Ruokaketjun hakuopas

Tulosta
Julkaisupäivä: 1. maaliskuuta 2024

Johdanto

Tervetuloa Ruokaviraston avaaman ruokaketjuhaun pariin. Ruokaketjun toiminnan edistämisen valtionavustus on tarkoitettu laajoille, valtakunnallisille ja yleishyödyllisille hankkeille. Hankkeen tavoitteet määräytyvät hankehaussa asetettavien painopisteiden mukaan. Toimenpiteet hankkeissa voivat olla tiedotusta, menekinedistämistä tai kehittämistä. Hankehakuun voivat osallistua erilaiset yhteisöt ja yritykset.

Laajoilla, valtakunnallisilla ja yleishyödyllisillä hankkeilla voidaan tavoittaa suuria määriä kohderyhmän edustajia. Toimenpiteiden suunnittelussa onkin hyvä kuulla myös sektorin tarpeita, joita onnistuneesti toteutetun hankkeen on tarkoitus palvella myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Hankkeen toteutuneisiin kuluihin voi saada avustusta enintään 80 % hyväksytyistä kuluista. Omarahoitusosuus voi olla rahaa tai työtä. Myös yhteishankkeiden toteuttaminen ja hankkeiden välinen yhteistyö on suositeltavaa. Hankesuunnitelmassa tulee olla mahdollisimman tarkka kuvaus toimenpiteistä. Suunnitelmissa ei kuitenkaan tule unohtaa innovatiivisuutta ja rohkeutta.

Valtionavustuksen myöntäminen perustuu komission maa- ja metsätalousalan ryhmäpoikkeusasetukseen (EU) No:702/2014. Tämän mukaan hankkeissa voivat tulla esiin eri tuotteet ja niiden menekkiä voidaan edistää ja niistä voidaan tiedottaa, mutta tuotemerkkejä, yrityksiä tai tuotteiden alkuperää ei hankkeissa saa olla esillä.

Tämä hakuohje kattaa ohjeistuksen hankkeen suunnitteluun, hankehakuun ja hankkeen toteuttamiseen. Hakuohjeeseen kannattaa tutustua huolella jo ennen hankehakemuksen laatimista. Ohje ei ole kattava selostus lainsäädännöstä eikä ole oikeudellisesti sitova. Lisätietoa hausta ja hankkeen toteuttamisesta saa Ruokavirastosta.

Hanketyypit

Tiedotushanke

Tiedotusta koskevaa tukea voivat saada ammatillista koulutusta ja taitojen hankkimista koskevat toimet sekä muu esittely- ja tiedotustoiminta. Taitojen hankkimista ovat esimerkiksi koulutukset, kurssit, työpajat ja valmennukset.

Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevia palveluja tarjoavilla yksiköillä on oltava asianmukaiset valmiudet eli pätevä henkilöstö, ja henkilöstölle on tarjottava säännöllisesti koulutusta kyseisten tehtävien hoitamiseen. Esimerkkinä hyväksyttävistä kustannuksista ovat ammattimessuille tai kuluttajamessuille osallistuminen tai viestintäkampanjan toteuttaminen. Huomioitavaa on, että palkkakulut messuilla eivät ole avustuskelpoisia.

Tilaisuuksien järjestämisestä ja niihin osallistumisesta huomioidaan vain osallistumismaksut, matkakustannukset, julkaisujen kustannukset, näyttelytilojen vuokra ja niiden pystytys- ja purkamiskustannukset sekä kilpailujen palkinnot, joiden arvo on enintään 1000 euroa palkintoa ja voittajaa kohti. Kohderyhmän osallistumismaksuja, matka- ja majoituskuluja ei korvata.

Tiedotushankkeissa on huomioitava, että kaikilla kyseisen alueen yrityksillä on oltava mahdollisuus saada tätä tukea objektiivisesti määriteltyjen edellytysten perusteella.

Tietämyksen siirto-, tiedotus- ja koulutushankkeissa hyväksyttäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi:

  • Esittelytoiminta
  • Tiedotustoimet
  • Koulutukset, kurssit, työpajat ja valmennus

Kehittämishanke

Avustettavan kehittämishankkeen on oltava kyseisen maatalousalan tai maatalouden osa-alan kaikkien yritysten edun mukainen ja tulosten on oltava kaikille osapuolille vapaasti saatavilla. Kehittämishankkeen tuotoksena voi syntyä esimerkiksi selvitys, joka hyödyttää koko alaa.

Kehittämishankkeissa hyväksyttäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi:

  • Selvitykset
  • Alaa hyödyttävien innovatiivisten käytäntöjen, toimintamallien ja ratkaisujen kehittäminen

Menekinedistämishanke

Menekinedistämisen tarkoituksena on tiedottaa suurelle yleisölle maataloustuotteiden ominaispiirteistä esimerkiksi järjestämällä kilpailuja, osallistumalla messuille tai tiedotus- ja suhdetoimintaan, jakamalla tieteellistä tietoa tai julkaisemalla asiatietoja. Menekinedistämiskampanjoilla voidaan kannustaa talouden toimijoita tai kuluttajia ostamaan kyseistä tuotetta. Avustuskelpoisia ovat esimerkiksi  suoraan kuluttajalle jaetut julkaisut. 

Menekinedistämiskampanjoita voidaan toteuttaa esimerkiksi televisiossa ja radiossa. Kampanjat voivat sisältää julisteita ja lehtimainontaa. Menekinedistämistoimet koostuvat kuvista ja teksteistä, jotka liittyvät kulloinkin kyseessä oleviin maataloustuotteisiin ja niiden yleisiin ominaisuuksiin. Menekinedistämisaineistossa ei saa viitata tuotteiden alkuperään tai tiettyyn yritykseen/tuottajaan tai tietyn yrityksen tuotteisiin.

Menekinedistämishankkeissa hyväksyttäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi:

  • Kilpailujen, messujen ja näyttelyiden järjestäminen ja niihin osallistuminen (ei messujen palkkakulut)
  • Julkaisut, joiden tarkoituksena on lisätä suuren yleisön tietoisuutta maataloustuotteista.
  • Mainonta eri medioissa
  • Some-kampanjat
  • Esitteet

Hankkeiden laajuus ja valtakunnallisuus

Avustettavan hankkeen on oltava vaikutuksiltaan laaja ja valtakunnallinen. Avustettavassa hankkeessa voidaan toteuttaa sekä tietämyksen siirtoa ja tiedotusta, menekinedistämistä ja/tai kehittämistyötä. Hankkeen toimenpiteet tulee toteuttaa valtakunnallisesti ja hankkeen tuloksien hyödyntäminen tulee olla selkeästi valtakunnallista. Hankkeesta saatavan hyödyn tulee kohdistua kaikkiin siitä kiinnostuneisiin tahoihin, joten jäsenyys avustuksensaajana toimivassa yhteisössä ei saa olla edellytyksenä hankkeeseen liittyvien palvelujen saamiselle.

Hankkeen valmistelu

Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Hank­keen ta­voit­teet perustuvat haku­ilmoituksessa mainittuihin  painopisteisiin. Han­ke­toi­men­pi­tei­den on hyvä olla mah­dol­li­sim­man konk­reet­ti­sia ja tavoitteiden mi­tat­ta­via, jotta toi­men­pi­teen kus­tan­nus­te­hok­kuut­ta ja sitä, onko toi­men­pi­det­tä tar­vet­ta ra­hoit­taa, voi­daan ar­vi­oi­da. Haku­lo­mak­keen liit­tees­sä 3 hakija esittelee hank­keen toi­men­pi­teet. Toi­men­pi­tei­den ta­voit­tei­ta ja pe­rus­te­lu­ja toi­men­pi­tei­den va­lin­nal­le voi esit­tää tar­kem­min han­ke­suun­ni­tel­mas­sa.

Hyväksyttävät kustannukset

Hy­väk­syt­tä­viä kus­tan­nuk­sia ovat hankkeen toteuttamiseen liittyvät palk­ka­ku­lut, palk­ki­ot, osto­pal­ve­lut sekä yleis­hal­lin­non ku­lut. Muut hank­keel­le ja­et­ta­vat kus­tan­nuk­set voi­daan hy­väk­syä vain sil­tä osin kuin ne koh­den­ne­taan hank­keen to­teut­ta­mi­seen.

