↵ Eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumusehdot 2024 sisällysluettelo
Eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumuksen hakemisesta on kerrottu Eläinten hyvinvointikorvauksen hakuehdoissa. Tähän osioon on koottu eläinten hyvinvointikorvauksen lampaita ja vuohia koskevat ehdot.
1 Määritelmät
Näissä sitoumusehdoissa tarkoitetaan:
- uuhella ylin vuoden ikäistä naaraspuolista lammasta;
- karitsalla vähintään kahden kuukauden ja enintään vuoden ikäistä lammasta;
- kilillä vähintään kahden kuukauden ja enintään vuoden ikäistä vuohta, ei kuitenkaan kääpiövuohta;
- pässillä vähintään vuoden ikäistä urospuolista lammasta;
- vuohipukilla urospuolista vuohta, ei kuitenkaan kääpiövuohta;
- karitsakamarilla rajattua aluetta, jonne kaikki karitsat mahtuvat samanaikaisesti ja jossa on karitsoille sopiva rehustus.
Eläinten hyvinvointikorvauksen lampaiden ja vuohien eläinryhmät:
- Lampaat yli 12 kk
- Karitsat yli 3 kk - 12 kk
- Karitsat 2 kk - 3 kk
- Vuohet yli 12 kk
- Kilit 2 kk - 12 kk
2 Yleisiä sitoumusta koskevia ehtoja
Hakijalla on oltava hallinnassaan keskimäärin vuoden aikana vähintään 5 eläinyksikköä lampaita tai 5 eläinyksikköä vuohia. Eläinmäärä voi hetkellisesti olla alle 5 eläinyksikköä, jos vuosikeskiarvo on vähintään 5 eläinyksikköä. Vähimmäiseläinmäärän täyttymistä ei tarkastella toimenpiteittäin. Lampaita ja vuohia tulee olla hakijan hallinnassa joka päivä poikkeuksena eläinerien vaihdosta johtuva tilapäinen tauko.
Valittujen toimenpiteiden ehtojen toteuttaminen on aloitettava 1.1.2024 ja ehtoja on noudatettava 31.12.2024 asti. Sitoumus koskee kaikkia hakijan lampaita ja vuohia riippumatta niiden lukumäärästä.
Hakemukselle ilmoitettujen eläinten on oltava hakijan hallinnassa ja rekisteröity hakijan tilatunnukselle lammas- ja vuohirekisterissä.
Hakija ei voi valita sellaista toimenpidettä, jota tilalla ei voida toteuttaa kaikissa rakennuksissa, joissa on toimenpiteeseen kuuluvia eläimiä. Valitun toimenpiteen ehtoja on toteutettava myös tilan ulkopuolelle sijoitetuille eläimille, jos eläimet ovat rekisteröity maatilalle lammas- ja vuohirekisterissä.
3 Lampaiden ja vuohien tunnistaminen ja rekisteröinti
Eläinten hyvinvointikorvauksen edellytyksenä on eläinten tunnistamisen- ja rekisteröintisäädösten noudattaminen: Lampaiden ja vuohien tulee olla rekisteröidyissä pitopaikoissa ja eläintietojen ajan tasalla lammas- ja vuohirekisterissä. Tarkempia ohjeita lampaiden ja vuohien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä on annettu Eläintukien hakuoppaassa sekä osoitteessa ruokavirasto.fi/elainten-merkinta-ja-rekisterointi.
Syntynyt eläin on rekisteröitävä viimeistään 90 päivän iässä. Kuitenkin ilmoitukset on tehtävä tammikuun 2025 loppuun mennessä, jotta karitsat ja kilit voidaan huomioida vuoden 2024 hyvinvointikorvauksen eläinmäärien laskennassa.
4 Lampaiden ja vuohien toimenpiteiden korvaustasot
Eläinten hyvinvointikorvauksen määrä (€/ey) perustuu toimenpiteen tilalle aiheuttamiin laskennallisiin kustannuksiin tai tulonmenetyksiin.
