen todistusjärjestelmä ei toimi. Toimintatavoista sähköisten todistusjärjestelmien ongelmatilanteissa on ohjeistettu eCert- ja TRACES-ohjeissa (ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/tuonti-ja-vienti/vienti-eun-ulkopuolelle/).

Eläinterveystodistuksen myöntäjän on varmistettava, että todistuksen ja vietävän erän välillä on yhteys (valvonta-asetus 2017/625, 89 artikla). Tämä voi perustua joko vientierään kohdistuvaan tarkastukseen (lastaustarkastus) tai vientilaitokseen kohdistettuun säännölliseen viranomaisvalvontaan.

6.4 Lastaustarkastukset

Lastaustarkastus aloitetaan erän ollessa vielä varastossa. Tarkastuksessa varmistetaan, että tuote ja pakattujen tuotteiden osalta pakkausmerkinnät vastaavat todistukseen ja mahdolliseen todistuksen liitteeseen merkittyjä tietoja: erityisesti tuotteen nimike, määrä, eränumero, päiväykset sekä mahdollisen kontin numero. Lastaus seurataan alusta loppuun, jotta voidaan varmistua, että lastatuksi päätyvät juuri lastattavaksi aiotut tuotteet. Jos samassa vientierässä lastataan useampi kontti, riittää että lastaus tarkastetaan yhden kontin osalta. Lopuksi valvotaan kuorman sinetöinti ja varmistetaan, että kuorman sinetin numero on sama kuin todistuksessa.

Suomesta saa viedä vain eläimiä ja eläimistä saatuja tuotteita, joiden alkuperästä voidaan riittävällä tavalla varmistua. Eläinten ja tuotteiden tulee olla siten merkittyjä, että ne voidaan yhdistää niitä koskeviin todistuksiin ja asiakirjoihin (eläintautilaki 76/2021, 52 §).

Virkaeläinlääkärin ei ole välttämätöntä valvoa jokaista lastausta. Lastaustarkastuksia pitää kuitenkin tehdä vähintään 10 % vientilastauksista. Lastaustarkastusten määrää voidaan riskiperusteisesti laskea valvontayksikössä silloin, kun vientiin lastataan pääosin samoja tuotteita vakiintuneista lastauspaikoista, eikä lastaustarkastuksissa ole havaittu puutteita. Lastaustarkastus tehdään aina, kun viejänä on yritys, jolle ei ole aiemmin myönnetty eläinterveystodistusta tai viejänä on yritys, jolla ei ole säännöllistä vientitoimintaa. Lastaustarkastuksiin liittyen voi olla vientimaakohtaisia erityisiä sääntöjä, joista Ruokavirasto ohjeistaa erikseen kohdemaahan vieviä yrityksiä ja niitä valvovia viranomaisia. Eläviä eläimiä vietäessä eläinterveystodistuksen myöntävä virkaeläinlääkäri tarkastaa jokaisen vientierän.

Virkaeläinlääkärin on pidettävä kirjaa tekemistään lastaustarkastuksista. Valvontayksikkö voi pitää lastaustarkastuksista myös yhteistä kirjanpitoa. Valvojat voivat kirjata tehdyt lastaustarkastukset valvontatietojärjestelmään (VATI) valvonnan ulkopuolisiin tarkastuksiin vientitarkastusten alle.

Viejän on sovittava vientitarkastuksen suorittamispaikasta ja -ajankohdasta eläinterveystodistuksen myöntävän valvontaviranomaisen kanssa (MMMa 331/2021, 4 §). Viejän tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin etukäteen jokaisen vientilastauksen paikka, päivämäärä ja kellonaika, jolloin lastaus alkaa, jotta virkaeläinlääkärillä on mahdollisuus tarkastaa mikä tahansa lastaus.

7 Eläinterveystodistusten tekniset asiat

7.1 Eläinterveystodistuksen muoto

7.1.1 Yleisiä vaatimuksia

Tietoa EU:n tai Suomen ja viennin kohdemaan välillä sovituista, viennissä käytettävistä eläinterveystodistuksista löytyy Ruokaviraston internetsivujen Kontti-palvelusta ruokavirasto.fi/vienti/kontti. Sieltä voi tarkastaa, onko viennissä sovittu käytettävän sähköisessä todistusjärjestelmässä myönnettävää todistusta, turvapaperille tulostettua todistuspohjaa tai muuta vakiomallista todistuspohjaa.

Todistus on laadittava yhdellä tai useammalla unionin toimielinten virallisella kielellä, jota todistuksen myöntävä virkamies ymmärtää (valvonta-asetus 2017/625, 89 artikla). Tarvittaessa todistusmalli (kenttien otsikot ja vakuutusosa) laaditaan lisäksi muulla kohdemaan edellyttämällä kielellä.

Viralliset todistukset on numeroitava yksilöllisellä koodilla, niistä on käytävä ilmi henkilö, joka ne on allekirjoittanut, ja myöntämispäivä ja niistä on voitava todentaa helposti todistuksen, sen myöntäneen viranomaisen ja todistuksen piiriin kuuluvan lähetyksen, erän tai yksittäisen eläimen tai tavaran väliset yhteydet (valvonta-asetus 2017/625, 89 artikla).

Jos todistus koostuu useammasta kuin yhdestä paperiarkista, numeroidaan todistuksen jokainen sivu siten, että jokaiselta sivulta käy myös ilmi sivujen kokonaismäärä. Tällöin myös todistusnumero kirjataan jokaiselle arkille.

7.1.2 Sähköinen todistus (eCert ja TRACES)

Viennin eläinterveystodistus on täytettävä ja myönnettävä sähköisessä todistusjärjestelmässä (eCert tai TRACES), jos näin on sovittu viennin kohdemaan kanssa. TRACES-järjestelmässä myönnettävistä todistuksista on sovittu EU:n ja viennin kohdemaan välillä, eCert-järjestelmän todistukset taas on sovittu Suomen ja viennin kohdemaan välillä (MMMa 331/2021 6 §).