Kus­tan­nus­ten kor­vat­ta­vuu­des­sa on huo­mi­oi­ta­va:

  • Tar­peel­li­suus
  • Koh­tuul­li­suus
  • Ai­heut­ta­mis­peri­aate
  • Tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suus­peri­aate
  • Mo­nin­ker­tai­suu­den kiel­to

Ei hy­väk­syt­tä­viä kus­tan­nuk­sia ovat muun muassa:

  • Va­paa­eh­toi­set hen­ki­lös­tö­sivu­ku­lut
  • ALV, jos ha­ki­ja voi vä­hen­tää sen ve­ro­tuk­ses­sa.
  • Hen­ki­lös­tö­kou­lu­tus, joka liit­tyy ha­ki­jan nor­maa­liin toi­min­taan.
  • Hen­ki­lös­tön uu­teen työ­hön val­men­tau­tu­mi­seen liit­ty­vät kou­lu­tuk­set
  • En­nen avus­tus­pää­tös­tä syn­ty­neet ku­lut
  • Ku­lut, joi­ta ei ole il­moi­tet­tu han­ke­pää­tök­ses­sä
  • Flat rate

Palk­kaus- ja palk­ki­o­kus­tan­nuk­sis­ta ei hy­väk­sy­tä mää­rää, joka ylit­tää alal­la mak­set­ta­vien palk­ko­jen ja palk­ki­oi­den ta­son.

Avus­tuk­ses­ta voi­daan kat­taa avus­tus­kel­pois­ten toi­men­pi­tei­den to­teut­ta­mi­ses­ta ai­heu­tu­neet tar­peel­li­set ja koh­tuul­li­set kus­tan­nuk­set. Koh­tuul­li­suut­ta ar­vi­oi­ta­es­sa pi­de­tään ar­vi­oin­ti­pe­rus­tee­na toi­mi­alan kes­ki­mää­räis­tä kus­tan­nus­ta­soa. Avus­tuk­sen­saa­jan on pyy­det­tä­vä tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sel­la ta­val­la tar­jouk­sia si­ten, että kus­tan­nus­ten hy­väk­syt­tä­vä taso paik­ka­kun­nal­la tai alu­eel­la voi­daan luo­tet­ta­vas­ti to­de­ta.

Kus­tan­nuk­set ja­o­tel­laan vä­lit­tö­miin ja yleis­kus­tan­nuk­siin. Kus­tan­nus­ten kor­vat­ta­vuu­des­sa läh­tö­koh­ta­na on, että sekä vä­lit­tö­mien että yleis­kus­tan­nus­ten on lii­tyt­tä­vä suo­raan hank­kee­seen (ai­heut­ta­mis­peri­aate).

Kus­tan­nus­ten on myös ol­ta­va hank­keen to­teut­ta­mi­sen kan­nal­ta tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sia (tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suus­peri­aate). Ha­ki­jan vä­lit­tö­miin kus­tan­nuk­siin esit­tä­miä kus­tan­nuk­sia ei voi esit­tää kor­vat­ta­vak­si myös yleis­kus­tan­nuk­si­na (mo­nin­ker­tai­suu­den kiel­to).

Kus­tan­nuk­set on li­säk­si voi­ta­va to­de­ta kir­jan­pi­dos­ta (to­dis­ta­mis­vel­voi­te). Ha­ki­jan on sel­vi­tet­tä­vä kus­tan­nus­ten koh­den­ta­mi­ses­sa käy­te­tyn osuu­den las­ken­ta­pe­rus­teet, esi­mer­kik­si te­hol­li­sen työ­ajan seu­ran­taan pe­rus­tu­val­la tun­ti­kir­jan­pi­dol­la.

Hy­väk­syt­tä­viä kus­tan­nuk­sia ei­vät ole va­paa­eh­toi­set hen­ki­lös­tö­sivu­kus­tan­nuk­set, joi­ta ovat esi­mer­kik­si työterveyskulut, lisä­e­lä­ke­va­kuu­tus­mak­sut, hen­ki­lö­koh­tai­set jä­sen­mak­sut, lou­nas­se­te­lit ja muut ruo­kai­lu­e­tuu­det, hen­ki­lö­kun­ta­ti­lai­suuk­sis­ta ai­heu­tu­vat kus­tan­nuk­set.

Myös­kään hen­ki­lös­tön uu­teen työ­hön val­men­tau­tu­mi­seen liit­ty­vät kou­lu­tus­kus­tan­nuk­set, ku­ten kie­li­kou­lu­tus ei­vät ole hy­väk­syt­tä­viä kus­tan­nuk­sia, eikä hen­ki­lös­tö­kou­lu­tus, joka liit­tyy ha­ki­jan nor­maa­lin toi­min­taan.

Hy­väk­syt­tä­viä kus­tan­nuk­sia ei­vät myös­kään ole edus­tus­me­not ei­vät­kä edun­val­von­nas­ta ai­heu­tu­vat kus­tan­nuk­set. Myös­kään ra­hoi­tus­ku­lu­ja ja kus­tan­nuk­sia, jot­ka ai­heu­tu­vat avus­tuk­sen­saa­jan ta­van­o­mai­seen lii­ke­toi­min­taan kuu­lu­vas­ta toi­min­nas­ta ei hy­väk­sy­tä.

Ar­von­lisä­vero tu­lee si­säl­lyt­tää hank­keen ta­lous­ar­vi­oon sil­loin, kun ha­ki­ja ei ole ar­von­lisä­vero­vel­vol­li­nen.

Toi­meen liit­ty­vä ar­von­lisä­vero on avus­tus­kel­pois­ta, jos avus­tuk­sen­saa­ja ei voi vä­hen­tää sitä. Täl­löin ar­von­lisä­vero tu­lee si­säl­lyt­tää han­ke­ha­ke­muk­ses­sa esi­tet­tyi­hin ku­lui­hin. Täl­tä osin avus­tuk­sen­saa­jan on esi­tet­tä­vä ve­rot­ta­jal­ta saa­tu to­dis­tus tai toi­mi­tet­ta­va muu luo­tet­ta­va sel­vi­tys sii­tä, ett­ei ky­sei­seen toi­min­taan liit­ty­viä kus­tan­nuk­sia voi­da vä­hen­tää avus­tuk­sen saa­jan toi­min­nas­sa.

En­nen avus­tus­pää­tök­ses­sä il­moi­tet­tu­na hank­keen al­ka­mis­ajan­koh­ta­na syn­ty­nei­tä ku­lu­ja ei kor­va­ta. Ku­lu­ja, joi­ta ei ole hy­väk­syt­ty avus­tus­pää­tök­ses­sä, ei kor­va­ta.

Huomioithan, että hankkeen tilintarkastuksesta aiheutuvat kulut ovat myös avustuskelpoisia ja ne voi sisällyttää hankkeen talousarvioon.

Kululajit

Hank­keen bud­jet­ti ja­e­taan palk­ka­ku­lui­hin, palk­ki­oi­hin, mat­ka­ku­lui­hin, osto­pal­ve­lui­hin, mui­hin kus­tan­nuk­siin ja yleis­kus­tan­nuk­siin.

Palk­ka­kus­tan­nuk­siin si­säl­ty­vät hank­kee­seen pal­kat­ta­vien hen­ki­löi­den palk­ka­ku­lut laki­sää­tei­si­ne sivu­ku­lui­neen. Palk­ka­ku­lui­hin lu­e­taan mu­kaan hank­keen ai­ka­na ker­ty­nyt loma­raha, loma­palk­ka ja loma­kor­vaus. Han­ke­työn­te­ki­jöi­den ni­mik­keet on mai­nit­ta­va jo ha­ke­mus­lo­mak­kees­sa.

Palk­ki­ol­la ta­rkoi­te­taan ker­ta­luon­tei­ses­ta työ­suo­ri­tuk­ses­ta mak­set­tua kor­vaus­ta ja sii­hen on si­säl­ly­tet­tä­vä laki­sää­tei­set sivu­ku­lut. Palk­ki­oi­ta voi­daan mak­saa esi­mer­kik­si oh­jaus­ryh­män ko­kouk­siin osal­lis­tu­mi­ses­ta, mi­kä­li se on huo­mi­oi­tu han­ke­suun­ni­tel­mas­sa. Jos oh­jaus­ryh­män jä­se­nyys kuu­luu vi­ran­o­mai­sen vi­ran­hoi­toon, osal­lis­tu­mis­kus­tan­nuk­set ei­vät voi olla hank­keen kus­tan­nuk­sia.

Osto­pal­ve­luil­la tar­koi­te­taan ulko­puo­lisilta yri­tyk­sil­tä tai asi­an­tun­ti­joil­ta os­tet­tu­ja pal­ve­lu­ja. Ostopalveluissa tulee noudattaa hankintalakia 1397/2016. Kaikista yli 12 000 euroa ylittävistä hankinnoista tulee pyytää vähintään kolme tarjousta. Myös alle 12 000 euron arvoisista hankinnoista on syytä pyytää tarjouksia, jos kulujen kohtuullisuudesta ei ole varmuutta.