Taulukko 1. Tilakohtaiset toimenpiteet lammas- ja vuohitilalle
|
Lampaiden ja vuohien toimenpiteet |
Korvaus € / ey |
|
Lampaiden ja vuohien hyvinvointisuunnitelma |
17 |
|
Lampaiden ja vuohien olosuhteiden parantaminen |
94 |
|
Lampaiden ja vuohien laidunnus |
33 |
5 Korvauksen määräytyminen ja maksaminen
Hyvinvointikorvaus maksetaan lammas- ja vuohitiloille toimenpidekohtaisesti lammas- ja vuohirekisteristä kertyvien tukikelpoisuuspäivien perusteella laskettavan keskimääräisen eläinryhmittäisen eläinmäärän perusteella.
Korvaus lasketaan taulukossa 1 olevien toimenpiteiden euromäärien ja taulukossa 2 esitettyjen eläinyksikkökertoimien perusteella. Vuoden 2024 hyvinvointikorvaus maksetaan kahdessa erässä. Hakijalle maksettavan hyvinvointikorvauksen määrän sitoumusvuodelta on oltava vähintään 100 euroa, jotta korvaus voidaan maksaa.
Taulukko 2. Eläinmäärät muutetaan eläinyksiköiksi taulukon kertoimien mukaisesti.
|
Eläinlaji |
Eläinyksikköä (ey) |
|
Lampaat ja vuohet (yli 1 v) |
0,2 |
|
Karitsat ja kilit (vähintään 2 kk) |
0,06 |
Korvauksen maksun toimenpidekohtainen eläinyksikkömäärä lasketaan ainoastaan toimenpiteeseen kuuluvista eläimistä.
6 Tilakohtaiset toimenpiteet lammas- ja vuohitilalle
Lammas- ja vuohitila voi valita yhden tai useamman seuraavista toimenpiteistä:
- Lampaiden ja vuohien hyvinvointisuunnitelma (pakollinen kaikille lammas- ja vuohi - toimenpiteitä hakeville)
- Lampaiden ja vuohien olosuhteiden parantaminen
- Lampaiden ja vuohien laidunnus
Tukiehtojen lisäksi sinun on noudatettava peruslainsäädännön vähimmäisvaatimuksia.
6.1 Lampaiden ja vuohien hyvinvointisuunnitelma -toimenpiteen ehdot
Toimenpiteen ehtoja on toteutettava maatilan kaikilla lampailla ja vuohilla.
Hakijalla on oltava lampaiden ja vuohien hyvinvointisuunnitelma sitoumuskauden alusta lähtien. Hyvinvointisuunnitelma on vuosittainen toiminnan hallinta- ja kehittämissuunnitelma, joka sisältää tilakohtaisia toimia nautojen hyvinvoinnista, terveydenhoidosta ja bioturvallisuudesta.
Hyvinvointisuunnitelman tekemiseen voit käyttää Ruokaviraston mallipohjia, jotka voit ladata osoitteesta ruokavirasto.fi/hyvinvointisuunnitelmat.
Hyvinvointisuunnitelma on vuosittainen toiminnan hallinta- ja kehittämissuunnitelma, joka sisältää tilakohtaisia toimia lampaiden ja vuohien hyvinvoinnista, terveydenhoidosta ja bioturvallisuudesta. Hyvinvointisuunnitelmassa on kuvattava maatilan olosuhteet ja tuotantotapa huomioon ottaen:
- pitopaikan olosuhteet
- varautuminen häiriötilanteisiin
- tuotannon toteuttaminen
- eläinryhmäkohtainen ruokintasuunnitelma ja rehuanalyysi sekä muu ruokinnan toteuttaminen
- tautisuojaus
- hyvinvoinnin parantaminen
- mahdolliset havainnot ja kehittämistarpeet.