ECert- ja TRACES-järjestelmien käytöstä sekä todistusten täyttämisestä ja myöntämisestä näissä järjestelmissä ohjeistetaan tarkemmin erillisissä ohjeissa (ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/tuonti-ja-vienti/vienti-eun-ulkopuolelle/).

7.1.3 Turvapaperitodistus

Ruokavirasto laatii turvapaperille painettuja vientitodistuspohjia viennin kohdemaan ehtojen pohjalta ja hallinnoi näitä sekä eCert-järjestelmässä käytettäviä turvapaperipohjia. ECert-todistus tulostetaan turvapaperipohjalle silloin, kun viennin kohdemaa niin edellyttää. Turvapaperin käytöllä pyritään ehkäisemään todistusten väärinkäyttöä ja väärennöksiä paperin turvatekijöiden avulla (vesileima ja yksilöllinen numerointi, josta pidetään kirjaa). Todistuksia myöntävät viranomaiset tilaavat tarvitsemansa määrän turvapaperille painettuja todistuspohjia riittävän ajoissa ennen vientiä Pikantti-ekstranetistä löytyvällä tilauslomakkeella (Elintarvikkeet -> Tuonti ja vienti -> Vienti EU:n ulkopuolelle -> Vientitodistukset -> Tilaus- ja ilmoituslomakkeet). Todistusten toimitukselle on suositeltavaa varata vähintään viisi arkipäivää. Ruokavirasto toimittaa turvapaperille painettuja eläinterveystodistuspohjia ainoastaan virkaeläinlääkäreille, joilla on eläintautilain (76/2021) mukaan oikeus myöntää eläinterveystodistuksia ja Euraasian talousliiton todistusten osalta niille virkaeläinlääkäreille, jotka ovat lisäksi suorittaneet hyväksytysti Euraasian talousliiton vientitentin Pikantti-ekstranetissä. Turvapaperille painettuja eläinterveystodistuspohjia tulee säilyttää lukitussa kaapissa/tilassa, ja virkaeläinlääkäri raportoi niiden käytöstä kuukausittain Ruokavirastolle (lisätietoa kohdassa 9.2).

Viejä täyttää tiedot turvapaperille tulostettuihin todistuspohjiin esimerkiksi tulostamalla ne tietokoneen tekstinkäsittelyohjelmasta. Poikkeustapauksissa viejä voi kirjoittaa tiedot todistukselle myös käsin, mutta tätä ei suositella. Tekstin tulee olla selkeää, luettavissa, ymmärrettävissä ja pysyvää, jotta sitä ei voi muuttaa jälkikäteen.

7.1.4 Yleistodistus

Ruokavirasto on laatinut yleistodistuksia vientituotteille. Yleistodistuksia on laadittu mm. kala-, liha- ja maitotuotteille). Yleistodistukset ovat ladattavissa Ruokaviraston internetsivuilta. Linkit todistuksiin löytyvät sivun ruokavirasto.fi/vienti/todistukset linkistä Eläinterveys- ja terveystodistukset. Yleistodistukset täytetään sähköisesti ja tulostetaan tavalliselle A4-paperille, jonka virkaeläinlääkäri leimaa ja allekirjoittaa. Viejä voi selvittää kohdemaasta, onnistuuko vienti yleistodistuksella niissä tapauksissa, joissa EU tai Suomi ei ole sopinut viennissä käytettävästä eläinterveystodistusmallista kohdemaan kanssa. Viejä raportoi yleistodistusten käytöstä kuukausittain Ruokavirastolle (kts. kohta 4.5).

7.1.5 Muut eläinterveystodistukset

Kaikkia Ruokaviraston internetsivuilla olevia todistuksia ei ole siirretty turvapaperille. Näissä tapauksissa todistuspohjaa voi tiedustella Ruokavirastosta (ruokavirasto.fi/vienti/yhteystiedot).

Jos virallisesti sovittua todistusta ei ole, voi viennissä käyttää Ruokaviraston laatimaa yleistodistusta tai kunnan tai viejän laatimaa todistuspohjaa. Näissä tapauksissa on viejän velvollisuus selvittää viennin kohdemaasta, onnistuuko vienti kyseisellä todistuksella. Viejä voi myös halutessaan tilata todistuspohjan laadintatyön Ruokavirastolta.

7.2 Eläinterveystodistuksen numerointi

7.2.1 Sähköinen todistus

Sähköisille todistuksille muodostuu numero automaattisesti todistusta luotaessa. Todistusnumero tulostuu jokaiselle sivulle. Jos viennin kohdemaan kanssa on niin erikseen sovittu, tulostetaan sähköinen todistus yksilöllisesti numeroiduille turvapapereille. Tällöin todistustulosteella näkyy sekä järjestelmän muodostama numero että turvapaperin yksilöivä numero.

7.2.2 Turvapaperitodistus

Turvapaperille painettuihin todistuksiin on painettu todistusnumero valmiiksi oikeaan yläkulmaan. Tämä numero toimii samalla sekä todistusnumerona että turvapaperin yksilöivänä numerona, jonka avulla turvapaperi on jäljitettävissä. Jos todistus koostuu useammasta kuin yhdestä arkista, kirjaa viejä todistuksen ensimmäiselle sivulle painetun numeron jokaiselle lisäsivulle todistusnumerolle varattuun kohtaan. Samoin jos arkin kääntöpuolella on paikka todistusnumerolle, kirjataan sama numero myös siihen.

7.2.3 Muut todistukset

Todistuksen myöntävä virkaeläinlääkäri tai viejä numeroi yleistodistuksen, muun sähköisesti täytettävän todistuksen tai viejän tai kunnan laatiman todistuksen yksilöllisellä viitenumerolla (valvonta-asetus 2017/625, 89 artikla). Jos todistus koostuu useammasta arkista, kirjataan todistusnumero jokaiselle arkille. Todistuksen numero muodostetaan alla kuvatulla tavalla, jolloin samaa numeroa käytetään vain kerran.