Hy­väk­syt­tä­viä ovat han­ke­suun­ni­tel­man mu­kai­sis­ta mat­kois­ta ai­heu­tu­vat koti- ja ulko­maan mat­ka- ja ma­joi­tus­ku­lut sekä päi­vä­ra­hat. Mat­kus­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set hy­väk­sy­tään val­ti­on mat­kus­tus­sään­nön mu­kai­ses­ti. Katso koh­ta 4.4 mat­kus­ta­mi­nen.

Mui­ta kus­tan­nuk­sia ovat esi­mer­kik­si pos­ti- ja pu­he­lin­ku­lut, pien­han­kin­nat ku­ten mat­ka­pu­he­lin, toi­mis­to­tar­vik­keet ja ko­kous­ten tai mui­den vas­taa­vien ti­lai­suuk­sien tar­joi­lu­ku­lut. Jos muut kus­tan­nuk­set koh­dis­tu­vat koko hank­keel­le, ei nii­tä tule esit­tää erik­seen toi­men­pide­koh­tai­ses­ti ta­lous­ar­vi­o­lo­mak­keel­la.

Yleis­kus­tan­nuk­set mak­se­taan to­teu­tu­nei­den ku­lu­jen mu­kaan. Yleis­kus­tan­nuk­set on eri­tel­tä­vä han­ke­ha­ke­mus­lo­mak­keel­la. Nii­tä ei kui­ten­kaan tar­vit­se koh­den­taa eri toi­men­pi­teil­le.

Hankkeen toteuttajat ja ostopalvelut

Avus­tus­ta myön­ne­tään hank­keen to­teut­ta­jal­le eli yh­dis­tyk­sel­le, yri­tyk­sel­le tai muul­le yh­tei­söl­le. Tätä valtionavustusta ei kuitenkaan myönnetä valtionhallinnon omille toimijoille. To­teut­ta­ja voi itse to­teut­taa kaik­ki hank­keen toi­men­pi­teet. Toi­men­pi­teis­tä riip­pu­en on toi­si­naan tar­peen siir­tää avus­tus­ta edel­leen ja käyt­tää  siir­ron­saa­jia. Esi­mer­kik­si kes­kus­jär­jes­tön to­teut­ta­es­sa han­ket­ta, voi avus­tus­ta olla toi­men­pi­tei­den te­hok­kaan to­teut­ta­mi­sen vuok­si jär­ke­vää siir­tää edel­leen jä­sen- tai ala­jär­jes­töil­le. Nämä siir­ron­saa­jat tu­lee mai­ni­ta jo han­ke­ha­ke­muk­ses­sa. On myös mah­dol­lis­ta, että val­ti­on­a­vus­tus­pää­tök­ses­sä ha­ki­jal­ta edel­ly­te­tään siir­ron­saa­jien käyt­töä toi­men­pi­tei­den to­teut­ta­mi­ses­sa.  Val­ti­on­a­vus­tuk­sen siir­ron­saa­jil­la on sa­mat vel­vol­li­suu­det kuin val­ti­on­a­vus­tuk­sen saa­jil­la.

Toi­men­pi­tei­tä voi olla tar­peen ja jär­ke­vää to­teut­taa myös osto­pal­ve­lu­na. Han­kin­nois­sa joi­den en­na­koi­tu arvo il­man ar­von­lisä­ve­roa on enem­män kuin 60 000 eu­roa, on nou­da­tet­ta­va jul­ki­sis­ta han­kin­nois­ta ja käyt­tö­oi­keus­so­pi­muk­sis­ta (1397/2016) an­net­tua la­kia. Han­kin­taa ei saa ja­kaa eriin, osit­taa tai las­kea poik­keuk­sel­li­sin me­ne­tel­min ky­sei­sen lain sään­nös­ten so­vel­ta­mi­sen vält­tä­mi­sek­si. Han­kin­ta­oh­jei­ta voi ky­syä li­sää han­kin­nat.fi –pal­ve­lus­ta.  Jos avus­tuk­sel­la on teh­ty han­kin­ta­lain kyn­nys­ar­von ylit­tä­vä han­kin­ta, tu­lee han­kin­ta olla to­teu­tet­tu ko­ko­nai­suu­des­saan han­kin­ta­lain mu­kai­ses­ti, jot­ta se voi­daan kat­soa avus­tus­kel­poi­sek­si.

Hankkeissa, joissa on useita eri siirronsaajia, tulee kuitenkin olla yksi yh­tei­nen bud­jet­ti. Hank­keen vas­tuu­taho on nimettävä ha­ke­muk­ses­sa. Oh­jaus­ryh­mä on suositeltavaa muo­dos­taa eri­tyi­ses­ti hank­keis­sa, jois­sa on usei­ta siir­ron­saa­jia. .

Hankkeen rahoitus

Hank­kee­seen voi saa­da avus­tus­ta enin­tään 80 % to­teu­tu­neis­ta hy­väk­syt­tä­vis­tä ku­luis­ta. Hy­väk­sy­tyt ku­lut tu­lee to­den­taa kir­jan­pi­dolla tai työ­aika­kir­jan­pi­dolla. Oma­ra­hoi­tus tu­lee olla ra­haa tai työ­aika­kir­jan­pi­dol­la to­det­ta­vaa työ­tä. Jos oma­ra­hoi­tuk­sen saa­mi­nen on vie­lä hakuvaiheessa epä­var­maa, tu­lee oma­ra­hoi­tus­o­suus sel­vit­tää Ruokavirastolle en­nen hank­keen al­ka­mis­ta. Tar­vit­ta­es­sa oma­ra­hoi­tus­o­suu­des­ta voi mah­dol­li­sen oma­ra­hoi­tus­o­suu­den ra­hoit­ta­jan kans­sa teh­dä aie­so­pi­muk­sen ja liit­tää se ha­ku­lo­mak­keen liit­teek­si.

Työ­aika­kir­jan­pi­dot hy­väk­sy­tään vain niil­tä työn­te­ki­jöil­tä, joi­den ni­mik­keet on mai­nit­tu hy­väk­sy­tys­sä han­ke­ha­ke­muk­ses­sa. Työ­aika­kir­jan­pi­toon tu­lee käyt­tää Ruokaviraston omaa lo­ma­ket­ta tai kaik­ki vas­taa­vat tie­dot si­säl­tä­vää ha­ki­jan omaa kirjanpitoa. Lo­mak­kees­sa tu­lee löy­tyä hank­keen nimi, teh­tä­vä­ni­mi­ke, työ­päi­vät, teh­dyt työ­tun­nit ja teh­ty teh­tä­vä, tun­nit yh­teen­sä kyseessä olevana ajan­jak­so­na, mak­set­tu palk­ka ja sivu­ku­lut, työn­te­ki­jän ja esi­mie­hen nimi ja alle­kir­joi­tus. Työ­aika­kir­jan­pi­dois­ta tu­lee han­ke­vuo­den päät­ty­es­sä täyt­tää myös yh­teen­veto­lo­ma­ke.

Oma­ra­hoi­tus­o­suu­dek­si ei las­ke­ta sel­lais­ta työ­tä joka on teh­ty esi­mer­kik­si osal­lis­tu­mal­la hank­keen kou­lu­tus­ti­lai­suuk­siin. Oma­ra­hoi­tus­o­suu­dek­si ei las­ke­ta hank­kees­ta saa­tu­ja tuot­to­ja tai voit­to­ja, vaan ne vä­hen­ne­tään suo­raan mak­set­ta­vas­ta avus­tuk­ses­ta.  Oma­ra­hoi­tus­o­suu­dek­si ei myöskään kat­so­ta las­ken­nal­li­sia (”in na­tu­ra”) ku­lu­ja.

Tal­koo­työl­lä voi suo­rit­taa osan oma­ra­hoi­tus­o­suu­des­ta. Myös tal­koo­työs­tä tu­lee pi­tää työ­päi­vä­kir­jaa. Tal­koo­työ­tun­nin arvo on 15 €/h. Ku­vaus teh­tä­väs­tä tal­koo­työs­tä, koko­nais­tun­ti­mää­rä ja tal­koo­työn te­ki­jät tu­lee kir­ja­ta jo ha­ke­mus­lo­mak­kee­seen.