Tilalla on oltava kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ja pääasiallisen karkearehun (pois lukien laidun ja olki) rehuanalyysiin perustuva ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu eläimen kasvuvaihe, tuotostaso ja tuotantokauden vaihe. Säilörehun analyysi voi olla raaka-ainenäytteestä tai valmiista rehusta. Korjuuajan arviointiin liittyvä näyte ei anna riittävää kuvaa rehuarvoista. Karitsat ja kilit on huomioitava ruokintasuunnitelmassa kahden viikon iästä alkaen.
Hyvinvointisuunnitelman toimittaminen
Palauta lampaiden ja vuohien hyvinvointisuunnitelma, eläinryhmäkohtainen ruokintasuunnitelma ja rehuanalyysi Vipu-palvelussa tukihaun aikana. Jos et palauta hyvinvointisuunnitelmaa tukihakuaikana, sinulle ei makseta lampaista ja vuohista eläinten hyvinvointikorvausta.
Toimenpiteen korvausperusteena ovat suunnitelman tekemiseen käytetty aika ja ruokinnan suunnitteluun liittyvät kustannukset.
6.2 Lampaiden ja vuohien olosuhteiden parantaminen -toimenpiteen ehdot
Toimenpiteen ehtoja on toteutettava maatilan kaikilla lampailla ja vuohilla.
Ryhmäkarsina:
- Lampaita ja vuohia on pidettävä ryhmäkarsinoissa, joissa on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä makuualue, jonne kaikki eläimet mahtuvat samanaikaisesti makaamaan.
- Jos lammasta tai vuohta pidetään hyväksyttävästä syystä yksinään, karsinan on oltava vähintään kaksi neliömetriä ja muodoltaan sellainen, että lammas tai vuohi pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri. Muihin lampaisiin tai vuohiin on oltava näköyhteys.
- Pässit ja vuohipukit on pidettävä ryhmäkarsinassa, jos eläinlääketieteellinen syy tai aggressiivinen käytös ei edellytä eristämistä. Ryhmäkarsinassa pässiä tai vuohipukkia kohden tulee olla tilaa vähintään kaksi neliömetriä. Jos tilalla on vain yksi pässi tai vuohipukki, karsinan on oltava vähintään kaksi neliömetriä ja muodoltaan sellainen, että pässi tai vuohipukki pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri. Muihin lampaisiin tai vuohiin on oltava näköyhteys.
Karitsointikarsina ja karitsakamari:
- Uuhelle ja sen vastasyntyneille karitsoille on oltava karitsointikarsina, jossa eläinten käytössä olevaa lattiapinta-alaa on vähintään 2,2 neliömetriä ja jossa on lämmitysmahdollisuus tai joka on lämpöeristetty.
- Karitsoilla on oltava karitsakamarit kahden viikon iästä alkaen vieroitukseen saakka. Vaatimukset karitsointikarsinoista ja karitsakamareista eivät koske uuhia ja karitsoita, jotka ovat laitumella.
Sairas- ja hoitokarsina:
- Sairas- ja hoitokarsinat voivat olla usean eläimen yhteiskäyttöisiä, mutta eläimen eristämiseen on varauduttava. Sairas- ja hoitokarsinan on oltava kiinteäpohjainen ja sen makuualueen hyvin kuivitettu, pehmeä ja siinä on oltava eläimen lämmitysmahdollisuus.
- Useamman eläimen yhteisesti käyttämässä sairas- ja hoitokarsinassa tai yksilökarsinassa tilaa on oltava vähintään kaksi neliömetriä vähintään kolmen kuukauden ikäistä lammasta tai vuohta kohden.
Toimenpiteen korvausperusteena ovat lisäkuivikkeet, karsinoiden tilavaatimukset sekä karitsakamarit.
6.3 Lampaiden ja vuohien laidunnus -toimenpiteen ehdot
- Lampaat ja vuohet on päästettävä laitumelle vähintään 90 päivänä.
- Pässien ja vuohipukkien laidunnus voidaan korvata ulkoilulla.
- Laitumella vuohilla on oltava mahdollisuus toteuttaa luontaista kiipeilytarvettaan.
