Tämä ohje koskee vuosien 2014–2022 hankkeita.
Perustiedot
Hakemustyypin valinnan jälkeen esitäytetyssä hankehakemuksessa näkyy ensin kaksi välilehteä: Perustiedot ja Hankesuunnitelma. Ennen hakemuksen täyttämistä tarkista sivun yläreunasta, että olet valinnut oikean hakemustyypin. Täytä ensin Perustiedot-välilehti. Perustiedot käsittää tiedot hakijasta ja tämän yhteystiedoista, hankkeen yhteyshenkilöstä, muista osapuolista sekä tiedot hankkeesta.
Hakija ja yhteystiedot
Hakijana voi olla julkis- tai yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö. Julkisoikeudellisia yhteisöjä ovat muun muassa kunta, kuntayhtymä tai niiden laitos, valtion virasto tai laitos, seurakunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta ja saamelaiskäräjät. Yksityisoikeudellisia yhteisöjä ovat muun muassa rekisteröidyt yhdistykset ja yritykset.
Hakija ja yhteystiedot tulevat automaattisesti Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ-palvelusta). Jos osoitetiedot ovat vanhentuneet, päivitä ne YTJ-palveluun, josta ne päivittyvät Hyrrään. Voit myös ilmoittaa maaseutuhallinnossa käytettävän osoitteen kohdasta Omat tiedot/profiili (katso Yleistä Hyrrän käytöstä). Ainoa muutettava (täydennettävä) tieto hakemuksella on www-osoite.
Kun painat Muokkaa, aukeaa laatikko, johon voit kirjoittaa hakijan www-osoitteen. Tallenna tieto Tallenna-painikkeesta.
Yhteyshenkilö
Yhteyshenkilöksi voidaan tarvittaessa tallentaa sen henkilön tiedot, joka toimii hankkeen yhteyshenkilönä viranomaisten suuntaan. Yhteyshenkilön lisääminen tapahtuu painikkeesta Lisää yhteyshenkilö.
Huom! Mikäli yhteyshenkilö ja vastuuhenkilö ovat sama henkilö, täytä tiedot vain Vastuuhenkilö-kohtaan.
Lisää laatikkoon yhteyshenkilön henkilötunnus muodossa ppkkvv-xxxx ja paina Hae. Järjestelmä hakee yhteyshenkilön tiedot automaattisesti Digi- ja väestötietovirastosta, eikä tietoja voi muuttaa Hyrrässä. Jos haluat vaihtaa jo valitsemasi henkilön toiseksi, paina Vaihda yhteyshenkilö.
Muokkaa-painikkeesta avautuvat laatikot, joihin voit lisätä yhteyshenkilön puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen. Tallenna tiedot Tallenna-painikkeesta.
Huom! Sähköpostiosoitteen lisääminen on tärkeää, jotta hakemusta koskevat sähköposti-ilmoitukset tavoittavat yhteyshenkilön.
Vastuuhenkilö
Hankkeen vastuuhenkilö on henkilö, joka voi allekirjoittaa hakemuksen ja vastaa hankkeen toteutuksesta. Järjestelmään tunnistautunut henkilö lisätään automaattisesti vastuuhenkilöksi.
Jos haluat vaihtaa jonkun toisen vastuuhenkilöksi, valitse Vaihda vastuuhenkilö. Syötä tekstikenttään uuden vastuuhenkilön henkilötunnus muodossa ppkkvv-xxxx ja paina Hae. Järjestelmä hakee uuden vastuuhenkilön tiedot Digi- ja väestötietovirastosta.
Allekirjoittaja-valinnalla määritellään hakemuksen allekirjoittajat. Jos vastuuhenkilö on hakemuksen allekirjoittaja, klikkaa valintaruutua. Valinnan saa poistettua klikkaamalla valintaruutua uudelleen. Huomioi, että hakemuksen Perustiedot-välilehdellä pitää olla valittuna organisaation sääntöjen mukaiset allekirjoittajat.
Vastuuhenkilön tietoihin voit täydentää myös kohdat Henkilön rooli hankkeessa/organisaatiossa, Puhelinnumero ja Sähköposti. Voit lisätä vastuuhenkilön puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen Muokkaa-painikkeesta. Saat tallennettua täydentämäsi tiedot Tallenna-painikkeesta.
Huom! Sähköpostiosoitteen lisääminen on tärkeää, jotta hakemusta koskevat sähköposti-ilmoitukset tavoittavat vastuuhenkilön.
Muut allekirjoitusoikeuden omaavat henkilöt
Hakemuksella voi olla muitakin osapuolia (esimerkiksi muita hakemuksen allekirjoittajia), jotka lisätään hakemukselle tässä kohdassa. Lisääminen tapahtuu painikkeesta Lisää uusi osapuoli.
Lisää henkilötunnus muodossa ppkkvv-xxxx ja paina Hae, jolloin järjestelmä hakee henkilön tiedot Digi- ja väestötietovirastosta. Jos muu osapuoli toimii hakemuksen allekirjoittajana, lisää täppä Allekirjoittaja-ruutuun. Jos haluat poistaa osapuolen, paina Poista.
Voit lisätä useita hankkeen osapuolia painamalla uudestaan Lisää uusi osapuoli -painiketta. Hakemuksen voi lähettää vasta sen jälkeen, kun jokainen allekirjoittajaksi määritelty osapuoli on allekirjoittanut hakemuksen Allekirjoitus ja lähetys -välilehdellä. Jokaisen allekirjoittajan on kirjauduttava sisään omilla tunnuksillaan, ja tämän vuoksi heillä täytyy olla omat Katso-tunnukset, joille on annettu Hyrrä-hakija-valtuudet. Hakemuksen lähettämisestä lisää ohjeessa Allekirjoitus ja lähettäminen.
Hankkeen tiedot
Hankkeen tiedot -osiossa lisätään hakemukselle hankkeen perustiedot, kuten hankkeen nimi ja pääasiallinen toteutuskunta. Pakolliset täytettävät kentät on merkitty punaisella tähdellä, ja tooltipit antavat ohjeita kenttien täyttämiseen (katso Yleistä Hyrrän käytöstä).