Todistuksen numeroksi (Certificate number) laitetaan XX/YYYY/OOOO, jossa

XX = valvontaviranomaisen / valvonta-alueen nimi, sen lyhenne tai numero tai laitoksen hyväksymisnumero (ilman FI/EY-kirjaimia)

YYYY = todistuksen myöntämisvuosi

OOOO = todistuksen valvontayksikkökohtainen tai laitoskohtainen juokseva numero siten, että kahdelle todistukselle ei voi koskaan tulla samaa numeroa.

7.3 Pre-export-todistukset Euraasian talousliiton viennissä

Pre-export-todistus on eläinterveystodistus, jolla todistetaan kahden EU-maan sisäisessä kaupassa, että eläimistä saatava valmis tuote tai raaka-aine täyttää Euraasian talousliiton vaatimukset. Kun Suomessa toimiva laitos vastaanottaa tuotetta tai raaka-ainetta toisesta jäsenvaltiosta vietäväksi edelleen Euraasian talousliiton alueelle, tulee suomalaisen laitoksen pyytää erän mukaan pre-export-todistus. Raaka-ainetta tai tuotetta valmistavan laitoksen valvova virkaeläinlääkäri toisessa jäsenmaassa myöntää pre-export-todistuksen. Kun raaka-aineita tai tuotteita kuljetetaan jäsenmaan sisällä esimerkiksi Suomessa, pre-export-todistusta ei käytetä. Jos taas Suomessa toimiva laitos vastaanottaa tuotetta tai raaka-ainetta EU:n ulkopuolisesta laitoksesta, esimerkiksi Australiasta, on raaka-aineen mukana oltava EU-tuontitodistuksen lisäksi eläinterveystodistus, jolla vakuutetaan tuotteen tai raaka-aineen täyttävän Euraasian talousliiton vaatimukset. Todistuksen myöntää kyseistä Australian laitosta valvova virkaeläinlääkäri. Niin ikään toisesta jäsenvaltiosta voidaan pyytää suomalaista eläinlääkäriä myöntämään pre-export-todistus tuotteelle tai raaka-aineelle, joka viedään edelleen Euraasian talousliiton alueelle. Pre-export-todistukset on sovittu EU:n ja Euraasian talousliiton välillä. Pre-export-todistuksista löytyy lisätietoa Ruokaviraston internetsivuilta ruokavirasto.fi/vienti/euraasia ja Venäjää koskevilta internetsivuilta ruokavirasto.fi/vienti/euraasia/venaja.

7.4 Taustatodistukset

Edellisessä kappaleessa kuvattujen pre-export-todistusten tapaan voidaan joissakin poikkeustapauksissa edellyttää todistuksia kahden EU-maan sisäisessä kaupassa silloin, kun tuote aiotaan tämän jälkeen viedä edelleen EU:n ulkopuolelle. Tällaisesta todistuksesta käytetään mm. nimityksiä taustatodistus, background-todistus, intra-community -todistus tai pre-export -todistus. Tässä ohjeessa käytetään nimitystä taustatodistus, jotta määritelmä ei sekaannu Euraasian talousliiton viennissä käytettävän pre-export-todistuksen kanssa.

Taustatodistus on eräänlainen vapaamuotoinen vakuutus, jolla annetaan eläinterveystodistuksen myöntävälle virkaeläinlääkärille tarvittavaa lisätietoa toisen jäsenvaltion alueella valmistetusta tuotteesta. Taustatodistuksen tarve riippuu EU-alueelta kohdemaahan suuntautuvassa viennissä käytettävän eläinterveystodistuksen sisällöstä. Periaate on se, että taustatodistus tarvitaan, jos viennissä käytettävä eläinterveystodistus sisältää vakuutuksia, jotka ylittävät EU-lainsäädännön vaatimukset. Taustatodistuksella vakuutetaan niiden vakuutusten täyttyminen, jotka ylittävät EU-lainsäädännön.

Viejä huolehtii siitä, että toisessa jäsenmaassa sijaitseva, vientituotteen valmistava laitos pyytää laitoksen valvojalta taustatodistuksen. Viejän vastuulla on myös koostaa taustatodistuksella vakuutettavat asiat todistukselle EU:n ulkopuolelle suuntautuvassa viennissä käytettävän eläinterveystodistuksen vakuutusten pohjalta. Varsinaisen eläinterveystodistuksen vientiin myöntää vientimaassa lähettävää laitosta valvova virkaeläinlääkäri. Taustatodistus voidaan laatia TRACES-järjestelmässä, jossa on täydennettävä taustatodistuspohja.

Esimerkki: Ruotsissa tuotettua lihaa halutaan lähettää Suomesta Hongkongiin ja Suomen ja Hongkongin välillä sovitussa, viennissä käytettävässä eläinterveystodistuksessa vakuutetaan, että liha on peräisin tuotantoeläimistä, jotka tulevat tiloilta, joilla ei ole todettu salmonellaa viimeisen vuoden aikana. Tällaisessa tapauksessa suomalainen viejä pyytää ruotsalaisen tuotteet valmistavan laitoksen kautta laitoksen valvojaa kirjoittamaan tuotteelle taustatodistuksen. Todistuksella valmistavan laitoksen valvoja vakuuttaa ko. eläintautivaatimuksen täyttyvän. Kun tuote lähetetään Suomesta Hongkongiin, voi lähettävää laitosta valvova virkaeläinlääkäri myöntää erälle Hongkongin viennissä käytettävän eläinterveystodistuksen ruotsalaisen virkaeläinlääkärin myöntämän taustatodistuksen perusteella.

7.5 Eläinterveystodistuksen liitteet

Eläinterveystodistuksiin voi kuulua liitteitä, joita käytetään jokaisen vientierän mukana tai tarvittaessa. Liitteitä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun kaikki vientierää koskevat tiedot eivät mahdu todistukselle tai eläintautitilanne muuttuu ja viennin kohdemaa edellyttää tämän vuoksi lisäliitettä todistukselle. Joidenkin kohdemaiden kanssa on sovittu tietynmallisen liitteen käyttämisestä tarvittaessa.