- Laidunnuksesta on pidettävä kirjaa, josta ilmenee, mitkä eläinryhmät ovat milloinkin olleet ulkona.
Toimenpiteen ehtoja on toteutettava maatilan kaikilla yli kolmen kuukauden ikäisillä lampailla ja yli 12 kuukauden ikäisillä vuohilla.
Jos tilalla on sitoumus lampaita tai vuohia koskevasta luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta, toimenpidettä ei voi valita.
Toimenpiteen korvausperusteena on laiduntamisen järjestämisen lisätyö.
7 Eläinten hyvinvointikorvauksen vähimmäistasot toimenpiteittäin
Eläinten hyvinvointikorvauksen vaatimusten lisäksi sinun on noudatettava alla lueteltuja eläinten hyvinvoinnin vähimmäisvaatimuksia.
Kaikkia lammas- ja vuohitiloja koskevat vähimmäisvaatimukset
Vaatimukset perustuvat seuraaviin säädöksiin muutoksineen: laki eläinten hyvinvoinnista 693/2023 8§ 1 momentti, 20 § 1–3 momentti, 21 § 1–2 momentti, 23 §, 34 § 1 momentti, 36 § ja 37 §, valtioneuvoston asetus (VNa) lampaiden suojelusta (587/2010) 8 § ja 12 § 4 momentti sekä valtioneuvoston asetus (VNa) vuohien suojelusta (589/2010) 8 § sekä 11 § 4 momentti.
- Eläimillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, lepoon, kehon huoltoon, ravinnon etsintään ja muuhun vastaavaan toimintaan sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan.
- Eläinten fysiologiset tarpeet voidaan tyydyttää.
- Eläimille voidaan järjestää asianmukaiset pitopaikat.
- Eläinten sairastuessa tai vahingoittuessa niille voidaan antaa asianmukaista hoitoa.
- Eläimiä on hoidettava siten, että niillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, leikkiin, lepoon, kehonhuoltoon, syömiseen, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan.
- Hoidossa olevan eläimen yleisestä hyvinvoinnista sekä puhtaudesta ja muusta sen tarvitsemasta kehonhoidosta on huolehdittava. Eläimen hoidossa on huolehdittava myös asianmukaisista toimista sairauksien ja eläinten vahingoittumisen ennalta ehkäisemiseksi.
- Jos eläimiä pidetään ryhmässä, ryhmän kokoonpanossa on otettava huomioon eläinten sosiaaliset suhteet, ikä, sukupuoli ja koko. Jos eläimet suhtautuvat vihamielisesti toisiinsa tai voivat muusta syystä vahingoittaa toisiaan, ne on pidettävä erillään toisistaan tai niillä on oltava mahdollisuus paeta ja piiloutua muilta eläimiltä.
- Eläinryhmiä yhdistettäessä ja tuotaessa uusia eläimiä ryhmään erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaalisten suhteiden uudelleenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin ongelmiin.
- Hoidossa olevien eläinten ruokinnassa ja juotossa on otettava huomioon eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa ja vettä tai muuta juotavaa. Ravinnon ja juotavan koostumuksen ja tarjoamistavan on vastattava eläimen fysiologisia tarpeita ja olennaisia käyttäytymistarpeita.
-
Nisäkkäiden ja lintujen pysyvässä pitopaikassa on oltava jatkuvasti vettä eläimen saatavilla. Jatkuvasti saatavilla olevaa vettä ei kuitenkaan edellytetä:
1) vastasyntyneelle tai -kuoriutuneelle eläimelle;
2) eläimelle, jonka vedensaantia on eläinlääketieteellisestä syystä rajoitettava;
3) laajoilla alueilla luonnonmukaisissa olosuhteissa tarhattaville, luonnonvaraisiin eläinlajeihin kuuluville eläimille;
4) poroille silloin, kun saatavilla on rajoituksetta puhdasta lunta;
5) silloin, kun poikkeuksellisen vaikeat sääolosuhteet estävät sulan veden jatkuvan saatavilla pidon;
6) sellaisissa eläinten pysyvissä pitopaikoissa, joissa sulan veden jatkuva saatavilla pito on kohtuuttoman vaikea järjestää eläinten pitomuodosta ja sääolosuhteista johtuvista syistä.