Haku ja päätös

Hakemuksen jättäminen

Ha­ki­jan muis­ti­lis­ta ha­ke­mus­ta jä­tet­tä­es­sä

  • Hakulo­ma­ke skan­nat­tu­na ja alle­kir­joi­tuk­sel­la va­rus­tet­tu­na
  • Lii­te 1 Han­ke­suun­ni­tel­ma, jon­ka tu­lee si­säl­tää
    • Pe­rus­te­lut toi­men­pi­tei­den va­lin­nal­le
    • Vies­tin­tä­suun­ni­tel­ma
    • Seu­ran­ta ja mit­ta­rit
  • Lii­te 2 Ta­lous­ar­vi­o­lo­ma­ke
  • Lii­te 3 Toi­men­pi­tei­den ku­vaus
  • Lii­te 4 Mat­kat
  • Lii­te 5 Tii­vis­tel­mä, jonka tulee sisältää:
    • Ta­voit­teet, nii­den to­teut­ta­mi­sen seu­ran­ta­tapa ja käy­tet­tä­vät mit­ta­rit
    • Toteuttamistapa, kohderyhmä ja aikataulu
    • Tulosten julkaisu- ja hyödyntämissuunnitelma
    • Hank­keen tul­les­sa hy­väk­sy­tyk­si tii­vis­tel­mä jul­kais­taan Ruokaviraston net­ti­si­vuil­la. 
  • Lii­te 6 Ha­ki­jan toi­min­ta­suun­ni­tel­ma ja vah­vis­tet­tu ta­lous­ar­vio sil­le vuo­del­le, jol­le avus­tus­ta ha­e­taan
  • Re­kis­te­röi­ty­mis­lo­ma­ke, jos et ole ai­em­min saa­nut ruo­ka­ket­jun toi­min­nan edis­tä­mi­sen val­ti­on­a­vus­tus­ta.
  • Jätä ha­ke­mus osoit­tee­seen kir­jaa­mo@ruokavirasto.fi vii­meis­tään haku­il­moi­tuk­ses­sa mai­nit­tu­na ai­ka­na.  Mai­nit­se vies­tis­sä ”han­ke­ha­ke­mus ruo­ka­ket­jun toi­min­nan edis­tä­mi­sek­si”, hank­keen nimi ja ha­ki­ja­taho.

Hakulomakkeen täyttäminen

Haku­lo­ma­ke tu­lee täyt­tää huo­lel­lisesti. Ha­et­ta­es­sa tu­lee käyt­tää Ruoka­vi­ras­ton hy­väk­sy­mää haku­loma­lo­ma­ket­ta ja liittää siihen liitteet 1—6 sekä mahdolliset muut liitteet. Hakulomakkeen ja liitteet 2—4 löydät Ruokaviraston nettisivuilta. Hankesuunnitelmaan ja tiivistelmään ei ole valmista pohjaa.

Kaik­ki hank­keen ku­lut tu­lee esit­tää liit­tees­sä 2 (ta­lous­ar­vi­o­lo­ma­ke), toi­men­pi­teet liit­tees­sä 3 ja mat­kat liit­tees­sä 4. Jos toi­men­pi­teet, mat­kat, palk­ka­ku­lut tai palk­ki­ot on esi­tet­ty ai­no­as­taan han­ke­suun­ni­tel­mas­sa, eikä nii­tä ole mer­kit­ty haku­lo­mak­kee­seen tai sen liit­tei­siin 2—4, ei ku­lu­ja voi­da hy­väk­syä. Han­ke­suun­ni­tel­mas­sa voit taus­toit­taa ja pe­rus­tel­la tar­kem­min hank­kee­seen va­lit­tu­ja toi­men­pi­tei­tä ja tar­vet­ta hank­keessa tehtäville mat­koil­le.

Lomakkeen kohtaan 1. tulee hankkeen nimi. Katso.hankkeen nimestä lisää kohdasta 4.1 Hankeviestintä.

Kohtaan 2. hakijan tiedot. Hankkeen yhteyshenkilö vastaa hankkeen toteutuksesta käytännön tasolla. Hankkeen vastuuhenkilö vastaa hankkeesta hallinnollisesti ja hänellä tulee olla myös nimenkirjoitusoikeus edustamassaan organisaatiossa. Yhteyshenkilö ja vastuuhenkilö voivat olla myös sama henkilö.

Ruokavirasto käsittelee henkilötietoja pääasiallisesti sille kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi ja lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi. Ruokaviraston rekisterien pitäminen perustuu laissa säädettyihin tehtäviin (maksajavirasto- sekä muut tuki- ja rahoitustehtävät, valvonta- ja riskiarviointitehtävät sekä tutkimus- ja vertailulaboratoriotoiminnan tehtävät). Rekistereissä olevia henkilötietoja käsitellään näihin tehtäviin liittyen. Lisätietoja Ruokaviraston verkkosivuilla: www.ruokavirasto.fi->Tietoa meistä->Asiointi->Tietosuoja.

Kohta 3. Täytetään hankkeen alkamis- ja päättymispäivät ja hankkeen toteutustapa (tiedotus-, menekki- ja/tai kehittämistoimenpiteet). Katso hakuilmoituksesta alkamis- ja päättymispäiviä koskevat rajoitukset.  Alkamis- ja päättymisajankohta ei tarvitse olla olla vuoden ensimmäinen tai viimeinen päivä. Maksuperusteisen kirjanpidon vuoksi on kuitenkin suositeltavaa, että hanke päättyy aina kuukauden lopussa. Hanke voi koskea tietämyksen siirtoa, tiedotusta, menekinedistämistä tai kehittämistä, tai joitakin näiden yhdistelmiä. Hankkeen toimenpiteet määrittelevät sen, millaisesta hankkeesta on kyse. Lisätietoja eri toimenpiteistä löydät luvusta 1.

Kohta 4. Hankkeen painopisteeksi voi valita yhden tai useamman painopisteen. Useamman painopisteen valinta ei välttämättä tarkoita, että hanke saa todennäköisemmin rahoitusta.  Lisätietoja painopisteistä löydät hakua koskevasta tiedotteesta.

Kohta 5. Hankkeen rahoitus. Hankkeen kokonaisbudjetti tehdään 1—3-vuotiseksi. Hakua koskevassa tiedotteessa ilmoitetaan hankkeiden keston enimmäisaika. Hankkeen ei tarvitse olla kestoltaan tasan yhtä, kahta tai kolmea vuotta. Kesto määrittyy sen mukaan mitä hankkeen toimenpiteiden toteuttamiseksi tarvitaan. Monivuotisissa hankkeissa toimenpiteiden tulee edetä johdonmukaisesti vuodesta toiseen. Useampana hankevuotena toistuvia toimenpiteitä ei rahoiteta.

Omarahoitus tulee olla vähintään 20% hankkeen budjetista. Omarahoitusosuus voidaan jakaa hakijan omaan rahaan, hakijan omaan työhön ja muiden rahoittajien rahaan tai työhön.

Hakijan tulee itse rahoittaa täysimääräisesti kaikki yli budjetin menevät kustannukset. Jos hankkeen omarahoitusosuus on enemmän kuin 20%, tulee hankehakemuksen mukainen omarahoitusosuus pysyä myös siinä tapauksessa, jos budjetti ylittyy. Jos hakija on jostain syystä saanut kerättyä omarahoitusta enemmän, maksetaan avustusta siten, että omarahoitusosuus ja avustus yhteensä eivät ylitä budjetin mukaisia hyväksyttyjä kuluja.

Kohta 6. Palkkaerittely ja hankkeen vaatima työpanos

Tähän kohtaan selvitetään palkattavan henkilön tehtävänimike, työpanos (htkk) koko hankkeelle, kuukausipalkka ja sivukulut. Kaikkien hankkeen työtekijöiden tulee pitää työaikakirjanpitoa.

Kohta 7. Arvonlisäveron avustuskelpoisuus

Hakijan tulee täyttää kohta sen mukaan, voiko se vähentää hankkeen kuluja verotuksessa vai ei. Jos kuluja ei voi vähentää, tulee esittää verottajalta saatu todistus tai toimitettava muu luotettava selvitys siitä, ettei toimija voi vähentää kyseiseen toimintaan liittyviä kustannuksia verotuksessaan. Tällöin hakija voi sisällyttää budjettiin myös arvonlisäveron osuuden. Muussa tapauksessa budjetissa esitetyt kulut ja syntyneet kustannukset tulee esittää arvonlisäverottomina.

Kohta 8. Avustuksen siirto

Avustuksen siirronsaajien nimet, yhteystiedot ja vastuuhenkilöt tulee esittää tässä kohtaa.

Kohta 9. Tiedot vastaavanlaisiin hankkeisiin myönnetyistä julkisista avustuksista

Täytä tähän kaikki viimeisen kolmen vuoden aikana organisaation samankaltaisiin hankkeisiin tai toimenpiteisiin saadut julkiset avustukset ja tuet. Kirjoita kohtaan hankkeen tai toimenpiteen nimi, rahoittaja, rahoituksen määrä ja vuosi.