Liitettä käytettäessä on varmistuttava siitä, että todistuksen ja liitteen välillä on selkeä yhteys eikä niitä voi käyttää erikseen ilman, että toisen puuttuminen huomataan. Tämän vuoksi todistukselle merkitään, että osa tiedoista on kirjattu liitteelle sekä liitteen numero. Liitteessä on puolestaan viitattava todistukseen, johon se liittyy.

Niissä tapauksissa, joissa kaikkia tietoja ei mahdu kirjoittamaan eläinterveystodistukselle, eikä kohdemaan kanssa ole sovittu virallisen liitteen käytöstä, voidaan joko jakaa vientierän tiedot useammalle eläinterveystodistukselle tai käyttää epävirallista liitettä. Viejän on tällöin varmistettava kohdemaasta, että kohdemaa hyväksyy tietojen antamisen epävirallisella liitteellä. Eläinlääkäri allekirjoittaa ja leimaa aina sekä varsinaisen eläinterveystodistuksen että siihen kuuluvan liitteen.

7.6 Viralliset leimat

Todistuksen allekirjoittamisen yhteydessä todistus leimataan allekirjoittavan virkaeläinlääkärin asemaa osoittavalla virallisella leimalla (kunnaneläinlääkärin tai tarkastuseläinlääkärin ns. leijonaleima). Allekirjoituksen ja leiman värin on poikettava todistuksen painoväristä. Virkaeläinlääkäri voi halutessaan leimata virallisen leiman viereen myös oman leimansa (leima, joka sisältää esimerkiksi eläinlääkärin nimen ja tunnusnumeron). Todistusta ei leimata yrityksen (esimerkiksi viejä, tuotteen valmistaja tai varasto) leimalla.

Tavallisesti leimataan ainoastaan todistuksen allekirjoitussivu (todistuksen viimeinen sivu) sekä mahdolliset liitesivut. Leima tulee allekirjoituksen viereen (kohtaan Official Stamp). Kohdemaan niin edellyttäessä todistuksen myöntävä virkaeläinlääkäri voi myös leimata todistuksen jokaisen sivun. TRACES-järjestelmästä tulostettujen todistusten osalta valvoja allekirjoittaa ja leimaa varmennetun ja tulostetun paperitodistuksen kaikki kieliversiot. Euraasian talousliiton vientiin myönnetyissä todistuksissa leimataan ja allekirjoitetaan myös todistuksella yliviivatut kohdat.

Jotkin kohdemaat (esimerkiksi Kiina, Taiwan ja Turkki) edellyttävät, että todistuksia myöntävien valvontayksiköiden leimanäytteet ja joissain tapauksissa myös todistuksia myöntävien yksittäisten virkaeläinlääkärien allekirjoitusnäytteet on toimitettava etukäteen kohdemaan viranomaiselle. Näissä tapauksissa todistuksia voivat myöntää ainoastaan ne valvontayksiköt tai virkaeläinlääkärit, joiden leima- ja/tai allekirjoitusnäytteet on toimitettu viennin kohdemaan viranomaiselle. Ruokavirasto kerää leima- ja allekirjoitusnäytteet ja toimittaa ne edelleen kohdemaan viranomaiselle. Lisätietoja löytyy Pikantista (Työtilat -> Vientivalvojaverkosto -> Eläinterveystodistuspohjien tilaus -> Allekirjoitus- ja leimanäytteiden toimittaminen).

7.7 Sinetit

Useimmissa eläinterveystodistuksissa on kenttä sinetin numeroa varten. Kuorman sinetöinti tehdään lastauksen yhteydessä ja sinetöinti valvotaan osana lastaustarkastusta. Tässä yhteydessä varmistetaan, että kuorman sinettien numerot ovat samat kuin todistuksessa. Sinetöinti tehdään, kun kaikki tuotteet on lastattu kuormatilaan.

Vientierän sinetöinti on aina suositeltavaa ja usein viennin kohdemaa tätä myös edellyttää. Käytettävän sinetin tulee aina olla sellainen, että se rikkoutuu, kun kontti tai kuormalava avataan. Näin voidaan varmistua siitä, että sinetöity vientierä säilyy koskemattomana kuljetuksen ajan. Pulttisinettien sijaan on mahdollista käyttää sinetöintiin esimerkiksi tarrasinettejä, joissa on niin ikään yksilöllinen tunnistenumero, jos esimerkiksi pienempää erää ei saada sinetöityä pulttisinetillä.

7.8 Korvaava eläinterveystodistus

Vientierälle voidaan myöntää uusi eläinterveystodistus, joka korvaa alkuperäisen eläinterveystodistuksen, jos alkuperäinen eläinterveystodistus on kadonnut, tuhoutunut tai sisältää virheitä tai jos siihen merkityt vientierää koskevat tiedot eivät enää pidä paikkaansa. Alkuperäisen eläinterveystodistuksen myöntänyt viranomainen mitätöi alkuperäisen todistuksen ja myöntää korvaavan todistuksen. Viejän on huolehdittava, että alkuperäinen eläinterveystodistus palautetaan sen myöntäneelle viranomaiselle, jos mahdollista (MMMa 331/2021, 5§).

Todistuksen myöntävän viranomaisen on korvaavassa eläinterveystodistuksessa:

ilmoitettava, että kyseessä on alkuperäisen eläinterveystodistuksen korvaava todistus, sekä alkuperäisen eläinterveystodistuksen viitenumero ja myöntämispäivä;
ilmoitettava uuden eläinterveystodistuksen viitenumero, joka on eri kuin alkuperäisen eläinterveystodistuksen viitenumero;
ilmoitettava uuden eläinterveystodistuksen myöntämispäivä alkuperäisen eläinterveystodistuksen myöntämispäivän sijasta (MMMa 331/2021, 5§).

