Kehittämistukilaissa on säädetty tuen käyttöä koskien seuraava ehto, joka velvoittaa tuensaajaa: Kun hankinnassa tulee soveltaa julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia (1397/2016), tuensaajan on esitettävä selvitys hankinnan toteuttamisesta mainitussa lainsäädännössä edellytetyllä tavalla.
Hakemuksesi perusteella hakemaasi tuen kohteeseen saattaa tulla sovellettavaksi hankintalainsäädännön mukaiset kilpailutusvaatimukset (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, 1397/2016, jäl-jempänä hankintalaki).
Seuraavassa on tarkoitus esitellä keskeisimpiä kilpailutusmenettelyn edellytyksiä ja vaatimuksia. Pääpaino on kansallisessa menettelyssä.
Muistilistaan on hyvä tutustua jo tukea haettaessa. Sinulla on tuensaajana velvollisuus tutustua tuensaajia velvoittavaan lainsäädäntöön ja noudattaa sitä. Puutteet hankintamenettelyssä voivat johtaa tuen menettämiseen osittain tai kokonaan tai takaisinperintään osittain tai kokonaan.
Mikä on julkinen hankinta?
Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan niitä tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Huom. Lain mukaan mikä tahansa hankinnan tekijä katsotaan lain soveltumisalaan kuuluvaksi hankintayksiköksi silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta.
Julkiset hankinnat on toteutettava noudattaen EU:n hankintadirektiivejä ja kansallisia hankintalakeja. Suomalaisten hankintayksiköiden on noudatettava hankinnoissaan kansallisen lainsäädännön ja EU:n direktiivien lisäksi Maailman kauppajärjestön (WTO) julkisia hankintoja koskevaa GPA-sopimusta.
Hankintalainsäädännössä on määritelty sen soveltamisalaan kuuluvat hankinnat. Lopulliset ratkaisut hankintalainsäädännön soveltamisesta ja sen rajauksista tekee tarvittaessa ensiasteena markkinaoikeus ja lopulta korkein hallinto-oikeus.
Hankintalain 2 luvussa on säädetty soveltamisalaan kuuluvista rajauksista. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät esimerkiksi hankintayksikön tekemät hankinnat sidosyksiköltään (hankintalain 15 §) sekä hankinnat, jotka hankintayksikkö tekee ns. horisontaaliseen yhteistyöhön liittyen toiselta hankintayksiköltä (hankintalain 16 §).
Hankintalain (1397/2016) 58 §:ssä ja erityisalojen hankintalain (1398/2016) (Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettu laki) 62 §:ssä on säädetty hankintayksiköille velvollisuus ilmoittaa hankinnoistaan. Ilmoittaminen varmistaa avoimuusperiaatteen toteutumista.
Missä julkiset hankinnat ilmoitetaan?
Kansallisista ja EU-kynnysarvot ylittävistä julkisista hankinnoista on ilmoitettava HILMAssa (valtiovarainministeriön ylläpitämä maksuton, sähköinen ilmoituskanava julkisista hankinnoista). Laadittavat ilmoitukset ovat: ennakkoilmoitus, EU-hankintailmoitus, EU-hankintailmoitus (erityisalat), jälki-ilmoitus, jälki-ilmoitus (erityisalat) ja suorahankintaa koskeva ilmoitus. HILMAssa on ohjeistusta hankintojen ilmoitusmenettelystä ja lomakkeiden täyttämisestä. Ne ilmoitukset, joita ei voida täyttää HILMAssa, täytetään eNotices-sivuilla. TED Internet -tietokanta kattaa kaikki uusimmassa Euroopan yhteisöjen virallisen lehden täydennysosassa julkaistavat ilmoitukset sekä ilmoitusarkiston.
Mikä on lain soveltumisalaan kuuluva hankintayksikkö?
Hankintalain 5 §:ssä säädetään toimijoista, jotka ovat velvollisia soveltamaan lakia hankinnoissaan. Lain mukaan mikä tahansa hankinnan tekijä katsotaan lain soveltumisalaan kuuluvaksi hankintayksiköksi silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta.
- Hankintalaissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat seuraavat: valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset, valtion liikelaitokset ja julkisoikeudelliset laitokset ja lisäksi mikä tahansa hankinnan tekijä, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta edellä mainituilta yksiköiltä.
- Erityisalojen hankintayksikköjä ovat valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, liikelaitokset, julkisoikeudelliset laitokset sekä edellä mainittujen tahojen muodostamat yhteenliittymät, jotka harjoittavat toimintaansa energiahuollon, veden, liikenteen tai postipalvelujen toimialoilla.
Mitä tarkoitetaan kynnysarvolla?
Hankintayksikkö on velvollinen soveltamaan hankintalakia tekemiinsä lain 4 luvussa mainittuihin kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Noudatettava menettely eroaa kansalliset kynnysarvot ja EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta. Jäljempänä on kuvattu lähinnä kansallisen menettelyn pääkohtia.
Euroopan komissio tarkistaa EU-kynnysarvot kahden vuoden välein. Ajantasaiset kynnysarvot tulee selvittää työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta: https://tem.fi/eu-ja-kansalliset-kynnysarvot. Kansallisia kynnysarvoja voidaan muuttaa ainoastaan kansallisen lainsäädännön muutoksin.
EU-kynnysarvot (ilman arvonlisäveroa)
tarkistettu: 1.1.2024
Hankintalain 26 §:
| Hankintalaji | Kynnysarvo (euroa) | Kynnysarvo (euroa) |
| Valtion keskushallintoviranomainen |
Muut hankintaviranomaiset | |
| Tavarat, palvelut ja suunnittelukilpailut | 143 000 | 221 000 |
| Rakennusurakat | 5 538 000 | 5 538 000 |
Hankintalain 13 § (erityisalat):
| Hankintalaji | Kynnysarvo (euroa) |
| Tavarat, palvelut ja suunnittelukilpailut | 443 000 |
| Rakennusurakat | 5 538 000 |
Kansalliset kynnysarvot (ilman arvonlisäveroa)
Hankintalain 25 §
- Viranomaiset ja muut julkisen hankinnan tekijät (Hankintalain 5 §:ssä määritellyt hankintayksiköt)
| Hankintalaji | Kynnysarvo (euroa) |
| Tavara- ja palveluhankinnat Käyttöoikeussopimukset/ palvelut |
60 000 500 000 |
| Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut | 400 000 |
| Rakennusurakat Käyttöoikeusurakat |
150 000 500 000 |
| Suunnittelukilpailut | 60 000 |
| Muut erityiset palveluhankinnat | 300 000 |
Hankintalakia sovelletaan vain EU-kynnysarvot ja kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Kynnysarvojen alle jääviin niin sanottuihin pienhankintoihin ei sovelleta hankintalakia. Kansalliset hankinnat kilpailutetaan lain 11 luvun mukaisesti ja lisäksi hankintalain osan I mukaan (mm. soveltamisala, ennakoidun arvon määrittäminen) ja IV mukaan (yhteiset säännökset hankintapäätöksestä, muutoksenhausta ja hankintojen valvonnasta), ellei ko. osien pykälissä ole toisin mainittu.
Kielto pilkkoa hankinta tai yhdistellä hankintoja keinotekoisesti
Hankintaa ei saa keinotekoisesti jakaa osiin hankintalain soveltamisen välttämiseksi. Osina toteutettavan hankinnan (esim. rakentaminen) tarjouspyynnöissä on jokaisen osan (esim. sähköurakka, LVI-urakka) kohdalla sovellettava koko hankinnan yhteisarvon mukaisia sääntöjä, vaikka yksittäisen aliurakan arvo jäisikin kynnysarvon alapuolelle.
Hankinnan arvoa ei saa laskea minkäänlaisin poikkeuksellisin menetelmin hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Tavarahankintaa tai palveluhankintaa ei saa liittää rakennusurakkaan tai hankintoja muutoin yhdistellä keinotekoisesti hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi.