Hankkeen luonne merkitään kohtaan Hanke on luonteeltaan:
- Paikallinen/Alueellinen: paikallinen/alueellinen hanke kohdistuu joko yhden Leader-ryhmän tai yhden ELY-keskuksen alueelle
- Alueiden välinen: alueiden välisessä hankkeessa hanke toteutetaan useamman Leader-ryhmän tai useamman ELY-keskuksen alueella. Alueiden välisissä hankkeissa tulee hakemukseen liittää yhteistyösopimus, jossa on kerrottu muun muassa hankkeen kumppanit.
- Valtakunnallinen: valtakunnallisella hankkeella on valtakunnallista vaikuttavuutta. Valtakunnallisiin hankkeisiin on erillinen haku, ja hallinnoivana viranomaisena toimii Hämeen ELY-keskus. Valtakunnallisten hankkeiden kohdalla valitse, onko kyseessä erilliseen hakuun osallistuva valtakunnallinen hanke vai valtakunnallinen koordinaatiohanke.
- Kansainvälinen: kansainvälisiä hankkeita voidaan rahoittaa Leader-ryhmien kautta sekä yhteistyötoimenpiteen mukaisissa hankkeissa. Kansainvälisissä hankkeissa tulee hakemukseen liittää yhteistyösopimus, jossa on kerrottu muun muassa hankkeen kumppanit.
- Maaseudun innovaatioryhmä (EIP): tämän valitsee vain Maa- ja metsätalousministeriön hyväksymä maaseudun innovaatioryhmä.
Hankkeelle annetaan lyhyt ja ytimekäs nimi, joka kuvaa hankkeen toimintaa.
Ilmoita hankkeen pääasiallinen toteutuskunta sekä hankkeen muut toteutuskunnat 1.1.2014 kuntajaon mukaan. Pääasiallisen toteutuskunnan perusteella hakemus kohdennetaan oikealle ELY-keskukselle tai Leader-ryhmälle.
Hankkeelle esitetään toteutusaika. Merkitse kenttiin hankkeen alkamispäivä ja päättymispäivä. Hanketta saa toteuttaa ja sen kustannukset ovat hyväksyttäviä vain tukipäätöksessä ilmoitettuna toteutusaikana. Hankkeen kesto voi olla enintään kolme vuotta ja erityisestä syystä enintään viisi vuotta. ELY-keskus voi pidentää hankkeen toteutusaikaa, jos siihen on hyväksyttävä syy, joka ei ollut ennakoitavissa, ja toteutusajan pidentäminen on hankkeen toteutumisen kannalta välttämätöntä. Määräaikaa voidaan pidentää kahdesti enintään vuodeksi kerrallaan. Kehittämishankkeen toteutusaika voi olla kokonaisuudessaan enintään kuusi vuotta. Jatkoaikaa on haettava hyvissä ajoin ennen kuin hankkeen toteutusaika päättyy. Hyväksyttävien toimien ja niihin liittyvien kustannusten varhaisin alkamisajankohta on se päivä, jolloin hakemus on tullut vireille ELY-keskuksessa tai Leader-ryhmässä.
Tukea haetaan joko ELY-keskukselta tai Leader-ryhmältä. Merkitse rastilla, kummalta haet tukea.
Valitse, esitetäänkö hankkeelle ohjausryhmää. Ohjausryhmä on asetettava valtakunnallista ja alueiden välistä toimintaa koskevaa hanketta varten sekä sellaista laaja-alaista hanketta varten, jonka hyväksyttävät kustannukset ovat vähintään 300 000 euroa ja johon myönnetään tukea 100 %. Ohjausryhmä voidaan asettaa muuta hanketta varten, jos: 1) hankkeen hyväksytty kustannusarvio on vähintään 50 000 euroa ja 2) hankkeella on laajoja vaikutuksia yritystoimintaan, alueen elinkeinonharjoittajien toimintaedellytyksiin tai alueelliseen hyvinvointiin. Painavasta syystä ohjausryhmä voidaan asettaa myös hankkeelle, jonka hyväksyttävät kustannukset ovat vähemmän kuin 50 000 euroa.
Sinisen laatikon sisällä ilmoitetaan hakemuksen seuraava käsittelypaikka.
Ilmoita, sisältyykö hankkeeseen tuensiirtoa toiselle toteuttajalle. Tukea voidaan siirtää osaksi toiselle käytettäväksi hankkeen toteuttamiseen. Tuen siirtämisen tulee olla hankkeen toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaista. Myös tuen siirron saajien tulee täyttää tuensaajaa koskevat edellytykset. Tuensaajan on laadittava sopimukset muiden hankkeen toteuttajien kanssa. Sopimuksesta on käytävä ilmi sopimusosapuolet, sopimukseen sisältyvien toimenpiteiden sisältö ja osapuolten rooli hankkeen toteutuksessa. Sopimuksen on sisällettävä osapuolten toteuttamien toimenpiteiden kustannukset ja siirron saajille siirrettävän tuen määrä. Lisäksi sopimuksessa on sovittava, että tuensaaja voi antaa tarkastavalle viranomaiselle kumpaakin osapuolta koskevat tiedot tuettujen toimintojen osalta.
Jos hankkeeseen sisältyy tuen siirtoa, merkitse tuensiirron saajat ja tuensiirron saajien Y-tunnukset. Tuesta on siirron jälkeenkin jäätävä hakijan omaan käyttöön merkittävä osa.
Jos hanke on luonteeltaan kansainvälinen tai alueiden välinen, merkitse tähän kohtaan hakemukselle tiedot hankkeen kumppaneista, joiden kanssa yhteistyötä alueiden tai maiden välillä tehdään.
Kohdat tietojen syöttämistä varten avautuvat, kun valitset tähän kohtaan Kyllä.
Hankkeen julkisessa kuvauksessa on kerrottava hankkeen tavoitteet ja tehtävät toimenpiteet. Tämä kuvaus julkaistaan internetissä ja sitä voidaan hyödyntää maaseutuohjelman tiedotuksessa.
