Täydentävien ehtojen opas 2022

Lisäys 14.12.2022: Ehdollisuus korvaa 1.1.2023 alkaen täydentävät ehdot ja viherryttämistuen. Lisäksi ehdollisuus sisältää erityisesti ympäristö- ja ilmastotavoitteita edistäviä vaatimuksia.

1. Mitä ovat täydentävät ehdot?

Täydentävät ehdot ovat perusvaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien viljelijätukien ehtona. Täydentävät ehdot koostuvat viljelyyn liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista. Lakisääteiset hoitovaatimukset liittyvät ympäristöasioihin, kansanterveyteen, kasvien terveyteen sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin.

Taulukko 1. Täydentävien ehtojen kokonaisuus

Ehdot koskevat useimpia viljelijätukia. Kun haet EU:n kokonaan tai osittain rahoittamia tai eräitä kansallisia viljelijätukia, sinun tulee tuntea ja noudattaa täydentäviä ehtoja. Tuet, jotka vaativat tässä oppaassa kerrottujen ehtojen noudattamista luetellaan alla olevassa listassa. Täydentävien ehtojen lisäksi viljelijätuissa on myös omia ehtoja, jotka ovat täydentäviä ehtoja vaativampia.

Tuet, joiden vaatimuksena on täydentävien ehtojen noudattaminen:

• Perustuki
• Viherryttämistuki
• Nuoren viljelijän tuki
• Peltokasvipalkkio
• Lammas- ja vuohipalkkiot
• Lypsylehmäpalkkio
• Nautapalkkio
• Ympäristökorvaus (ympäristösitoumus ja ympäristösopimukset)
• Luonnonmukaisen tuotannon korvaus
• Luonnonhaittakorvaus
• Eläinten hyvinvointikorvaus
• Pohjoiset hehtaarituet (pohjoinen hehtaarituki, yleinen hehtaarituki ja nuorten viljelijöiden tuki)

Vain osa hyvän maatalouden ja ympäristön ehdoista koskee pohjoisia hehtaaritukia. Pohjoisissa hehtaarituissa täydentävistä ehdoista pitää noudattaa suojakaista- ja piennarvaatimusta, pysyvien nurmien ja laitumien hoidon vaatimuksia, sängen polton kieltoa, maisemapiirteiden säilyttämistä sekä hukkakauran ja jättiputken torjuntaa).Täydentävät ehdot koskevat tuenhakijan kaikkea maatalousmaata ja maatalouden harjoittamista. Täydentäviä ehtoja pitää noudattaa koko kalenterivuoden ajan (1.1. - 31.12.).

Kun haet viljelijätukia, olet vastuussa täydentävien ehtojen noudattamisesta koko kalenterivuoden ajan, vaikka lohko ei olisi hallinnassasi koko aikaa. Mikäli lohkon hallinta muuttuu kesken kalenterivuoden, varmista tarvittaessa kirjallisesti toisen osapuolen kanssa, että täydentäviä ehtoja noudatetaan. Mahdollisessa laiminlyöntitapauksessa täydentävien ehtojen seuraamus tulee viljelijälle, joka on hakenut tuet kyseisenä vuonna.

Noudata täydentäviä ehtoja maatalousmaalla. Maatalousmaalla tarkoitetaan peltojen, pysyvien kasvien sekä pysyvien nurmien ja laitumien pinta-alaa.

Ehtojen noudattamista valvotaan tilakäynneillä tehtävillä tarkastuksilla. Tarkastus voidaan tehdä myös esimerkiksi sellaisilla tiloilla, joilla on jonkin muun valvonnan yhteydessä havaittu täydentävien ehtojen laiminlyönti. Tarkastuksissa havaitut täydentävien ehtojen laiminlyönnit vähentävät samanaikaisesti kaikkien tukien määrää, joiden ehtona täydentävien ehtojen noudattaminen on.

Täydentävät ehdot liittyvät maatalousmaan hoitoon ja käyttöön, kansanterveyteen, eläinten ja kasvien terveyteen sekä eläinten hyvinvointiin. Opas kertoo hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista, jotka liittyvät lannan huolelliseen varastointiin ja käyttöön, lintujen ja luontotyyppien suojeluun, eläinten merkitsemiseen ja rekisteröintiin, kasvinsuojeluaineiden käyttöön, elintarvikkeiden turvallisuuteen, rehuihin, eläintauteihin ja eläinten hyvinvointiin.

Nämä ehdot tähtäävät siihen, että pellot säilyvät hyvässä viljelykunnossa, päästöjä vesistöihin vältetään ja luonnon monimuotoisuutta pidetään yllä, tiloilla tuotetut elintarvikkeet ja rehut ovat turvallisia ja tuotantoeläimet voivat hyvin.

Tuenhakijan on tunnettava täydentävät ehdot. Ota täydentävät ehdot huomioon esimerkiksi, kun

• suunnittelet kylvöjä, lannoitusta ja kasvinsuojelutoimia
• viljelet
• teet kunnostustoimia maatalousmaalla
• torjut hukkakauraa ja jättiputkea
• varastoit ja levität lantaa
• viljelet pohjavesialueilla
• viljelet Natura 2000 –alueilla
• käytät pinta- ja/tai pohjavettä kasteluun
• tuotat tuotteita elintarvike- tai rehukäyttöön
•  pidät tuotantoeläimiä.

Täydentäviin ehtoihin tulleet muutokset on esitetty asiakokonaisuuksia esittelevien lukujen kohdalla. Jos täydentäviin ehtoihin tai niiden valvontaan tulee muutoksia, ne päivitetään vuosittain täydentävien ehtojen oppaaseen. Huomioithan myös sen, että vain voimassa olevat säädökset ovat virallisia oikeuslähteitä.

2. Uutta 2022

• Lukuun 3.4. on lisätty muutos 28.4.2022:

• Viherryttämistuen ekologiseen alaan kuuluvalla kesantoalalla (EFA-kesantoalalla) voit viljellä vuonna 2022 viljelykasveja, saat lannoittaa alaa ja käyttää alalla kasvinsuojeluaineita. Voit päättää kasvuston kemiallisesti tai mekaanisesti aikaisintaan 16.8., mikäli kylvät tai istutat alalle syyskylvöisen kasvin.

  Tuotannossa olevien EFA-kesantojen ei tarvitse täyttää pohjavesialueille säädettyä siemenseosvaatimusta.

  Muutos on tehty viherryttämistukea koskevan säädöksen muutoksen vuoksi. Viherryttämistuen ehtoihin on ollut mahdollista myöntää helpotuksia vuodelle 2022 Ukrainan sodan vuoksi.

  Lue lisää luvusta 3.4 ja tiedotteelta.

• Luku 5.2. Muutoksia käsitellyn eläinvalkuaisen rehukäyttöön (Taulukko 12.) ns. TSE-asetuksen muutoksen vuoksi.
• Luku 5.3. Kirjanpidon säilytysajat ovat hieman muuttuneet maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 318/2021 muutoksen myötä. Samassa yhteydessä myös tilalta suoraan kuluttajalle myydyn raakamaidon erilliset kokonaispesäkemäärää ja solulukua koskeneet vaatimukset poistuivat.
• Luku 5.4. Eläinten merkitsemiseen ja rekisteröintiin liittyviin vaatimuksiin on tullut 1.1.2022 alkaen joitakin muutoksia eläintunnistuslainsäädännön uudistumisen myötä.
• Luku 7. Täydentävien ehtojen laiminlyönnistä aiheutuva tukivähennyksen suuruus lasketaan sen vuoden tai vuosien tukien kokonaismäärästä, jolloin laiminlyönti tapahtui. Aikaisemmin seuraamus on laskettu sen vuoden tukien kokonaismäärästä, jolloin laiminlyönti havaittiin riippumatta siitä, milloin se tosiasiallisesti tapahtui. Muutos johtuu Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiosta C-361-19.

3. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset

• Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto
• Hukkakauran ja jättiputken torjunta
• Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti
• Kesantojen hoito
• Maisemapiirteiden säilyttäminen
• Kasteluveden otto
• Pysyvien laitumien ja pysyvien nurmien hoito
• Pohjaveden suojelu

3.1 Jätä pientareita ja huolehdi maaperän kunnosta

Jätä vesistöjen ja valtaojien varsille vähintään yhden metrin levyinen piennar. Mittaa pientareen leveys ojan ja pellon taitekohdasta kasvulohkon suuntaan. Piennarta ei saa muokata, lannoittaa eikä käsitellä kasvinsuojeluaineilla.  Vaikeissa rikkakasvitapauksissa voit torjua rikkakasveja pientareelta pesäketorjuntana. Jos pientareen kasvillisuus tuhoutuu talven aikana, rikkakasvien pesäketorjuntaa tehtäessä tai ojien kunnostustyön yhteydessä tai muusta vastaavasta syystä, on tuhoutuneelle pientareelle kylvettävä nurmikasvillisuus heti olosuhteiden salliessa. Kylvä raiviolohkon pientareelle heti olosuhteiden salliessa nurmikasvillisuus, jos pientareella ei ole aikaisempaa nurmikasvillisuutta.

Piennarta ei tarvitse jättää, jos maatalousmaan ja vesistön tai valtaojan välillä on metsää, tonttimaata, tietä, pensaikkoa, jouto- tai kitumaata tai muuta aluetta vähintään keskimäärin 10 metriä, eikä vesi nouse tulva-aikanakaan pellolle. Piennarta ei tarvita myöskään, jos maatalousmaa on tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois esimerkiksi pumppaamalla.

Piennar vähentää ojanpenkkojen sortumista  ja maa-aineksen sekä ravinteiden kulkeutumista ojiin ja vesistöihin. Pientareilla viihtyvät myös monet linnut sekä niittyjen kasvit ja hyönteiset.

