Lampaiden ja vuohien ehdot (eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumusehdot 2023)

Eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumuksen hakemisesta on kerrottu Eläinten hyvinvointikorvauksen hakuehdoissa.  Tähän osioon on koottu eläinten hyvinvointikorvauksen lampaita ja vuohia koskevat ehdot.

Määritelmät

Näissä sitoumusehdoissa tarkoitetaan:

1. uuhella vähintään vuoden ikäistä naaraspuolista lammasta;
2. karitsalla vähintään kahden kuukauden ja enintään vuoden ikäistä lammasta;
3. kilillä vähintään kahden kuukauden ja enintään vuoden ikäistä vuohta, ei kuitenkaan kääpiövuohta;
4. pässillä vähintään vuoden ikäistä urospuolista lammasta;
5. vuohipukilla urospuolista vuohta, ei kuitenkaan kääpiövuohta;
6. karitsakamarilla rajattua aluetta, jonne kaikki karitsat mahtuvat samanaikaisesti ja jossa on karitsoille sopiva rehustus.

Eläinten hyvinvointikorvauksen lampaiden ja vuohien eläinryhmät

• Lampaat yli 12 kk
• Karitsat yli 3 kk - 12 kk
• Karitsat 2 kk - 3 kk
• Vuohet yli 12 kk
• Kilit 2 kk - 12 kk

Yleisiä sitoumusta koskevia ehtoja

Hakijalla on oltava hallinnassaan keskimäärin vähintään 5 eläinyksikköä lampaita tai 5 eläinyksikköä vuohia. Vähimmäiseläinmäärän täyttymistä ei tarkastella toimenpiteittäin. Lampaita ja vuohia tulee olla hakijan hallinnassa joka päivä poikkeuksena eläinerien vaihdosta johtuva tilapäinen tauko. 

Valittujen toimenpiteiden ehtojen toteuttaminen on aloitettava 1.1.2023 ja ehtoja on noudatettava 31.12.2023 asti. Sitoumus koskee kaikkia hakijan lampaita ja vuohia.

Hakemukselle ilmoitettujen eläinten on oltava hakijan hallinnassa ja rekisteröity hakijan tilatunnukselle lammas- ja vuohirekisterissä.

Hakija ei voi valita sellaista toimenpidettä, jota tilalla ei voida toteuttaa kaikissa rakennuksissa, joissa on toimenpiteeseen kuuluvia eläimiä. Valitun toimenpiteen ehtoja on toteutettava myös tilan ulkopuolelle sijoitetuille eläimille, jos eläimet ovat rekisteröity maatilalle lammas- ja vuohirekisterissä.

Lampaiden ja vuohien tunnistaminen ja rekisteröinti

Eläinten hyvinvointikorvauksen edellytyksenä on eläinten tunnistamisen- ja rekisteröintisäädösten noudattaminen: Lampaiden ja vuohien tulee olla rekisteröidyissä pitopaikoissa ja eläintietojen ajan tasalla lammas- ja vuohirekisterissä. Tarkempia ohjeita lampaiden ja vuohien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä on annettu Eläintukioppaalla sekä osoitteessa ruokavirasto.fi/elainten-merkinta-ja-rekisterointi. Syntynyt eläin on rekisteröitävä viimeistään 90 päivän iässä. Kuitenkin ilmoitukset on tehtävä tammikuun 2024 loppuun mennessä, jotta karitsat ja kilit voidaan huomioida vuoden 2023 hyvinvointikorvauksen eläinmäärien laskennassa.

Lampaiden ja vuohien toimenpiteiden korvaustasot

Eläinten hyvinvointikorvauksen määrä (€/ey) perustuu toimenpiteen tilalle aiheuttamiin laskennallisiin kustannuksiin tai tulonmenetyksiin.

Taulukko 1. Tilakohtaiset toimenpiteet lammas- ja vuohitilalle

Korvauksen määräytyminen ja maksaminen

Hyvinvointikorvaus maksetaan lammas- ja vuohitiloille toimenpidekohtaisesti lammas- ja vuohirekisteristä kertyvien tukikelpoisuuspäivien perusteella laskettavan keskimääräisen eläinryhmittäisen eläinmäärän perusteella.