Lomakkeen tiedot tallentuvat siirtyessäsi seuraavalle välilehdelle Seuraava-painikkeesta. Samalla avautuu täytettäväksi Hankesuunnitelma.
Jos haluat välillä tallentaa perustietoja ja jatkaa hakemuksen täyttämistä myöhemmin, paina vasemmasta yläreunasta Tallenna.
Hankesuunnitelma ja tuen kohde
Kirjoita hankesuunnitelma sille varattuihin kenttiin. Ohjetekstit auttavat hakemuksen täyttämisessä.
Mikäli toteutat hankkeen kertakorvausmenettelyllä, kirjoita hankesuunnitelmaan selkeästi hankkeen tavoitteet, miten ne saavutetaan ja kuinka tavoite todennetaan saavutetuksi. Kertakorvausmenettelyllä haettavan hankkeen voi jakaa osioihin, mikäli se on hankkeen toteutuksen kannalta tarpeellista. Osiot, niiden eritellyt kustannukset sekä todentaminen tulee ilmoittaa myös erillisellä, vapaamuotoisella liitteellä.
Samalla hakemuksella voidaan hakea sekä kehittämistä että investointeja. Mieti, onko hankkeen kokonaisuuden kannalta järkevä yhdistää näitä, vai voisiko kehittämisen ja yleishyödyllisen investoinnin toteuttaa omina hankkeinaan. Valitse, sisältääkö hanke kehittämistä, investointeja vai molempia. Jos hakemus sisältää molempia, lisätään toinen osio Lisää kohdennettu toimi -painikkeesta.
Jos hanke sisältää sekä kehittämistä että investointeja, tulee molemmista osioista täyttää oma kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Molemmista osioista tulee oma tukipäätös.
Lisää kohdennettu toimi -painikkeesta saat lisättyä toisen kohdennetun toimen. Kun hakemuksella on kaksi kohdennettua tointa, voit poistaa viimeksi lisätyn punaisesta sanasta Poista.
Kehittämishankkeen toimenpide voi olla:
1. Koulutus ja tiedotus,
7. Maaseudun palvelut ja kylien kehittäminen tai
16. Yhteistyö
Valitse hankkeen alatoimenpide alla olevasta listasta (esimerkiksi 1.2. tiedonvälitys ja esittelytoimet). Jos hanke sisältää sekä kehittämistä että investointeja, valitaan molemmille oma alatoimenpide (esimerkiksi kehittäminen 7.1 Selvitykset ja suunnitelmat ja investointi 7.3 Laajakaistainfrastruktuuri ja sähköiset palvelut). Alatoimenpiteen 16.1 voi valita vain maa- ja metsätalousministeriön hyväksyntää hakeva maaseudun innovaatioryhmä (EIP).
Kehittämistä voi sisältyä seuraaviin alatoimenpiteisiin:
1. Koulutus ja tiedonvälitys
1.1 Ammatillinen koulutus ja tietojen hankkiminen
1.2 Tiedonvälitys ja esittelytoimet
7. Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen
7.1 Selvitykset ja suunnitelmat
7.3 Laajakaistainfrastruktuuri ja sähköiset palvelut
7.4 Maaseudun palvelut
7.6 Kulttuuri- ja luonnonperintö
16. Yhteistyö
16.1 Maaseudun innovaatioryhmät, EIP
16.10 Muut yhteistyöhankkeet
16.2 Uusien tuotteiden ja menetelmien kehittäminen
16.3 Mikroyritysten yhteistyö
16.4 Elintarvikkeiden lyhyet toimitusketjut
16.5 Energian säästöä ja ympäristön tilaa parantavat menetelmät
16.6 Biomassan tuotanto- ja jakeluketjut
16.9 Hyvinvointimaatilojen kehittäminen
Investointeja voi sisältyä alatoimenpiteisiin:
1. Koulutus ja tiedotus
1.2 Tiedonvälitys ja esittelytoimet
7. Maaseudun palvelut ja kylien kehittäminen
7.2 Pieninfrastruktuurin luominen, parantaminen ja laajentaminen
7.3 Laajakaistainfrastruktuuri ja sähköiset palvelut
7.4 Maaseudun palvelut
7.5 Vapaa-aika ja matkailuinvestoinnit
7.6 Kulttuuri- ja luonnonperintö
Paina Tallenna ja jatka. Tallentamisen jälkeen tämän sivun alaosaan ilmestyy Liitteet-kohta. Hankkeelle on lisättävä vaaditut liitteet.
Hakemuksella tarvittavia liitelomakkeita löydät Ruokaviraston nettisivulta: https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yhteisot/tuetjakehittaminen/#kehittamishankkeet.
Liitetiedosto lisätään painikkeesta Lisää liite. Selaa-painikkeesta aukeaa käyttäjän koneen resurssienhallinta, josta pääset valitsemaan halutun liitteen. Kun olet valinnut tiedoston resurssienhallinnassa ja painanut Avaa, valitun tiedoston nimi näkyy ikkunassa ja ikkuna sulkeutuu automaattisesti hetken kuluttua.
Jos investointiin sisältyy rakentamista, selvitä mitä lupia rakentamiseen tarvitaan ja onko ne jo myönnetty tai haettu. Jos rakentaminen tai toimenpiteen toteuttaminen vaatii viranomaisluvan eikä sitä ole liitetty tukihakemukseen sen tullessa vireille, on lupa liitettävä hakemukseen ennen kuin hakemuksesta annetaan päätös. Perustelluista syistä tuki voidaan myöntää ilman lainvoimaista lupaa edellyttäen, että tukipäätökseen otetaan ehto, jonka mukaan lainvoimainen lupa on esitettävä ensimmäisen maksuhakemuksen yhteydessä tai viimeistään ennen tuen viimeisen erän maksamista. Kun kyseessä on rakentamista koskeva investointi, lainvoimainen rakennus- tai ympäristölupa tulee esittää kuitenkin ennen tukipäätöksen antamista.
Luvan hankinnasta aiheutuneet kustannukset voivat olla syntyneet ennen tukihakemuksen jättämistä.