7.9 Mitätöity eläinterveystodistus

Eläinterveystodistuksen myöntänyt viranomainen mitätöi vientierälle jo myönnetyn eläinterveystodistuksen, jos myönnetty todistus sisältää virheitä, siinä ilmoitetut tiedot eivät enää pidä paikkaansa tai todistus on kadonnut tai tuhoutunut. Jos todistus saadaan palautettua sen myöntäneelle virkaeläinlääkärille, mitätöi tämä todistuksen esimerkiksi vetämällä ruksit todistuksen jokaiselle sivulle ja kirjoittamalla todistukselle mitätöinnin syyn ja ajankohdan. Mitätöinti tehdään mahdollisimman pian ja siitä ilmoitetaan aina viejälle kirjallisesti (esimerkiksi sähköpostilla, josta selviää ainakin alkuperäisen todistuksen numero ja syy todistuksen mitätöinnille). Jos todistus on myönnetty sähköisessä järjestelmässä, pitää todistuksen mitätöinti niin ikään tehdä myös ko. järjestelmässä.

Eläinterveystodistuksen myöntäneen viranomaisen on säilytettävä jäljennökset myöntämistään todistuksista ja pidettävä niistä kirjaa. Samoin mitätöidyistä todistuksista on pidettävä kirjaa. Kuten muidenkin eläinterveystodistusten, myös mitätöityjen eläinterveystodistusten jäljennöksiä on säilytettävä vähintään 5 vuoden ajan.

8 Eläintaudit eläinterveystodistuksissa

8.1 Ehdot

Eläinterveystodistuksissa on tyypillisesti Attestation-otsikolla varustettu eläintautivakuutuksia sisältävä osio. Osiossa vakuutetaan esimerkiksi, että koko Suomi, tietty alue tai tilat, joilta tuotantoeläimet ovat peräisin, ovat vapaita tietyistä eläintaudeista. Jotta eläinlääkäri voisi allekirjoittaa eläintautiehtoja sisältävän eläinterveystodistuksen, hänen täytyy aktiivisesti seurata Suomen ja alueensa eläintautitilannetta. Kansalliset ja EU:n asettamat eläintautien rajoitusalueet ja vientitodistuksissa esiintyvien tai viennin kohdemaan kanssa muuten sovittujen eläintautivaatimusten täyttyminen on huomioitava viennissä.

Todistuksen sisältämien eläintautivakuutusten täyttyminen on varmistettava erityisen huolellisesti eläintautitilanteen muuttuessa. Tietoja Suomen eläintautitilanteesta eläinlääkäri voi hakea mm. Ruokaviraston internetsivuilta, josta löytyy myös vuosittain julkaistava Eläintaudit Suomessa –raportti. Ruokavirasto tiedottaa uusista eläintautitapauksista, joten eläinlääkärin tulee seurata myös Ruokaviraston käyttämiä tiedotuskanavia. Ruokavirasto tiedottaa vakavien eläintautipurkausten vientivaikutuksista verkkosivuillaan (ruokavirasto.fi/vienti/rajoitukset) sekä Pikantti-ekstranetissä.

Viejän tai kunnan laatiessa itse todistusmallia kohdemaahan kannattaa todistukselle sisällytettävien eläintautivakuutusten muotoiluun kiinnittää erityistä huomiota ja pyrkiä siihen, että todistuksella vakuutetaan vain sellaisista taudeista, joille kyseessä oleva eläinlaji on altis. Kannattaa myös pyrkiä välttämään ehtoja, joilla vakuutetaan koko Suomen olevan vapaa tietystä eläintaudista. Näin turvataan todennäköisemmin viennin jatkuminen eläintautitilanteen muuttuessa.

8.2 Mitä tehdä, kun tauti iskee

Jos eläinterveystodistuksen myöntänyt valvontaviranomainen saa todistuksen myöntämisen jälkeen tiedon epäillystä tai todetusta taudinpurkauksesta, joka olisi estänyt todistuksen myöntämisen, valvontaviranomaisen on ilmoitettava asiasta heti Ruokavirastolle (vienti@ruokavirasto.fi) (eläintautilaki 76/2021, 54 §). Ruokavirasto ja MMM tiedottavat kohdemaan viranomaista asiasta. Ruokavirasto tiedottaa vakavien eläintautipurkausten vientivaikutuksista ja ohjeistaa viejiä ja valvojia verkkosivuillaan (ruokavirasto.fi/vienti/rajoitukset) sekä Pikantti-ekstranetissä.

9 Myönnetyt eläinterveystodistukset

9.1 Todistuksia koskeva kirjanpito

Eläinterveystodistuksen myöntäneen valvontaviranomaisen on säilytettävä jäljennökset myöntämistään todistuksista ja pidettävä niistä kirjaa. Kirjanpitoa ja todistusjäljennöksiä on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan (MMMa 331/2021, 5 §).

Kirjanpidon tulee sisältää seuraavat tiedot:

myönnetyn todistuksen numero ja päiväys
todistuksen myöntäneen virkaeläinlääkärin nimi ja asema
tuotteen nimi
viejän (yritys) nimi
onko lastaukseen kohdistettu lastaustarkastusta vai ei

Todistuksia myöntävä viranomaistaho (esimerkiksi kunta) voi järjestää yhteisen kirjanpidon, johon kerätään kaikkien kunnassa eläinterveystodistuksia myöntävien virkaeläinlääkärien myöntämien todistusten tiedot.

9.2 Ilmoitus käytetyistä todistuksista

Turvapaperille painettuja todistuksia tilanneet valvontayksiköt raportoivat Ruokavirastolle kuukausittain tiedon siitä, mitä turvapaperitodistuspohjia on käytetty (käytetyt, mitätöidyt, tuhoutuneet ja korvatut turvapaperitodistukset). Tarkemmat ohjeet ja ilmoituslomakkeet löytyvät Pikantti-ekstranetistä (Elintarvikkeet -> Tuonti ja vienti -> Vienti EU:n ulkopuolelle -> Vientitodistukset -> Tilaus- ja ilmoituslomakkeet). Ruokavirasto tarkastaa mahdollisten ilmoittamattomien turvapaperitodistusten tilanteen muutaman kerran vuodessa.

ECert-todistusten tulostukseen käytettyjä turvapapereita ei tarvitse raportoida Ruokavirastolle, sillä virkaeläinlääkäri tallentaa käytettyjen turvapaperien numerot eCert-järjestelmään tulostuksen yhteydessä.