Suojakaistat

Ve­sis­tö­jen var­sil­la teh­tä­vää lan­noi­tus­ta on ra­joi­tet­tu. Lan­noi­tus on kiel­let­tyä vii­si met­riä lä­hem­pä­nä ve­sis­töä. Seu­raa­van vii­den met­rin vyö­hyk­keel­lä ve­sis­tös­tä lan­nan ja or­gaa­nis­ten lan­noi­te­val­mis­tei­den pin­ta­le­vi­tys on kiel­let­ty, ell­ei pel­toa muo­ka­ta vuo­ro­kau­den ku­lu­es­sa le­vi­tyk­ses­tä. Edellä mainitut lannoitus- ja pintalevityskiellot eivät kuitenkaan estä kotieläinten laiduntamista kyseisillä alueilla.

Valtaoja ja vesistö

Valtaoja on kaivettu avouoma, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta. Valtaojaksi luetaan myös peltolohkorekisteriin merkityt muut uomat, jotka löytyvät viljelijöiden verkkoasiointipalvelu VIPU:sta. Vesistöllä tarkoitetaan tässä valtaojaa suurempia vesiuomia kuten puroa, jokea, lampea, järveä ja merta sekä muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä.

Huolehdi siitä, ettei eroosio pääse kuluttamaan maatalousmaata.

3.2 Torju hukkakauraa ja jättiputkea

Tarkkaile hukkakauran ja jättiputken esiintymistä maatalousmaalla. Huolehdi hukkakauran torjunnasta maatalousmaalla kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muulla tavalla. Ilmoita kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle hukkakauran saastuttamat lohkot.

Maaseutuelinkeinoviranomainen voi antaa viljelijää sitovan hukkakauran torjuntaohjeen tai vaikeammissa tapauksissa torjuntasuunnitelman. Noudata saamaasi ohjetta ja suunnitelmaa.

Torju kaukasian-, persian- ja armenianjättiputki maatalousmaalta kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä.

Jos olet ilmoittanut kasvulohkon viherryttämistuessa ekologisen alan kesannoksi tai typensitojakasvien alaksi, ota huomioon näitä aloja koskeva kasvinsuojeluaineiden käyttökielto viherryttämistuen ehtojen mukaisesti. Viherryttämistuen ehdoista voit lukea hakuoppaasta.

3.3 Viljele hyvän maatalouskäytännön mukaisesti

Viljelty pelto tarkoittaa kasvien tuotantoa varten viljeltyä peltoa.

Ota paikkakunnan olosuhteet huomioon viljelyssä. Muokkaa, lannoita ja kylvä tai istuta viljelty pelto ja pysyvien kasvien ala tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että on mahdollista saada aikaan tasainen itäminen ja kasvusto. Huolehdi kasvinsuojelusta ja estä rikkakasvien leviäminen mekaanisesti, biologisesti, kemiallisesti tai kasvinvuorotuksen avulla.

Jos olet ilmoittanut kasvulohkon viherryttämistuessa ekologiseen alaan typensitojakasvien alaksi, ota huomioon näitä aloja koskeva kasvinsuojeluaineiden käyttökielto viherryttämistuen ehtojen mukaisesti. Viherryttämistuen ehdoista voit lukea hakuoppaasta.

Viljele alueelle soveltuvia kasvilajeja ja -lajikkeita ja käytä riittävää siemenmäärää. Kylvä tai istuta viimeistään 30.6. Tiettyjen puutarhakasvien (taulukko 2) viljelyssä myöhempi kylvö on mahdollinen, mutta kylvä silloin lohkolle esikasvi viimeistään 30.6. Mikäli poikkeukselliset sääolosuhteet estävät kylvämisen tai istuttamisen viimeistään 30.6., kylvä tai istuta heti olosuhteiden salliessa. Poikkeuksellisella sääolosuhteella tarkoitetaan tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden runsaiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt kylvämisen. Poikkeaminen  viimeisestä kylvöpäivästä koskee viljeltyä maatalousmaata ja viherkesantoja . Esikasvia ei tarvitse kylvää, jos lohkolle istutetaan salaattikasveja, kiinankaalia, kukkakaalia, parsakaalia, pinaattia, tilliä, kyssäkaalia tai naurista.

Jos viljelet mansikoita, mesimarjoja tai jalomaaraimia, hehtaarilla on oltava vähintään 15 000 kasvia. Jos viljelet mainittuja kasveja siten, että maanpinnan katteena ei käytetä muovia ja syntyvien rönsytaimien annetaan juurtua emotaimien viereen, taimitiheyden on oltava ensimmäisenä kasvukautena vähintään 11 000 kasvia hehtaarilla.

Jos viljelet herukoita tai karviaisia, hehtaarilla on oltava vähintään 1200 kasvia, vadelmia vähintään 2800 kasvia hehtaarilla, marjatuomipihlajia, marja-aronioita ja tyrnejä vähintään 800 kasvia hehtaarilla, pensasmustikoita vähintään 2250 kasvia hehtaarilla sekä hedelmäpuita vähintään 400 kasvia hehtaarilla.

Toimi niin, että korjuu ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista. Jos et kuitenkaan pysty korjaamaan  satoa, huolehdi maatalousmaalla olevasta kasvustosta siten, että maatalousmaan kasvukunto säilyy hyvänä ja että maatalousmaalle on taas seuraavana vuonna mahdollista perustaa uusi kasvusto tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato.

Jos käytät nurmea laidunnukseen, maanpinnan on säilyttävä pääosin kasvipeitteisenä ja maaperän eroosio saa olla vain vähäistä.

Sängen poltto

Viljelykasvien sänkeä ei saa polttaa. Sängellä tarkoitetaan viljan, öljykasvien, kuitukasvien, palkokasvien tai siemenmausteiden sänkeä eli leikatun kasvin maahan jäävää tyviosaa. Sängen polttokielto ei koske nurmea. Ehdon tavoitteena on maan orgaanisen aineksen säilyttäminen. 

Taulukko 2. Puutarhakasvit, jotka voit kylvää myöhemmin kuin 30.6., jos kylvät niille esikasvin viimeistään 30.6. * esikasviakaan ei tarvita

Hoida pysyviä nurmia ja pysyviä laitumia

Pysyvät nurmet ovat viljeltyä maatalousmaata. Toimi niin, että korjuu ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista.  Huo­leh­di py­sy­vien nur­mien  ja pysyvien laitumien kas­vin­suo­je­lus­ta ja estä rik­ka­kas­vien leviäminen kas­vin­vuo­ro­tuk­sen avul­la, me­kaa­ni­ses­ti, bi­o­lo­gi­ses­ti tai ke­mi­al­li­ses­ti. Huo­leh­di kasvus­tos­ta niin, että myös seuraa­va­na vuon­na loh­kol­le on mah­dol­lis­ta pe­rus­taa kas­vus­to tai tuot­taa kor­juu-ja mark­ki­na­kel­poi­nen sato.

Kyl­vä vii­meis­tään 30.6. Mi­kä­li poik­keuk­sel­li­set sää­olo­suh­teet es­tä­vät kyl­vä­mi­sen vii­meis­tään 30.6., kyl­vä heti olo­suh­tei­den sal­lies­sa. Poik­keuk­sel­li­sel­la sää­olo­suh­teel­la tar­koi­te­taan ti­lan­net­ta, jos­sa pit­kään jat­ku­nei­den run­sai­den sa­tei­den ja vä­häi­sen haih­dun­nan vuok­si pel­lon mär­kyys on es­tä­nyt kyl­vä­mi­sen.

Voit uusia pysyvän laitumen ja pysyvän nurmen kasvuston muokkaamalla ja kylvämällä heinä- ja nurmirehukasvien siemenillä. Voit ottaa pysyvän nurmen ja pysyvän laitumen myös muuhun viljelykäyttöön ja viljellä lohkolla muitakin kuin heinä- ja nurmirehukasveja, tällöin lohko ei ole enää pysyvää nurmea.  

Voit lannoittaa pysyviä laitumia ja pysyviä nurmia tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että voit lannoittaa alaa, mikäli korjaat pysyvältä laitumelta tai pysyvältä nurmelta sadon laiduntamalla tai muulla tavalla sadon korjaamalla. Noudata pysyvien laitumien typpilannoituksessa laitumia koskevia enimmäisarvoja (luku 4.1.5 , taulukko 8) mikäli lohko on laitumena. Jos korjaat lohkolta nurmisadon, voit lannoittaa nurmien enimmäismäärien mukaisesti  (luku 4.1.5 , taulukko 8). Mikäli olet sitoutunut ympäristökorvaukseen, tulee sinun noudattaa ympäristökorvauksen mukaisia tiukempia lannoitustasoja. Ympäristösitoumuksen lannoitustasot löydät sitoumusehdoista.

Jos käytät pysyvää laidunta tai pysyvää nurmea laidunnukseen, maanpinnan on säilyttävä pääosin kasvipeitteisenä ja maaperän eroosio saa olla vain vähäistä. Jos niität pysyvän laitumen tai pysyvän nurmen kasvuston, huomioi niiton ajankohdassa ja toteuttamisessa luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden suojelu.

Viherryttämistuen vaikutus pysyvien nurmien hoitoon Natura-alueella

Jos pysyvä nurmi sijaitsee Natura-alueella, et voi uudistaa kasvustoa muuta kuin erityisestä syystä ja uudistamiseen ei saa liittyä kyntämistä. Ilmoita uudistamisesta ja sen toteutustavasta kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ennen uudistamisen aloittamista. Lisätietoja viherryttämistuen ehdoista löydät hakuoppaasta.