Jos haluat poistaa liitetyn liitetiedoston, klikkaa liitetiedoston nimen perässä olevaa punaista rastia. Liitteiden kappalemäärää ei ole rajoitettu, joten voit lisätä tarvitsemasi määrän liitteitä jokaiseen kohtaan. Uuden liitteen lisääminen tapahtuu Lisää-painikkeesta.
Lisää liitteet pdf-muotoisina. Yhden liitteen maksimikoko on 10 Mt.
Voit myös lisätä tarvittavan määrän muita hakemukseen liittyviä liitteitä. Yhden liitteen maksimikoko on 10 Mt. Muiden liitteiden lisäys tapahtuu kohdasta Hakemustyyppiin liittyvät liitteet. Laatikon sisällä olevasta nuolesta avautuu alasvetovalikko, josta voit valita lisättävän liitetyypin. Jos oikeaa liitetyyppiä ei löydy valikosta, valitse Muut liitteet. Tämän jälkeen liitetyyppi-laatikon viereen ilmestyy painike Lisää liite. Liitteet lisätään edellä kuvatulla tavalla ja samoilla rajoitteilla.
Huom! Salassa pidettäville liitteille on oma kohtansa, jonne voidaan lisätä sellaisia liitteitä, joita et voi avata enää tallennuksen jälkeen. Vain viranomainen näkee salassa pidettävät liitteet hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Tunnistat salassa pidettävän liitteen suluissa olevasta tekstistä salassapidettävä. Lisää tänne kaikki ne liitteet, jotka vain käsittelevä viranomainen voi nähdä.
Hankesuunnitelma-välilehden tietojen tallentaminen tapahtuu joko lomakkeen vasemman yläreunan painikkeesta Tallenna tai lomakkeen oikean alareunan painikkeesta Tallenna ja jatka.
Tämän jälkeen lomakkeelle aukeaa kolme uutta välilehteä: Kustannus ja rahoitus, Tavoitteet sekä Allekirjoitus ja lähetys.
ELYn/Leaderin, hankkeen luonteen tai kohdennetun toimen muokkaus
Jos haluat muokata hakemuksen vastaanottavaa viranomaista (ELY/Leader), hankkeen luonnetta tai hakemuksen toimenpidettä/kohdennettua tointa tallentamisen tai lisätietopyynnön jälkeen, voit tehdä muutokset Perustiedot- ja Hankesuunnitelma-välilehdille ilmestyvän Muokkaa tehtyjä valintoja -painikkeesta.
Muokkausta varten aukeaa erillinen ikkuna.
Klikkaa hiirellä muokattavan kentän kohdalta Muokkaa-painiketta. Tämän jälkeen lukkiutunut kenttä aukeaa muokattavaksi. Muokkauksen jälkeen Tallenna-painike aktivoituu ja voit tallentaa muutoksen. Tallennuksen jälkeen ikkuna sulkeutuu automaattisesti. Jos haluat tehdä muokkauksia useampaan kohtaan, tee kaikki muokkaukset ensin ja paina vasta sen jälkeen Tallenna. Jos et halua tehdä muutoksia, poistu ikkunasta painamalla Peruuta.
Huom! Jos kopioit tekstiä Hyrrään suoraan Wordistä, ei järjestelmä välttämättä ymmärrä kaikkia merkkejä, jolloin tekstiin tulee epämääräisiä kysymysmerkkejä. Kun kopioit tekstiä Muistiosta, teksti näkyy siistinä Hyrrässä.
Kustannus ja rahoitus
Kustannus ja rahoitus -välilehdellä valitaan, mitä kustannusmallia hankkeessa käytetään. ELY-keskus tekee lopullisen päätöksen kustannusmallista. Kustannusmallia ei voi vaihtaa kesken hankkeen. Jos hanke sisältää tuensiirtoa, on valittu kustannusmalli käytössä kaikilla hankkeen toteuttajilla.
Kustannusmallin valinta
Valitse alasvetovalikosta hankkeessa käytettävä kustannusmalli. Valinnan jälkeen paina Luo kustannusmalli. Valinnan jälkeen perustele Perustelu kustannusmallin valinnalle -kentässä, miksi valitsit kyseisen kustannusmallin ja miksi kyseinen malli on sopivin hankkeelle.
Jos haluat vaihtaa kustannusmallin, voit tehdä sen Vaihda kustannusmalli -painikkeesta. Huomaa, että kustannusmallin vaihtaminen poistaa hakemukselle mahdollisesti jo syöttämäsi kustannus- ja rahoitustiedot.
Kustannusmallit
Valittavat kustannusmallit ovat:
1. Flat rate 15 % (prosenttimääräinen korvaus)
2. Flat rate 24 % (prosenttimääräinen korvaus)
3. Korvaus todellisista hyväksyttävistä kustannuksista
4. Kustannusten hyväksyminen kertakorvausmenettelyllä.
Laskennalliset yleiskulut (flat rate)
Osa hankkeen niin sanotuista yleiskustannuksista voidaan hyväksyä laskennallisina. Laskennallisina yleiskuluina hyväksytään toimistokustannukset, hankehenkilöstön matkakustannukset, hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin, hankehenkilöstön lakisääteiset työterveyskustannukset, hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista sekä laitteista aiheutuvat kustannukset ja tarjoilukustannukset sekä hankkeen ohjausryhmän kustannukset. Näinä yleiskustannuksina hyväksytään määrä, jonka suuruus on 24 % tai 15 % hankkeen palkkakustannuksista. Niitä ei tarvitse erikseen todentaa kuitein tai tosittein. Muut kulut todennetaan kuittiperusteisesti.
Hankkeissa, joissa on hankkeen sisällöstä johtuen erityisen korkeat matkakustannukset esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön, verkostomaisen toiminnan tai pitkien etäisyyksien vuoksi, voidaan käyttää laskennallisen yleiskulun 15 %:n mallia. Tämä poikkeaa edellisestä siinä, että matkakustannukset haetaan maksuun tosiasiallisten kustannusten perusteella. Muutoin malli on sama kuin yllä.