10. Hakemuksen liitteet

Liite 1 Hankesuunnitelma

Hankesuunnitelmaan ei ole käytössä valmista pohjaa. Sen tulee kuitenkin sisältää muun muassa perustelut toimenpiteiden valinnalle, viestintäsuunnitelma, selostus hankkeen seurannasta ja siinä käytettävistä mittareista.

Liite 2 Talousarviolomake

Talousarviolomakkeen täytöstä löydät lisää kohdasta 2.3 kululajit. Taulukko yksi täytetään samalla tapaa kuin hakulomakkeen kohta 5. Lisäksi taulukkoon tulee jakaa hankkeen kulut tiedottamiseen, tiedonvälitykseen, menekinedistämiseen ja kehittämiseen (arvio). Täytä hakuvaiheessa vain suunnitelmia koskevat sarakkeet. Samaa budjettilomaketta käytetään aina, jos budjettia muutetaan, jolloin muutokset merkitään punaisella. Hankevuoden päättyessä lomakkeeseen täytetään toteutunut budjetti.

Merkitse taulukkoon 2 koko hankkeen kulut yhteensä suunnitelmien kohdalle.

Taulukko 3: Erottele jokaisen toimenpiteen kulut. Tarkenna myös mistä palkkakuluista (nimike), palkkioista (nimike tai henkilö, jos tiedossa) tai ostopalveluista (mitä hankitaan) on kyse. Tarkenna myös muut kustannukset lomakkeelle. Jos kyse on koko hankkeen kustannuksista, ei siinä tapauksessa tarvitse jyvittää kustannuksia erikseen toimenpiteille (esimerkiksi yleis-, kirjanpito- ja tietoliikennekulujen kohdalla).

Liite 3 Toimenpiteiden kuvaus

Kuvaa tälle lomakkeelle kaikki hankkeen toimenpiteet.

Toimenpiteitä voivat olla vaikkapa tapahtuma, koulutus tai kokonaisuus pieniä yhteensopivia toimenpiteitä, esimerkiksi somemarkkinointitoimenpiteet. Hakija voi jakaa toimenpiteet hankkeen kokonaisuuden kannalta luontevimmalla tavalla. Toimenpidekokonaisuuksien tarkempi budjetointi tehdään erillisellä budjettilomakkeella.

Toimenpiteiden kuluista tulee antaa mahdollisimman tarkka arvio. Lomakkeeseen on hyvä laittaa mahdollisimman tarkka kuvaus toteuttamistavasta ja mainita kohderyhmä. Jos toimenpiteen toteuttaa siirronsaaja, tulee lomakkeella mainita, mikä siirronsaaja on kyseessä. Toteuttamisajankohdan tarkkuus riippuu toimenpiteen tyypistä. Esimerkiksi messujen kohdalla tarkka päivämääräkin saattaa olla jo tiedossa. Joissakin kehittämistoimenpiteissä voi puolestaan olla kyse useammista kuukausista. Toisinaan toimenpiteen toteuttaminen saattaa olla riippuvaista sääolosuhteista, tällöin tarkkuudeksi riittää esimerkiksi kevät 2024.

Toimenpiteiden kohderyhmä tulee kuvata mahdollisimman tarkoin. Kohderyhmänä ei voi olla yksittäinen henkilö, yritys tai esimerkiksi tietyn yrityksen kanssa yhteistyösopimuksen tehneet tuottajat. Hankkeiden tilaisuudet tulee olla kaikille avoimia.

Liite 4 Matkat

Tähän merkitään kaikki matkat, joihin osallistutaan ja joista syntyy hankkeelle kuluja. Jos matkakohde ei ole vielä tarkentunut, sen voi täydentää lomakkeelle myös hankkeen aikana. Peruste matkalle kuitenkin on oltava, muutoin matkakulut eivät ole hyväksyttäviä. Matkustajien kohdalle riittää nimikkeet ja matkustajien määrä. Jos matkustustapa tulee olemaan muu kuin julkinen, mainitaan se tässä.  Viitataan toimenpiteeseen tai useaan toimenpiteeseen, joihin matka liittyy. Käytä samaa toimenpidenumeroa kuin liitteessä 3 (toimenpiteiden kuvaus). Jos matkustusajankohta ei ole vielä tarkkaan tiedossa voi sen merkitä noin kuukauden tarkkuudella.

Liite 5 Tiivistelmä

Hankesuunnitelman tiivistelmässä tulee tulla esiin tavoitteet, seurantatapa ja käytettävät mittarit, hankkeen toteuttamistapa, kohderyhmä ja aikataulut sekä tulosten julkaisu ja hyödyntämissuunnitelma. Hanketiivistelmä voi olla pituudelta noin yksi A4. Muista, että myönteisen rahoituspäätöksen saadessaan hankkeen tiivistelmä julkaistaan Ruokaviraston nettisivuilla.

Liite 6 Hakijan toimintasuunnitelma ja vahvistettu talousarvio sille vuodelle, jolle avustusta haetaan

Hakija voi lisätä edellä mainittujen pakollisten liitteiden lisäksi vielä tarpeen mukaan muitakin liitteitä. Lisäliitteet on myös hyvä nimetä ja numeroida.

Hankepäätös

Hakija saa hankkeen käsittelyn jälkeen Ruokavirastosta hankepäätöksen. Hankepäätöksessä hankesuunnitelma on voitu hyväksyä kokonaan tai osittain. Jos hankesuunnitelma on hyväksytty osittain, tulee hakijan toimittaa Ruokavirastoon hankepäätöksen mukaisesti tarvittaessa uusi hankesuunnitelma ja/tai hakemuksen muita liitteitä päätöksessä esitettyyn määräaikaan mennessä, ellei niitä ole toimitettu jo ennen päätöstä.

Hankepäätökseen on saatettu lisätä hankekohtaisia valtionavustuksen käyttämistä koskevia ehtoja ja rajoituksia, joiden noudattaminen on avustuksen maksamisen ehtona. 

Hankkeen toteuttaminen

Hankeviestintä

Hank­keil­ta odo­te­taan avoi­muut­ta sekä tie­dot­ta­mis­ta hank­kei­den ta­pah­tu­mis­ta ja tu­lok­sis­ta. Han­ke­suun­ni­tel­maan si­säl­ly­te­tään vies­tin­tä­suun­ni­tel­ma sekä suun­ni­tel­ma somevies­tin­näs­tä. Ver­kos­toi­tu­mi­nen ja yh­teis­työ mui­den toi­mi­joi­den kans­sa on suo­si­tel­ta­vaa.

Hank­kees­ta tie­do­te­taan si­säi­ses­ti niil­le ta­hoil­le, joi­ta asia kos­kee, ja jot­ka voi­vat saa­da hank­kees­ta hyö­tyä. Ul­koi­sen tie­dot­ta­mi­sen ta­voit­tee­na on ker­toa sii­tä, mitä hank­kees­sa ta­pah­tuu. Tie­dot­ta­mi­nen tuo hank­keel­le nä­ky­vyyt­tä ja vai­kut­ta­vuut­ta.

Hank­kei­den ra­hoit­ta­jan eli maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri­ön logo tu­lee nä­kyä han­ke­ma­te­ri­aa­leis­sa. MMM:n graa­fi­nen oh­jeis­tus löy­tyy osoit­tees­ta: http://mmm.fi/mi­nis­te­rio/yh­tei­so­tun­nus. Lo­go­na käy­te­tään MMM:n tun­nus­ta, jos­ta löy­ty­vät eri kie­li­ver­si­ot. Lo­gon tu­lee olla hel­pos­ti näh­tä­vis­sä han­ke­ma­te­ri­aa­leis­ta ja sen on ol­ta­va sa­manko­koi­nen kuin hank­keen to­teut­ta­jan tun­nus.

Vi­su­aa­li­ses­sa ai­neis­tos­sa tun­nus­ta ja mai­nin­taa käy­te­tään sel­ke­äs­ti vies­tin alus­sa, ai­ka­na tai lo­pus­sa. Au­di­tii­vi­ses­sa ai­neis­tos­sa ra­hoit­ta­jaa kos­ke­vaa mai­nin­taa käy­te­tään sel­ke­äs­ti vies­tin lo­pus­sa. Jos lo­gon käyt­tä­mi­ses­sä on epä­sel­vyyt­tä, voit olla yh­tey­des­sä Ruokavi­ras­toon.