Viejä raportoi kuukausittain yleistodistusten käytöstä kappaleen 4.5 mukaan.

9.3 Myönnettyihin todistuksiin tehtävät muutokset

Jo myönnettyyn eläinterveystodistukseen ei voi tehdä muutoksia, vaan tällöin pitää laatia korvaava todistus (kts. kohta 7.8). Suomen tulli tai kunnaneläinlääkäri voi kuitenkin eräissä poikkeustapauksissa tehdä merkintöjä eläinterveystodistuksen kuljetusajoneuvotietoihin Venäjälle. Suomen tulli voi myös tarvittaessa merkitä Suomessa myönnettyihin eläinterveystodistuksiin Venäjälle vietävän kuorman tullitarkastuksen yhteydessä muuttuvat sinettinumerot.

Muussa tapauksessa jo myönnetylle todistukselle ei saa tehdä muutoksia, vaan ongelmatilanteissa on oltava yhteydessä todistuksen myöntäneeseen viranomaiseen. Tämä koskee sekä Suomen että muiden maiden viranomaisten myöntämiä todistuksia. Jos havaitaan ongelma (esimerkiksi rikkoutunut kontti) Suomen kautta kulkevassa vientierässä, jolle on jo myönnetty eläinterveystodistus lähtömaassa ja todistuksella ilmoitetut tiedot (esimerkiksi kontin ja sinetin numero) eivät enää pidä paikkaansa, selvitetään todistuksen myöntäneeltä viranomaiselta, miten kyseisen erän kanssa toimitaan.

9.4 Ongelmatilanteet

Toisinaan vientierä ei pääse onnistuneesti kohdemaan rajatarkastuksen läpi, jos rajatarkastusviranomaiset huomaavat vientierässä tai vientiin myönnetyssä todistuksessa ongelmia. Tilannetta ei aina saada ratkaistua todistuksen myöntäjän toimesta esimerkiksi korvaamalla alkuperäinen todistus. Näissä tapauksissa kannattaa olla yhteydessä Ruokavirastoon (ruokavirasto.fi/vienti/yhteystiedot). Ongelmatilanteita syntyy esimerkiksi, kun rajatarkastusviranomainen epäilee todistuksen aitoutta tai todistuksen myöntäjän oikeutta myöntää vientitodistus. Näissä tapauksissa Ruokavirasto selvittää tilanteen taustat ja on tarvittaessa yhteydessä kohdemaan viranomaiseen.

Niissä tapauksissa, joissa todistuksen myöntämisen jälkeen selviää, että vientierään liittyy eläintautiriski tai terveyshaitta tai se ei muuten täytä kohdemaan vaatimuksia, tulee todistuksen myöntäneen viranomaisen ilmoittaa asiasta Ruokavirastoon (vienti@ruokavirasto.fi). Ruokavirasto ja MMM tiedottavat kohdemaan viranomaista asiasta.

9.5 Väärennökset

Toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet, joilla estetään väärien tai harhaanjohtavien virallisten todistusten myöntäminen tai virallisten todistusten väärinkäyttö (valvonta-asetus 2017/625, 89 artikla).

Viejän tai valvontaviranomaisen epäillessä vientitodistuksiin liittyvää väärennöstä tulee hänen olla yhteydessä Ruokavirastoon (ruokavirasto.fi/vienti/yhteystiedot) asian selvittämiseksi. Todistusväärennös voi ilmetä esimerkiksi todistuksen kopiointina ja uudelleenkäyttönä, todistuksen tietojen muuttamisena tai virkaeläinlääkärin allekirjoituksen väärentämisenä. Petokselliseen toimintaan liittyy yleensä taloudellisen hyödyn tavoittelu. Vientitodistuksiin liittyvät petosepäilyt saatetaan tarvittaessa poliisin tutkittavaksi ja Ruokavirasto ilmoittaa niistä tarvittaessa myös kohdemaan viranomaisille. Eläinterveystodistuksen väärentäminen voi johtaa myös syytteeseen eläintaudin leviämisvaaran aiheuttamisesta.

10 Muut todistukset

10.1 Yleistä

Kohdemaan viranomaiset saattavat edellyttää elintarvikkeiden tai rehun viennissä eläinterveystodistuksen lisäksi tai sen sijaan muitakin virallisia todistuksia. Tässä kappaleessa on esitelty tyypillisimmät esimerkit muista viennin virallisista todistuksista.

Muiden todistusten kuin eläinterveystodistuksen myöntäjän ei tarvitse olla virkaeläinlääkäri, vaan todistuksen voi myöntää virkamies, joka edustaa vietävät tuotteet valmistanutta laitosta valvovaa valvontayksikköä (elintarvikkeiden ollessa kyseessä laitosta valvova kunnan viranomainen ja rehujen ollessa kyseessä Ruokaviraston rehujaosto).

10.2 Muut terveystodistukset

Muu terveystodistus voi olla määräajan voimassa oleva yleisempi todistus tai eräkohtainen todistus. Määräajan voimassa oleva todistus ei voi sisältää viittauksia yksittäiseen vientierään (eränumero, tilausnumero, valmistuspäivä tai muu yksittäisen erän tieto, kontin numero jne.). Eräkohtaisessa todistuksessa taas tulee olla viittaus yksittäiseen vientierään.

Jotta todistuksen sisällön paikkansapitävyydestä ei synny erimielisyyttä, määräaikaisen todistuksen voimassaoloajan tulisi olla enintään yksi vuosi. Koska ei-eräkohtaisella todistuksella todistetaan tuotteiden valmistuksesta tai valmistavan yrityksen valvonnasta yleisemmin, voidaan se myöntää jo ennen vientiä tai jälkikäteen.

Viejän tulee selvittää vaaditun todistuksen sisältö kohdemaan viranomaiselta esimerkiksi tuotteen ostajan (maahantuojan) kautta, jos todistuksesta ei ole sovittu viennin kohdemaan kanssa. Todistuksen sisältö riippuu vietävästä tuotteesta ja kohdemaan vaatimuksista.