Palkkakustannukset, ostopalvelut ja kaikki muutkin kuin edellä mainitut yleiskustannukset hyväksytään kuittiperusteisesti tavanomaisen käytännön mukaisesti.
Tätä mallia ei voi valita, jos hankkeessa ei ole palkkakustannuksia.
Kustannusten hyväksyminen yksinomaan toteutuneiden kustannusten mukaan
Kaikkien kustannusten hyväksyminen toteutuneiden kustannusten mukaan on tarkoitettu käytettäväksi perustelluissa poikkeustapauksissa. Kustannusarviossa tulee ilmoittaa hankkeen kustannukset ja kustannusten perustelut kustannuslajikohtaisesti. Kustannukset on todennettava maksuhakemusten yhteydessä.
Kustannusten hyväksyminen kertakorvausmenettelyllä
Kertakorvausta voidaan käyttää hankkeissa, joissa julkisen rahoituksen määrä on kokonaisuudessaan enintään 100 000 €. Julkiseen rahoitukseen lasketaan haettavan tuen (eli EU:n ja valtion rahoituksen) lisäksi hankkeen kunta- ja muu julkinen rahoitus. Rahoittava viranomainen päättää, voidaanko hankkeen rahoitus myöntää kertakorvauksena.
Kertakorvauksessa myönnetään määrätty summa tukea, joka maksetaan, kun myöntöpäätöksessä määritelty tulos on saavutettu. Tämän takia kertakorvaushankkeessa hankkeen tuloksen ja toteutettavien toimenpiteiden on oltava selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä. Hankkeen toteuttaminen voidaan jaotella erillisiin osiin, jos se hankkeen luonteen vuoksi on mahdollista. Kertakorvausta haettaessa on hakemuksessa esitettävä yksityiskohtainen kustannusarvio ja hakemuksen liitteenä kustannusarvio jaoteltuna myös osioittain.
Maksuhakemuksessa ei yksilöidä toteutuneita kustannuksia tai toimiteta niitä koskevia tositteita, vaan maksu perustuu hankkeessa syntyneen tuloksen tai toimenpiteen todentamiseen. Kertakorvausmenettelyssä hankkeelle voi hakea maksua enintään kolmessa erässä. Kertakorvaushankkeissa maksua haetaan aina Ruokaviraston vahvistamalla lomakkeella, joka on saatavissa ruokavirasto.fi-sivustolta. Maksuhakemus toimitetaan paperisena päätöksen tehneeseen ELY-keskukseen.
Perustele kustannusmallin valinta. Kertakorvauksen on oltava soveltuva hankkeelle, joten perusteluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miksi kertakorvaus soveltuu käytettäväksi hankkeessa.
Kustannusten kohtuullisuus
Tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä on, että kustannuksia voidaan pitää kohtuullisina. Kustannusten kohtuullisuutta tarkastellaan, mikäli mahdollista, jo tuen myöntämisvaiheessa.
Hankintoihin tulee soveltaa julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007). Lakia ei sovelleta tavara- tai palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin eikä palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 30 000 euroa. Lakia ei myöskään sovelleta rakennusurakoihin ja käyttöoikeusurakoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 150 000 euroa. Kertakorvausmenettelyä ei voida käyttää hankkeissa, joissa hankinta toteutetaan kokonaisuudessaan julkisena hankintana.
ELY-keskus arvioi rakentamiskustannusten kohtuullisuuden käyttäen niin sanottuja viitekustannuksia. Tämän vuoksi on tärkeää, että etenkin rakentamisen suunnitelmat, rakennusselostukset ja kustannusarviot ovat riittävän tarkkoja. Viitekustannuksilla tarkoitetaan sellaisia yleisesti käytössä olevia yhtenäisiä kustannuksia, joita yritykset ja viranomaiset kyseisellä toimialalla pääasiassa käyttävät arvioidessaan toimenpiteiden kustannuksia.
Hankinnoissa, jossa viitekustannuksia ei voida käyttää, tulee yli 2500 euron hankinnoista toimittaa selvitys niiden hintatasosta. Se voi olla selvitys tavanomaisesta hintatasosta, riittävä määrä tarjouksia tai muu selvitys, jonka perusteella tuen myöntäjä voi arvioida kustannusten kohtuullisuutta. Hintatasoa voit selvittää esimerkiksi kyselemällä liikkeistä tai käyttämällä internetistä löytyviä hintatietoja.
Tukea ei myönnetä sellaisten hankintojen kustannuksiin, jotka on tehty hakijalta, hänen perheenjäseneltään, hakijan tai hänen perheenjäsentensä määräysvallassa olevalta yritykseltä tai hakijan yrityksen johtavassa asemassa olevalta henkilöltä, jollei hankinnasta ole hankittu riittävästi tarjouksia muilta asianmukaisilta tahoilta.
Kertakorvaushankkeissa kustannusten kohtuullisuus on arvioitava aina jo tuen myönnön yhteydessä.
Arvonlisävero
Ilmoita, haetaanko hankkeen kustannukset sisältäen arvonlisäveron vai ilman arvonlisäveroa. Hankkeen kustannuksiin voidaan sisällyttää arvonlisävero, jos arvonlisävero jää hakijalle lopulliseksi kustannukseksi. Tämä on mahdollista silloin, kun hakija ei ole lainkaan arvonlisäverovelvollinen tai hakija on alv-velvollinen osasta toiminnastaan.
Jos hakija on alv-velvollinen osasta toiminnastaan, tulee hakemukseen liittää verohallinnon ohjaus arvonlisäveron käsittelystä hankkeessa. Jos hakija ei ole mistään toiminnastaan alv-velvollinen, hakemukseen liitetään vapaamuotoinen perustelu arvonlisäveron hyväksyttävyydestä hankkeessa.
Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi, jos hakija saa arvonlisäveron vähennyksenä tai palautuksena takaisin (Arvonlisäverolaki [1501/1993] 10 ja 12 luku). Jos hankkeen kustannuksiin liittyvät arvonlisäverot korvataan hakijan toimintaansa saamissa valtion myöntämissä rahoitusosuuksissa, ei arvonlisävero ole lopullinen kustannus hankkeelle.