3.4. Huolehdi kesannoista

Kesantojen hoito kuuluu täydentäviin ehtoihin.

Kesantopelto = tuotantoon käyttämätön pelto, joka on viher-, sänki- tai avokesantoa

Viherkesanto = pelto, joka on kylvetty yksi- tai monivuotisilla riista-, maisema-, mesi-, niitty- tai nurmikasveilla tai niiden siemenseoksilla. Viherkesannoksi ei kuitenkaan hyväksytä peltoa, joka on kylvetty pelkästään viljalla, öljykasveilla, valkuaiskasveilla tai näiden kasvien siemenseoksilla. Valkuaiskasveista poikkeuksen muodostavat apila ja mesikkä, jotka ovat sallittuja kasveja kesannolla yksinään tai seoksissa.

Avokesanto = pelto, joka on kasvukaudella ilman kasvipeitettä tai sänkeä

Sänkikesanto = pelto, joka on edellisen tai sitä vanhemman kasvukauden viljan, öljykasvien, kuitukasvien, palkokasvien tai siemenmaustekasvien sängen peittämää ja muokkaamatonta

Kesannointi on vapaaehtoista ja voit pääsääntöisesti hyödyntää kesantoja taloudellisesti. Viherkesantoa voidaan myös laiduntaa, jos pellon pinta säilyy nurmipeitteisenä.

Jos olet ilmoittanut kesantopellon viherryttämistuen mukaiseksi ekologiseksi alaksi, voit vuonna 2022 viljellä ko. kesannolla mitä tahansa viljelykasvia, lannoittaa alaa viljelemäsi kasville sallituilla lannoitustasoilla ja käyttää kasvinsuojeluaineita.  Lisätietoja viherryttämistuen mukaisista ekologisista aloista löydät hakuoppaasta ja tiedotteelta.

Säilytä kesannot maatalousmaana ja maatalouskäytön kannalta hyvässä kunnossa. Kesannoksi ilmoittamaasi alaa et voi käyttää kasvukauden aikana varastoalueena, esimerkiksi säilörehupaalien säilytykseen.

Pidä kesantopellot kasvipeitteisinä

Pidä kesantopellot viherkesantona tai sänkikesantona ja uusi niiden kasvusto tarvittaessa. Viherkesanto on vesien suojelun kannalta suositeltavin kesannointimuoto. Voit kasvattaa kesantopellolla seuraavia kasveja ja niiden seoskasvustoja:

• nurmikasveja
• riistakasveja
• maisemakasveja
• mesikasveja
• niittykasveja
• apilaa
• mesikkää.

Viherkesannon kasviksi ei hyväksytä kuitenkaan pelkästään viljaa, öljykasveja, valkuaiskasveja tai näiden kasvien seoskasvustoja. Et voi siis ilmoittaa viherkesannoksi puhdasta kaura- tai hernekasvustoa tai näiden seosta, koska toinen on vilja ja toinen on valkuaiskasvi. Jos lisäät seokseen esimerkiksi nurmikasvin, kasvusto hyväksytään viherkesannoksi.

Valkuaiskasveista poikkeuksena ovat apila ja mesikkä, jotka ovat sallittuja kasveja kesannolle yksin tai seoksena. 

Kylvä viherkesannon kasvusto viimeistään 30.6, jos peltolohkolla ei ole ennestään kylvettyä viherkesantoa.  Mikäli poikkeukselliset sääolosuhteet estävät kylvämisen viimeistään 30.6., kylvä heti olosuhteiden salliessa. Poikkeuksellisella sääolosuhteella tarkoitetaan tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden runsaiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt kylvämisen. Käytä kasvuston kylvössä riittävää määrää nurmi-, riista-, maisema-, mesi-  tai niittykasvien siemeniä, jotta saat pellolle peittävän kasvuston.

Pidä pohjavesialueella kesantopellot kasvipeitteisinä. Jos perustat kesantopellon pohjavesialueelle, siemenseoksen painosta enintään 20 prosenttia voi olla apilan, virnan, sinimailasen, vuohenherneen, mesikän tai muun vastaavan typpeä sitovan kasvin siemeniä. Merkitse siemenseoksen sisältö lohkomuistiinpanoihin. Poikkeuksena edelliseen, vuonna 2022 ekologisen alan kesannolla ei tarvitse huomioida pohjavesialueen siemenseosvaatimusta. 

Estä kesantopelloilla rikkakasvien leviäminen. Voit torjua rikkakasvit kemiallisesti poikkeustilanteissa, jotka on lueteltu seuraavassa kappaleessa tai kasvuston päättämisen yhteydessä 1.9. alkaen tai 15.7. alkaen, jos kylvät kesantopellolle nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Vuonna 2022 ekologisen alan kesannolla voit käyttää kasvinsuojeluaineita, mutta huomioi, että voit päättää kasvuston kemiallisesti tai mekaanisesti aikaisintaan 16.8., mikäli kylvät tai istutat alalle syyskylvöisen .

Poikkeukset kesantojen kasvipeitteisyydestä

Jos ilmoitat kesannoksi lohkon, joka ei ole aikaisemmin ollut viljelykäytössä, on lohkon oltava ilmoitusvuonna viherkesantoa.

Muissa tapauksissa voit poiketa kesannon kasvipeitteisyysvaatimuksesta, jos parannat kesantopellon viljelykuntoa torjumalla vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja, teet lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä tai poikkeamiseen on joku muu erityinen syy. Lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä ovat salaojitus, kalkitus, ojien kaivaminen ja perkaus sekä muut vastaavat toimenpiteet. Kasvipeitteisyysvaatimuksesta voit poiketa vain siinä laajuudessa kuin lyhytaikainen kunnostustoimenpide edellyttää. Kesantopellon kasvipeitteisyysvaatimuksesta voit poiketa myös silloin, kun kyseessä on alla olevan mukainen ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde.

Tilanteet, joissa ylivoimainen este ja poikkeukselliset olosuhteet voidaan hyväksyä kesannon kasvipeitteisyysvaatimuksesta poikkeamiseen:

1.  tuensaajan kuolema;
2. tuensaajan pitkäaikainen kyvyttömyys harjoittaa ammattiaan;
3. tilaan merkittävällä tavalla vaikuttava ankara luonnonmullistus;
4. tilan kotieläinrakennusten tuhoutuminen onnettomuudessa;
5. eläinkulkutauti tai kasvitauti, joka vahingoittaa viljelijän koko karjaa tai osaa siitä, tai vastaavasti viljelykasveja;
6. koko tilan tai sen merkittävän osan pakkolunastus, jos kyseinen pakkolunastus ei ollut ennakoitavissa hakemuksen jättöpäivänä.

Kesantopellon lannoitus

Et saa lannoittaa avo-, sänki- ja yksivuotista viherkesantoa. Voit lannoittaa monivuotista viherkesantoa ainoastaan perustamisen yhteydessä. Typpilannoitemäärä voi tällöin olla enintään 80kg/ha kivennäismailla tai 60kg/ha eloperäisillä mailla.   Huomaa myös, että ympäristösitoumuksen tehneillä tiloilla monivuotisen viherkesannon perustamisvaiheen lannoitukselle on alemmat raja-arvot. Ympäristösitoumuksen lannoitustasot löydät sitoumusehdoista.

Vuonna 2022 voit lannoittaa ekologisen alan kesantoa viljelemäsi kasvin sallitulla lannoitustasoilla.

Kesantopellon kasvuston päättäminen

Voit päättää kesantopellon kasvuston kemiallisesti tai mekaanisesti 1.9. alkaen. Jos kylvät kesantopellolle nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja, voit päättää kasvuston 15.7. alkaen. Kesantopellon muokkaus ja lannoitus on tehtävä tällöin kylvön tai istutuksen yhteydessä.

Jos olet il­moit­ta­nut ke­san­to­pel­lon vi­her­ryt­tä­mis­tu­en eko­lo­gi­sen alan ke­san­nok­si, voit päät­tää vi­her- ja sän­ki­ke­san­non aikaisintaan 16. 8., jos kyl­vät alal­le nur­mi­kas­ve­ja tai syk­syl­lä kyl­vet­tä­viä tai is­tu­tet­ta­via kas­ve­ja. 

Taulukko 3. Kesantopeltojen täydentävien ehtojen vaatimukset sekä viherryttämistuen ekologisen alan kesannon vaatimukset

3.5. Säilytä maisemapiirteet

Manner-Suomi

Säilytä puuryhmät ja yksittäiset puut, jotka on suojeltu luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 §:n 1 momentin 9 kohdan perusteella. Jos ne kasvavat maatalousmaalla olevan peruslohkon sisällä, peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella enintään 0,2 hehtaarin alalla, ne voidaan sisällyttää mukaan peruslohkon pinta-alaan. Ilmoita  kohteet lomakkeella 442.

Suojelupäätöksiä tekevät Manner-Suomessa  ELY-keskukset. Tällaisten suojelukohteiden maisemaa hallitsevat puut ovat järeärunkoisia, iäkkäitä, usein monihaaraisia ja laajalatvuksisia. Männyn, kuusen, koivun ja tammen rungon läpimitta tulee olla 1,3 m korkeudella vähintään 60 cm ja muiden puulajien vähintään 40 cm. Suojeltuja alueita ei saa raivata pelloksi tai muuten muuttaa. Älä leikkaa maisemapiirteiden puita lintujen pesimäaikaan 1.5. – 30.7.

Jos suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan alueen luonnonarvot ovat hävinneet, voidaan alueen suojelu lakkauttaa ELY-keskuksen päätöksellä.