Hankintamenettely
Hankintalaki mahdollistaa erilaisten hankintamenettelyjen käyttämisen. Hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä on kuvattava käytettävä hankintamenettely. Avoin menettely sopii yleisimmin tukea saaneiden hankintojen kilpailuttamiseen. Suorahankinta on poikkeus siitä pääsäännöstä, että julkiset hankinnat tulee kilpailuttaa. Suorahankinnan käyttäminen edellyttää laissa säädettyjen edellytysten täyttymistä, mikä on perusteltava ja dokumentoitava selkeästi ja yksiselitteisesti. Hankintayksiköllä on velvollisuus näyttää toteen, että sillä on ollut olemassa hankintalain mukaiset perusteet suorahankinnan tekemiselle.
Tarjouspyynnön laatiminen
Tarjouspyyntö on hankintamenettelyn keskeisimpiä asiakirjoja. Kun ymmärretään riittävästi, mitä ollaan hankkimassa, osataan myös määritellä asia sopivalla tarkkuudella, kirjallisesti tarjouspyyntöön.
Tarjouspyynnössä esitetään selkeästi ja yksiselitteisesti kaikki hankinnan kohteeseen ja tarjoajaan liittyvät vaatimukset. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Tarjouspyynnössä kyseisten asioiden on oltava niin selkeästi eriteltynä, että se mahdollistaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.
Tarjouspyyntö muodostuu hankinnan kohteesta riippuen usein useammasta kuin yhdestä asiakirjasta, esimerkiksi tarjouspyyntötekstistä ja liiteasiakirjoista, kuten hankinnan kohteen kuvauksesta, sopimusmallista sekä teknisistä määritelmistä. Tarjouspyynnön huolellinen laatiminen takaa todennäköisimmin sen, että kilpailutus- ja päätöksentekovaiheeseen ei tule ennakoimattomia yllätyksiä, eikä hankintaprosessi siinä vaiheessa esimerkiksi pitkity.
Hankintailmoitus
Hankintailmoituksen tekemisessä on kyse pakollisesta vaatimuksesta. Hankintayksikön on toimitettava hankintalain luvun 11 mukaisesta hankinnasta ja suunnittelukilpailusta julkaistavaksi ilmoitus sähköisesti suomen- tai ruotsinkielisenä internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi käyttäen kansalliselle hankintailmoitukselle tarkoitettua lomaketta.
Hankintailmoituksen tarkoitus on tiedottaa tarjoajille tarjouskilpailusta. Hankintailmoituksen julkaiseminen mahdollistaa myös hankintojen tilastoimisen sekä tiedonkeruun. Hankintalaissa ei ole määritetty kansallisille hankinnoille vähimmäismääräaikoja. Hankintayksikön tulee määrittää määräajat itse huomioiden hankinnan kohde ja laajuus sekä tarjouksen laatimiseen vaadittava aika. Hankintayksikön on noudatettava määrittämiään määräaikoja.
Tarjousten tarkistaminen ja vertailu
Tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hintalaatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Päätös on perusteltava.
Hankintapäätös ja tiedoksianto
Hankinnan tekijän on tehtävä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Päätöksestä tulee ilmetä ratkaisuun vaikuttaneet olennaiset seikat sekä perusteet, joilla tarjousten vertailu on tehty. On hyvä huomata, että hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Myös keskeyttämisestä on tehtävä hankintapäätöstä vastaava kirjallinen päätös. Hankinnan tekijän on annettava tekemänsä päätös perusteluineen kirjallisesti tiedoksi niille, joita asia koskee. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus ja oikaisuohje.
Hankintasopimuksen solmiminen
Hankinnan tekijän on tehtävä hankinnasta kirjallinen hankintasopimus, jonka hankkija ja tarjoaja allekirjoittavat. EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa on noudatettava laissa säädettyjä odotusaikoja ennen hankintasopimuksen tekemistä.
Tuen maksuhakemukseen liitettävät hankinta-asiakirjat
Selvityksenä hankintamenettelyn noudattamisesta tuensaajan on lähtökohtaisesti liitettävä tuen maksuhakemukseen seuraavat asiakirjat: Hilma-ilmoitus, tarjouspyyntö, pöytäkirja tarjousten avaamisesta, saadut tarjoukset, tarjousvertailu, hankintapäätös sekä hankintasopimus.