Korvaus lasketaan taulukossa 1 olevien toimenpiteiden euromäärien ja taulukossa 2 esitettyjen eläinyksikkökertoimien perusteella. Vuoden 2023 hyvinvointikorvaus maksetaan kahdessa erässä. Hakijalle maksettavan hyvinvointikorvauksen määrän sitoumusvuodelta on oltava vähintään 100 euroa, jotta korvaus voidaan maksaa.

Taulukko 2. Eläinmäärät muutetaan eläinyksiköiksi taulukon kertoimien mukaisesti.

Korvauksen maksun toimenpidekohtainen eläinyksikkömäärä lasketaan ainoastaan toimenpiteeseen kuuluvista eläimistä.

Tilakohtaiset toimenpiteet lammas- ja vuohitilalle

Lammas- ja vuohitila voi valita yhden tai useamman seuraavista toimenpiteistä:

• Lampaiden ja vuohien hyvinvointisuunnitelma (pakollinen kaikille lammas- ja vuohi - toimenpiteitä hakeville)
• Lampaiden ja vuohien olosuhteiden parantaminen
• Lampaiden ja vuohien laidunnus

 Tukiehtojen lisäksi sinun on noudatettava peruslainsäädännön vähimmäisvaatimuksia.

Lampaiden ja vuohien hyvinvointisuunnitelma - toimenpide

Toimenpiteen ehtoja on toteutettava maatilan kaikilla lampailla ja vuohilla.

Hakijalla on oltava lampaiden ja vuohien hyvinvointisuunnitelma sitoumuskauden alusta lähtien. Hyvinvointisuunnitelma on vuosittainen toiminnan hallinta- ja kehittämissuunnitelma, joka sisältää tilakohtaisia toimia nautojen hyvinvoinnista, terveydenhoidosta ja bioturvallisuudesta.

Hyvinvointisuunnitelman tekemiseen voit käyttää Ruokaviraston mallipohjia, jotka voit ladata osoitteesta ruokavirasto.fi/hyvinvointisuunnitelmat. Hyvinvointisuunnitelmana ei voi käyttää Maatilojen neuvonnan 495-lomaketta.

Hyvinvointisuunnitelma on vuosittainen toiminnan hallinta- ja kehittämissuunnitelma, joka sisältää tilakohtaisia toimia lampaiden ja vuohien hyvinvoinnista, terveydenhoidosta ja bioturvallisuudesta. Hyvinvointisuunnitelmassa on kuvattava maatilan olosuhteet ja tuotantotapa huomioon ottaen:

• pitopaikan olosuhteet
• varautuminen häiriötilanteisiin
• tuotannon toteuttaminen
• eläinryhmäkohtainen ruokintasuunnitelma ja rehuanalyysi sekä muu ruokinnan toteuttaminen
• tautisuojaus
• hyvinvoinnin parantaminen
• mahdolliset havainnot ja kehittämistarpeet.

Tilalla on oltava kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ja pääasiallisen karkearehun (pois lukien laidun ja olki) rehuanalyysiin perustuva ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu eläimen kasvuvaihe, tuotostaso ja tuotantokauden vaihe. Karitsat ja kilit on huomioitava ruokintasuunnitelmassa kahden viikon iästä alkaen.

Hyvinvointisuunnitelman toimittaminen

Palauta lampaiden ja vuohien hyvinvointisuunnitelma, eläinryhmäkohtainen ruokintasuunnitelma ja rehuanalyysi Vipu-palvelussa tukihaun aikana. Jos et palauta hyvinvointisuunnitelmaa tukihakuaikana, sinulle ei makseta lampaista ja vuohista eläinten hyvinvointikorvausta.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat suunnitelman tekemiseen käytetty aika ja ruokinnan suunnitteluun liittyvät kustannukset. 

Lampaiden ja vuohien olosuhteiden parantaminen - toimenpide

Toimenpiteen ehtoja on toteutettava maatilan kaikilla lampailla ja vuohilla.