Eläinterveystodistusten lisäksi myös joistakin muista vientitodistuksista on sovittu viennin kohdemaan kanssa käytettävän turvapaperille tulostettavaa todistuspohjaa (esim. jotkin kasviperäiset elintarvikkeet ja rehut). Todistuksia myöntävät viranomaiset tilaavat tarvitsemansa määrän turvapaperille painettuja todistuspohjia riittävän ajoissa ennen vientiä Ruokavirastosta. Turvapaperille painettuja todistuspohjia tulee säilyttää lukitussa kaapissa/tilassa. Turvapaperille painettuja todistuksia tilanneet valvontayksiköt raportoivat Ruokavirastolle kuukausittain tiedon siitä, mitä turvapaperitodistuspohjia on käytetty (käytetyt, mitätöidyt, tuhoutuneet ja korvatut turvapaperitodistukset). Tarkemmat ohjeet sekä tilaus- ja ilmoituslomakkeet löytyvät Pikantti-ekstranetistä (Elintarvikkeet -> Tuonti ja vienti -> Vienti EU:n ulkopuolelle -> Vientitodistukset -> Tilaus- ja ilmoituslomakkeet).

10.3 Free sale certificate / Certificate of control / HACCP certificate

Joskus kohdemaan viranomainen edellyttää viennissä todistusta, jossa vakuutetaan, että vientituote on vapaasti EU:n markkinoilla, valmistava yritys kuuluu elintarvike- tai rehuvalvonnan piiriin, yrityksessä noudatetaan lainsäädännön edellyttämää HACCP-järjestelmää ja/tai vientituote soveltuu syötäväksi. Todistukselle saatetaan pyytää myös kirjauksia esimerkiksi elintarvikkeen kemiallisista, mikrobiologisista, radiologisista tai fysikaalisista ominaisuuksista. Todistusten sisältö vaihtelee vientituotteesta ja tuojamaan vaatimuksista riippuen.

Tällaisen free sale -todistuksen, jolla edellä luetellut asiat vakuutetaan, myöntää kunnan valvontaviranomainen tai, rehujen ollessa kyseessä, Ruokaviraston rehujaosto. Free sale -todistus ei yleensä liity tiettyyn vientierään, vaan koskee tuotantoa yleisemmin. Ruokaviraston laatima esimerkkipohja tällaiselle todistukselle on ladattavissa Ruokaviraston internetsivuilta ruokavirasto.fi/vienti/freesale.

Jos viennin kohdemaa edellyttää todistusta esimerkiksi siitä, että kyseinen tuote ei sisällä tiettyjä aineita, viejän tulee toimittaa todistuksen myöntävälle viranomaiselle dokumentti, jolla toimija pystyy osoittamaan väitteen paikkansapitävyyden. Tällainen voi olla esimerkiksi tietyltä ajalta koottu yhteenveto akkreditoidun laboratorion tutkimustuloksista, eräkohtainen analyysitulos tms. Toimijan tulee säilyttää edellä mainitut tutkimustodistukset niin, että ne ovat tarvittaessa viranomaisen tarkastettavissa.

10.4 Kasvinterveystodistus

Kasvinterveystodistuksen (Phytosanitary Certificate) tarkoituksena on osoittaa, että vientilähetys täyttää vastaanottajamaan kasvinterveyttä koskevat vaatimukset. Sen myöntää tarkastuksen perusteella lähettäjämaan kasvinterveysviranomainen, eli Suomessa Ruokavirasto. Kasvinterveystodistus on aina lähetyskohtainen ja maksullinen.

Kasvinterveystodistus vaaditaan esimerkiksi taimille, vihanneksille, hedelmille, marjoille ja viljalle. Mitä jalostetumpi tuote on kyseessä, sitä harvemmin todistusta vaaditaan. Kasvinterveystodistusta vaativien tuotteiden säännöllisen viejän on kuuluttava Ruokaviraston kasvinterveysrekisteriin (ruokavirasto.fi/vienti/viejarekisteri). Lisätietoa kasvinterveystodistuksiin liittyen löytyy Ruokaviraston internet-sivuilta: ruokavirasto.fi/yritykset/tuonti-ja-vienti/vienti-eun-ulkopuolelle/vientitodistukset/kasvinterveystodistukset/.

10.5 Luomutuotteiden vientitodistukset

Osa EU:n ulkopuolisista maista ja joskus myös ostaja EU:n sisällä voi vaatia erillisiä vientitodistuksia tai luomusertifikaatteja. Ruokaviraston luomujaosto myöntää luomuviejille erilaisia toimija- tai eräkohtaisia sertifikaatteja sekä maakohtaisia sertifikaatteja. Lisätietoa luomutuotteiden viennistä löytyy Ruokaviraston internet-sivuilta: ruokavirasto.fi/vienti/luomu.

10.6 Alkuperätodistus

Euroopan yhteisön yleinen alkuperätodistus on määrämuotoinen lomake, jota käytetään Euroopan yhteisön ja sen ulkopuolisten maiden välisessä kaupassa. Alkuperätodistuksen tarkoitus on yksinomaan osoittaa tavaroiden alkuperä, jotta voidaan toimia tullaus- tai kaupallisten vaatimusten mukaisesti. Suomessa kauppakamarit antavat alkuperätodistuksia oman alueensa yrityksille. Jotta tavara on oikeutettu etuuskohteluun, sen alkuperä on osoitettava kirjallisesti kunkin tullietuussopimuksen alkuperäsäännöissä määrätyllä tavalla. Tietyissä tapauksissa tulli vahvistaa viejän alkuperäselvityksen etuuden saamiseksi. Lisätietoa: kauppakamari.fi/palvelut/vientiprosessit/ulkomaankaupan-asiakirjat-ja-tullaus/alkuperatodistukset/ ja tulli.fi/yritysasiakkaat/vienti/miten-alkupera-osoitetaan-.

10.7. Sivutuotteiden kaupalliset asiakirjat

EU:ssa tapahtuvan kuljetuksen aikana sivutuotekuljetuksen mukana on oltava Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 142/2011 mallin mukainen kaupallinen asiakirja. Lisätietoja: ruokavirasto.fi/yritykset/tuonti-ja-vienti/eu-maat-norja-ja-sveitsi/elaimista-saatavat-sivutuotteet.