Kustannukset
Täytä kustannusarviotaulukko sen mukaisesti, minkä kustannusmallin olet valinnut. Jos hankkeessa on sekä kehittämistä että investointeja, tulee kustannusarvio täyttää molemmille osioille erikseen.
Kertakorvaushankkeissa täytetään taulukosta sama sarake Todelliset kustannukset kuin haettaessa tukea yksinomaan toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Siihen merkitään hankkeen osioiden yhteenlasketut kustannukset.
Hankkeen kustannusarvio täytetään kustannuslajitteluerittelyn mukaisesti. Ilmoita myös hankkeen mahdolliset tulot. Hankkeen toiminnasta syntyvät tulot vähennetään hankkeen kokonaiskustannuksista. Investointihankkeessa ei voi syntyä tuloa.
Palkat
Palkkakulut sisältävät hankkeeseen palkattavien henkilöiden palkkakulut lakisääteisine sivukuluineen.
Hankkeessa työskentelevien on pidettävä tuntipäiväkirjaa ja se tulee esittää maksuhakemuksen yhteydessä. Jos henkilö tekee työajastaan vain osan hankkeelle, voidaan hankkeelle hyväksyä esitetty palkan osuus kokonaistyöajan seurannan mukaan.
Palkkiot
Palkkiot sisältävät asiantuntijapalkkiot ja kokouspalkkiot sivukuluineen. Kohtuullisena palkkion suuruutena pidetään vastaavasta tehtävästä yleisesti maksettavaa palkkion määrää.
Ohjausryhmän kokouspalkkiot ovat hyväksyttäviä hankkeen kustannuksia. Ohjausryhmään kuuluvien viranomaisten osallistumisesta aiheutuvat kustannukset eivät voi olla hankkeen kustannuksia, jos osallistuminen kuuluu viranhoitoon. Luontaisetuina suoritettavat kustannukset eivät ole hyväksyttäviä.
Vuokrat
Vuokriin merkitään toimitilan, koneiden ja laitteiden sekä muiden vastaavien vuokraamisesta aiheutuneet kustannukset. Leasing-kustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia, jos kone tai laite ei sopimusehtojen mukaan siirry hakijan omistukseen.
Ostopalvelut
Ostopalvelut sisältävät ulkopuolisilta ostetut palvelujen hankinnat.
Matkakulut
Matkakulut korvataan valtion matkustussäännön mukaisesti. Matkakulut voivat sisältää sekä kotimaan että ulkomaan matkakuluja. Vain hankkeen toteuttamiselle välttämättömät matkakulut ovat hyväksyttäviä.
Muut välittömät kulut
Jos kustannusmalliksi on valittu laskennalliset yleiskulut, muihin välittömiin kuluihin kuuluvat ne kustannukset, jotka eivät kuulu laskennallisiin yleiskuluihin eivätkä muihin kululajeihin.
Laskennalliset yleiskulut (flat rate 24 % ja flat rate 15 %)
Laskennallisina yleiskuluina hyväksytään määrä, jonka suuruus on 24 % tai 15 % hankkeen palkkakustannuksista. Näitä kuluja ovat toimistokustannukset, hankehenkilöstön matkakustannukset, hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin, hankehenkilöstön lakisääteiset työterveyskustannukset, hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista sekä laitteista aiheutuvat kustannukset ja tarjoilukustannukset sekä hankkeen ohjausryhmän kustannukset. Jos olet valinnut flat rate 15 % -mallin, matkakulut korvataan todellisiin kustannuksiin perustuen.
Muut kulut
Kun on valittu todellisiin kustannuksiin perustuva malli tai kertakorvaus, täytetään muut kulut. Kustannuksissa on esittävä vain se osuus hakijan toiminnan kustannuksista, joka tosiasiallisesti aiheutuu hankkeen toteuttamisesta. Se on eriteltävä hakijan muusta toiminnasta aiheutuvista kustannuksista. Muihin kuluihin sisältyy mm. hankkeen tiedotuskulut.
Vastikkeeton työ
Luontoissuorituksena voidaan hankkeen kustannuksena ja yksityisenä rahoituksena hyväksyä sellainen hankkeen hyväksi tehty vastikkeeton työ, joka on hankkeen toteuttamiseksi tarpeellista. Työn tekijän on oltava vähintään 15-vuotias. Yksityinen rahoitus voi koostua kokonaisuudessaan vastikkeettomasta työstä.
Vastikkeetta tehtävästä työstä on esitettävä erillisellä liitteellä (3306F) alustava suunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää arvio työn määrästä tunteina ja laadusta sekä arvio sitä tekevien henkilöiden lukumäärästä. Vastikkeetta tehdyn työn arvona pidetään 15 euroa tunnilta työn tekijää kohden. Jos työntekijä käyttää traktoria tai muuta vastaavaa työkonetta, työn arvona pidetään yhteensä 45 euroa tunnilta työn tekijää kohden (30 euroa konetyötunti ja 15 euroa henkilölle, joka ohjaa tai kuljettaa konetta). On huomattava, että vastikkeetta tehty työ on seurannan ja valvonnan kohteena kuten muutkin toimet, joten jo hakuvaiheessa kannattaa olla realistinen. Tuen myöntänyt viranomainen vahvistaa päätöksessä mahdollisen vastikkeettoman työn osuuden yksityisestä rahoituksesta ja hyväksyttävistä kustannuksista. Vastikkeettoman työn yhteydessä kohtuulliset tarjoilukustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia.
Vastikkeetta tehty työ ei voi sisältyä koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin, eikä yhteistyö-toimenpiteen mukaisiin hankkeisiin.
Jos hanke sisältää vastikkeetonta työtä, vastikkeettomasta työstä täytetään lomake 3306F: Arvio vastikkeettoman työn laadusta ja määrästä liitteeksi hakemukselle. Lomake löytyy ruokavirasto.fi-sivustolta.