Toimenpiteen ehdot:

Ryhmäkarsina:

• Lampaita ja vuohia on pidettävä ryhmäkarsinoissa, joissa on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä makuualue, jonne kaikki eläimet mahtuvat samanaikaisesti makaamaan.
• Jos lammasta tai vuohta pidetään hyväksyttävästä syystä yksinään, karsinan on oltava vähintään kaksi neliömetriä ja muodoltaan sellainen, että lammas tai vuohi pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri. Muihin lampaisiin tai vuohiin on oltava näköyhteys.
• Pässit ja vuohipukit on pidettävä ryhmäkarsinassa, jos eläinlääketieteellinen syy tai aggressiivinen käytös ei edellytä eristämistä. Ryhmäkarsinassa pässiä tai vuohipukkia kohden tulee olla tilaa vähintään kaksi neliömetriä. Jos tilalla on vain yksi pässi tai vuohipukki, karsinan on oltava vähintään kaksi neliömetriä ja muodoltaan sellainen, että pässi tai vuohipukki pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri. Muihin lampaisiin tai vuohiin on oltava näköyhteys.

Karitsointikarsina ja karitsakamari:

• Uuhelle ja sen vastasyntyneille karitsoille on oltava karitsointikarsina, jossa eläinten käytössä olevaa lattiapinta-alaa on vähintään 2,2 neliömetriä ja jossa on lämmitysmahdollisuus tai joka on lämpöeristetty.
• Karitsoilla on oltava karitsakamarit kahden viikon iästä alkaen vieroitukseen saakka. Vaatimukset karitsointikarsinoista ja karitsakamareista eivät koske uuhia ja karitsoita, jotka ovat laitumella.

Sairas- ja hoitokarsina:

• Sairas- ja hoitokarsinat voivat olla usean eläimen yhteiskäyttöisiä, mutta eläimen eristämiseen on varauduttava. Sairas- ja hoitokarsinan on oltava kiinteäpohjainen ja sen makuualueen hyvin kuivitettu, pehmeä ja siinä on oltava eläimen lämmitysmahdollisuus.
• Useamman eläimen yhteisesti käyttämässä sairas- ja hoitokarsinassa tai yksilökarsinassa tilaa on oltava vähintään kaksi neliömetriä vähintään kolmen kuukauden ikäistä lammasta tai vuohta kohden.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat lisäkuivikkeet, karsinoiden tilavaatimukset sekä karitsakamarit.

Lampaiden ja vuohien laidunnus - toimenpide

Toimenpiteen ehtoja on toteutettava maatilan kaikilla yli kolmen kuukauden ikäisillä lampailla ja yli 12 kuukauden ikäisillä vuohilla.

Jos tilalla on sitoumus lampaita tai vuohia koskevasta luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta, toimenpidettä ei voi valita.

Toimenpiteen ehdot:

• Lampaat ja vuohet on päästettävä laitumelle vähintään 90 päivänä.
• Pässien ja vuohipukkien laidunnus voidaan korvata ulkoilulla.
• Laitumella vuohilla on oltava mahdollisuus toteuttaa luontaista kiipeilytarvettaan.
• Laidunnuksesta on pidettävä kirjaa, josta ilmenee, mitkä eläinryhmät ovat milloinkin olleet ulkona. 

Toimenpiteen korvausperusteena on laiduntamisen järjestämisen lisätyö.

Eläinten hyvinvointikorvauksen vähimmäistasot toimenpiteittäin

Eläinten hyvinvointikorvauksen vaatimusten lisäksi sinun on noudatettava alla lueteltuja eläinten hyvinvoinnin vähimmäisvaatimuksia.

Kaikkia lammas- ja vuohitiloja koskevat vähimmäisvaatimukset

Vaatimukset perustuvat seuraaviin säädöksiin muutoksineen: eläinsuojelulaki (ESL) 247/1996 4§ ja 5§, valtioneuvoston asetus (VNa) lampaiden suojelusta (587/2010) 8 § ja 12 § 4 momentti sekä valtioneuvoston asetus (VNa) vuohien suojelusta (589/2010) 8 § sekä 11 § 4 momentti.

• Eläimen pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä muutoinkin tarkoituksenmukainen ottaen huomioon kunkin eläinlajin tarpeet. Eläimen pitäminen tarpeetonta kärsimystä tuottavalla tavalla on kielletty.
• Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa. Eläimen sairastuessa sen on saatava asianmukaista hoitoa. Eläimen hyvinvointi ja olosuhteet on tarkistettava riittävän usein.
• Eläinsuojasta lampaiden ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava lampaille turvallisia ja sellaisia, että lampaat eivät tarpeettomasti likaannu.
• Lampaiden juottolaitteet ja juoma-astiat on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä, eikä vesi saa päästä jäätymään.
• Eläinsuojasta lampaiden ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava lampaille turvallisia ja sellaisia, että lampaat eivät tarpeettomasti likaannu.
• Lammastarhan ja -laitumen aitojen on oltava lampaille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään lampaiden vahingoittuminen. Aitojen on oltava lampaille sopivasta materiaalista. Jos aita on verkkoa, sitä on tarvittaessa kiristettävä, jotta verkkoon takertumisen vaara olisi mahdollisimman vähäinen. Sähköistetyt aidat on rakennettava sellaisiksi ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu lampaille tarpeetonta kärsimystä.