Kaupallinen asiakirja edellytetään myös viennissä EU:n ulkopuolelle eläinterveystodistuksen lisäksi silloin, kun viedään märehtijäperäistä käsiteltyä eläinvalkuaista tai märehtijäperäistä eläinvalkuaista sisältäviä orgaanisia lannoitteita tai maanparannusaineita (TSE-asetus (EY) N:o 999/2001).

10.8 Uhanalaisten lajien CITES-vientiluvat ja jälleenvientitodistukset

Vietäessä CITES-sopimuksen alaisia lajeja tai niistä valmistettuja tuotteita tarvitaan CITES-lupa tai jälleenvientitodistus. Suomessa lupaviranomaisena toimii Suomen ympäristökeskus (SYKE).

11 Todistuksista perittävät maksut

Eläintautilain (76/2021) 54 §:n mukaisista viennin eläinterveystodistuksista viejää laskuttaa aluehallintovirasto (MMMa 1286/2023). Poikkeuksena on elintarvikkeiden vientiin myönnettävät eläintautilain 54 §:n mukaiset eläinterveystodistukset, kuten Ruokavirastosta tilattavat turvapaperipohjaiset sekä eCert- tai TRACES-järjestelmistä tulostettavat todistukset, joista viejää voi aluehallintoviraston sijaan laskuttaa kunta (eläintautilaki 96 §, elintarvikelaki 73 §). Lähtökohtaisesti kunta voi olla laskuttajana silloin, jos saman erän osalta todistetaan samalla todistuksella eläintautilain mukaisten seikkojen lisäksi myös elintarvikelain mukaisia seikkoja. Jos kunta ei laskuta viejää elintarvikkeiden vientiin myönnetystä eläinterveystodistuksesta, laskuttaa aluehallintovirasto viejää. Jos kunta ei laskuta todistuksesta itse, toimittaa kunta viejän laskuttamista varten tarpeelliset tiedot aluehallintovirastolle viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun kunnaneläinlääkäri on myöntänyt todistuksen.

Eläintautilain 54 §:n mukaisten viennin eläinterveystodistusten hinta määräytyy MMMa 1286/2023 mukaan. Eläinterveystodistuksen hinta on 50 euroa silloin, kun todistuksen myöntäminen ei edellytä tarkastusta tai tarkastus tehdään muun tarkastuksen yhteydessä tai vähintään 150 euroa silloin, kun todistus myönnetään tarkastuskäynnin perusteella. Ruokaviraston tulkinnan mukaan MMMa:n mukaista hintaa sovelletaan myös silloin, kun kunta laskuttaa viejää elintarvikkeiden vientiin myönnettävästä eläinterveystodistuksesta. Näin ollen kaikki eläinterveystodistukset ovat samanhintaisia riippumatta siitä, onko kyseessä elintarvike vai jokin muu tuote tai laskuttaako eläinterveystodistuksesta aluehallintovirasto vai kunta.

Muista todistuksista (esimerkiksi free sale -todistukset) kunta laskuttaa viejää hinnastonsa mukaan.

Ruokavirasto laskuttaa turvapaperitodistuspohjista voimassa olevan hinnastonsa mukaan. Samoin Ruokavirasto laskuttaa viejää myöntämistään todistuksista (esimerkiksi rehujen vientitodistukset) hinnastonsa mukaan ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/hinnasto/ .

12 Eläinterveystodistusten myöntämiseen liittyvä lainsäädäntö, Ruokaviraston ohjeet sekä kansainväliset ohjeet

Eläinterveystodistusten myöntämisestä ja vientiin liittyvistä menettelyistä säädetään seuraavissa säädöksissä. Säädösten osalta on huomioitava niihin tulleet muutokset.

Eläintautilaki (76/2021)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräille Euroopan unionin ulkopuolelle vietäville eläimille, niiden sukusoluille ja alkioille, eläinperäisille tuotteille sekä eläimistä saataville sivutuotteille ja niistä johdetuille tuotteille tehtävistä tarkastuksista (331/2021)
Yleinen elintarvikeasetus (EY) N:o 178/2002
Valvonta-asetus (EU) 2017/625
Eläinterveyssäännöstö (EU) 2016/429.

Seuraavissa Ruokaviraston ohjeissa on kuvattu eläinterveystodistusten myöntämiseen liittyviä menettelyjä. Ohjeet on julkaistu Ruokaviraston internetsivuilla (ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/tuonti-ja-vienti/vienti-eun-ulkopuolelle/).

Viennin eläinterveystodistukset Traces NT -järjestelmässä (3820/04.02.00.01/2022/FI/2)
Viennin eCert-järjestelmän käyttöohje toimijoille ja valvojille (5383/04.02.00.01/2023/2/FI)
Menettelyt eläinperäisten elintarvikkeiden viennissä Euraasian talousliittoon - Ohje elintarvikelaitoksille ja valvojille (4616/04.02.00.01/2020/FI/3)
Ohje rehualan toimijoille Euraasian talousliiton vientiin (3537/04.02.00.01/2022/FI/2)
USA:n vientiin hyväksyttyjen liha-alan laitosten viranomaisvalvonta - Ohje valvojille (ohje 18511/8).

Eläinterveystodistusten myöntämisestä on olemassa kansainvälisiä ohjeita, joita tulee noudattaa myös Suomessa. Näitä ohjeita on julkaissut Kansainvälinen eläintautijärjestö OIE ja Codex Alimentarius mm.:

OIE Terrestrial Animal Health Code, Section 5
Codex Alimentariuksen ohje: Guidelines for design, production, issuance and use of generic official certificates.

Nämä ohjeet on huomioitu myös tässä Ruokaviraston ohjeessa.

Jaostopäällikkö Tanja Nurmi

Erityisasiantuntija Tuula Lundén

Lisätiedot: Lisätietoja antaa Ruokaviraston vientijaosto vienti@ruokavirasto.fi.