Hankkeen tulot
Hankkeen tuloja ovat hankkeen toteuttamiseksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen sekä hankkeen tuotosten myynnistä saadut tulot sekä hankkeen hyödykkeistä ja toimitiloista saadut käyttökorvaukset. Hankkeen tulot vähentävät maksettavan tuen määrää. Huomioon otetaan tulot, jotka maksetaan tuen saajalle hankkeen toteuttamisaikana.
Kustannusarvio esitetään tarkemmalla tasolla hankesuunnitelman liitteenä.
Rahoitussuunnitelma
Rahoitussuunnitelmassa ilmoitetaan, miten hanke rahoitetaan. Kaikki hankkeelle haettu tai saatu julkinen rahoitus on ilmoitettava. Hankkeen mahdolliset tulot lisätään tässä kohdassa osaksi hankkeen rahoitusta.
Rahoitus eritellään suunnitelmassa haettavaan avustukseen (EU:n ja valtion rahoitus) ja muuhun julkiseen rahoitukseen. Muuksi julkiseksi luetaan kunnan rahoitus ja muilta julkisyhteisöitä, esim. seurakunnalta saatu rahoitus. Kunnan rahoitukseksi luetaan vain Leader-ryhmän maksama kunnan rahoitusosuus. Jos kunta maksaa osuuttaan hankkeesta, luetaan se muuksi julkiseksi.
Rahoitussuunnitelmassa eritellään myös yksityinen rahoitus. Yksityisenä rahoituksena hyväksytään rahallinen osuus tai vastikkeetta hankkeelle tehty työ. Vastikkeetta tehtyä työtä ei voi sisältyä koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin, eikä yhteistyötoimenpiteen mukaisiin hankkeisiin.
Hakemuksen liitteeksi tulee laittaa tarkempi, yksilöity kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Tästä on käytävä ilmi arvio hankkeen kustannuksista koko hankkeen ajalta. Rahoitussuunnitelmassa selvitetään hankkeen koko rahoitus rahoituslähteittäin: yksityinen rahoitus, kuntarahoitus ja muu julkinen rahoitus. Muun julkisen rahoituksen osalta on selvitettävä:
- onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta
- mistä ja milloin rahoitusta on haettu
- kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty.
Huomaa, että kokonaiskustannusten ja -rahoituksen tulee olla yhtä suuret.
Kun haluat tallentaa täyttämäsi tiedot, valitse lomakkeen vasemmasta reunasta Tallenna. Jos haluat jatkaa hakemuksen täyttämistä seuraavalle välilehdelle, valitse Seuraava. Tällöin lomakkeen tiedot tallentuvat ja täytettäväksi aukeaa Tavoitteet-välilehti.
Tavoitteet
Koulutushankkeet
Koulutushankkeista raportoidaan koulutuspäivien lukumäärä.
Koulutuspäiväksi lasketaan 8 tuntia koulutusta osallistujaa kohden. Laskukaava: Kaikille koulutukseen osallistuneille tarjottu koulutus tunteina/8 h. Esimerkki: Koulutusta järjestetään 5 päivänä, 4 tuntia kunakin päivänä. Yhteensä siis 20 tuntia. Laskukaava: 20/8= 2,5 koulutuspäivää.
Koulutushankkeista tulee raportoida myös koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä.
Koulutukseen osallistuja lasketaan kerran hankkeen aikana. Jos sama henkilö osallistuu useamman hankkeen koulutuksiin, lasketaan hänet jokaisen hankkeen osallistujaksi. Koulutukseen osallistuneet henkilöt tulee jaotella iän ja sukupuolen mukaan. Tavoitesarakkeessa riittää, että merkitään kaikkien osallistujien määrä. Toteumaa ilmoitettaessa osallistujat jaotellaan sukupuolen ja iän mukaisesti. Osallistujalistaa voidaan hyödyntää tietojen keräämisessä.
Hankkeen aikana työllistyneiden määrä tulee myös ilmoittaa.
Työllistyneet jaotellaan sukupuolen ja iän mukaan. Hankkeen aikana työllistyneillä tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, jotka on palkattu hankkeen rahoituksella hankkeen toteuttamiseksi. Tavoitesarakkeessa riittää, että merkitään kaikkien työllistyneiden määrä. Toteumaa ilmoitettaessa työllistyneet jaotellaan sukupuolen ja iän mukaisesti.
Tiedonvälitys- ja esittelyhankkeet
Kaikki tiedonvälityshankkeet raportoivat julkaistun materiaalin määrän.
Julkaistulla materiaalilla tarkoitetaan esimerkiksi esitteitä, lehtijuttuja ja uutiskirjeitä. Materiaali voi olla joko painettu tai verkossa julkaistava. Tällä ei tarkoiteta painosmäärää. Tiedonvälityshankkeista raportoidaan tuettujen infotilaisuuksien lukumäärä. Infotilaisuuksilla tarkoitetaan tilaisuuksia, jossa kerrotaan hankkeen sisällöstä. Tähän lasketaan mukaan myös tilaisuudet, jotka eivät ole hankkeen järjestämiä, mutta joissa hanke on mukana puheenvuoron pitäjänä.
Hankkeissa, joissa on mukana esittelytoimia eli demonstraatioita, raportoidaan tuettujen esittelytilaisuuksien (demonstraatio) lukumäärä. Tällä tarkoitetaan sitä, kun demonstroidaan uutta asiaa tai uutta investointia.
Hankkeet, joissa toteuttajana tai osatoteuttajana on valtion virasto tai laitos
Hankkeista, joissa toteuttajana tai osatoteuttajana on valtion virasto tai laitos (esimerkiksi Luke, Syke, Maanmittauslaitos, GTK), tulee vuosittain eriteltynä raportoida arvio valtion viraston tai laitoksen hankkeeseen käyttämästä henkilötyövuosimäärästä (htv). Lisäksi on raportoitava vuosittainen toteutuma htv-määrästä ja kyseistä htv:tä vastaavasta palkkaukseen käytetystä euromäärästä. Valtion virastot ja laitokset on lueteltu osoitteessa https://www.valtiokonttori.fi/maaraykset-ja-ohjeet/valtion-kirjanpitoyksikot-virastot-ja-laitokset-seka-talousarvion-ulko-puolella-olevat-valtion-rahastot-1-1-2022/.
Yleishyödyllinen kehittämis- ja investointihanke
Yleishyödyllisissä kehittämis- ja investointihankkeissa raportoidaan parantuneista palveluista hyötyvän maaseutuväestön määrä (hlö).
Maaseutuväestöä ovat kaikki kaupunkien ulkopuolella asuvat henkilöt. Tähän indikaattoriin lasketaan kaikki hankkeesta potentiaalisesti hyötyvät maaseutualueen asukkaat. Esimerkiksi hankkeen toteutusalueen /-kunnan /-kylän asukasluku. Hanke, joka koskee laajakaistainfrastruktuurin rakentamista, täyttää myös tämän kohdan. Selitys-kohdassa tulee kertoa, miten hyötyvä maaseutuväestö on laskettu. Hyötyvän väestön määrä tulee arvioida realistisesti.
Kaikki yleishyödylliset kehittämis- ja investointihankkeet raportoivat tuetussa hankkeessa tehdyn talkootyön määrän. Tehty talkootyö ilmoitetaan tunneissa. Tehtyyn talkootyöhön lasketaan mukaan vain henkilöt, jotka ovat 15 vuotta tai yli. Tavoitteeseen ilmoitetaan suunnitelman mukainen talkootyötuntien määrä. Kun hanke on päättynyt, ilmoitetaan talkootyön kokonaismäärä tunteina sekä tavoitteen ylittänyt osa talkootyöstä.
Kaikki ELY-keskusten sekä Leader-ryhmien kautta rahoitetut yleishyödylliset kehittämis-ja investointihankkeet raportoivat
hankkeen aikana työllistyneiden määrän. Työllistyneet jaotellaan sukupuolen ja iän mukaan. Hankkeen aikana työllistyneillä tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, jotka on palkattu hankkeen rahoituksella hankkeen toteuttamiseksi. Tavoitesarakkeessa riittää kaikkien työllistyneiden määrä. Toteumaa ilmoitettaessa työllistyneet jaotellaan sukupuolen ja iän mukaisesti.
Jos yleishyödyllinen kehittämishanke koskee sähköisiä palveluita, tulee hankkeen raportoida tuetut verkossa toimivat palvelut. Tämä tarkoittaa rahoitetulla hankkeella kehitettyjä palveluita.
Yleishyödyllisestä investointihankkeesta, joka koskee laajakaistainfrastruktuurin rakentamista, tulee raportoida myös tuettavassa verkossa tarjottavien liittymien lukumäärä (kpl). Liittymien lukumäärä perustuu suunnitelmaan.
Hankkeet, joissa tuotetaan uusiutuvaa energiaa, tulee raportoida uusiutuvan energian tuotanto MWh/vuosi.
Tämän indikaattorin osalta raportoidaan myös lähtötason tieto.
Yhteistyö
Yhteistyöhankkeesta raportoidaan:
- hankkeessa kehitetyt uudet tuotteet tai menetelmät (kpl)
- yritysten yhteisten uusien palveluiden/tuotteiden määrä (kpl)
- hankkeen vaikutuksesta syntyneet uudet yritykset (kpl)
- hankkeessa mukana olevien yritysten määrä (kpl)
- hankkeessa mukana olleiden muiden toimijoiden lukumäärä (kpl)
Kaikki yhteistyöhankkeet raportoivat myös hankkeen aikana työllistyneiden määrän.
Työllistyneet jaotellaan sukupuolen ja iän mukaan. Hankkeen aikana työllistyneillä tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, jotka on palkattu hankkeen rahoituksella hankkeen toteuttamiseksi. Tavoitesarakkeessa riittää kaikkien työllistyneiden määrä. Toteumaa ilmoitettaessa työllistyneet jaotellaan sukupuolen ja iän mukaisesti.
Hankkeen, joka toteuttaa elintarvikkeiden lyhyitä toimitusketjuja, tulee raportoida niiden yritysten lukumäärä, jotka osallistuvat lyhyiden toimitusketjujen tai paikallisten markkinoiden kehittämiseen (kpl). Tällä tarkoitetaan yrityksiä, jotka ovat mukana hankkeen toiminnassa, jolla perustetaan tai kehitetään elintarvikkeiden lyhyitä toimitusketjuja tai paikallisia menekinedistämistoimia.
Erikseen ilmoitetaan hankkeessa mukana olevien maatilojen lukumäärä.
Leader-rahoitteiset hankkeet
Leader-ryhmien kautta tukea hakevat tai tukea saaneet hankkeet valitsevat lisäksi hankkeeseen sopivat seurantatiedot eli indikaattorit täytettäväksi.
Aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden määrä
Aktivointitilaisuuksiksi lasketaan kaikki infotilaisuudet, jotka hanke on järjestänyt tai joihin hanke on osallistunut. Tilaisuuksiin osallistuneet henkilöt ilmoitetaan sukupuolen mukaan jaoteltuina.
Ympäristöä parantavat toimet
Ympäristöä parantava toimet tarkoittavat sekä kehittämistä että investointeja, joilla on ympäristöä parantavia vaikutuksia. Kyse voi olla esimerkiksi ympäristökoulutuksesta tai maisemankunnostushankkeesta. Luku ilmoitetaan kappaleina.
Rakennetut/kunnostetut/varustetut rakennukset ja rakennelmat
Tässä ilmoitetaan hankkeella rakennetut/kunnostetut/varustetut rakennukset ja rakennelmat kappaleina.
Laaditut ja päivitetyt suunnitelmat
Laadittuihin ja päivitettyihin suunnitelmiin kuuluvat muun muassa kylä-, maisemanhoito- ja hyvinvointisuunnitelmat. Luku ilmoitetaan kappaleina.
Hankkeeseen osallistuvat organisaatiot
Tällä tarkoitetaan yhdistyksiä, järjestöjä, yrityksiä ja muita erilaisia toimijoita, jotka osallistuvat hankkeen toteuttamiseen. Luku ilmoitetaan kappaleina.
Allekirjoitus ja lähetys
Lue ohje: Allekirjoitus ja lähetys