• Eläinsuojasta vuohien ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava vuohille turvallisia ja sellaisia, että vuohet eivät tarpeettomasti likaannu.
• Vuohitarhan ja -laitumen aitojen on oltava vuohille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään vuohien vahingoittuminen. Aitojen on oltava vuohille sopivasta materiaalista. Jos aita on verkkoa, sitä on tarvittaessa kiristettävä, jotta verkkoon takertumisen vaara olisi mahdollisimman vähäinen.
• Vuohien pääsy niille myrkyllisten kasvien luo on estettävä. Sähköistetyt aidat on rakennettava sellaisiksi ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu vuohille tarpeetonta kärsimystä.
• Vuohien juottolaitteet ja juoma-astiat on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä, eikä vesi saa päästä jäätymään.

Lampaiden ja vuohien hyvinvointisuunnitelma

Eläinsuojeluasetus 9 § 1 mom.,  valtioneuvoston asetus (VNa) lampaiden suojelusta 7 § ja 12 § 1 mom.,  valtioneuvoston asetus (VNa) vuohien suojelusta 7 § ja 11 § 1 mom.

• Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista ruokaa ja juomaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi.
• Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, lämpötila, pölyn määrä ja haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Lampaat eivät saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä (dB(A)).
• Lampaille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainoitettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä.
• Vuohille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä.

Lampaiden ja vuohien olosuhteiden parantaminen

Eläinsuojeluasetus 1 § 1 ja 4 momenttia, valtioneuvoston asetus (VNa) lampaiden suojelusta 3 § 3 mom., 4 § 1 ja 3 momentti, 5 §:n 1 momenttia, 13 §:n 2 momenttia ja 15 §:n 1 momenttia sekä  valtioneuvoston asetus (VNa) vuohien suojelusta 3 § 3 momenttia, 4 § 1 mom., 5 § 1 ja 3 mom. sekä 12 § 2 momenttia.

• Eläimen pitopaikka sekä pitopaikan rakenteet ja laitteet on suunniteltava, rakennettava ja huollettava siten, että se on eläimelle turvallinen ja että pitopaikan palovaara ja eläimen karkaamisvaara ovat mahdollisimman vähäisiä.
• Pitopaikassa tulee voida ylläpitää puhtautta ja hyvää hygieniaa ja siellä olevat eläimet on voitava tarkastaa ja hoitaa vaikeuksitta.
• Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla. Samassa pitopaikassa pidettävien eläinten tulee voida pitopaikassaan asettua yhtä aikaa makuulle.
• Sairasta tai vahingoittunutta lammasta varten on oltava erillinen asianmukainen karsina tai muu tila, jossa eläintä voidaan hoitaa ja josta on, jos mahdollista, näköyhteys muihin lampaisiin.
• Ryhmässä pidettävien lampaiden pitopaikan lattian pinta-alan on oltava taulukon mukainen.

Taulukko 3. Pitopaikan lattian vähimmäispinta-ala ruokintahäkin pinta-alaa lukuun ottamatta lammasta kohden pidettäessä lampaita ryhmässä