Säilytä myös enintään 0,2 hehtaarin suuruiset luonnonmuistomerkit, jotka on suojeltu luonnonsuojelulain (1096/1996) 23 §:n perusteella. Jos ne ovat peruslohkon sisällä, peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella, ne voidaan sisällyttää mukaan peruslohkon pinta-alaan. Ilmoita kohteet lomakkeella 442. Luonnonmuistomerkit ovat puita, puuryhmiä, siirtolohkareita tai muita vastaavia luonnonmuodostumia, jotka on suojeltu kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun syyn perusteella. Suojellut luonnonmuistomerkit on yleensä merkitty myös maastoon. Älä leikkaa maisemapiirteiden puita lintujen pesimäaikaan 1.5 – 30.7.

Kunnan ympäristöviranomaiset tekevät suojelupäätöksiä yksityismailla sijaitsevista kohteista maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella. Luonnonmuistomerkkejä ei saa vahingoittaa tai poistaa.

Jos luonnonmuistomerkin suojelulle ei ole enää perusteita tai jos rauhoitus estää yleisen edun kannalta merkittävän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen, voi kunta omistajan hakemuksesta tai ELY-keskuksen esityksestä lakkauttaa luonnonmuistomerkin suojelemisen. Hakemuksesta on hankittava ELY-keskuksen lausunto. Jos asia on tullut vireille ELY-keskuksen esityksestä, alueen omistajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Ilmoita hallitsemallasi alalla olevat kohteet kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Lohkojen välisellä alueella olevat kohteet ilmoittaa alueen haltija. Tee kohteiden ilmoittaminen päätukihaun yhteydessä lomakkeella 442.

Ahvenanmaa

Säilytä puuryhmät ja yksittäiset puut, jotka on suojeltu luonnonsuojelusta annetun Ahvenanmaan maakunta-asetuksen (ÅFS 1998:113) 5 §:n 8 kohdan perusteella, jos ne kasvavat maatalousmaalla olevan peruslohkon sisällä, peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella enintään 0,2 hehtaarin alalla. Suojeltujen puiden tulee olla Ahvenanmaan maakunta-asetuksen (ÅFS 113/1998) 5 §:n kohdan 8 mukaisesti tammia, vaahteroita tai haapoja, joiden läpimitta mitattuna 130 cm korkeudelta on vähintään 170 cm, tai katajia, joiden korkeus on yli 6 m. Suojelukohteista tulee olla aluerajaus, jonka maakuntahallitus voi määritellä alueen maanomistajan tai haltijan pyynnöstä. . Älä leikkaa maisemapiirteiden puita lintujen pesimäaikaan 1.5. – 31.7.

Säilytä myös luonnonmuistomerkit, jotka on suojeltu luonnonsuojelusta annetun Ahvenanmaan maakuntalain (ÅFS 1998:82) 6§:ssä, jos ne ovat peruslohkon sisällä, peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella. Luonnonmuistomerkit ovat puita, puuryhmiä, siirtolohkareita tai muita vastaavia luonnonmuodostumia, jotka on suojeltu kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun syyn perusteella. Suojellut luonnonmuistomerkit on yleensä merkitty myös maastoon. Älä leikkaa maisemapiirteiden puita lintujen pesimäaikaan 1.5. – 31.7.

3.6. Selvitä, tarvitsetko lupaa kasteluveden ottoon

Kun käytät vettä maatalousmaan kasteluun, selvitä ELY-keskuksesta tai kunnan ympäristölupaviranomaiselta ennen vedenottoa, tarvitsetko siihen vedenottoluvan. Lupaehtojen noudattaminen kuuluu täydentäviin ehtoihin, jos lupa tarvitaan.

Tarvitset luvan veden ottamiseen vesistöstä  vesilain (587/2011) (Ahvenanmaalla ÅFS 61/1996) mukaan esimerkiksi silloin, kun vettä ei riitä tarpeeksi niille vesialueen omistajille tai osakkaille, jotka ottavat vettä. Myös yli 250m³/vrk pohjavedenotto edellyttää vesilain mukaista lupaa. Vedenotosta tulee lisäksi ilmoittaa ELY-keskukselle, jos otettava määrä on yli 100 m³/vrk.

3.7. Suojele pohjavettä

Poh­ja­ve­den kai­ken­lai­nen pi­laa­mi­nen on kiel­let­ty ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­lail­la (527/2014). Ym­pä­ris­töl­le vaa­ral­lis­ten ja hai­tal­lis­ten ai­nei­den pääs­tä­mi­nen suo­raan tai vä­lil­li­ses­ti poh­ja­ve­teen on kiel­let­ty val­ti­o­neu­vos­ton ase­tuk­sel­la 1022/2006. Ym­pä­ris­töl­le vaa­ral­li­set ja hai­tal­li­set ai­neet, joi­ta ei saa pääs­tää suo­raan tai vä­lil­li­ses­ti poh­ja­ve­teen on lu­e­tel­tu tau­lu­kos­sa 4. Vil­je­li­jän on oman ti­lan­sa osal­ta huo­leh­dit­ta­va, ett­ei ti­lan toi­min­nas­ta ai­heu­du edel­lä mai­ni­tun ase­tuk­sen (1022/2006) liit­tees­sä E mai­nit­tu­jen ym­pä­ris­töl­le vaa­ral­lis­ten ja hai­tal­lis­ten ai­nei­den suo­ria tai epä­suo­ria pääs­tö­jä poh­ja­ve­teen (esim. polt­to­ai­neis­ta, voi­te­lu­ai­neis­ta, kas­vin­suo­je­lu­ai­neis­ta).  Huo­mi­oi vaa­ti­mus kai­kes­sa ti­la­si maa­ta­lous­toi­min­nas­sa ja koko maa­ta­lous­maal­la, myös niil­lä alu­eil­la, jot­ka ei­vät si­jait­se poh­ja­vesi­a­lu­eel­la. Ym­pä­ris­töl­le vaa­ral­li­set ja hai­tal­li­set ai­neet, joi­ta ei saa pääs­tää suo­raan tai vä­lil­li­ses­ti poh­ja­ve­teen on lu­e­tel­tu tau­lu­kos­sa 4.

Huolehdi, ettei tilallasi ole esimerkiksi vuotavia kasvinsuojeluainesäiliöitä, öljysäiliöitä, jäteöljykanistereita tai –tynnyreitä, hylättyjä ajoneuvoja tai muita laitteita, joista voi aiheutua kasvinsuojeluaineiden tai hiilivetyjen suoria tai epäsuoria päästöjä pohjaveteen. Huolehdi myös, ettei kasvinsuojeluaineiden varastoinnista, säiliöiden täyttämisestä tai ruiskujen pesusta aiheudu suoria tai välillisiä päästöjä pohjaveteen.

Selvitä pohjavesialueen sijainti. Poh­ja­vesi­a­lu­ei­den käy­tön ra­joi­tuk­set kos­ke­vat kaik­kia vil­je­li­jöi­tä, joil­la on maa­ta­lous­maa­ta poh­ja­vesi­a­lu­eel­la. Tar­kis­ta Vipu-pal­ve­lus­ta si­jait­see­ko jo­kin loh­kois­ta­si poh­ja­vesi­a­lu­eel­la. Jos jo­kin loh­ko on poh­ja­vesi­a­lu­eel­la vain osit­tain, tu­lee loh­kon poh­ja­vesi­a­lu­eel­la ole­val­la osal­la nou­dat­taa poh­ja­vesi­a­lu­et­ta kos­ke­via ra­joi­tuk­sia. Täs­tä alu­ees­ta voi teh­dä oman kas­vu­loh­kon­sa. Huo­maa, että kun­ta­si ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­mää­räyk­sis­sä tai mah­dol­li­ses­sa ti­lan ym­pä­ris­tö­lu­vas­sa tai muus­sa lu­vas­sa on voi­tu an­taa tar­kem­pia ra­joi­tuk­sia poh­ja­vesi­a­lu­een vil­je­lys­tä, esi­mer­kik­si lan­nan le­vi­tyk­ses­tä, kuin mitä täy­den­tä­vät eh­dot edel­lyt­tä­vät. Eri kun­nis­sa mää­räyk­set voi­vat olla eri­lai­set.

Taulukko 4. Pohjavedelle vaaralliset aineet ja aineryhmiin kuuluvat vaaralliset aineet, joita ei saa päästää pohjaveteen (valtioneuvoston asetus 1022/2006).

4. Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset

• Lannan ja lannoitteiden käyttö ja varastointi
• Luonnon suojeleminen maatalousmaalla

4.1 Käsittele lantaa ja lannoitevalmisteita huolellisesti

Lannan ja lannoitevalmisteiden sisältämät ravinteet voivat pilata pinta- ja pohjavesiä. Siksi lannan käytölle ja varastoinnille sekä  muiden maataloudessa lannoitteina käytettävien aineiden käytölle on rajoituksia, jotka perustuvat valtioneuvoston asetukseen (1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta muutoksineen. Rajoitukset koskevat kaikkia viljelijöitä.

Huomioithan, että valtioneuvoston asetuksessa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) muutoksineen on myös muita vaatimuksia, joita sinun täytyy noudattaa, mutta jotka eivät kuulu täydentäviin ehtoihin.

Ympäristöministeriö on laatinut vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin lannan käsittelystä ja käytöstä (pdf). 

4.1.1 Noudata lannan varastointia koskevia määräyksiä

Tilalla, jolla kertyy lantaa tuotantoeläinten pidosta, tulee olla lannan varastointitila. Tilan lantalaan pitää mahtua 12 kuukauden aikana kertyvä lanta lukuun ottamatta lantaa, joka jää laidunnuksessa laitumelle laidunkauden aikana. Nautojen osalta voidaan ottaa huomioon enintään neljän kuukauden aikana laitumelle jäävä lanta.

Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla nautalajeilla voidaan huomioida koko ulkona vietetty kausi lantalatilavuusvaatimusta laskettaessa. Huomioi kuitenkin, että ulkotarhoista, erityisesti ruokinta- ja juottopaikoilta, sekä alueilta, joilla eläimet yleisesti viihtyvät, on säännöllisesti poistettava lanta ja se lanta on varastoitava lantalassa.

Mikäli eläimet ovat yöt eläinsuojassa, voi laidunkaudesta huomioida vain puolet lantalatilavuutta laskettaessa, nautojen osalta kaksi kuukautta. Jaloittelualueilta ja pysyvistä ruokintapaikoista säännöllisesti kerätylle lantamäärälle, jota ei voida suoraan hyödyntää lannoitteena, tulee olla lannan varastointitila.

Voit ottaa huomioon lantalan vähimmäistilavuuden laskemisessa viljelijöiden yhteislantalat ja pihattojen kuivikepohjat. Pienempi lantalakoko on mahdollinen myös, jos luovutat lantaa toiselle viljelijälle varastoon tai heti hyötykäytettäväksi, tai jos luovutat lantaa sellaiselle hyödyntäjälle (esim. kompostointi- tai biokaasulaitos), jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa ottaa lantaa vastaan.

Eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun asetuksen 1250/2014 mukaiset lantalan mitoitusperusteet on esitetty taulukossa 5. Taulukossa on esitetty ohjetilavuudet eri tuotantoeläinten virtsalle, lietelannalle, kuivalannalle ja kuivikelannalle. Lannan prosessoimisen vaikutukset vaadittuun varastointitilan kokoon on esitetty taulukossa 6.

Taulukko 5. Lantaloiden ohjetilavuudet 12 kuukauden varastoimisaikaa varten eläintä/eläinpaikkaa kohti lantatyypeittäin (m³/eläin/vuosi, ilman sadevettä). 

Sadevettä varten taulukon 1 mukaan laskettuun liete- ja virtsasäiliötilavuuteen lisätään säiliökorkeutta vähintään 300mm, jos säiliön kate on toteutettu kuorettumalla, ja vähintään 500mm, jos säiliö on varustettu muulla kelluvalla katteella kuin kuorettumalla. Lisäksi kelluvaa, lietteen pinnalle lisättävää irtonaista katetta varten säiliökorkeutta lisätään vähintään 100mm. Jos liete- tai virtsasäiliöön johdetaan muita nesteitä kuin eläinsuojan pesuvesiä, kuten säiliörehun puristenesteitä, on se otettava säiliön mitoituksessa huomioon. 

¹ Korkeatuottoisille karjoille suositellaan taulukossa esitetty suurempia varastotilavuuksia.

² Eläinpaikkaa kohti.

³ Koskee lihasikoja, joiden keskimääräinen teuraspaino on enintään 90kg. Jos teuraspaino on suurempi, käytetään joutilaan emakon arvoja.

⁴ Normaali emakkosikala. Porsaat mukana noin 11 viikon ikään asti.

⁵ Koskee satelliittisikalaa. Lantamäärät emakkopaikkaa kohti, kun emakkopaikassa on vähintään kahdeksan porsituskertaa vuodessa. Porsaat huomioidaan noin viiden viikon vieroitusikään asti.

⁶ Porsas välikasvatuksessa, ikävaihe 5-11 viikkoa.

⁷ Kasvatuksessa, kaksi kasvatuserää vuodessa. 

Taulukko 6. Lannan prosessoinnin vaikutus vaadittuun varastointitilan kokoon.

Jos sinulla on jo olemassa oleva lantala tai jos rakennuslupahakemuksesi on tullut vireille ennen 1.4.2015, sovelletaan lantalatilavuusvaatimuksissa edelleen valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaista taulukkoa 7.

Taulukko 7. Kuivalannan sekä virtsa- ja lietesäiliön ohjetilavuudet (m³) 12 kuukauden varastoimisaikaa varten eläintä (eläinpaikkaa) kohti asetuksen 931/2000 mukaan.

* Eläinpaikkaa kohti vuodessa

** Koskee ns. emakkorenkaiden keskusyksikköä; eläinpaikkaa kohti vuodessa

*** Korkeatuottoisille karjoille suositellaan taulukossa esitettyjä suurempia varastotilavuuksia

**** Porsaat mukana n. 11 viikon ikään asti (normaali emakkosikala) 

***** Koskee satelliittisikalaa, lantamäärät emakkopaikkaa kohti, kun emakkopaikassa porsituksia 8 tai enemmän vuodessa; porsaat huomioidaan vieroitusikään (n. 5 viikkoa) asti

(x) Koskee lihasikoja, joiden keskimääräinen teuraspaino on enintään 90kg. Jos teuraspaino on suurempi, käytetään joutilaan emakon arvoja. 

(xx) Porsas kasvatuksessa, ikävaihe 5-11 viikkoa

Jos kui­va­lan­taa syn­tyy ti­lal­la enin­tään 25 m³ vuo­des­sa tai jos va­ras­toit ker­ral­laan enin­tään 25 m³ kui­va­lan­taa, voit va­ras­toi­da lan­nan tii­viil­lä siir­to­la­val­la tai muul­la vas­taa­val­la alus­tal­la, joka on ka­tok­ses­sa tai joka ka­te­taan peit­teel­lä.

Jos vas­taan­otat ja va­ras­toit lan­taa, tu­lee si­nul­la olla lan­ta­la, joka on mi­toi­tet­tu vuo­sit­tain vas­taan­o­tet­ta­van mää­rän mu­kaan. Lanta­laa ei tar­vi­ta, jos säi­ly­tät kui­va­lan­taa tai or­gaa­ni­sia lan­noi­te­val­mis­tei­ta, joi­den kui­va-aine­pi­toi­suus on vä­hin­tään 30 %, pellolla le­vi­tys­ai­ka­na kor­kein­taan nel­jä viik­koa levitystä odottamassa.

4.1.2 Kuivalannan varastointi poikkeustilanteessa

Kui­va­lan­taa, jon­ka kui­va-aine­pi­toi­suus on vä­hin­tään 30 %, voit va­ras­toi­da au­mas­sa työ­tek­ni­sen tai hy­gi­ee­ni­sen syyn niin vaatiessa.

Työ­tek­ni­sel­lä syyl­lä tar­koi­te­taan esi­mer­kik­si keli­rik­koa tai lan­ta­la­lait­tei­den rik­kou­tu­mis­ta. Hy­gi­ee­ni­se­nä syy­nä voi­daan pi­tää esimer­kik­si lan­nan si­säl­tä­mää tau­din­ai­heut­ta­jaa, ku­ten sal­mo­nel­laa, listeriaa tai muu­ta tau­tia. Jos pe­rus­tat lan­ta-au­man hygieeni­sen syyn vuok­si, tu­lee syy olla aina eläin­lää­kä­rin hy­väk­sy­mä.

Lan­ta-au­mas­sa va­ras­toin­nis­ta ei saa ai­heu­tua ve­sis­tön pi­laan­tu­mis­ta tai sen vaa­raa. Va­ras­toin­ti au­mas­sa on aina kiel­let­ty pohjavesi­a­lu­eel­la ja tul­van­a­lai­sel­la alu­eel­la.

Si­joi­ta auma kan­ta­val­le pel­to­a­lu­eel­le. Jos pel­to on kal­te­va, si­joi­ta auma lä­hel­le pel­lon ylä­reu­naa. Au­maa ei saa si­joit­taa alle 100 met­rin etäi­syy­del­le ve­sis­tös­tä, val­ta­o­jas­ta tai ta­lous­vesi­kai­vos­ta eikä alle vii­den met­rin etäisyy­del­le ojas­ta. Le­vi­tä au­man poh­jal­le vä­hin­tään 20 cm:n nes­tet­tä si­to­va ker­ros, esi­mer­kik­si tur­vet­ta, ja pei­tä auma tii­viil­lä peit­teel­lä. Pois­ta au­man­teko­paikal­ta lumi ja muo­toi­le alus­ta si­ten, että nes­tei­den pää­sy ympä­ris­töön es­tyy. Uu­den au­man saat si­joit­taa sa­mal­le pai­kal­le kah­den väli­vuo­den jäl­keen.

Sijoita yhteen aumaan vähintään yhden hehtaarin alalle tai enintään koko lohkolle ja siihen rajautuville lohkoille levitettävä määrä lantaa tai orgaanista lannoitevalmistetta. Levitä aumaan varastoitu lanta tai orgaaninen lannoitevalmiste viimeistään vuoden kuluttua auman perustamisesta.

Huo­mi­oi le­vit­tä­mi­ses­sä myös muut lan­nan le­vi­tyk­seen liit­ty­vät vaa­ti­muk­set, jot­ka on ker­rot­tu op­paan lu­vuis­sa 4.1.2 -4.1.6.

Jos va­ras­toit kui­va­lan­taa eläin­lää­kä­rin hy­väk­sy­män hy­gi­ee­ni­sen syyn vuok­si au­mas­sa, ei aumattua lantaa ole välttämätöntä levittää viimeistään vuoden kuluttua auman perustamisesta. Täl­löin myöskään au­maan sijoitetta­van kui­va­lan­nan mää­rää ei ole ra­joi­tet­tu.