Hank­keen ni­men tu­lee olla han­ket­ta ku­vaa­va, mut­ta mie­lel­lään ly­hyt ja yti­me­käs.

Alkuperän, yritysten ja tuotemerkkien näkyminen

Alku­pe­rän esil­le tuo­mi­nen

Sal­lit­tua:

  • ”paikallista”
  • ”lähellä”
  • ”lähiruokaa” (kunhan se ei viittaa yksinomaan kotimaiseen tai suomalaiseen)

Ei sal­lit­tua

  • ”suomalaista”
  • ”ko­ti­mais­ta”
  • Suo­men lip­pu
  • Erilaiset maantieteelliset termit eivät ole sallittuja

Ko­mis­sio on lin­jan­nut sal­lit­tu­ja käy­tän­tö­jä me­ne­kin­e­dis­tä­mi­ses­sä, jota sään­nel­lään EU:n maa- ja met­sä­ta­lous­alan val­ti­on­tu­kea kos­ke­vis­sa ryh­mä­poik­keus­a­se­tuk­ses­sa. Nämä lin­jauk­set pä­te­vät myös tie­do­tuk­seen, kos­ka myös nii­tä sää­te­le­vä maa­ta­lou­den ryh­mä­poik­keus­a­se­tus kiel­tää alku­pe­rän esil­le tuo­mi­sen.

Val­ti­on­a­vus­tei­ses­sa me­ne­kin­e­dis­tä­mi­ses­sä tai ylei­ses­sä tie­do­tuk­ses­sa ei saa tuo­da esiin tuo­tan­non tai tuot­tei­den kan­sal­lis­ta tai alu­eel­lis­ta alku­pe­rää. Alku­pe­rään viit­taa­vik­si vies­teik­si kat­so­taan muun muassa seu­raa­vat ter­mit: ko­ti­mai­nen, suo­ma­lai­nen sekä eri­lai­set maan­tie­teel­li­set ter­mit (esim. ”Sa­vos­ta” tai ”Pir­kan­maal­ta”). Me­ne­kin­e­dis­tä­mi­sen ja tie­dot­ta­mi­sen yh­tey­des­sä ei saa vii­ta­ta myös­kään tie­tyn yri­tyk­sen tuot­tei­siin.

Me­ne­kin­e­dis­tä­mis­kam­pan­jas­sa tai tie­dot­tees­sa ei siis voi käyt­tää Suo­men li­pun vä­re­jä tai mui­ta ni­men­o­maan Suo­mel­le tyy­pil­li­siä ele­ment­te­jä. Taus­ta­mai­se­ma­kin voi olla kiel­let­ty, jos se ai­nut­laa­tui­suu­des­saan voi­daan yh­dis­tää vain Suo­meen. Esi­mer­kik­si Väi­nä­möi­nen voi­daan yh­dis­tää vain Suo­meen, mut­ta Lap­pi myös mui­hin mai­hin.

Me­ne­kin­e­dis­tä­mi­ses­sä ja tie­do­tuk­ses­sa sitä hal­lin­noi­van yh­dis­tyk­sen ni­men tu­lee olla neut­raa­lis­sa muo­dos­sa. Jos yh­dis­tyk­sen ni­mes­sä on esimerkiksi il­mai­su ”ko­ti­mai­nen” tai ”Suo­men”, yh­dis­tys voi käyt­tää täs­sä yh­tey­des­sä ni­mes­tään neut­raa­lia muo­toa tai ly­hen­net­tä. Vaik­ka nimi oli­si neut­raa­li tai sii­tä käy­tet­täi­siin ly­hen­net­tä, sen täy­tyy nä­ky­vyy­del­tään olla mai­nok­seen tai tie­dot­teen vies­tiin näh­ty­nä tois­si­jai­nen. Se voi kat­taa mai­nok­ses­ta tai tie­dot­tees­ta enin­tään noin 5 %.

Vies­te­jä ei saa muo­toil­la si­ten, että ne tosi­a­si­as­sa, alku­pe­räi­ses­tä tar­koi­tuk­ses­taan riip­pu­mat­ta, vä­hen­tä­vät mui­den EU-jä­sen­val­ti­oi­den tuot­tei­den ky­syn­tää taik­ka saa­vat ne vai­kut­ta­maan huo­nom­mil­ta vaih­to­eh­doil­ta.

Jos yri­tyk­siä, tuo­te­merk­ke­jä tai alku­pe­rää ei mai­ni­ta, avus­tus­ta voi­daan myön­tää tie­teel­lis­ten tie­to­jen saat­ta­mi­sek­si kan­san­ta­jui­seen muo­toon.

Avustusta voi saada myös sellaisista laatujärjestelmistä tiedottamiseen, joihin voi kuulua myös muista maista peräisin olevia tuotteita. Tiedotustoimet voivat tällöin koskea tuotteiden ominaisuuksia, niiden ravintohyötyä ja suositeltavia käyttötapoja.  Täl­löin­kään yk­sit­täi­siä yri­tyk­siä, tuo­te­merk­ke­jä tai alku­pe­rää ei saa mai­ni­ta.

Yri­tyk­set ja tuo­te­mer­kit

Val­ti­on­a­vus­tei­nen me­ne­kin­e­dis­tä­mi­nen/tie­do­te ei voi olla vä­lit­tö­mäs­sä näkö- tai kuu­lo­yh­tey­des­sä tuo­te­koh­tai­seen me­ne­kin­e­dis­tä­mi­seen. Me­ne­kin­e­dis­tä­mis­tä/tie­do­tet­ta ei siis voi lait­taa leh­des­sä vie­rek­käi­sel­le tai pe­räk­käi­sel­le si­vul­le tuo­te­koh­tai­sen me­ne­kin­e­dis­tä­mi­sen/tie­dot­teen kans­sa.

Myyn­ti­pai­kas­sa me­ne­kin­e­dis­tä­mis­tä ei voi ja­kaa yht­ai­kaa tuo­te­koh­tai­sen me­ne­kin­e­dis­tä­mi­sen kans­sa. Tele­vi­si­os­sa tai ra­di­os­sa pe­räk­käin ole­vat tuo­te­koh­tai­set ja me­ne­kin­e­dis­tä­mi­set sal­li­taan. Täs­sä tuo­te­koh­tai­sel­la me­ne­kin­e­dis­tä­mi­sel­lä tar­koi­te­taan me­ne­kin­e­dis­tä­mis­tä, jos­ta käy ilmi yri­tys tai alku­perä tai muu vas­taa­va kiel­let­ty seik­ka.

Val­ti­on­a­vus­tei­sil­la verkkosi­vuil­la tai muus­sa val­ti­on­a­vus­tei­ses­sa tie­do­tuk­ses­sa ei saa tuo­da esiin alku­pe­rää, yri­tyk­siä tai tuo­te­merk­kiä.  Si­vuil­la ei myös­kään sal­li­ta mai­nos­ban­ne­rei­ta. Si­vuil­la voi kui­ten­kin olla esi­mer­kik­si link­ki yh­dis­tyk­sen si­vuil­le tai maa­kun­nit­tain teh­tyyn neut­raa­liin tuot­ta­ja­lu­et­te­loon, jos­sa puo­les­taan on lin­kit tuot­ta­jien yh­teys­tie­toi­hin. Kam­pan­ja­si­vul­la ei voi olla suo­raa link­kiä yrit­tä­jään, tuot­tee­seen eikä alku­pe­rään vaan mah­dol­li­nen yh­teys pi­tää olla väli­lin­kin kaut­ta. Eril­li­siä sala­sa­no­jen ta­ka­na ole­via si­vus­to­ja ei tar­vi­ta.

Avus­tus­ta voi saa­da jul­kai­sui­hin, ku­ten lu­et­te­loi­hin, hin­nas­toi­hin tai verk­ko­si­vus­toi­hin, jois­sa esi­tel­lään jon­kin tie­tyn alu­een tai tuot­teen tuot­ta­jia kos­ke­via tie­to­ja, jos tie­dot ja nii­den esi­tys­tapa ovat puo­lu­eet­to­mia ja kai­kil­la asi­an­o­mai­sil­la tuot­ta­jil­la on tasa­ver­tai­set mah­dol­li­suu­det olla edus­tet­tui­na jul­kai­sus­sa.

Viit­tauk­set yk­sit­täi­siin yri­tyk­siin, tuo­te­merk­kei­hin tai tuot­teen alku­pe­rään ovat mah­dol­li­sia kil­pai­lu­jen, mes­su­jen ja näyt­te­lyi­den yh­tey­des­sä sil­lä ra­jauk­sel­la, että näi­den yh­tey­des­sä ja­et­ta­vas­sa ma­te­ri­aa­lis­sa ei vii­ta­ta yk­sit­täi­siin yri­tyk­siin, tuo­te­merk­kei­hin tai tuot­teen alku­pe­rään, kun on kyse avus­tuk­sel­la ra­hoi­tet­ta­vas­ta ma­te­ri­aa­lis­ta.

