Peruskunnostuksen kustannukset
Perinnebiotooppien hoidon kustannukset ovat korkeimmillaan peruskunnostusvaiheessa, sillä kunnostustoimet ovat aikaa vieviä ja edellyttävät runsaasti työtä. Kokonaiskustannuksiin on laskettava palkka-, materiaali- ja konekulut sekä työn suunnitteluun ja johtoon liittyvät kulut. Peruskunnostuksen kokonaiskustannuksiin vaikuttaa ratkaisevasti tehdäänkö työ palkka-, urakka- vai talkootyönä. Raivauksen hehtaarikohtaiset kustannukset riippuvat alueelta poistettavan puuston ja pensaiston määrästä ja koosta. Merkittävä osa kustannuksista aiheutuu raivaustähteiden korjaamisesta, hävittämisestä sekä poiskuljetuksesta. Kustannuksia syntyy myös kivien poistosta ja kantojen tuhoamisesta. Osa raivauskustannuksista voidaan kattaa kaadettujen puiden myyntituloilla tai hyödyntämällä puuaines poltto- tai muuna tarvepuuna.
Laidunnuksen kustannukset
Laidunnuksessa perustamiskustannukset ovat korkeat, mutta vuosittaiset ylläpitokustannukset jäävät vastaavasti varsin pieniksi. Esimerkiksi toistuvaan raivaukseen verrattuna laidunnus on edullinen tapa hoitaa ympäristöä. Kustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti. Kustannukset jäävät alhaisemmiksi, jos juomavesi saadaan rannasta tai suojakatosta ei tarvitse rakentaa puustoiselle laitumelle. Lampaiden ja nautojen maisemanhoitotyöstä maksetaan pääsääntöisesti ympäristökorvaus karjanomistajalle, koska karjanomistaja ottaa aina riskin viedessään tuotantoeläimiä oman tilan ulkopuolelle. Laidunyhteistyö teettää karjanomistajalle myös lisätyötä muun muassa paperitöinä ja eläinten kuljetuksessa. Nauta- tai lammaslauman siirtäminen on aina haasteellinen tehtävä. Hevonen tai hevoset sen sijaan viedään yleensä kesälaitumelle täysihoitoon, ja eläinten omistaja maksaa siitä korvauksen maanomistajalle. Korvausten suuruus riippuu tapauskohtaisesti työ- ja vastuujaosta. Myös paikallinen laidunten ja laiduneläinten kysyntä vaikuttaa korvauksen suuruuteen.
Perustamiskustannukset:
- suunnittelukustannus
- aitauksen rakentaminen
- opastaulut
- suojakatos
Ylläpitokustannukset:
- kustannus eläinten maisemanhoitotyöstä
- eläinten kuljetus
- eläinten hoito ja valvonta
- juomaveden järjestäminen
- aitauksen ylläpito
- niitto, raivaus
- vakuutukset
Niiton kustannukset
Niiton työmäärä ja kustannukset riippuvat käytettävästä menetelmästä sekä työvälineistä. Viikateniitto vaatii runsaasti aikaa, työvoimaa ja taitoa. Viikateniitto sopiikin parhaiten pienialaisille kohteille, joilla työ vaatii tarkkuutta esimerkiksi uhanalaisten lajien tai kivisyyden vuoksi. Viikateniitto on ainoa vaihtoehto kohteille, jotka eivät kestä raskaita koneita. Koneniitto on viikateniittoa huomattavasti nopeampaa ja luonnonniityllä siihen kuluu keskimäärin kolme tuntia hehtaaria kohden. Pienniittokoneilla työ voi kestää 10–20 tuntia/hehtaari. Korkeatuottoisilla niityillä sekä uudelleen käyttöön otettavilla kohteilla niittokustannukset ovat verraten korkeat. Niittyjen kivisyys tai kantoisuus hidastavat niittoa ja lisäävät näin ollen myös kustannuksia. Kustannuksia syntyy myös heinän kokoamisesta ja poiskuljetuksesta.
Rahoitusmahdollisuuksia
Tukea perinnebiotooppien hoitoon: Ympäristökorvaus (ruokavirasto.fi)
Rahoitusta perinnebiotooppien kunnostamiseen: Helmi-ohjelma (ympäristö.fi)
Tukea voimajohtoalueen alla sijaitsevan perinnebiotoopin hoitoon: Fingridin perinneympäristön hoidon tuki (fingrid.fi)