Il­moi­ta kun­nan ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­vi­ran­o­mai­sel­le kui­va­lan­nan va­ras­toin­nis­ta au­mas­sa 14 vuo­ro­kaut­ta en­nen va­ras­toin­nin aloittamis­ta. Kun­nan ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­vi­ran­o­mai­nen suo­rit­taa tar­vit­ta­es­sa tar­kas­tuk­sen en­nen auma­va­ras­toin­nin aloittamista. Edel­lä mai­nit­tu vaa­ti­mus ei kuu­lu täy­den­tä­viin eh­toi­hin, mut­ta täy­tyy sil­ti huomi­oi­da.

4.1.3 Noudata rakenteellisia vaatimuksia

Lan­nan ja pak­kaa­mat­to­mien or­gaa­nis­ten lan­noi­te­val­mis­tei­den va­ras­toin­ti­ti­lo­jen, lan­ta­kou­ru­jen ja mui­den lannan joh­ta­mi­seen tar­koi­tet­tu­jen ra­ken­tei­den tu­lee olla vesi­tii­vii­tä.

Ra­ken­tei­den ja lait­tei­den tu­lee olla sel­lai­sia, ett­ei lan­nan tai or­gaa­nis­ten lan­noi­te­val­mis­tei­den siir­ron, käsittelyn ja va­ras­toin­ti­tilan tyh­jen­nyk­sen ai­ka­na pää­se nes­tei­tä ym­pä­ris­töön. Tee kuor­maus kova­poh­jai­sel­la alus­tal­la, joka kestää koneiden painon ja liikkumisen ja jolta voidaan tarvittaessa kerätä varissut tai imeytynyt lanta tai orgaaninen lannoitevalmiste talteen.

Pysyvien ruokintapaikkojen tulee olla katetuttuja ja tiivispohjaisia ja niille kertyvä lanta on poistettava riittävän usein. Kattamisvaatimus ei kuitenkaan koske toiminnallisesti eläinsuojan yhteydessä sijaitsevien ulkotarhojen ja jaloittelualueiden pysyviä ruokintapaikkoja.Py­sy­vien ruo­kin­ta­paik­ko­jen tu­lee olla tii­vis­poh­jai­sia.

Hoi­da ja­loit­te­lu­a­lu­ei­ta si­ten, ett­ei pin­ta- ja poh­ja­ve­siin ai­heu­du ra­vin­ne­pääs­tö­jä.

Ota säi­lö­re­hun val­mis­tuk­ses­sa syn­ty­vä pu­ris­te­nes­te tal­teen ja va­ras­toi se tii­viis­sä säi­li­ös­sä tai vie se käsiteltäväk­si puhdistamoon.

4.1.4 Noudata lannanlevityksen rajoituksia

Le­vi­tä lan­noit­teet pel­lol­le si­ten, että va­lu­mia ve­siin ei ta­pah­du eikä poh­ja­maa tii­vis­ty. Ota lan­noi­tuk­ses­sa huomi­oon keskimääräinen sato­taso, vil­je­ly­vyö­hy­ke, kas­vin­vuo­ro­tus ja maa­laji.

Älä le­vi­tä lan­noit­tei­ta kos­kaan lumi­peit­tei­seen tai rou­taan­tu­nee­seen eikä ve­den kyl­läs­tä­mään maa­han.

Lannoitettavan lohkon maalaji on määritettävä. Ympäristösitoumuksen ehtona on voimassaoleva viljavuustutkimus, jossa myös maalaji on analysoitu. Mikäli et ole tehnyt ympäristösitoumusta ja sinulla ei ole sen vaatimuksena olevaa viljavuustutkimusta, analyysi on teetettävä erikseen.

Lan­nan ja or­gaa­nis­ten lan­noi­te­val­mis­tei­den le­vit­tä­mi­nen pel­lol­le on kiel­let­ty 1.11. – 31.3. vä­li­se­nä ai­ka­na. Voit poiketa lannan levittämisen kieltoajasta ja levittää lantaa marraskuun loppuun asti tilanteissa, joissa lantaa ei ole voitu hyödyntää lannoitteena pellolla kasvukauden aikana poikkeuksellisen sääolosuhteen vuoksi. Poikkeuksellisena sääolosuhteena pidetään tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden runsaiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt lannan syyslevityksen viimeistään lokakuussa.

Jos levität lantaa marraskuussa, tee siitä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lokakuun loppuun mennessä. Ilmoitusvaa­ti­mus ei kuu­lu täy­den­tä­viin eh­toi­hin, mut­ta täy­tyy sil­ti huo­mi­oi­da.

Voit säi­lyt­tää kui­va­lan­taa ja or­gaa­ni­sia lan­noi­te­val­mis­tei­ta, joi­den kui­va-aine­pi­toi­suus on 30 %, pel­lol­la nel­jä viik­koa le­vi­tys­tä odot­ta­mas­sa sallitun le­vi­tys­ajan puitteissa.

Jos le­vi­tät pel­lon pin­taan lan­taa tai or­gaa­ni­sia lan­noi­te­val­mis­tei­ta, pi­tää lan­ta mul­la­ta tai pel­to kyn­tää vuo­ro­kau­den si­säl­lä levityk­ses­tä. Jos le­vi­tät lan­nan tai or­gaa­ni­sen lan­noi­te­val­mis­teen kas­vus­toon let­ku­le­vit­ti­mel­lä tai haja­le­vi­tyk­se­nä, ei multaamis­ta edel­ly­te­tä.

Jos säi­ly­tät pel­to­loh­kon tal­ven yli kas­vi­peit­tei­se­nä, lan­taa ja or­gaa­ni­sia lan­noi­te­val­mis­tei­ta saa 15.9. al­ka­en le­vit­tää loh­kol­le vain si­joit­ta­mal­la, ell­ei ky­sees­sä ole syys­vil­jan kyl­vöä edel­tä­vä lan­nan le­vi­tys.

Ve­sis­tö­jen var­sil­la teh­tä­vää lan­noi­tus­ta on ra­joi­tet­tu. Lan­noi­tus on kiel­let­tyä vii­si met­riä lä­hem­pä­nä ve­sis­töä. Seu­raa­van viiden met­rin vyö­hyk­keel­lä ve­sis­tös­tä lan­nan ja or­gaa­nis­ten lan­noi­te­val­mis­tei­den pin­ta­le­vi­tys on kiel­let­ty, ell­ei pel­toa muo­ka­ta vuorokau­den ku­lu­es­sa le­vi­tyk­ses­tä. Edellä mainitut lannoitus- ja pintalevityskiellot eivät kuitenkaan estä kotieläinten laiduntamista kyseisillä alueilla.

Pel­to­loh­kon osil­la, joi­den kal­te­vuus on vä­hin­tään 15 pro­sent­tia, lie­te­lan­nan, virt­san ja nes­te­mäis­ten orgaanisten lan­noi­te­valmistei­den le­vit­tä­mi­nen muul­la ta­voin kuin si­joit­ta­mal­la on aina kiel­let­ty. Peltolohkon osalla tarkoitetaan vähintään 25 aarin (0,25 ha) alaa. Kal­te­vil­le pel­to­loh­kon osil­le le­vi­tet­tä­vät muut lan­nat ja or­gaa­ni­set lan­noi­te­val­mis­teet on muo­kat­ta­va maa­han kahden­tois­ta tun­nin si­säl­lä le­vi­tyk­ses­tä.

Jos käy­tät säi­lö­re­hun pu­ris­te­nes­tei­tä ja ja­loit­te­lu­a­lu­ei­den va­lu­ma­ve­siä lan­noit­tee­na, tu­lee nii­den käy­tös­sä nou­dat­taa myös edel­lä mai­nit­tu­ja lan­noit­tei­ta kos­ke­via le­vi­tys­ra­joi­tuk­sia.

4.1.5 Noudata typpilannoituksen enimmäismääriä

Tuotantoeläinten lannassa ja lantaa sisältävissä orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä saa olla enintään 170 kg/ha.

Noudata typpilannoituksessa liukoisen typen käyttömäärille annettuja enimmäisrajoja. Liukoisen typen enimmäismääriin sisältyvät epäorgaanisissa lannoitteissa, tuotantoeläinten lannassa, mukaan lukien eläinten laiduntaessa syntyvä lanta, sekä orgaanisissa lannoitevalmisteissa annettu liukoinen typpi.

Typpilannoituksen kasvilajikohtaiset enimmäismäärät on esitetty taulukossa 8. Laidunnukseen käytettävillä peltolohkoilla laitumelle jäävän lannan sisältämä typpi on otettu huomioon taulukossa typpilannoituksen enimmäismäärissä.

Jos liukoisen typen lannoitusmäärä ylittää 150 kg/ha vuodessa, on määrä jaettava vähintään kahteen erään. Levittämisen välillä  on oltava vähintään kaksi viikkoa.

Syksyllä 1.9. alkaen tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän liukoisen typen määrä saa olla enintään 35 kg/ha. Syksyllä levitetyn liukoisen typen määrä huomioidaan kokonaisuudessaan osana seuraavan viljelykasvin lannoitusta.

Taulukko 8. Liukoisen typen vuotuiset kasvilajiryhmäkohtaiset enimmäismäärät (kg/ha).

*Lannoitusta ennen syyskuun alkua ei katsota syyslannoitukseksi, mutta se vähennetään enimmäismääristä.

4.1.6 Teetä lanta-analyysi viiden vuoden välein ja pidä kirjaa vuosittain

Lanta-analyysissä tulee määrittää lannan sisältämä liukoinen typpi, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Suunnittele lannoitus joko lanta-analyysin tai taulukkoarvojen (Taulukko 9) mukaan. Säilytä lanta-analyysin tiedot ja orgaanisten lannoitevalmisteiden tuoteselosteet, jotta voit esittää ne pyydettäessä valvontaviranomaiselle.