- Jos hoidossa oleva eläin sairastuu tai vahingoittuu:
- sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa
- sille on annettava riittävä mahdollisuus lepoon
- se on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä
- sille on tarvittaessa hankittava eläinlääketieteellistä hoitoa.
- Sairaan tai vahingoittuneen eläimen hoidossa tulee pyrkiä turvaamaan eläimen toimintakyky ja elämänlaatu. Eläin on lopetettava, jos sairauden tai vamman laatu sitä edellyttää.
- Eläimen pitopaikan on oltava materiaaleiltaan, rakenteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellainen, että eläimen vahingoittumisen ja sairastumisen vaara, karkaamisvaara ja pitopaikan palovaara on mahdollisimman vähäinen.
- Eläimen pitopaikka on pidettävä riittävän puhtaana, jotta eläimen hyvinvointi ei vaarannu.
- Pitopaikassa havaitut eläimen hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi tai, jos se ei ole mahdollista, ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi vikojen korjaamiseen saakka.
- Eläimen pysyvän pitopaikan on oltava riittävän tilava sekä muutoinkin rakenteiltaan ja varusteiltaan sopiva eläimen fysiologisten tarpeiden sekä olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen, jotka liittyvät liikkumiseen, leikkiin, lepoon, kehonhuoltoon, syömiseen, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin.
- Eläintä ei saa pitää jatkuvasti paikalleen kytkettynä eikä sen liikkumista saa jatkuvasti rajoittaa eläimen kääntymisen estävillä rakenteilla. Uusia parsinavettoja ei saa rakentaa ja ottaa käyttöön.
- Ryhmässä pidettävän eläimen on voitava väistää toista eläintä. Pitopaikan ruokinta- ja juottolaitteet on suunniteltava, rakennettava ja sijoitettava siten, että eläinten välisestä kilpailusta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa eläinten hyvinvoinnille.
- Eläimellä on oltava käytettävissä sopiva lepopaikka.
- Eläinsuojasta lampaiden ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava lampaille turvallisia ja sellaisia, että lampaat eivät tarpeettomasti likaannu.
- Lampaiden juottolaitteet ja juoma-astiat on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä, eikä vesi saa päästä jäätymään.
- Eläinsuojasta lampaiden ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava lampaille turvallisia ja sellaisia, että lampaat eivät tarpeettomasti likaannu.
- Lammastarhan ja -laitumen aitojen on oltava lampaille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään lampaiden vahingoittuminen. Aitojen on oltava lampaille sopivasta materiaalista. Jos aita on verkkoa, sitä on tarvittaessa kiristettävä, jotta verkkoon takertumisen vaara olisi mahdollisimman vähäinen. Sähköistetyt aidat on rakennettava sellaisiksi ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu lampaille tarpeetonta kärsimystä.
- Eläinsuojasta vuohien ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava vuohille turvallisia ja sellaisia, että vuohet eivät tarpeettomasti likaannu.
- Vuohitarhan ja -laitumen aitojen on oltava vuohille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään vuohien vahingoittuminen. Aitojen on oltava vuohille sopivasta materiaalista. Jos aita on verkkoa, sitä on tarvittaessa kiristettävä, jotta verkkoon takertumisen vaara olisi mahdollisimman vähäinen.
- Vuohien pääsy niille myrkyllisten kasvien luo on estettävä. Sähköistetyt aidat on rakennettava sellaisiksi ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu vuohille tarpeetonta kärsimystä.
- Vuohien juottolaitteet ja juoma-astiat on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä, eikä vesi saa päästä jäätymään.
Lampaiden ja vuohien hyvinvointisuunnitelma
Laki eläinten hyvinvoinnista 35 §, 1, 3 ja 4 momentit, valtioneuvoston asetus (VNa) lampaiden suojelusta 7 § ja 12 § 1 momentti., valtioneuvoston asetus (VNa) vuohien suojelusta 7 § ja 11 § 1 momentti.
- Pitopaikan lämpötilan, ilman- tai vedenlaadun ja muiden ympäristöolosuhteiden on oltava siellä pidettävälle eläimelle sopivia. Ulkona pidettävällä eläimellä on oltava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan tai eläin on voitava tarvittaessa ottaa sisätilaan.
- Pitopaikan valaistuksen tulee olla sellainen, että se on sopiva eläimen fysiologisten tarpeiden ja olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen ja että eläin voidaan tarkastaa ja sitä voidaan hoitaa asianmukaisesti.
- Jos eläinten hyvinvointi on riippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä, laitteistossa on oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti.
- Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, lämpötila, pölyn määrä ja haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Lampaat eivät saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä (dB(A)).
- Lampaille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainoitettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä.
- Vuohille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä.
Lampaiden ja vuohien olosuhteiden parantaminen
Laki eläinten hyvinvoinnista 35 §, 3 momentti, valtioneuvoston asetus (Vna) lampaiden suojelusta 3 § 3 mom., 4 § 1 ja 3 momentti, 5 §:n 1 momenttia, 13 §:n 2 momenttia ja 15 §:n 1 momentti sekä valtioneuvoston asetus (Vna) vuohien suojelusta 3 § 3 momentti, 4 § 1 momentti, 5 § 1 ja 3 momentti. sekä 12 § 2 momentti.
- Pitopaikan valaistuksen tulee olla sellainen, että se on sopiva eläimen fysiologisten tarpeiden ja olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen ja että eläin voidaan tarkastaa ja sitä voidaan hoitaa asianmukaisesti.
- Sairasta tai vahingoittunutta lammasta varten on oltava erillinen asianmukainen karsina tai muu tila, jossa eläintä voidaan hoitaa ja josta on, jos mahdollista, näköyhteys muihin lampaisiin.
- Ryhmässä pidettävien lampaiden pitopaikan lattian pinta-alan on oltava taulukon 3 mukainen.
Taulukko 3. Pitopaikan lattian vähimmäispinta-ala ruokintahäkin pinta-alaa lukuun ottamatta lammasta kohden pidettäessä lampaita ryhmässä
|
|
Lampaiden keskimääräinen paino / eläin (kg) |
Täytepohjalattia (m2 / eläin) |
Ritilälattia (m2 / eläin) |
Rakolattia (m2 / eläin) |
|
Karitsa |
Alle 15 |
0,25 |
0,25 |
- |
|
Karitsa |
30 |
0,50 |
0,50 |
- |
|
Karitsa |
Yli 30 |
0,75 |
0,75 |
- |
|
Lammas |
55 |
1,0 |
0,8 |
0,8 |
|
Lammas |
75 |
1,4 |
1,0 |
1,0 |
|
Tiine uuhi |
55 |
1,3 |
1,1 |
1,1 |
|
Tiine uuhi |
75 |
1,7 |
1,3 |
1,3 |
- Sellaisessa pitopaikassa, jossa on täytepohjalattia, uuhella karitsoineen on oltava vähintään kaksi neliömetriä lattiaa. Yksinomaan karitsoille tarkoitetun ruokintapaikan pinta-alan karitsaa kohden on oltava vähintään 0,2 neliömetriä.
- Eläinten pitopaikan lattian pohjan on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Lampailla on oltava käytettävissään niille sopiva kuivitettu alue, johon kaikki eläimet pääsevät yhtä aikaa makuulle.
- Vastasyntyneitä karitsoja on valvottava uuhen ja karitsan välisen sidoksen muodostumisen varmistamiseksi. Karitsojen tarvitseman lisälämmön saannin turvaamiseksi on tarvittaessa oltava käytettävissä lämmitin.
- Lammas on kerittävä vähintään kerran vuodessa.
- Sairasta tai vahingoittunutta vuohta varten on oltava erillinen asianmukainen karsina tai muu tila, jossa eläintä voidaan hoitaa ja josta on, jos mahdollista, näköyhteys muihin vuohiin.
- Ryhmässä pidettävien vuohien pitopaikan lattian pinta-alan on oltava liitteen mukainen.
- Jos täysikasvuista vuohta pidetään yksittäiskarsinassa, karsinan on oltava kooltaan vähintään 1,4 neliömetriä ja muodoltaan sellainen, että vuohi pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri.
- Eläinsuojan lattian tai karsinan pohjan on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Vuohilla on oltava käytettävissään niille sopiva kuivitettu alue, johon kaikki eläimet pääsevät yhtä aikaa makuulle.
- Poikimiskarsinassa ja kilien pitopaikassa ei saa olla rakolattiaa. Poikimiskarsinan ja kiinteäpohjaisen kilien pitopaikan lattian on oltava hyvin kuivitettu.
- Vastasyntyneitä kilejä on valvottava kutun ja kilin välisen sidoksen muodostumisen varmistamiseksi. Kilien tarvitseman lisälämmön saannin turvaamiseksi on tarvittaessa oltava käytettävissä lämmitin.
- Ryhmässä pidettävien vuohien pitopaikan lattian pinta-alan on oltava oheisen taulukon 4 mukainen.
Taulukko 4. Pitopaikan lattian vähimmäispinta-ala ruokintahäkin pinta-alaa lukuun ottamatta vuohta kohden pidettäessä vuohia ryhmässä.
|
Ikäluokka |
Täytepohjalattia (m2 / eläin) |
Ritilälattia (m2 / eläin) |
Rakolattia (m2 / eläin) |
|
Kili |
0,25 |
0,25 |
- |
|
Nuorvuohi |
0,50 |
0,50 |
0,5 |
|
Vuohi |
1,20 |
1,0 |
1,0 |
Lampaiden ja vuohien laidunnus
Laki eläinten hyvinvoinnista 33 § 2 momentti ja 35 § 1 momenttivaltioneuvoston asetus (Vna) lampaiden suojelusta 8 § 2 momentti ja valtioneuvoston asetus (Vna) vuohien suojelusta 8 § 2 momentti.
- Pitopaikassa on voitava ylläpitää eläimen hyvinvoinnin kannalta riittävää puhtautta ja hygieniaa. Pitopaikassa oleva eläin on voitava tarkastaa ja sitä on voitava hoitaa vaikeuksitta.
- Pitopaikan lämpötilan, ilman- tai vedenlaadun ja muiden ympäristöolosuhteiden on oltava siellä pidettävälle eläimelle sopivia. Ulkona pidettävällä eläimellä on oltava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan tai eläin on voitava tarvittaessa ottaa sisätilaan.
- Lammastarhan ja -laitumen aitojen on oltava lampaille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään lampaiden vahingoittuminen. Aitojen on oltava lampaille sopivasta materiaalista. Jos aita on verkkoa, sitä on tarvittaessa kiristettävä, jotta verkkoon takertumisen vaara olisi mahdollisimman vähäinen. Sähköistetyt aidat on rakennettava sellaisiksi ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu lampaille tarpeetonta kärsimystä.
- Vuohitarhan ja -laitumen aitojen on oltava vuohille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään vuohien vahingoittuminen. Aitojen on oltava vuohille sopivasta materiaalista. Jos aita on verkkoa, sitä on tarvittaessa kiristettävä, jotta verkkoon takertumisen vaara olisi mahdollisimman vähäinen. Vuohien pääsy niille myrkyllisten kasvien luo on estettävä. Sähköistetyt aidat on rakennettava sellaisiksi ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu vuohille tarpeetonta kärsimystä.
Sinua voi kiinnosta myös