Työaikakirjanpito

Jo­kai­sen hank­keel­le työs­ken­te­le­vän tu­lee pi­tää työ­aika­kir­jan­pi­toa. Työ­aika­kir­jan­pi­dos­ta tu­lee il­me­tä, mitä työ­tä ja kuin­ka mon­ta tun­tia hank­keel­le on teh­ty. Työ­aika­kir­jan­pi­toon voi käyt­tää Ruokaviraston omaa lo­ma­ket­ta tai toimija voi ha­lu­tes­saan toi­mit­taa Ruokavirastoon myös or­ga­ni­saa­ti­os­saan käy­tös­sä ole­van muun työ­ajan­seu­ran­nan raportin. Tämä edel­lyt­tää, että työ­ajan­seu­ran­nan raportista on to­den­net­ta­vis­sa sel­väs­ti hank­keel­le teh­ty työ­aika, avustuksella mak­se­tut tai hank­keen oma­ra­hoi­tuk­sek­si las­ke­tut palk­ka­kus­tan­nuk­set ja sivu­ku­lut. Työajanseurantaraporteissa tulee aina olla työntekijän ja esimiehen allekirjoitukset.

Matkustaminen

Mat­kus­ta­es­sa tu­lee nou­dat­taa val­ti­on mat­kus­tus­sään­töä. Pää­sään­tö on, että mat­ka teh­dään edullisinta kul­ku­neu­voa käyt­tä­en. Jos mat­kaa ei ole teh­ty edullisinta kul­ku­neu­voa käyt­tä­en, tu­lee muun kul­ku­vä­li­neen käyt­tö pe­rus­tel­la ha­ke­muk­ses­sa. Mat­ka­ku­lu­ja ovat juna-, len­to- ja lin­ja-auto­li­put sekä pe­rus­tel­lus­ta syys­tä tak­si­mak­sut ja oman au­ton käy­tös­tä ai­heu­tu­vat kilo­met­ri­kor­vauk­set..

Muutoksen hakeminen

Muu­tos­ta voi ha­kea säh­kö­pos­tit­se toi­mit­ta­mal­la Ruokavirastoon muutetun ha­ke­mus­lo­mak­keen. Lii­tä mu­kaan myös päi­vi­tet­ty han­ke­suun­ni­tel­ma ja muutoksesta riippuen myös muut tarvittavat liitteet. Merkitse muutokset aina punaisella..

Muutoshakemus tulee toimittaa osoitteeseen kirjaamo@ruokavirasto.fi. Säh­kö­pos­tin ot­sik­koon on hyvä kir­joit­taa ”muu­tos­ha­ke­mus” ja hank­keen nimi.

Hank­kee­seen tu­lee ha­kea muu­tos­ta seu­raa­vis­sa ti­lan­teis­sa:

  • Toi­men­pi­teet muut­tu­vat.
  • Tulee uusi mat­ka.
  • Palk­ka-  tai yleis­ku­lu­t kas­vavat yli 10 %.
  • Hank­keen kes­to muut­tuu.

Hank­kee­seen ei tar­vit­se ha­kea muu­tos­ta seu­raa­vis­sa ti­lan­teis­sa:

  • Bud­jet­ti muut­tuu yli 10 % eri kulu­la­jien vä­lil­lä (poik­keuk­se­na li­säyk­set palk­ka­ku­lui­hin, yleis­ku­lu­hin tai osto­pal­ve­lui­hin sil­loin, kun han­kin­ta ylit­tää han­kin­ta­lain kyn­nys­ar­von)
  • To­teut­ta­mis­ajan­koh­ta vaih­tuu pe­rus­tel­lus­ta syys­tä.
  • Mat­ka­koh­de vaih­tuu pe­rus­tel­lus­ta syys­tä matkakulujen pysyessä samoina.
  • Toi­men­pi­teen to­teut­ta­mis­ta­pa muut­tuu.
  • Toi­men­pi­teen tuo­tos vaihtuu.

Hank­keen yh­teys­hen­ki­löi­den tai tili­nu­me­roi­den muu­tok­set tu­lee il­moit­taa Ruokavirastoon aina.

Hankekirjanpito

Avus­tuk­sen saa­jan on säi­ly­tet­tä­vä kaik­ki avus­tet­ta­van hank­keen to­teut­ta­mi­seen liit­ty­vät to­sit­teet kir­jan­pito­lain mu­kai­ses­ti.

Muis­ti­lis­ta kir­jan­pi­toon

  • Hank­keen kir­jan­pito tu­lee olla omal­la eril­li­sel­lä kus­tan­nus­pai­kal­la tai muul­la ta­val­la eriy­tet­ty­nä si­ten, että avus­tuk­sen käy­tön val­vonta on vai­keu­det­ta mah­dol­lis­ta.
  • Avustuksensaajan on järjestettävä kirjanpitonsa siten, että hankkeesta aiheutuneet kustannukset voidaan yksilöidä ja niiden yhteys kirjanpitoon ja maksuhakemukseen voidaan todentaa.
  • Hankkeen kustannusten tulee olla maksettuina loppumaksuhakemusta jätettäessä (poikkeuksena lomarahat ja tilintarkastajan palkkio, jotka voivat olla varauksina).
  • Avustusta voi hakea vain hyväksytyn talousarvion määrän perusteella.
  • Aukoton kirjausketju
  • Kirjanpidon selitteistä tulisi ilmetä mahdollisimman selkeästi, mistä kulusta on kyse.
  • Hankkeen kirjanpidon tilien on vastattava kustannusarvion kululajijaottelua ja tilien mahdollisesta yhdistelyistä kululajeihin on annettava selvitys.
  • Maksuhakemuksen yhteys kirjanpitoon tulee olla selkeä.
  • Saadut avustukset ja mahdolliset tuen siirrot tulee sisältyä hankkeen kirjanpitoon.
  • Jos bud­jet­ti ylit­tyy, toimijan tulee selkeästi yksilöidä, mitä kustannuksia kirjanpidosta haetaan maksuun.
  • Avustuksen saajan on säilytettävä kaikki avustettavan hankkeen toteuttamiseen liittyvät tositteet ja asiakirjat kirjanpitolain mukaisesti

Laskentaperusteet

Hank­keen bud­je­tin ol­les­sa 100 000 eu­roa, oma­ra­hoi­tus­o­suu­den tu­lee olla vä­hin­tään 20 000 eu­roa eli 20 %. Jos oma­ra­hoi­tus­o­suus on hankesuunnitelman mukaan enemmän kuin 20% ja hankebudjetti ylittyy, maksetaan avustusta hakijalle enintään hankepäätöksessä ilmoitettu määrä.

Oma­ra­hoi­tus­o­suus tu­lee nä­kyä hank­keen kir­jan­pi­dos­sa ra­ha­na tai työ­nä, joka on to­den­net­tu työ­aika­kir­jan­pi­dol­la.

Jos avustuksensaaja on saa­nut ke­rät­tyä oma­ra­hoi­tus­o­suut­ta enem­män kuin suun­ni­tel­lun mää­rän, mak­se­taan toimijalle tällöin avus­tus­ta vain sen ver­ran, mitä hyväksyttyjen ku­lu­jen kat­ta­mi­nen oma­ra­hoi­tus­o­suu­den jäl­keen edel­lyt­tää. Avustuksensaaja ei voi teh­dä hank­keel­la tuottoa tai voit­toa.

Jos avustuksensaaja pyy­tää oma­kus­tan­ne­hin­taa hankkeen tuotoksista, tu­lee se mai­ni­ta han­ke­suun­ni­tel­mas­sa. Ker­ty­neet oma­kus­tan­ne­mak­sut on mer­kit­tä­vä kir­jan­pi­toon sel­ke­äs­ti nä­ky­viin hank­keen tu­loi­na.Jos avustuksensaajalle on muo­dos­tu­nut esimerkiksi hank­keen oma­kus­tan­ne­hin­tai­sis­ta tuo­tok­sis­ta yli­mää­räis­tä tu­loa (oma­kus­tan­ne­hin­nan li­säk­si), vä­hen­ne­tään tämä tulo suo­raan avus­tuk­ses­ta.