Lanta-analyysivelvoite koskee tilaa, jolla syntyy tai/ja joka käyttää lantaa lannoitteena suoraan pellolla enemmän kuin 25 m³ vuodessa.

Taulukko 9. Lannan taulukkoarvot.

Pidä kirjaa lannoituksesta vuosittain. Muistiinpanot on pyydettäessä toimitettava valvontaviranomaiselle. Kirjanpidon tulee sisältää kasvulohkoittain tiedot peltojen ravinnelisäykseen käytetyn lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden ja typpilannoitteiden määrästä sekä niiden sisältämästä liukoisesta typestä ja kokonaistypestä, satotasoista ja ajankohdista, jolloin lantaa tai orgaanista lannoitevalmistetta on levitetty pellolle.

4.2 Suojele luontoa

Säilytä maatalousmaan luonnonarvoja

Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä ja säilyttämistä edellytetään sekä kansallisessa lainsäädännössä että EU:n luonto- ja lintudirektiivissä. Tämän tavoitteen toteutuminen vaatii ottamaan huomioon luonnonarvot kaikessa toiminnassa, myös maataloudessa. Maaseudun keskeisiä luonnonarvoja ovat luonnonvaraiset kasvit ja eläimet sekä luontotyypit. Näistä monet voivat kuitenkin kärsiä viljelytoimenpiteistä. EU:n luontodirektiivin ja lintudirektiivin tavoitteena on saada aikaan lajeille ja luontotyypeille sellainen suojelutaso, että niiden määrän väheneminen pysähtyy.

Täydentäviin ehtoihin kuuluu luonnon suojeleminen luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen suojelua varten perustetuilla Natura 2000 –verkostoon sisältyvillä alueilla.

Luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä ja lajeja koskevat ehdot täyttyvät, kun noudatat Natura 2000 –verkostoa koskevia suojelupäätöksiä, kansallispuistojen, luonnonpuistojen ja muiden valtion luonnonsuojelualueiden  säännöksiä turvaten siten sen, ettei Natura 2000 -alueen suojelun perusteena olevia luontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä merkittävästi heikennetä tai häiritä.

Suojele lintuja

Täydentäviin ehtoihin kuuluu myös lintujen ja erityisesti lintudirektiivissä tarkoitettujen lintulajien sekä niiden elinympäristöjen suojeleminen. Täydentävien ehtojen lintuja koskevat ehdot täyttyvät, kun noudatat luonnonsuojelulain mukaisia suojeluohjelmiin liittyviä toimenpiderajoituksia, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja koskevia päätöksiä ja määräyksiä sekä kansallispuistojen, luonnonpuistojen sekä Natura 2000 –alueita koskevia säännöksiä.

Suojeltuja luontotyyppejä ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen alueella vaarantuu ja heikentää lintujen elinympäristöjä. ELY-keskukset tekevät päätökset suojeltujen luontotyyppien rajoista ja antaa päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille. Suojeltuja luontotyyppejä voivat olla esimerkiksi luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt, pähkinäpensaslehdot, tervaleppäkorvet, luonnontilaiset hiekkarannat, merenrantaniityt,  puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit, katajakedot,  lehdesniityt  sekä avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät.

Älä heikennä Natura 2000 -alueen luonnonarvoja

EU:n Natura 2000 -verkostolla suojeltavat luontotyypit on lueteltu luontodirektiivin liitteessä I, eläin- ja kasvilajit luontodirektiivin liitteessä II sekä lintulajit lintudirektiivin liitteessä I. Lisäksi verkostolla suojellaan muitakin muuttavia lintulajeja. Taulukoihin 10-11 on koottu näissä liitteissä luetellut, maatalousalueilla esiintyvät keskeisimmät linnut sekä luontodirektiivin eläin- ja kasvilajit.

Taulukko 10. Maatalousympäristöissä esiintyviä Natura 2000 -alueiden valintaperusteina olevia lintulajeja.

Taulukko 11. Maatalousympäristöissä esiintyviä lajeja, jotka on suojeltu Natura 2000 -alueisiin liittyvien säännösten nojalla.

Suomessa  Natura 2000 verkostoon valituista alueista noin 5500 ha on maatalousmaalla. Näillä alueilla esiintyy erityistä suojelua vaativia maatalousalueiden luontotyyppejä ja lajeja. Selvitä kunnastasi tai alueesi ELY-keskuksesta, onko hallinnassasi olevilla mailla tai niiden välittömässä läheisyydessä Natura 2000 -alueita ja mitä näillä alueilla on tarkoitus erityisesti suojella.

Älä hävitä tai heikennä merkittävästi niitä lajeja tai luontotyyppejä, jonka perusteella alue on valittu Natura 2000 -alueeksi. Heikentämiskielto koskee kaikentyyppistä toimintaa. Ilmoita ELY-keskukselle 30 vuorokautta ennen toimenpiteestä, joka saattaa merkittävästi heikentää Natura 2000 –alueen luonnonarvoja. Tällainen toimenpide voi olla esimerkiksi pellon raivaus Natura 2000 –verkostoon kuuluvalla alueella.

Suojelua vaativia maatalousmaan luontotyyppejä ovat luontodirektiivin mukaan merenrantaniityt, kuivat nummet, kuivat niityt ja pensaikot kalkkipitoisella alustalla, runsaslajiset jäkkiniityt, runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt, alvarit ja kalkkivaikutteiset kalliokedot, siniheinäniityt, kosteat suurruohoniityt, tulvaniityt, alavat niitetyt niityt, vuoristojen niitetyt niityt, lehdes- ja vesaniityt sekä hakamaat ja kaskilaitumet.

Luonnonarvojen heikentämiskielto koskee kaikkia niitä luonnonarvoja, joiden takia alue on valittu Natura 2000 -verkostoon. Valinnan perusteena voi olla yhden tai useamman luontotyypin tai lajin suojelutarve. Maatalousympäristöissä esiintyviä lajeja ovat esimerkiksi ruisrääkkä, peltosirkku ja pikkulepinkäinen sekä hyönteisistä mm. ruijannokiperhonen, punakeltaverkkoperhonen ja luhtakultasiipi.

Maatalousmaiden Natura 2000 -kohteille on eduksi, että niitä hoidetaan. Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa yleensä kerrotaan toimenpiteistä, joilla alueen suojeluarvoja voidaan edistää. Natura 2000 -alueilla sijaitsevien maatalousmaiden hoito kannattaa suunnitella tapauskohtaisesti yhdessä ympäristöviranomaisen kanssa.

Jos tilallasi on kansallispuistossa, luonnonpuistossa, muulla valtion omistamalla luonnonsuojelualueella tai luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvalla alueella sijaitsevaa maatalousmaata tai viranomaispäätöksellä suojeltuja erityisesti suojeltavien lintulajien elinympäristöjä tai suojeltuja luontotyyppejä tai jos tilallasi on maatalousmaata Natura 2000 –alueella tai sen välittömässä läheisyydessä, huomioi seuraavat kohdat:

• Natura 2000 -alueen valinnan perusteena olevia luontotyyppejä (luontodirektiivin liite I) ei saa hävittää tai heikentää.
• Natura 2000 -alueen valinnan perusteena olevia lajeja (luontodirektiivin liite II) ei saa hävittää tai heikentää.
• Natura 2000 -verkostoon valinnan perusteena olevia lintulajeja tai niiden elinympäristöjä ei saa merkittävästi heikentää.
• Tilaasi koskevat suojelupäätöksiin liittyvät määräykset.
•  Suunnitelluista toimenpiteistä, jotka saattavat merkittävästi heikentävää Natura 2000 –verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja, mutta jotka eivät muutoin ole luvan- tai ilmoituksenvaraisia, on tehtävä ilmoitus  viimeistään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ELY-keskukselle.
• Jos ELY-keskus kieltää 30 vuorokauden kuluessa ilmoituksen saapumisesta toimenpiteeseen ryhtymisen tai rajoittaa sitä, päätöstä pitää noudattaa.
• Valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvalla tilan maatalousmaalla ei saa tehdä sellaista toimenpidettä, joka vaarantaa alueen suojelun tarkoituksen.

5. Kansanterveyteen sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset

• Kas­vin­suo­je­luun on käy­tet­ty vain Suo­mes­sa hy­väk­syt­ty­jä kas­vin­suo­je­lu­ai­nei­ta
• Kas­vin­suo­je­lu­ai­nei­ta on käy­tet­ty asi­an­mu­kai­ses­ti myyn­ti­pääl­lys­mer­kin­tö­jä nou­dat­ta­en ja ne on säi­ly­tet­ty eril­lään elintarvikkeis­ta ja re­huis­ta las­ten ulot­tu­mat­to­mis­sa myyn­ti­pääl­lyk­ses­sä an­net­tu­jen oh­jei­den mukaan
• Kas­vin­suo­je­lu­ai­nei­den käy­tös­tä on pi­det­ty kir­jaa

Kas­vin­suo­je­lu­ai­nei­ta ovat tuho­e­läin­ten, rik­ka­kas­vien ja kas­vi­tau­tien tor­jun­ta-ai­neet sekä kas­vun­sää­teet. Ainoas­taan sel­lai­sia kas­vin­suo­je­lu­ai­nei­ta, jot­ka on hy­väk­syt­ty käyt­tö­tar­koi­tuk­seen­sa Suo­mes­sa, on lu­val­lis­ta käyt­tää. Re­kis­te­ri hy­väk­sy­tyis­tä kasvin­suo­je­lu­ai­neis­ta on Tur­val­li­suus- ja ke­mi­kaa­li­vi­ras­ton (Tu­kes) verkkosivuil­la KemiDigissä.

Kas­vin­suo­je­lu­ai­nei­ta on käy­tet­tä­vä asi­an­mu­kai­ses­ti ot­ta­en huo­mi­oon hy­vän kas­vin­suo­je­lu­käy­tän­nön periaatteet. Kasvinsuoje­lu­ai­nei­den voi­mas­sa­o­le­viin käyt­tö­oh­jei­siin tu­lee pe­reh­tyä ja nii­tä on nou­da­tet­ta­va. Kas­vin­suo­je­lu­ai­nei­den käy­tös­tä on teh­tä­vä muistiinpanot.

7. Täydentävien ehtojen valvonta

Tässä oppaassa esitettyjen täydentävien ehtojen noudattamista valvovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) tarkastajat sekä aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit.

Tilalle voidaan tehdä vuoden aikana useita täydentävien ehtojen tarkastuksia. Käytännössä samoilla tiloilla voidaan tehdä myös tukivalvontaa tai eläimiin liittyvää perusvalvontaa, esimerkiksi ns. otantoihin perustuvia eläinsuojelutarkastuksia. Myös muun valvonnan kuin täydentävien ehtojen valvonnan yhteydessä havaitut täydentävien ehtojen laiminlyönnit voivat johtaa tukileikkauksiin.

Tilalle toimitetaan tarkastuksesta tarkastuskertomus, josta käyvät ilmi tarkastetut asiat ja mahdolliset laiminlyönnit. Jos tarkastaja havaitsee puutteita täydentävien ehtojen noudattamisessa, hän arvioi laiminlyönnin vakavuuden, laajuuden ja keston sekä sen onko laiminlyönti toistuva tai tahallinen. Laiminlyönnin seuraamus on pääsääntöisesti 3 %, mutta edellä mainitut tekijät voivat vaikuttaa alentavasti tai nostavasti ehdotettuun seuraamusprosenttiin. Jos laiminlyöntiä pidetään tahallisena, on laiminlyönnin seuraamus pääsääntöisesti 20 %. Seuraamus kohdistuu kaikkiin haettuihin tukiin, jotka edellyttävät täydentävien ehtojen noudattamista.

Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset sekä lakisääteiset hoitovaatimukset jaetaan seuraaviin osioihin, joita kutsutaan ehdonaloiksi:

• ympäristö, ilmastonmuutos ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset
• kansanterveys sekä eläinten ja kasvien terveys
• eläinten hyvinvointi

Jos tarkastaja havaitsee samalla ehdonalalla useamman laiminlyönnin, tämän ehdonalan seuraamusprosentiksi tulee korkein yksittäiselle laiminlyönnille ehdotettu seuraamusprosentti. Jos täydentävien ehtojen valvonnoissa eri ehdonaloilla havaitaan useampia kuin yksi laiminlyönti, jokaiselle ehdonalalle vahvistetaan erikseen seuraamusprosentti. Eri ehdonalojen seuraamusprosentit lasketaan yhteen. Jos kyseessä ei ole toistuva tai tahallinen laiminlyönti, seuraamus voi kuitenkin olla enintään 5 %.

Jos sama laiminlyönti havaitaan tilalla uudestaan kolmen kalenterivuoden sisällä, kyseessä on toistuva laiminlyönti. Kun laiminlyönti toistuu ensimmäisen kerran, laiminlyönti arvioidaan ja tämä seuraamusprosentti kerrotaan kolmella. Myöhempien toistumisien yhteydessä edellisellä kerralla kyseiselle laiminlyönnille annettu seuraamusprosentti ja ID-valvonnassa edellinen kokonaissanktioprosentti kerrotaan kolmella. Vähennys voi kuitenkin olla enintään 15 %. Jos 15 %:n vähennys saavutetaan, viljelijälle lähetetään huomautuskirje. Jos viljelijä huomautuskirjeen saamisen jälkeen rikkoo edelleen samaa säännöstä tai vaatimusta, laiminlyöntiä pidetään tahallisena ja tämä voi johtaa jopa 100 % tukivähennykseen.

Jos laiminlyönti on vähäinen, voidaan soveltaa ns. varhaisvaroitusjärjestelmää. Tällöin vähäisestä laiminlyönnistä ei seuraa tukivähennyksiä, vaan viljelijälle lähetetään kirje, jossa edellytetään laiminlyönnin korjaamista annetussa määräajassa. Määräaika voi vaihdella laiminlyönnistä riippuen. Jos myöhemmässä, kolmen kalenterivuoden aikana tehdyssä tarkastuksessa havaitaan, ettei laiminlyöntiä ole korjattu, tulee laiminlyönnistä vähintään 1 % seuraamus alkuperäiseen havaintovuoteen ja toistuvan laiminlyönnin seuraamus uudelleentarkastusvuoteen. Jos viljelijä on korjannut laiminlyönnin ennen määräajan päättymistä, tukivähennystä ei tehdä. Varhaisvaroitusjärjestelmää ei voida soveltaa laiminlyönteihin, joista aiheutuu välitön vaara kansanterveydelle tai eläinten terveydelle.

Täydentävien ehtojen tukivähennyksen euromääräinen suuruus lasketaan sen vuoden tai vuosien tukien kokonaismäärästä, jolloin laiminlyönti tapahtui. Vuonna 2022 vähennys voi kohdistua vuosien 2020, 2021 ja/tai 2022 tukien kokonaismäärään. Vähennys voi koskea vain yhtä vuotta, mutta jos laiminlyönti on ollut olemassa tai se on tapahtunut jo ennen vuotta 2022, kohdistuu se kaikille vuosille, jolloin laiminlyönti tapahtui, kuitenkin siten, että takautuvasti seuraamus voi ulottua vain vuosiin 2021 ja 2020. Jos laiminlyönnin tapahtumavuodesta ei ole varmuutta, lasketaan seuraamus havaintovuoden tukien kokonaismäärän perusteella.

Ennen seuraamusprosentin vahvistamista kunkin ELY-keskuksen täydentävien ehtojen koordinaattori voi muuttaa tarkastajan ehdottamaa seuraamusprosenttia, jos katsoo sen aiheelliseksi. Kun kaikki tilan kyseisenä vuonna tehtävät täydentävien ehtojen valvonnat on suoritettu, koordinaattori kokoaa tilan kaikkien täydentävien ehtojen valvontojen tulokset yhteen ja vahvistaa lopullisen seuraamusprosentin,

Viljelijälle lähetettävässä täydentävien ehtojen valvonnan tulos asiakirjassa luetellaan kaikki kyseisen vuoden tarkastuksilla havaitut laiminlyönnit. Euromääräiset tukivähennykset selviävät kunnan tekemästä tuki- tai takaisinperintäpäätöksestä. Tukileikkaus kohdistetaan maksettavaan tukeen tai se toteutetaan takaisinperintänä, jos tuet on jo ehditty maksaa. Tukipäätökseen voit hakea oikaisua ELY-keskuksesta.

8. Neuvo 2020

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä tarjoaa luotettavaa ja asiantuntevaa neuvontaa täydentävien ehtojen vaatimuksista. Neuvonta on täysin luottamuksellista eikä liity täydentävien ehtojen valvontaan. Neuvontakäynnit suunnitellaan aina tilan tarpeiden mukaisesti.

9. Mihin täydentävät ehdot perustuvat

Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset

Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset perustuvat Valtioneuvoston asetukseen (4/2015) muutoksineen. Vaatimukset on määritelty kansallisesti sen mukaan, mitä vaaditaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 artiklassa 94 ja liitteessä II. Vaatimukset koskevat viljelijöitä, jotka ovat hakeneet viljelijätukia, joihin kuuluu täydentävien ehtojen noudattaminen. Taulukko 13 sisältää tässä oppaassa esitettyjen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin liittyvät kansalliset säädökset.

Taulukko 13. Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin liittyvät kansalliset säädökset.

Lakisääteiset hoitovaatimukset

Lakisääteiset hoitovaatimukset perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 artiklaan 93 ja liitteessä II esitettyihin asetuksiin ja direktiiveihin. Hoitovaatimuksina mainittuja asetuksia on noudatettava sellaisenaan. Direktiivien säännöksiä on noudatettava sellaisina kuin ne on pantu Suomessa täytäntöön.

Täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta säädetään valtioneuvoston asetuksessa 7/2015.

Taulukot 14 -16 sisältävät tässä oppaassa esiteltyjen lakisääteisten hoitovaatimusten sisältämät asetukset, direktiivit ja niihin liittyvät kansalliset säädökset. Vaatimukset koskevat niitä viljelijöitä, jotka ovat hakeneet sellaisia viljelijätukia, joihin kuuluu täydentävien ehtojen noudattaminen.

Ahvenanmaalla noudatetaan lakisääteisissä hoitovaatimuksissa EU-asetuksia sellaisenaan sekä sovelletaan Ahvenanmaan lainsäädäntöä, jolla taulukoissa 14 - 16 mainitut direktiivit on pantu täytäntöön. Ahvenanmaan maakuntahallitus antaa lisätietoja täydentäviä ehtoja koskevasta lainsäädännöstä Ahvenanmaalla.

Taulukko 14. Ympäristöön ja ilmastonmuutokseen  koskeviin lakisääteisiin hoitovaatimuksiin liittyvät säädökset.

*Säädös päivitetty 24.2.2022.

Tau­luk­ko 16. Eläin­ten hy­vin­voin­tia kos­ke­viin laki­sää­tei­siin hoi­to­vaa­ti­muk­siin liit­ty­vät sää­dök­set.

Liite 1

Taulukko 1A. Esteetöntä lattia-alaa sikaa kohden oltava vähintään:

Taulukko 1B. Esteetöntä lattia-alaa sikaa kohden oltava vähintään: