1. Missä määrin hanke edistää valtakunnallisen CAP-suunnitelman ja alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman tavoitteiden toteutumista? (30 %)
4 pistettä: Hanke edistää merkittävästi valtakunnallisen CAP-suunnitelman tavoitteiden ja alueellisen suunnitelman toteutumista. Hanke edistää merkittävästi myös muiden toimialaansa tai alueeseen liittyvien valtakunnallisten strategioiden ja tavoitteiden toteutumista.
3 pistettä: Hanke edistää hyvin valtakunnallisen CAP-suunnitelman tavoitteiden ja alueellisen suunnitelman toteutumista. Hanke edistää hyvin myös muiden toimialaansa tai alueeseen liittyvien valtakunnallisten strategioiden ja tavoitteiden toteutumista.
2 pistettä: Hanke edistää kohtalaisesti valtakunnallisen CAP-suunnitelman tavoitteiden ja alueellisen suunnitelman toteutumista.
1 piste: Hanke edistää vähän valtakunnallisen CAP-suunnitelman tavoitteiden ja alueellisen suunnitelman toteutumista.
0 pistettä: Hanke täyttää tukikelpoisuuskriteerit, mutta ei edistä riittävästi valtakunnallisia tavoitteita ja alueellisen suunnitelman toteutumista tai arviointia ei voida tehdä puuttuvan tiedon vuoksi.
2. Millainen on hankkeen kustannustehokkuus? (15 %)
4 pistettä: Hankesuunnitelman kustannustehokkuus on erinomainen: hankkeen tavoitteiden saavuttaminen suunnitelluilla toimenpiteillä on erittäin kustannustehokasta.
3 pistettä: Hankesuunnitelman kustannustehokkuus on hyvä: hankkeen tavoitteiden saavuttaminen suunnitelluilla toimenpiteillä on kustannustehokasta.
2 pistettä: Hankesuunnitelman kustannustehokkuus on kohtalainen: hankkeen tavoitteiden saavuttaminen suunnitelluilla toimenpiteillä on kohtalaisen kustannustehokasta.
1 pistettä: Hankesuunnitelman kustannustehokkuus on heikko: hankkeen tavoitteiden saavuttaminen suunnitelluilla toimenpiteillä on realistista, mutta toteutustavan tulee olla merkittävästi kustannustehokkaampi ja kustannusarviota on päivitettävä.
0 pistettä: Hankesuunnitelma ei ole kustannustehokas: hankkeen tavoitteiden saavuttaminen suunnitelluilla toimenpiteillä ei ole kustannustehokasta tai arviointia ei voida tehdä puuttuvan tiedon vuoksi.
3. Millainen on hankkeen vaikuttavuus? Mikä on se muutos, mikä jää elämään hankkeen jälkeen (20 %)
4 pistettä: Hanke lisää merkittävästi uutta osaamista ja tietoa. Osaamisen lisäämiseen, uuden tiedon välitykseen ja käytäntöön viemiseen liittyvät tavoitteet ja keinot ovat vakuuttavia ja ajanmukaisia. Hanke hyödyntää laajasti tutkimustiedon ja muun hanketoiminnan tuloksia ja kytkee niitä toteutukseen. Hankkeella on vipuvaikutuksia.
3 pistettä: Hanke lisää hyvin osaamista. Osaamisen lisäämisen ja käytäntöön viemiseen liittyvät tavoitteet ja keinot ovat vakuuttavia. Hanke hyödyntää tutkimus- ja hanketoiminnan tuloksia ja kytkee niitä toteutukseen.
2 pistettä: Hanke lisää osaamista jonkin verran. Osaamisen lisäämisen tavoitteet ja keinot ovat selkeitä ja uskottavia.
1 pistettä: Hanke lisää osaamista vain vähän. Osaamisen tai tiedon levittämiseen liittyvät tavoitteet ja menetelmät ovat heikot. Hanke ei ole konkreettinen tai sen aihe ei ole kovin ajankohtainen.
0 pistettä: Hanke ei lisää osaamista. Osaamisen tai tiedon levittämiseen liittyvät tavoitteet ja menetelmät ovat epärealistiset ja huonot tai arviointia ei voida tehdä puuttuvan tiedon vuoksi.
4. Missä määrin hanke edistää kestävän kehityksen tavoitteita? (20 %)
4 pistettä: Hankkeella on merkittävä vaikutus kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen.
3 pistettä: Hankkeella on selkeästi tunnistettavissa olevia vaikutuksia kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen.
2 pistettä: Hankkeella on vähäisiä vaikutuksia kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen.
1 piste: Hankkeella on heikko kytkentä kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen.
0 pistettä: Hankkeella ei ole vaikutusta kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen tai arviointia ei voida tehdä puuttuvan tiedon vuoksi.
Kokonaiskestävyyden osalta arvioidaan kestävän kehityksen kaikkia puolia: ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista. Taloudellisella kestävyydellä tarkoitetaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen hävittämiseen eikä velkaantumiseen. Taloudellinen kestävyys voidaan saavuttaa ennen kaikkea uusiutuvien luonnonvarojen kestävällä käytöllä sekä esimerkiksi resurssi- ja materiaalitehokkuutta parantamalla ja kiertotalouden periaatteita noudattaen. Myös kulttuuriset ja sosiaaliset näkökohdat tulee huomioida arvioitaessa toimenpiteen kokonaiskestävyyttä. Sosiaalista kestävyyttä edistäviä toimenpiteitä ovat muun muassa työllisyyden edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä ikääntyvän väestön olojen turvaaminen, työ-, asuin- ja elinympäristöjen terveellisyyden, viihtyisyyden ja sosiaalisen toimivuuden parantaminen sekä väestön terveyden ja toimintakyvyn tukeminen. Kulttuurinen kestävä kehitys tarkoittaa kulttuuriin liittyvien asioiden kuten kielten, perinteiden ja tapojen säilyttämistä. Kulttuurisesti kestävässä kehityksessä hyväksytään monimuotoisuus ja tasapainoinen kasvu sekä arvostetaan ja kunnioitetaan kaikkien oikeuksia.
Erilaisten hakemusten arvioinnoissa tarvitaan asioiden suhteuttamista ottaen huomioon edellä mainittuja taustatekijöitä.
Kestävän kehityksen merkitystä ja suhdetta kehittämiseen ympäristönäkökulmasta katsottuna voidaan arvioida ottamalla huomioon erityisesti seuraavia tukihakemuksesta ilmeneviä ja arvioida pisteytysmallin avulla niiden toteutumisen vahvuusastetta.
- uusiutuvan energian tuotanto
- uusiutuvan energian käyttö
- lähiruoka, lyhyet jakeluketjut
- kestävät ja terveelliset elintarvikkeet
- parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) mahdollisuuksien hyödyntäminen
- uuden ja tehokkaamman teknologian käyttöön ottaminen
- käytetyt koneet ja laitteet
- toteutus alan viimeisintä kehitystä vastaavasti
- energiatehokkuus
- materiaalitehokkuus
- resurssitehokkuus (energia- ja materiaalitehokkuus)
- veden tehokas käyttö
- energian säästö
- vähähiiliset ratkaisut
- hiilineutraalit ratkaisut
- ympäristövaikutuksia lieventävät ratkaisut
- tuotantomenetelmän muuttaminen kestävämpään suuntaan
- olemassa olevien rakennusten hyödyntäminen toiminnassa
- tuki auttaa omaksumaan muutoksia ja selviytymään rajoitteista
- maaseudun resurssien älykäs käyttö biotaloudessa
- maaseudun resurssien älykäs käyttö kiertotaloudessa
- ympäristöystävälliset tuotteet ja palvelut
- ympäristömerkinnät ja sertifikaatit
- puurakentaminen (hiilen sitominen)
- vesien hoito
- vesistön kunnostus
- maaperän hoito tai kunnostus
- kiertotalous
5. Millainen on hankkeen laatu? (15 %)
4 pistettä: Hankkeen kohderyhmä ja sen tarpeet on erinomaisesti selvitetty ja analysoitu. Hankkeella on hyvät edellytykset jalostaa tietoa kohderyhmän tarpeisiin. Välitettävä tieto kytkeytyy käytäntöön ja toimet ovat johdonmukaisia. Menetelmät ovat nykyaikaiset ja kohderyhmälle sopivat. Hanke ylittää ja hyödyntää alue-, toimiala- tai osaamisrajapintoja. Hankkeen toteutettavuus on erinomainen.
3 pistettä: Hankkeen kohderyhmä ja sen tarpeet on hyvin selvitetty ja analysoitu ja osaamisen lisääntyminen on suunnitelmallista ja johdonmukaista. Menetelmät ovat nykyaikaiset, kohderyhmälle sopivat ja tavoitteet realistisia. Hankkeen toteutettavuus on hyvä.
2 pistettä: Hankkeen kohderyhmää ja sen tarpeita on selvitetty jonkin verran. Tavoitteet ovat realistiset. Menetelmissä luotetaan perinteisiin menetelmiin. Hankkeen toteutettavuus on kohtalainen.
1 piste: Hankkeen kohderyhmää ja sen tarpeita on selvitetty välttävästi. Tavoitteet eivät ole realistisia. Menetelmissä luotetaan perinteisiin menetelmiin. Hankkeen toteutettavuus on välttävä.
0 pistettä: Hankkeen laatu on huono. Sen kohderyhmä ja tavoitteet eivät ole selkeitä. Hankkeen toteutettavuus on heikko tai arviointia ei voida tehdä puuttuvan tiedon vuoksi.