Avustuksen hakeminen ja maksaminen

Avus­tus mak­se­taan enin­tään kol­mes­sa eräs­sä. En­sim­mäi­nen erä (40 %) haetaan viimeistään kuukauden kuluessa hankkeen alkamisesta, toi­nen erä (40 %) haetaan viimeistään kuluessa siitä, kun hankkeen puo­li­vä­li on ylittynyt  ja kol­mas erä han­kkeen pää­tyt­tyä (20 %). Ruokavirasto vahvistaa hankkeen maksatusten hakuajat hankepäätöksessä.

Avus­tus­ta ha­et­ta­es­sa tu­lee käyt­tää Ruokaviraston mak­su­ha­ke­mus­lo­ma­ket­ta ja täyt­tää sii­nä vaa­di­tut koh­dat. Jos kaikkea maksettua avustusta ei käytetä, voi avustuksensaaja täl­löin pa­laut­taa lii­kaa mak­se­tun avus­tuk­sen. Avus­tuk­sen pa­lau­tuk­sen oh­jeet saa Ruokavirastosta.

En­nen hank­keen al­ka­mis­ta lä­he­tä:

  • Siir­ron­saa­ja­so­pi­muk­set
  • Täy­den­net­ty haku­lo­ma­ke ja liitteet, jos päätöksessä on sitä edellytetty

Hankkeen aluessa haettavan ennakkomaksun (40 %) hakemisen yhteydessä toi­mi­ta:

  • Mak­su­ha­ke­mus­lo­ma­ke

Hankkeen puolivälissä haettavan ennakkomaksun (40 %) hakemisen yhteydessä toimita:

  • Mak­su­ha­ke­mus­lo­ma­ke
  • Väliraportti (vapaamuotoinen)

Hank­keen loppumaksuhakemuksen yhteydessä toimita:

  • Maksuhakemuslomake
  • Talousarviolomake toteuman mukaisesti täytettynä
  • Hankkeen pääkirja (myös siirronsaajilta)
  • Hankkeen tuloslaskelma (myös siirronsaajilta)
  • Hankinta-asiakirjat (hankintailmoitus,tarjouspyynnöt, tarjousten käsittely-pöytäkirja, hankintapäätös sekä hankintasopimus
  • Näytteet hankemateriaaleista (numeroithan materiaalit)
  • Työaikakirjanpidot
  • Tilintarkastajan lausunto hankkeesta
  • Loppuraportti (julkaistaan Ruokaviraston verkkosivuilla)

Maksupäätökset ja mahdolliset muutospäätökset toi­mi­te­taan hankkeen vastuuhenkilöille ja yhteyshenkilöille hakemuksessa ilmoitettuihin säh­kö­pos­tiosoitteisiin. Postitse lähetettävän paperisen version päätöksestä saa Ruokavirastosta aina pyytämällä.

Hankkeen päättyessä

Hankkeen tilintarkastuksen tekijän tulee olla auktorisoitu (JHTT, KHT, HT tai JHT) tilintarkastaja. Tilintarkastajan lausunto tulee toimittaa Ruokavirastoon. Hankkeen tilintarkastajan tulee tarkastaa myös siirronsaajien tilit hankkeen osalta. Tilintarkastus on hankesuunnitelmassa esitetty yleensä kohdassa muut kustannukset (kirjanpito, raportointi ja seurantakustannukset).  Siirronsaajilta tilintarkastus tulee tehdä siinä laajuudessa, että hankesuunnitelman budjetissa esitetyt menot on tarkistettu myös siirronsaajilta.

Tilintarkastus on talousarviossa esitetty yleensä kohdassa muut kustannukset (kirjanpito, raportointi ja seurantakustannukset).  Siirronsaajilta tilintarkastus tulee tehdä siinä laajuudessa, että hankesuunnitelman budjetissa esitetyt menot on tarkistettu myös siirronsaajilta.

Tilintarkastajan lausunnosta tulee käydä ilmi vähintään seuraavaa:

  • Hankkeen perustiedot: yhteishankkeen nimi ja hankkeen hyväksytty kestoaika.
  • Hankkeen toteuttaja ja mahdolliset siirronsaajat, joiden osalta hankkeessa on tehty tarkastus (=tarkastuksesta annettu lausunto kattaa tässä mainitut toteuttajat).
  • Kirjanpidon laadinnassa on noudatettu voimassaolevaa lainsäädäntöä sekä hyvää kirjanpitotapaa.
  • Hankkeen toteutuksessa on noudatettu moitteettoman varainhoidon periaatteita.
  • Maksetut menot, saadut tulot ja saatu rahoitus perustuvat numeroituihin hyväksyttäviin tositteisiin hakijayhteisön kirjanpidossa.
  • Hankkeelle on kirjattu vain hankkeelle kuuluvia tuloja, rahoitusta ja menoja.
  • Hankkeelle on kirjattu kaikki hankkeelle kuuluvat tulot ja rahoitus.
  • Maksatushakemuksessa ilmoitetut kustannukset on maksettu (ei edellytetä ennakkomaksujen kohdalla).
  • Maksatushakemus perustuu kirjanpitoon ja on laadittu rahoittajan päätösehtojen mukaisesti.
  • Haettavaan rahoitusosuuteen ei ole saatu rahoitusta muualta.

Tarvittaessa tilintarkastajan tulee otantamenettelyn avulla varmistua siitä, että hankkeelle kuuluvat tulot ja menot on kirjattu hankkeen kirjanpitoon, ja että hankkeen menot on maksettu (lukuun ottamatta tilintarkastajan palkkiota ja mahdollisesti maksamattomia lomapalkkavarauksia).

Hank­keen ma­te­ri­aa­lien te­ki­jän­oi­keu­det kuu­lu­vat nii­den tekijöille. Kui­ten­kin han­ke­ra­hal­la tuo­tet­tu­jen hank­keen jul­kai­su­jen tu­lee olla va­paas­ti kaik­kien saa­ta­vil­la mak­sut­ta tai enin­tään oma­kus­tan­nus­hin­taan. Esi­mer­kik­si net­ti­si­vu­jen tu­lee olla käy­tet­tä­vis­sä myös hank­keen päät­ty­mi­sen jäl­keen.

Han­ke­ra­hal­la val­mis­te­tuis­ta ma­te­ri­aa­leis­ta voi­daan uu­sin­ta­pai­nos­ten yh­tey­des­sä hank­keen päät­ty­mi­sen jäl­keen ot­taa pois ra­hoit­ta­jan logo. Kui­ten­kin myös lo­gol­la va­rus­tet­tu­ja ma­te­ri­aa­le­ja saa hank­keen päät­ty­mi­sen jäl­keen käyt­tää sil­loin, kun käyt­tö ta­pah­tuu avustuspää­tök­sen ehtojen mu­kai­ses­ti. Esi­mer­kik­si yri­tys­ten lo­go­ja ei voi­da li­sä­tä aineistoon, jos aineistossa on edel­leen myös hank­keen ra­hoit­ta­jan, maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri­ön logo.

Loppuraportti (vapaamuotoinen)

Hankkeen loppuraportin tulee sisältää seuraavat kohdat:

  • Hankkeen tausta, lähtökohdat ja tavoitteet
  • Hankkeen toiminnan kuvaus
  • Tavoitteen toteutumisen ja toteutuksen arviointi
  • Jatkotoimet ja ehdotukset
  • Hankeviestintä

Lista lomakkeista

Haku­lo­ma­ke: 561895 (*)

Lii­te 1: Han­ke­suu­nni­tel­ma

  • Perustelut toimenpiteiden valinnalle
  • Seuranta ja mittarit
  • Hankesuunnitelma sisältää viestintäsuunnitelman sekä suunnitelman some-viestinnästä

Lii­te 2: Ta­lous­ar­vi­o­lo­ma­ke (*)

Lii­te 3: Toi­men­pi­tei­den ku­vaus (*)

Lii­te 4: Mat­ka­lo­ma­ke (*)

Lii­te 5: Tii­vis­tel­mä, joka sisältää

  • Ta­voit­teet, nii­den to­teut­ta­mi­sen seu­ran­ta­tapa ja käy­tet­tä­vät mit­ta­rit
  • To­teut­ta­mis­ta­pa, koh­de­ryh­mä ja aika­tau­lu
  • Tu­los­ten jul­kai­su- ja hyö­dyn­tä­mis­suun­ni­tel­ma

Lii­te 6: Ha­ki­jan toi­min­ta­suun­ni­tel­ma ja vah­vis­tet­tu ta­lous­ar­vio

(*) Käytä Ruokaviraston lomaketta

Sovellettava lainsäädäntö ja muut tausta-asiakirjat

Avustusta myönnettäessä noudatetaan seuraavia säädöksiä, suosituksia ja päätöksiä: