1. Määritelmiä
Hakijalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden yhteenliittymää.
Hakijan hallinnassa olevilla kotieläimillä tarkoitetaan hakijan omistuksessa olevia eläimiä, vuokra- tai leasingsopimuksella hakijan hallintaan siirtyneitä eläimiä sekä hakijan yhdessä perheenjäsenensä kanssa omistamia eläimiä. Hakijan hallinnassa olevan eläimen on oltava rekisteröitynä eläinrekisterissä sen tilatunnuksen alle, jota hakija käyttää tukea hakiessaan.
Hakijan perheenjäsenellä tarkoitetaan tuenhakijan puolisoa ja hakijan 31.12.2021 alle 18-vuotiasta lasta. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti eläviä henkilöitä, jotka aikaisemmin ovat olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi.
Maatilalla tarkoitetaan viljelijän johtamaa yhden tai useamman kiinteistön tai kiinteistön osan tai tuotantorakennuksen ja sen maapohjan muodostamaa, maatalouden harjoittamiseen käytettävää toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäistä tuotantoyksikköä, jota hallitaan yhtenä kokonaisuutena omistuksen tai vuokrauksen perusteella.
Määräysvallalla osakeyhtiössä tarkoitetaan osakeomistusosuutta, joka viljelijän tai yhdessä hänen perheyrityksensä jäsenten kanssa tuottaa suoraan yli puolet yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.
Tukikelpoisella peltohehtaarilla tarkoitetaan peltohehtaaria, joka on luonnonhaittakorvauksessa korvauskelpoinen.
Viitemäärällä tarkoitetaan yksikkömäärää, jonka perusteella sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea voidaan maatilakohtaisesti enintään myöntää.
Viljelykseen soveltuvaksi, vähimmäisalaan laskettavaksi pelloksi luetaan maatalous- ja puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyalan lisäksi hoidettu viljelemätön pelto, tilapäisesti viljelemättömänä ilmoitettu pelto sekä kasvimaat. Kasvimaalla tarkoitetaan kotitarvekäyttöön viljeltävää alaa. Kotieläintalouden tukien maksamisen edellytyksenä olevaan viiden hehtaarin vähimmäisalaan voidaan lukea myös luonnonlaitumet ja -niityt sekä avoimet hakamaat, joilla kasvaa luonnonheinää ja joita laidunnetaan tai käytetään hakijan kotieläinten rehuntuotantoon kasvukauden 2022 ajan ja joilla ei tehdä muita vuosittaisia viljelytoimenpiteitä.
2. Tuen hakeminen
Tuessa on vain yksi hakukerta. Voit hakea ennakkoa ja lopullista tukea tai vain lopullista tukea 10.3.2022 mennessä.
Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea voit hakea sähköisesti Vipu-palvelussa kohdassa ”Kansallisten kotieläintukien haku 2022”. Hae tukea Vipu-palvelussa viimeistään 10.3.2022. Sähköinen haku on tuolloin avoinna klo 23.59 asti. Oman yhteistoiminta-alueesi maaseutuelinkeinoviranomainen neuvoo sinua Vipu-palvelun käytössä ja tuen hakuun liittyvissä kysymyksissä. Myös Vipu-käyttäjän ohjeesta ”Kansallisten kotieläintukien haku 2022” saat tietoa sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen hakemuksen täytöstä.
Jos et voi jättää hakemustasi sähköisesti Vipu-palvelussa, palauta hakemuslomake 139 ”Hakemus kansallisista kotieläintuista 2022” viimeistään 10.3.2022 maatilasi talouskeskuksen sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos tilallasi ei ole talouskeskusta, palauta hakemus sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa tilasi pelloista sijaitsee.
Palauta hakemuksesi kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle suoraan tai postitse. Postitse saapunut hakemus katsotaan oikeaan aikaan palautetuksi, jos hakemuksen sisältävä postilähetys on leimattu postissa viimeistään viimeisenä hakupäivänä 10.3.2022 maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna.
Hakuohjeet ja lomake 139
Saat hakuemuslomakkeen 139 Hakemus kansallisista kotieläintuista 2022 (pdf) ja hakuohjeen Ruokavirasto.fi -sivuilta tai kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.
Muut tarvittavat tiedot tai lomakkeet
Sen lisäksi, että haet sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea, sinun on ilmoitettava maatilasi tukikelpoiset peltohehtaarit tai viljelykseen soveltuva peltoala päätukihaussa viimeistään 15.6.2022 sähköisesti tai lomakkeella 102B.
Jos käytät eläintiheyden täyttämiseen siipikarjaa, hevosia tai poneja, sinun on ilmoitettava maatilasi eläinmäärä 2.2.2023 mennessä sähköisesti tai lomakkeella Lnro 461 Eläinmääräilmoitus. Eläinmääräilmoituksella voit ilmoittaa yhteisön eläimet tai yhteisön määräysvaltaa käyttävän osallisen eläimet. Lisäksi voit ilmoittaa, mikäli jostain eläinrekisteristä on yhteisön tai yhteisön osallisen poimittavia eläinmääriä.
Lisäksi eläinmääräilmoituksella voit ilmoittaa, jos haluat eläinrekistereistä käyttää yhteisön tai yhteisön osallisen eläinmääriä eläintiheyden laskentaan. Eläinmääräilmoituslomakkeella kohdissa 4. Yhteisön eläimet ja 5. Yhteisön osallisen eläimet löytyy rastittava kohta: Eläinrekistereistä poimittavat eläinmäärät: naudat, lampaat, vuohet, siat.
- Ruokaviraston lomakkeet löydät Ruokaviraston verkkosivuilta kohdasta
- Etusivu >Tietoa meistä > Asiointi > Oppaat ja lomakkeet > Viljelijät >Tukihakulomakkeet
- Etusivu >Tietoa meistä > Asiointi > Oppaat ja lomakkeet > Viljelijät >Eläinten pito > Eläinten merkintä ja rekisteröinti
Hakemuksen myöhästyminen
Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea ei voi hakea sähköisesti myöhästyneenä. Voit hakea tukea myöhästyneenä paperilomakkeella 25 kalenteripäivän ajan haun päättymisestä. Tukea alennetaan yhdellä prosentilla jokaista myöhästynyttä työpäivää kohti. Tukea ei myönnetä, jos hakemus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää. Kalenteripäiviin luetaan mukaan sekä arki- että pyhäpäivät, työpäiviin arkipäivät.
Ennakkoa ei makseta, jos hakemuksesi on myöhässä.
Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa tuessa liitteiden palauttaminen myöhässä ei aiheuta hakemuksen myöhästymistä. Tukea ei kuitenkaan myönnetä ennen kuin palautat vaaditut liitteet.
Hakemuksen virheiden korjaaminen
Voit hakuaikana ja myöhästymispäivien aikana muuttaa ja korjata hakemustasi rajattomasti. Korjatessasi sähköisesti lähettämääsi hakemusta, sinun tulee perua aikaisempi lähetyksesi, korjata tiedot ja lähettää hakemus uudestaan.
Jos huomaat hakuajan päättymisen jälkeen hakemuksella esimerkiksi täyttövirheen, voit ilmoittaa siitä vain kirjallisesti kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Ilmoittaessasi hakemuksessa olevasta virheestä voit välttää hallinnolliset seuraamukset, joita virheestä olisi voinut aiheutua. Ilmoitus virheestä voidaan ottaa huomioon, jos kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen on saanut kirjallisen ilmoituksen virheestä ennen kuin hakijalle on ilmoitettu paikalla tehtävästä tarkastuksesta tai muun tarkastuksen tuloksista.
Hakemuksen peruminen
Voit halutessasi perua hakemuksesi kokonaan tai osittain. Mikäli olet hakenut sähköisesti, voi hakuajan kuluessa perua hakemuksen sähköisesti. Mikäli olet hakenut paperilla, voit perua hakemuksen kirjallisesti vapaamuotoisella ilmoituksella. Hakuajan jälkeen voit perua hakemuksen vain vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos valvonnasta on jo ilmoitettu ja suoritetusta valvonnasta aiheutuu valvontaseuraamuksia, tukihakemusta ei voi peruuttaa. Muussa tapauksessa peruuttamisen takarajana on ensimmäinen hakemukseen kohdistuva maksutapahtuma.
3. Tuen myöntämisen edellytykset
Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea voit hakea ja sitä voidaan sinulle myöntää, kun:
- sinulla on vahvistettu viitemäärä,
- hallitset vähintään 5:tä tukikelpoista peltohehtaaria tai viljelykseen soveltuvaa pinta-alaa 15.6.2022 ja ilmoitat alan sähköisesti päätukihaussa viimeistään 15.6.2022 tai lomakkeella 102B,
- tilasi eläintiheys on vähintään 0,35 eläinyksikköä/tukikelpoinen peltohehtaari,
- täytät kansallisten kotieläintukien yleiset edellytykset (a-e)
- olet palauttanut hakemuksen ja kaikki tarvittavat tiedot sähköisesti tai paperilla,
- täytät ikävaatimuksen,
- harjoitat kotieläintaloutta tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti ja huolehdit eläinten hyvinvoinnista eläinsuojelusäännösten mukaisesti,
- pidät eläimiä koskevan kirjanpidon ja eläinrekisterien tiedot aina ajan tasalla niistä eläimistä, joita käytät tuen eläintiheysvaatimuksen täyttämiseen ja
- olet rekisteröitynyt eläimiä pitäväksi toimijaksi.
Hakijan ikä
Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea voidaan myöntää hakijalle tukivuonna 2022, jos hakija tai hänen puolisonsa oli 31.12.2021 vähintään 18-vuotias.
Alle 18-vuotiaalle hakijalle voidaan myöntää tukea vain, jos
- hän on solminut avioliiton tai
- jos hän harjoittaa maatilataloutta yhteisomistajana tai yhdessä vanhempansa/vanhempiensa kanssa tai
- jos tuen myöntämiseen on muita erityisiä syitä.
- Ikäedellytykset eivät koske julkisoikeudellista yhteisöä, koulutilaa, vankilatilaa eivätkä hakijaa, jonka tukikelpoinen toiminta on muuta kuin maataloutta.
Hakijana yhteisö tai usea henkilö yhdessä
Kun tuotantoa tai toimintaa harjoitetaan yhdessä useamman luonnollisen henkilön toimesta tai yhteisömuodossa, vähintään yhden viljelijän, yhtiömiehen, jäsenen tai osakkaan on oltava ikäedellytykset täyttävä luonnollinen henkilö, joka itse harjoittaa maa- tai puutarhataloutta. Ikäedellytykset eivät koske julkisoikeudellista yhteisöä, koulutilaa tai vankilatila.
Maatila ja pellon hallinta
Hakijalla pitää olla viimeistään 15.6.2022 hallinnassaan kasvukauden 2022 ajan vähintään viisi tukikelpoista (luonnonhaittakorvauksessa korvauskelpoista) peltohehtaaria. Jos hakijalla ei ole lainkaan tukikelpoisia peltohehtaareita, tilan pinta-alana käytetään viljelykseen soveltuvaa peltoalaa.
Hakijan hallinnassa oleva pelto on ilmoitettava sähköisesti päätukihaussa tai vuoden 2022 tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella 102B viimeistään 15.6.2022 siitä riippumatta, haetaanko peltoalalle tukia vai ei.
Tuen myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa voidaan käyttää laskennallisena peltopinta-alana viittä hehtaaria, jos:
- hakijalle on vuonna 2007 myönnetty poikkeuslupa peltoalavaatimuksesta tai
- kyseessä on tilanne, jossa vuonna 2007 usea luonnollinen henkilö on harjoittanut tuotantoa tai toimintaa yhdessä tai yhteisömuodossa ja vähintään yksi viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas on täyttänyt kolmen hehtaarin peltoalavaatimuksen ja pelto on ilmoitettu kyseisen vuoden tukihakemuksessa.
Eläintiheyttä laskettaessa voidaan ottaa huomioon yhteisömuotoisessa yrityksessä määräysvaltaa käyttävän hakijan hallinnassa olevien tukikelpoisten peltohehtaarien ala. Ilmoita määräysvaltaa käyttävän osallisen nimi ja tilatunnus hakemuksella.
Eläinten hallinta
Tuen myöntämiseen vaadittavaa eläintiheyttä laskettaessa mukaan voidaan laskea vain hakijan tai yhdessä hänen perheenjäsentensä kanssa hallinnassa olevat eläimet sekä vuokra- tai leasingsopimuksella hakijan hallintaan siirtyneet eläimet. Eläinten on oltava rekisteröityinä sen tilatunnuksen hallintaan, jonka eläimiä viljelijä käyttää tuen eläintiheyttä laskettaessa.
Eläintiheyttä laskettaessa voidaan ottaa huomioon yhteisömuotoisessa yrityksessä määräysvaltaa käyttävän hakijan hallinnassa olevat tukikelpoiset eläimet. Vastaavasti yhteisömuotoisen yrityksen määräysvaltaa käyttävä henkilö voi käyttää hakemuksellaan yhteisön eläimiä, mikäli yhteisö ei hae sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea.
Tuenhakijana ei voi olla eläimiä hoitava viljelijä, vaan tukia voi hakea ja tuet maksetaan sille viljelijälle, jonka hallinnassa (omistus/vuokraus) eläimet ovat.
Eläinten hallinnan siirto
Eläinten hallinnan siirto viljelijältä toiselle (esim. vuokraus/leasing) on pystyttävä osoittamaan osapuolten keskinäisellä kirjallisella sopimuksella ja asiaan liittyvillä kuiteilla. Eläimet hallintaansa ottanut viljelijä on taloudellisessa vastuussa sopimukseen kuuluvista eläimistä.
Eläinten hoito
Jos viljelijä ottaa toisen viljelijän hallinnassa olevia eläimiä hoitoon (esim. kasvatettavaksi) korvausta vastaan, eläinten hoidosta on tehtävä kirjallinen sopimus, joka osoittaa, että eläimet vastaanottanut viljelijä ainoastaan hoitaa eläimiä, mutta ei ole taloudellisessa vastuussa sopimukseen kuuluvista eläimistä.Sillä viljelijällä, joka omistaa tai muutoin hallitsee eläimiä, on velvollisuus pitää kirjaa hoidossa olevista eläimistä.Eläimet rekisteröidään eläinrekistereihin sille tilalle, jonka hallinnassa ne ovat.Rekisteröityminen eläimiä pitäväksi toimijaksi
Hakijan tulee olla rekisteröitynyt eläimiä pitäväksi toimijaksi Ruokaviraston eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin niiden eläinten osalta, joita käytetään tuen eläintiheyden laskentaan. Rekisteröidy eläimiä pitäväksi toimijaksi ennen eläintenpidon aloittamista sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen kautta, missä maatilasi talouskeskus sijaitsee tai missä asuinpaikkasi on. Tee rekisteröityminen Ruokaviraston lomakkeilla. Voit asioida myös Ruokaviraston Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin sähköisen asioinnin sovelluksen kautta. Sovellus löytyy osoitteesta https://epr.ruokavirasto.fi/.
Lisätietoja eläimiä pitäväksi toimijaksi rekisteröitymisestä saat Ruokaviraston Eläintenpitäjärekisteri-sivuilta.
Eläinten merkintä ja rekisteröinti
Eläinten merkinnästä ja rekisteröinnistä saat lisätietoja Ruokaviraston Eläintenpito-sivuilta.
Voimassaolevat säädökset ja ohjeet löytyvät Ruokaviraston internetsivuilta (www.ruokavirasto.fi). Kaikilla niillä eläinlajeilla, joita käytät eläintiheyden täyttymisen laskentaan, eläinluetteloa on pidettävä ajan tasalla joko paperisella lomakkeella tai sähköisessä muodossa. Siipikarjalla on pidettävä eläinkirjanpitoa.
Nautaeläinten merkitsemis- ja rekisteröintiopas, Lampaiden ja vuohien merkitsemis- ja rekisteröintiopas sekä Sikojen merkitsemis- ja rekisteröintiopas ovat tulostettavissa Ruokaviraston internetsivuilta.
Naudat:
- Kaikki tilan eläimet on rekisteröitävä tilatunnukselle nautarekisteriin ja tiedot on pidettävä ajan tasalla.
- Nautarekisteriin on ilmoitettava eläinten tapahtumat, mm. syntymät, ostot, poistot ja siirrot, viimeistään 7. päivänä tapahtumasta. Eläintä ei saa siirtää pois syntymäpitopaikasta ennen rekisteröintiä.
- Tilalla on pidettävä ajantasaista pitopaikkakohtaista nautaeläinluetteloa. Tiedot on merkittävä nautaeläinluetteloon viimeistään 3. päivänä tapahtumasta. Erillistä nautaeläinluetteloa ei tarvitse ylläpitää, jos tekee tapahtumailmoitukset sähköisesti 7 päivän kuluessa suoraan nautarekisteriin.
- Naudat on korvamerkittävä viimeistään 20 päivän iässä. Eläin on kuitenkin merkittävä aiemmin, jos se siirretään pois syntymäpitopaikastaan.
Lampaat ja vuohet:
- Lammas- ja vuohirekisteriin on ilmoitettava eläinten tapahtumat, mm. poistot, ostot ja siirrot, viimeistään 7. päivänä tapahtumasta.
- Syntynyt eläin on rekisteröitävä viimeistään 6 kuukauden iässä.
- Ennen rekisteröintiä ja merkintää eläintä ei saa siirtää pois syntymäpitopaikasta.
- Emän poikimisilmoitus on tehtävä viimeistään 6 kuukauden kuluessa eläimen syntymästä. Kuitenkin 1.8.2022 jälkeen tehtävät ilmoitukset on tehtävä tammikuun 2023 loppuun mennessä, jotta karitsat ja kilit voidaan huomioida vuoden 2022 eläintiheyden laskennassa.
- Tilalla on pidettävä ajantasaista pitopaikkakohtaista eläinluetteloa. Tiedot on merkittävä eläinluetteloon viimeistään 3. päivänä tapahtumasta. Erillistä eläinluetteloa ei tarvitse ylläpitää, jos tekee tapahtumailmoitukset sähköisesti 7 päivän kuluessa suoraan lammas- ja vuohirekisteriin.
Siat:
- Sioista on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa pitopaikoittain.
- Sikojen kuukauden 1. päivien eläinmääräilmoitukset on tehtävä sikarekisteriin vähintään kolme kertaa vuodessa; toukokuussa (tammi – huhtikuu), syyskuussa (touko-elokuu) ja seuraavan vuoden tammikuussa (syys-joulukuu).
Siipikarja:
- Siipikarjasta on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa pitopaikoittain.
Eläinrekisterit
Tee eläimiä koskevat ilmoitukset eläinrekistereihin oikein ja ajallaan. Pidä eläinten tiedot rekistereissä aina ajan tasalla.
Nautarekisteri
Voit tehdä nautoja koskevat ilmoitukset sekä korvamerkkien tilaukset seuraavia ilmoitusväyliä käyttäen:
- Eläinrekisteriin nettisovelluksella, esim. Minun Maatilani tai Nettifarmi,
- Ruokaviraston lomakkeilla postitse osoitteeseen: Nautarekisteri, PL 63, 01301 Vantaa,
- sähköpostilla osoitteeseen NRlomakepalautus@mtech.fi tai
- nautarekisterin asiakaspalveluun puhelimella, puh. 09 85 666 000 lähinnä tietojen korjaus- ja erikoistilanteet.
Lammas- ja vuohirekisteri
Voit tehdä lampaita ja vuohia koskevat ilmoitukset sekä korvamerkkien tilaukset seuraavia ilmoitusväyliä käyttäen:
- Eläinrekisterin asiakassovelluksella,
- Kaupallisella sovelluksella, esim. Weblammas,
- Ruokaviraston lomakkeilla postitse osoitteeseen: Lammas- ja vuohirekisteri, Ruokavirasto, Mustialankatu 3, 00790 HELSINKI tai
- Lammas- ja vuohirekisterin asiakaspalvelun kautta sähköpostitse lammasvuohirekisteri@ruokavirasto.fi tai puhelimitse, puh. 0295 205 302
Sikarekisteri
Voit tehdä sikoja koskevat ilmoitukset seuraavia ilmoitusväyliä käyttäen:
- Eläinrekisterin asiakassovelluksella,
- Ruokaviraston lomakkeilla postitse osoitteeseen:
- Sikarekisteri, Ruokavirasto, Mustialankatu 3, 00790 HELSINKI.
- Lomakkeita voi tilata asiakaspalvelusta tai niitä voi tulostaa Ruokaviraston internetsivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/elainten-pito/elainten-merkitseminen-ja-rekisterointi/
- Sikarekisterin asiakaspalvelun kautta sähköpostitse: sikarekisteri@ruokavirasto.fi tai puhelimitse, puh. 0295 205 303
Tee eläimiä koskevat ilmoitukset eläinrekistereihin oikein ja ajallaan. Pidä eläinten tiedot rekistereissä aina ajan tasalla.
Eläinluettelot ja kirjanpito
Pitopaikan toimijalla on tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoite. Kirjanpitovaatimus koskee tuen eläintiheyslaskennassa huomioitavia eläinlajeja. Tuen eläintiheyteen lasketaan vain eläimet, joista olet pitänyt kirjaa tai jotka kirjanpitosi perusteella voidaan luotettavasti selvittää eläintiheydessä huomioitavien eläinten määrään tuen määräytymisajankohtana.
Pidä omistuksessasi tai hallinnassasi olevista naudoista, lampaista tai vuohista eläinlaji- ja pitopaikan kirjanpitoa. Kirjanpito on pidettävä ajan tasalla joko paperisella lomakkeella tai sähköisessä muodossa siten, että se voidaan tarvittaessa esittää valvontaviranomaiselle. Merkitse tiedot pitopaikan kirjanpitoon viimeistään 3 päivän kuluessa tapahtumasta. Sinun ei tarvitse pitää erillistä pitopaikan kirjanpitoa, jos teet tapahtumailmoitukset sähköisesti 7 päivän kuluessa suoraan nauta- ja/tai lammas- ja vuohirekisteriin.
Pidä ajan tasalla olevaa pitopaikan kirjanpitoa tilan eläinmääristä, eläinmäärissä tapahtuneista lisäyksistä (syntymät, ostot) ja vähennyksistä (eloon myynnit, teuraaksi myynnit, kuolemat) sekä siipikarjalla myös sen/niiden siirtymisestä ikäryhmästä toiseen.
Tarkempia tietoja eri eläinlajien pitopaikan kirjanpidosta saat Ruokaviraston eläinlajikohtaisista merkitsemis- ja rekisteröintioppaista.
Asiakirjojen säilytys
Säilytä tuen hakemiseen liittyvät sellaiset alkuperäiset asiakirjat, joita et toimita tuen myöntävälle viranomaiselle tukihakemuksen liitteenä hakuvuoden ja sitä seuraavien neljän kalenterivuoden ajan. Tällaisia asiakirjoja ovat kirjanpitoon liittyvät eläinluettelot, eläinten vuokrasopimukset, valtakirjat, osto- ja myyntikuitit ym. tositteet.
Tavanomainen tuotantotapa
Kotieläintukien maksamisen edellytyksenä on, että harjoitat tilallasi kotieläintaloutta kullekin tuen perusteena olevalle eläinlajille tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti. Jos valvonnassa todetaan, että et ole harjoittanut kotieläintaloutta tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti, eläinlajia ei huomioida tuen eläintiheyden laskennassa.
Kotieläintuotannon lopettaminen
Jos lopetat tukivuoden aikana kotieläintuotannon harjoittamisen, ilmoita siitä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle välittömästi esimerkiksi Eläinten pitopaikat rekisteröinti-/muutosilmoitus-lomakkeella. Ilmoita asiasta Ruokaviraston Eläinten pitopaikat rekisteröinti-/muutosilmoitus-lomakkeella myös eläintenpitäjärekisteriin sekä Rekisteröityminen eläintenpitäjäksi (nautaeläimet, lammaseläimet, sikaeläimet, siipikarja) eläinrekistereihin.
Eläinsuojelu
Huolehdi eläinten hyvinvoinnista eläinsuojelusäännösten mukaisesti.
Jos tilavalvonnan yhteydessä havaitaan, että et ole hoitanut tai kohdellut eläimiä eläinsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten mukaisesti, havainnosta ilmoitetaan välittömästi kunnan eläinlääkärille, terveystarkastajalle ja/tai poliisille.
Tukihallinto laskee sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen eläintiheyden eläinrekistereistä saatujen ja hallinnolle ilmoitettujen eläinmäärien perusteella.
Eläinsuojelurikkomus- ja eläinsuojelurikostapauksessa tukihallinto ei huomioi teon kohteena olevan eläinlajin tai eläinlajien eläinmääriä seuraavasti:
- Eläintiheyden laskennassa ei oteta huomioon eläinlajin eläinmäärää tai eläinlajien eläinmääriä, kun syyteharkinta on aloitettu.
- Jos hakija tai hänen perheyrityksensä jäsen on tuomittu eläinsuojelurikoksesta, törkeästä eläinsuojelurikoksesta, lievästä eläinsuojelurikoksesta tai eläinsuojelurikkomuksesta sekä määrätty eläintenpitokieltoon, eläintiheyden laskennassa ei oteta huomioon eläinlajin eläinmäärää tai eläinlajien eläinmääriä eläinsuojelurikoksen tai -rikkomuksen tekovuodelta.
- Eläintiheyden laskennassa ei oteta huomioon eläinlajin eläinmäärää tai eläinlajien eläinmääriä myöskään tekovuoden ja lainvoimaisen tuomion antamisen väliseltä ajalta ja eläintenpitokieltoajalta.
Mikäli tukea on ehditty maksaa rikoksen tekovuodelta ja/tai tekovuoden ja lainvoimaisen tuomion antamisen väliseltä ajalta (sekä mahdollisesti myös eläintenpitokieltoajalta) ja tuen eläintiheyden laskennassa on huomioitu eläinmääriä, joita laskennassa ei olisi saanut huomioida, em. ajalta maksetut peritään tuet takaisin.
Tuki voidaan myöntää tai tukea ei tarvitse periä takaisin, jos tilan eläintiheys on riittävä ilman, että eläintiheyden laskennassa huomioidaan sellaisten eläinlajien eläinmääriä, mitä laskennassa ei saa huomioida.
Kielletyt tai laittomasti hallussa pidetyt aineet
Eläintesi kasvattamisessa tai lihottamisessa ei saa käyttää EY:n eläinlääkintäalan säädösten tarkoittamia kasvuun vaikuttavia aineita eikä hallussasi myöskään saa olla em. aineita muutoin kuin sellaisessa tapauksessa, että eläinlääkäri on määrännyt niitä eläinten hoitoa varten. Kielletyistä aineista on säädetty eräiden lääkeaineiden käytön kieltämisestä eläimille annetussa valtioneuvoston asetuksessa 1054/2014.
4. Viitemäärä
Tuki määräytyy tilakohtaisen viitemäärän perusteella. Ennakkoa haettaessa viitemäärä on oltava hakijan hallinnassa 1.3.2022. Lopullisen tuen maksamiseksi viitemäärä on oltava hakijan hallinnassa 1.9.2022.
Tuen viitemäärä ei ole yleisesti siirto- tai vaihdantakelpoinen eikä sillä voi käydä kauppaa. Viitemäärä voidaan tietyissä tilanteissa siirtää, yhdistää, jakaa, alentaa tai lakkauttaa. Em. tapauksissa kauppakirjassa tai vuokrasopimuksessa asianosaisten on hyvä sopia, miten edellisen hakijan eläinmäärä mahdollisesti vaikuttaa uuden hakijan eläintiheyden laskentaan ja tuotannosta irrotetun tuen määrään. Lakkautettua viitemäärää ei voi aktivoida uudelleen käyttöön.
Viitemäärän siirrot, yhdistämiset ja jakamiset ovat mahdollisia vain saman tukialueen sisällä. Tukialueella AB sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan siirtää, yhdistää tai jakaa vain AB-alueella sijaitsevan maatilan haltijalle, samoin C1-C4-alueella sijaitsevan tilan viitemäärää voidaan siirtää, yhdistää tai jakaa vain C1-C4-alueella.
Tapaukset, joissa sika- ja siipikarjatalouden viitemäärä voidaan siirtää, yhdistää, jakaa tai lakkauttaa:
a) Siirtää sukupolvenvaihdoksessa tai koko tilan hallinnan siirrossa uudelle hakijalle.
Tilan uuden haltijan on toimitettava koko tilan hallinnan siirrosta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomake 156, jossa on oma kohtansa viitemäärän siirron haulle sekä kopiot kauppakirjasta, vuokrasopimuksesta ja muista vastaavista selvityksistä. Kauppakirjaan tai vuokrasopimukseen on hyvä kirjata maininta viitemäärän siirrosta uudelle hakijalle. Koko tilan hallinnan siirrosta on ilmoitettava maaseutuelinkeinoviranomaiselle 15 työpäivän kuluessa tapahtuneesta.
Koko tilan hallinnan siirron yhteydessä tilan omistajalla on oikeus jättää hallinnan siirron ulkopuolelle talouskeskusalue, jolla asuinrakennukset sijaitsevat sekä omassa taloudessaan tarvittavien puutarhatuotteiden viljelemistä tai asuinrakennuksen rakentamista varten peltoalue, joka saa olla enintään 10 % siirron kohteena olevasta peltoalasta, ei kuitenkaan suurempi kuin yksi hehtaari.
Jos koko tilan hallinnan siirto perustuu vuokrasopimukseen, viitemäärä voidaan siirtää ainoastaan, jos vuokranantajalle ei ole vuokrasopimuksella jätetty hallintaan muuta kuin em. rakennukset ja peltoalue. Vuokrasopimuksen kestoajan on lisäksi oltava vähintään viisi kalenterivuotta vuokrasopimuksen alkamisesta lukien.
Viitemäärän siirron edellytyksenä on, että ostettavan/vuokrattavan tilan kaikki omistuspellot siirtyvät tilan uudelle haltijalle. Edellisen haltijan vuokrapeltoja, metsiä ja eläimiä ei tarvitse viitemäärän siirtämiseksi myydä/vuokrata viitemäärän uudelle haltijalle.
b) Yhdistää sukupolvenvaihdoksessa tai koko tilan hallinnan siirrossa.
Jos kaksi tilaa yhdistyy yhdeksi uudeksi tilaksi, tilan uusi haltija voi hakea uuden tilan yhteisen viitemäärän vahvistamista. Viitemäärä lakkautetaan tilalta, jonka toiminta yhdistymistilanteessa päättyy.
Tilan uuden haltijan on toimitettava koko tilan hallinnan siirrosta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomake 156, jossa on oma kohtansa viitemäärän siirron haulle sekä kopiot kauppakirjasta, vuokrasopimuksesta ja muista vastaavista selvityksistä. Kauppakirjaan tai vuokrasopimukseen on hyvä kirjata maininta viitemäärän siirrosta uudelle hakijalle. Koko tilan hallinnan siirrosta on ilmoitettava maaseutuelinkeinoviranomaiselle 15 työpäivän kuluessa tapahtuneesta.
Ota huomioon, että yhdistetty viitemäärä on mahdollista jakaa vain sukupolvenvaihdoksessa.
c) Jakaa sukupolvenvaihdoksessa, jos kukin uusi haltija täyttää tuen saamisen edellytykset.
Jos tila on sukupolvenvaihdoksen yhteydessä jaettu kahdeksi tai useammaksi tilaksi, uusien tilojen haltijat voivat hakea viitemäärän vahvistamista jaetuille tiloille hakijoiden sopimin osuuksin tai sopimuksen puuttuessa jatkajien lukumäärien mukaisin tasaosuuksin. Uuden tilan haltijan osalta viitemäärän määräytymisessä laskettava uuden tilan hallinnassa oleva eläinmäärä otetaan kyseisen hakijan tuen määräytymisperusteena huomioon hallinnonsiirtopäivästä alkaen.
d) Viitemäärä tulee lakkauttaa, jos tuotannosta irrotetun tuen myöntämisen edellytykset eivät ole täyttyneet kahtena peräkkäisenä vuotena, eikä kyseessä ole ylivoimainen este. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tekee päätöksen tuen myöntämisen perusteena olevan viitemäärän lakkauttamisesta hakijaa kuultuaan.
5. Eläinyksikkötiheys
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kotieläintilasi eläinyksikkötiheys on vähintään 0,35 ey/tukikelpoinen peltohehtaari tai viljelykseen soveltuva peltopinta-ala.
Kotieläintilasi eläintiheyden määrittämisessä käytetään tukivuoden 2022 eläinyksikkömäärääsi ja tukikelpoisia peltohehtaarejasi. Tukikelpoisten peltohehtaarien on oltava hallinnassasi viimeistään 15.6.2022 ja ne on ilmoitettava sähköisesti päätukihaussa Vipu-palvelussa tai tukivuoden 2022 kasvulohkolomakkeella 102B. Tukikelpoista peltoa on oltava hallinnassasi vähintään viisi hehtaaria.
Jos hallinnassasi ei ole lainkaan tukikelpoisia peltohehtaareja, kotieläintilasi eläintiheyden laskennassa voidaan huomioida 15.6.2022 hallinnassasi oleva viljelykseen soveltuvan pellon pinta-ala, joka on ilmoitettu tukivuoden 2022 kasvulohkolomakkeella 102B. Viljelykseen soveltuvaa peltoalaa ei kuitenkaan huomioida, jos sinulla on hallinnassasi tukikelpoisia peltohehtaareja.
Yhteisömuotoisessa yrityksessä määräysvaltaa käyttävän hakijan hallinnassa oleva tukikelpoisten peltohehtaarien ala voidaan ottaa huomioon eläintiheyttä laskettaessa.
Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa tuessa eläinmääriä ja eläintiheyttä (ey/ha) laskettaessa ei sovelleta vakiintunutta eläinmäärän käyttöä tai ylivoimaista estettä. Tuen eläintiheys lasketaan todellisen eläinmäärän mukaan ja eläintiheyden ollessa vähintään 0,35 ey/ha tuki myönnetään.
Tuen eläintiheyden laskennassa voidaan huomioida seuraavat hallinnassasi tukivuonna 2022 olevat eläinryhmät:
Eläinryhmä | Eläinyksikköä (ey) |
Naudat: Yli 2v
|
1,00 |
Naudat: 6 kk - 2v
|
0,60 |
Naudat: Alle 6 kk
|
0,40 |
Emakot | 0,50 |
Karjut | 0,30 |
|
0,30 |
Uuhet ja pässit, kutut ja pukit | 0,20 |
Karitsat ja kilit yli 2kk | 0,06 |
Emolinnut (kalkkunat) | 0,05 |
Muu siipikarja (kalkkunat, hanhet, ankat, sorsat, fasaanit) ja emolinnut | 0,03 |
Emolinnut (broileri) | 0,02 |
Munivat kanat | 0,014 |
Broilerit | 0,007 |
Hevoset ja ponit, yli 6 kk | 1,0 |
6. Tuen maksaminen ja tukitasot
Tukitaso määräytyy sen mukaan, millä tukialueella tilasi talouskeskus sijaitsee.
Jos sinulle maksettavien kansallisten kotieläintukien ennakko on alle 500 euroa, ennakkoa ei makseta lainkaan ja tuki maksetaan yhdessä erässä lopullista tukea maksettaessa. Tuen ennakko maksetaan huhtikuussa 2022 ja lopullinen erä tai lopullinen koko tuki huhtikuussa 2023.
Tukea ei makseta, jos tuen määrä on alle 100 euroa.
Tukea vuodelta 2022 voidaan myöntää 1.9.2022 hakijan hallinnassa olevan viitemäärän perusteella viitemäärän eläinyksikköä kohti enintään alla olevan taulukon mukaiset määrät.
Tukialue | Eläinyksikköraja | €/ey |
AB | - | 39 |
C1 | 146 ey | 164 |
C1 | Yli 146 ey | 55 |
C2 | 170 ey | 143 |
C2 | Yli 170 ey | 48 |
C2 pohjoinen ja tukialueen C saaristo | 200 ey | 199 |
C2 pohjoinen ja tukialueen C saaristo | Yli 200 ey | 41 |
C3 ja C4 | 200 ey | 206 |
C3 ja C4 | Yli 200 ey | 41 |
Perusteettomasti maksettu tuki
Virheellisesti tai perusteetta maksettu tuki peritään takaisin. Tuen myöntänyt viranomainen päättää kuulemismenettelyn jälkeen tuen takaisinperinnästä. Tuki peritään takaisin, jos tuen myöntämisen tai maksamisen edellytykset eivät ole täyttyneet; tuen ehtoja ei ole noudatettu; hakija on antanut virheellistä tai puutteellista tietoa, joka on olennaisesti vaikuttanut tuen myöntämiseen tai maksamiseen; tai jos hakija estää tarkastuksen toteuttamisen.
Takaisinperittävälle määrälle on suoritettava korkolain mukaista vuotuista viivästyskorkoa. Viivästyskorko lasketaan sen ajan perusteella, joka alkaa 60 päivää takaisinperintäpäätöksen tekemisajankohdasta ja päättyy saatavan suorittamisajankohtaan tai jos saatava vähennetään myöhemmin maksettavasta erästä, vähennyksen tekemisajankohtaan.
7. Koko tilan hallinnan siirto
Koko tilan hallinnan siirrolla tarkoitetaan tilannetta, jossa tilan maatalousmaa siirtyy uudelle haltijalle. Entiselle haltijalle voi jäädä puutarhamaaksi enintään 10 % tilan peltoalasta, mutta ei kuitenkaan suurempaa alaa kuin yksi hehtaari. Koko tilan hallinnan siirto on suositeltavaa tehdä ennen tuen ennakon maksamista.
Koko tilan hallinnan siirto on mahdollista tehdä 31.8.2022 mennessä. Ilmoita koko tilan hallinnan siirrosta 15 työpäivän kuluessa, lomakkeella 156 (pdf) (Ilmoitus koko tilan hallinnan siirrosta) ja tarvittaessa lomakkeella 462 (pdf) (Osallistumisilmoitus kansalliseen kotieläintukeen koko tilan hallinnan siirrossa), eli viimeistään 21.9.2022. Lomakkeella 156 on oma kohtansa, jossa jatkaja hakee siirtoa siirrettävän maatilan sika- ja siipikarjatalouden viitemäärälle.
Maatilojen yhdistämisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa koko tila siirtyy toisen tilan hallintaan oston tai vuokrauksen kautta. Toimintaansa jatkavan tilan tilatunnus säilyy yleensä entisellään ja lopettavan tilan tilatunnus poistetaan käytöstä. Maatilojen yhdistämisellä voidaan myös tarkoittaa tilannetta, joissa kaksi tai useampi tila muodostaa maatalouden harjoittamista varten maatalousyhtymän tms. Näissä tapauksissa uuden tilan tilatunnukseksi tulee yleensä yksi yhdistettävien tilojen tilatunnuksista.
Tuenhakijaa ei voi enää vaihtaa, jos koko tilan hallinnan siirto tehdään tuen ennakon maksamisen jälkeen. Jos hakijalle on maksettu ennakkoa ja tilalla tapahtuu koko tilan hallinnan siirto ennakon maksamisen jälkeen, lopullinen tuki maksetaan hakijalle, jolle ennakko on maksettu eli entiselle haltijalle. Tällöin tilan kauppa- ym. hallinnansiirtosopimuksissa osapuolten on hyvä sopia, kuinka he jakavat tilalle maksetun/maksettavan tuen.
Jos hakijalle ei ole maksettu ennakkoa, tilan entinen ja uusi haltija voivat keskenään sopia, kummalle sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki maksetaan. Jos osapuolet sopivat, että lopulliset tuet maksetaan uudelle haltijalle, uuden haltijan on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle sopimuksesta kopio ennen tuen maksamista. Lisäksi hänen on osoitettava tapahtunut koko tilan hallinnan siirto toimittamalla kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomake 156 ja kauppakirja tai vuokrasopimus 15 työpäivän kuluessa tapahtuneesta.
Säädökset
Kansallisia eläintukia koskevat säädökset
Edellä esitetyt sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen hakuehdot ja -ohjeet on annettu seuraavien säädösten perusteella:
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013 maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta
- Neuvoston asetus (EY) N:o 21/2004 lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 178/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta (muutoksineen)
- Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/262 neuvoston direktiivien 90/427/ETY ja 2009/156/EY mukaisten sääntöjen vahvistamisesta hevoseläinten tunnistusmenetelmien osalta (hevospassista annettu asetus)
- Komission asetus (EY) N:o 504/2008 neuvoston direktiivien 90/426/ETY ja 90/427/ETY täytäntöönpanosta hevoseläinten tunnistusmenetelmien osalta (muutoksineen)
- Komission päätös K(2016)8419 Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä (muutoksineen)
- Komission päätös C(2014)510 Etelä-Suomen kansallisen tukijärjestelmän hyväksymisestä vuosiksi 2014–2020
- Laki 1559/2001 maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista (muutoksineen)
- Laki 238/2010 eläintunnistusjärjestelmästä (muutoksineen)
- Valtioneuvoston asetus 213/2007 toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäisen maatilan tunnusmerkeistä
- Valtioneuvoston asetus 759/2008 sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta (muutoksineen)
- Valtioneuvoston asetus 5/2015 maatalouden tukien tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista (muutoksineen)
- Valtioneuvoston asetus 5/2015 maatalouden tukien tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista (muutoksineen)
- Valtioneuvoston asetus 80/2022 vuodelta 2022 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta
- Valtioneuvoston asetus 81/2022 vuodelta 2022 maksettavasta pohjoisesta tuesta
- Valtioneuvoston asetus 45/2015 eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa (muutoksineen)
- Valtioneuvoston asetus maataloustukihakemuksen siirtämisessä vuonna 2022 noudatettavasta menettelystä x/2022
- Valtioneuvoston asetus x/2022 vuodelta 2022 maksettavien kansallisten kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien valvonnasta
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus 469/2005 lammas- ja vuohieläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä (muutoksineen)
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus 326/2015 nautaeläinten tunnistamisesta (muutoksineen)
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus 880/2009 hevoseläinten tunnistamisesta ja merkitsemisestä (muutoksineen)
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus 720/2012 sikaeläinten tunnistamisesta
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus xx/2022 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta vuonna 2022
- Ruokaviraston määräys kansallisten tukien hakemisesta vuonna 2022 xx/2022