• Sellaisessa pitopaikassa, jossa on täytepohjalattia, uuhella karitsoineen on oltava vähintään kaksi neliömetriä lattiaa. Yksinomaan karitsoille tarkoitetun ruokintapaikan pinta-alan karitsaa kohden on oltava vähintään 0,2 neliömetriä.
• Eläinten pitopaikan lattian pohjan on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Lampailla on oltava käytettävissään niille sopiva kuivitettu alue, johon kaikki eläimet pääsevät yhtä aikaa makuulle.
• Vastasyntyneitä karitsoja on valvottava uuhen ja karitsan välisen sidoksen muodostumisen varmistamiseksi. Karitsojen tarvitseman lisälämmön saannin turvaamiseksi on tarvittaessa oltava käytettävissä lämmitin.
• Lammas on kerittävä vähintään kerran vuodessa.
• Sairasta tai vahingoittunutta vuohta varten on oltava erillinen asianmukainen karsina tai muu tila, jossa eläintä voidaan hoitaa ja josta on, jos mahdollista, näköyhteys muihin vuohiin.
• Ryhmässä pidettävien vuohien pitopaikan lattian pinta-alan on oltava liitteen mukainen.
• Jos täysikasvuista vuohta pidetään yksittäiskarsinassa, karsinan on oltava kooltaan vähintään 1,4 neliömetriä ja muodoltaan sellainen, että vuohi pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri.
• Eläinsuojan lattian tai karsinan pohjan on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Vuohilla on oltava käytettävissään niille sopiva kuivitettu alue, johon kaikki eläimet pääsevät yhtä aikaa makuulle.
• Poikimiskarsinassa ja kilien pitopaikassa ei saa olla rakolattiaa. Poikimiskarsinan ja kiinteäpohjaisen kilien pitopaikan lattian on oltava hyvin kuivitettu.
• Vastasyntyneitä kilejä on valvottava kutun ja kilin välisen sidoksen muodostumisen varmistamiseksi. Kilien tarvitseman lisälämmön saannin turvaamiseksi on tarvittaessa oltava käytettävissä lämmitin.
• Ryhmässä pidettävien vuohien pitopaikan lattian pinta-alan on oltava oheisen taulukon mukainen.

Taulukko 4. Pitopaikan lattian vähimmäispinta-ala ruokintahäkin pinta-alaa lukuun ottamatta vuohta kohden pidettäessä vuohia ryhmässä.

Lampaiden ja vuohien laidunnus 

Eläinsuojeluasetus 6 § 2 mom. ja 7 § sekä valtioneuvoston asetus (VNa) lampaiden suojelusta 8 § 2 mom. ja valtioneuvoston asetus (VNa) vuohien suojelusta 8 § 2 mom.

• Tarhan aitauksen tulee olla rakenteiltaan ja materiaaleiltaan tarhattavalle eläinlajille sopiva ja sellainen, että se estää eläintä karkaamasta.
• Ulkotarhassa olevilla eläimillä on oltava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan. Säänsuojassa on oltava sopivat makuupaikat kaikille eläimille. Ulkotarhassa olevien eläinten eristämistä ja hoitoa varten tulee olla asianmukaiset tilat.
• Lammastarhan ja -laitumen aitojen on oltava lampaille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään lampaiden vahingoittuminen. Aitojen on oltava lampaille sopivasta materiaalista. Jos aita on verkkoa, sitä on tarvittaessa kiristettävä, jotta verkkoon takertumisen vaara olisi mahdollisimman vähäinen. Sähköistetyt aidat on rakennettava sellaisiksi ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu lampaille tarpeetonta kärsimystä.
• Vuohitarhan ja -laitumen aitojen on oltava vuohille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään vuohien vahingoittuminen. Aitojen on oltava vuohille sopivasta materiaalista. Jos aita on verkkoa, sitä on tarvittaessa kiristettävä, jotta verkkoon takertumisen vaara olisi mahdollisimman vähäinen. Vuohien pääsy niille myrkyllisten kasvien luo on estettävä. Sähköistetyt aidat on rakennettava sellaisiksi ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu vuohille tarpeetonta kärsimystä.

Sinua voi kiinnosta myös

Usein kysyttyä eläintuista vuonna 2023

Tältä sivulta löydät täsmävastauksia täsmäkysymyksiin.

Lisää aiheesta

Vipu-ohje: Eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumus ja maksuhakemus 2023

Näin haet käyttöoikeuden ja kirjaudut Vipu-palveluun Vinkkejä liitteiden lisäämiseen Vipu-palvelussa 1. Eläinten hyvinvointikorvaus vuonna 2023 Eläinten hyvinvointikorvausta voivat hakea  nauta-,…

Lisää aiheesta

Eläinten hyvinvointisuunnitelmat

Kuvaa hyvinvointisuunnitelmassa tilallasi toteutettavat eläintuotannon toimenpiteet. Voit käyttää suunnitelman laatimisessa apuna mallipohjia.  Lähetä hyvinvointisuunnitelma eläinten…

Lisää aiheesta