1. Maatalousmaa, perus- ja kasvulohkot 2022

Huomioitavaa 2022

• Tee mahdollisuuksien mukaan peruslohkomuutokset, kuten rajakorjaukset, yhdistämiset ja jaot sekä korvauskelpoisuuksien haku toukokuun puoliväliin mennessä, jotta saat korjatut, lopulliset peruslohkojen tiedot käyttöösi päätukihakuun. Tällöin mm. Vipu-neuvoja osaa paremmin huomioida tukihakemuksessasi mahdollisesti olevat virheet.

1.1 Maatalousmaa

Maatalousmaan, jolta haet tukea, on täytettävä tukikelpoisuusedellytykset koko kalenterivuoden, eli lohkon on oltava viljelykelpoinen 1.1. alkaen. Vaatimus koskee myös raivioita. Tukikelpoisuusedellytysten täyttymisestä voidaan poiketa ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen tilanteessa.

Maatalousmaan on oltava viljelykelpoinen ja mikäli sitä ei ole ilmoitettu tilapäisesti viljelemättömänä tai kesantona, sitä on käytettävä maataloustuotantoon. Maataloustuotannolla tarkoitetaan tässä maataloustuotteiden tuottamista, kasvatusta tai viljelyä. Viljelykelpoisuudella tarkoitetaan, että peruskunnostustoimenpiteitä, kuten kalkitus tai ojitus, ei tarvitse lohkolla enää tehdä. Lohkolla olisi pystyttävä tuottamaan tavanomainen sato.

Raivion ja muun ensimmäistä kertaa ilmoitettavan peruslohkon on oltava kasvipeitteinen ilmoittamisvuonna, eli peruslohkolla on oltava viljelykasvusto. Et voi ilmoittaa uudelle peruslohkolle avokesantoa tai tilapäisesti viljelemätöntä. Hallinto poistaa näin ilmoitetut peruslohkot automaattisesti maatalouskäytöstä. Voit ilmoittaa alan uudelleen, kun alalla on viljelykasvi.

Maatalousmaata eivät ole esimerkiksi vesakoituneet alueet, kantokasat, metsät, kivikot, hakkuuaukeat, tiet tai rakennukset. Katso tarkempi listaus kohdasta Pysyvästi viljelemätön ala.

Maatalousmaan hoidosta säädetään täydentävien ehtojen asetuksella. Täydentävien ehtojen opas on oma erillinen julkaisunsa, josta voit tarkistaa vaatimukset viljellyn maatalousmaan hoidosta, kesannoille määritellyistä hoitovaatimuksista ja muista maatalousmaan hoitoon tai ylläpitoon liittyvistä vaatimuksista.

Maatalousmaan ilmoittaminen

Sinulla on velvollisuus ilmoittaa tukihakemuksella kaikki hallinnassasi oleva maatalousmaa, vaikka et hakisikaan alalle tukea tänä vuonna. Ilmoita alat Vipu-palvelun päätukihaussa tai lomakkeella 102A 15.6. mennessä. Ahvenanmaalla käytä maakuntahallituksen lomaketta Å2a, jos haet ohjelmaperusteisia tukia. Perusta uusi peruslohko, jos hallinnassasi on ilmoittamatonta maatalousmaata.  Peruslohkon oikeus tukeen tarkistetaan sinä vuonna, kun haet sille ensimmäisen kerran tukea.

Tukihaun yhteydessä toimitetut uudet ja muuttuneet lohkot digitoidaan kesän aikana ja tarkastetaan ennen tukien maksua. Digitoinnin perusteella pystytään tarkastamaan peruslohkon sijainti ja pinta-ala ennen tukien maksamista. Pinta-alaperusteisten tukien maksaminen edellyttää, että peruslohko on digitoitu.

Käytä tukihakemuksessa lohkolle annettua peruslohkotunnusta. Vuonna 2022 ilmoitettamiesi uusien peruslohkojen tunnuksen voit katsoa Vipu-palvelusta tai kysyä kunnasta. 

Pienin pinta-alatukiin hyväksyttävä perus- ja kasvulohko on kooltaan vähintään 0,05 ha. Tätä pienemmät alat lasketaan mukaan maatalousmaahan, mutta niille ei makseta tukea.

Ilmoita alle 0,05 hehtaarin rekisteröimättömät maatalouskäytössä olevat alat rastittamalla kyseinen kohta sähköisellä hakemuksella tai kasvulohkolomakkeella.

Tilapäisesti viljelemätön ala

Kun peruslohko tai sen osa on tilapäisesti muussa kuin maatalouskäytössä, voit ilmoittaa sen tilapäisesti viljelemättömänä.

Tilapäisesti viljelemättömälle alalle ei makseta viljelijätukia, eivätkä sitä koske viljeltyä alaa, kesantoa tai pysyvän nurmen hoitoa koskevat täydentävät ehdot. Muilta osin täydentäviä ehtoja on kuitenkin noudatettava (mm. lannan varastointi ja käyttö, kasvinsuojeluaineiden käyttö, piennarvaatimus, hukkakauran ja jättiputken torjunta).

Tilapäisesti viljelemätön ala tulee säilyttää sellaisessa kunnossa, että se on uudelleen otettavissa maatalouskäyttöön tavanomaisin maatalouskonein.

Ala ei voi olla tilapäisesti viljelemätöntä montaa vuotta. Jos ala ei ole viljelykäytössä vuosiin, etkä uudista kasvustoa, poista ala maatalouskäytöstä Vipun päätukihaun Peruslohkomuutokset-osiossa tai lomakkeella 102C. Jos poistettavat alat ovat yhteensä vähintään 0,2 hehtaaria, voit vaihtaa niiltä korvauskelpoisuuden muille lohkoillesi lomakkeella 471.Korvauskelpoisuuden vaihto lohkojen välillä ei koske Ahvenanmaata.

Voit ilmoittaa tilapäisesti viljelemättömänä esimerkiksi seuraavat alat:

• Syyskylvöinen kasvusto on tuhoutunut, eikä alaa viljellä ilmoittamisvuonna
• Korjatun säilörehun tai oljen varastointiin käytetty ala tai lantapatterin ala
• Salaojituksen, pellon tasauksen, sarkaojien kaivuun, yhdyskuntatekniikan kaivuun tai teiden rakentamisen ja muiden vastaavien toimenpiteiden ala, töiden keston ajan
• Ylileveät päisteet (ks. luku 1.4. viljelytekniset päisteet ja hoitokäytävät).

Kysy tarvittaessa lisätietoja kunnasta.

Pysyvästi viljelemätön

Pysyvästi viljelemättömiksi luetaan viljelykelvottomat alueet, jotka eivät ole maatalousmaata. Täydentävät ehdot koskevat vain maatalousmaata, mutta myös maatalousmaan ulkopuolisilla aloilla on noudatettava lannan varastoinnin ja käytön, sekä luonnon- ja kasvinsuojeluaineiden lakisääteiset vaatimuksia.

Pysyvästi viljelemättömät alat

• Lohko, jolla monivuotisia luonnonkasveja ja -kasvustoa (esimerkiksi mesiangervo, koiranputki) ja pahoin pensoittuneet pellot.
• Kivi- ja kantokasat, kivikot, metsät, hakkuuaukeat, joulukuusiviljelmät.
• Peltolohko, jolla on puustoa tai pensaikkoa tai ojitus ei toimi eikä lohkoa siten voi viljellä.
• Sarkaojien ala, jossa on yli 1,5 metristä pensaikkoa tai puita (voit myös poistaa lohkosta rajakorjauksella)
• Luonnonlaidunta tai -niittyä oleva ala, joka ei täytä pysyvän nurmen ehtoja esimerkiksi sen vuoksi, että alalla kasvaa liikaa puita
• Tie- tai piha-alue, tai ala, jonka ensisijainen käyttötarkoitus on varastoalue esimerkiksi koneille tai tuotteille, eikä siltä korjata satoa.
• Rakennusten ala.

Poista pysyvästi viljelemättömät alat maatalouskäytöstä Vipun Peruslohkomuutokset-osiossa (valitse lohkon lisätoiminnot) tai lomakkeella 102C. Tarvittaessa jaa ala erilleen peruslohkosta ennen poistoa.

Voit myös ilmoittaa kasviksi Pysyvästi viljelemätön, jolloin alueet digitoidaan pois peruslohkon alasta. Jaa myös tällöin ala erilleen peruslohkosta. Jos ilmoitat poiston lomakkeella 102C toimita mukana yksiselitteinen muutoskartta.

Et saa käyttää maatalouskäytöstä poistettua maa-alaa maataloustoimintaan ilmoitusvuonna ja sitä seuraavana neljänä vuotena. Edellisestä poiketen voit ottaa käyttöön maatalouskäytöstä poistetun maa-alan, jos purat alalle rakennetut rakennukset tai rakennelmat tai kyseessä on kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen hyväksymä hakijasta riippumaton poikkeustilanne.

Hallinto poistaa maatalouskäytöstä poistettavat alat sitoumuksilta.

Maatalousmaalla olevat viljelemättömät alat

Viljelyteknisistä päisteistä, viljelyteknisistä hoitokäytävistä sekä sarkaojista on kerrottu tarkemmin kohdassa 1.4.

1.2 Määritelmät

Maatalousmaa koostuu seuraavista aloista:

• pelto
• pysyvä nurmi
• pysyvä kasvi

Peltoala on kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata

Pysyvää nurmea on lohko, jota käytetään yli 5 vuotta samalla paikalla olleiden heinä- ja nurmikasvien kasvattamiseen joko itseuudistuvasti tai kylvämällä. Pysyvä nurmi voi olla maankäyttölajiltaan peltoa tai luonnonlaidunta ja -niittyä. Katso tarkempi lista kasvikoodeista Viherryttämisen luvusta. Pysyvillä nurmilla saa kasvaa hajanaisesti puita enintään 50 kappaletta hehtaarilla. Puuksi katsotaan yli kahden metrin korkuiset puuvartiset kasvit, joilla on yksi runko tai tyvestä yhteen liittyneenä useampi runko. Puita ovat myös tuotantoeläinten ravinnoksi soveltumattomat puuvartiset kasvit, jotka ovat 0,5–2 metrin korkuisia. Alalla saa kasvaa tuotantoeläinten ravinnoksi soveltuvia lehtipensaita ja lehtipuiden taimia, jos niitä on alle 50 prosenttia tukikelpoisen kasvulohkon pinta-alasta. Heinä- ja nurmirehukasvien osuuden on oltava yli 50 prosenttia kasvulohkon tukikelpoisesta alasta myös sellaisilla pysyvän nurmen lohkolla, jolla on joko puita tai lehtipensaita taikka näitä molempia.

Luonnonlaitumet ovat pysyvän nurmen aloja, joiden maankäyttölaji on luonnonlaidun ja – niitty.  Luonnonlaitumista on kerrottu tarkemmin osoitteessa ruokavirasto.fi → viljelijät → Tuet ja rahoitus → Luonnonhaittakorvaus → Luonnonlaitumet.

Pysyvällä kasvilla tarkoitetaan maankäyttölajiltaan peltoa olevaa lohkoa, jossa on viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan vähintään 5 vuoden ajan ja joista saadaan toistuvaa satoa. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat ja koristekasvit. Tarkka lista pysyvistä kasveista löytyy hakuoppaasta.

Kesanto on Täydentävien ehtojen oppaan luvussa 3.4. määriteltyä viljelykelpoista maatalousmaata, jota ei käytetä maataloustuotantoon. Kesanto voi olla joko peltoa tai pysyvää nurmea. Kesanto on säilytettävä avoimena, jotta se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn ilman, että sitä pitäisi valmistella muutoin kuin tavanomaisilla maatalousmenetelmillä ja -koneilla. Huolehdi alan avoimena pysymisestä tarvittaessa esim. niittämällä tai laiduntamalla.

Maankäyttölajit

Maankäyttölajilla tarkoitetaan 1 = pelto, 2 = luonnonlaidun ja -niitty, 3 = metsämaa, 4 = tie tai joutomaa, 5 = muu alue

Maankäyttölaji on peruslohkon ominaisuus. Näet lohkojesi maankäyttölajin Vipun peruslohkolistauksessa. Voit tarvittaessa muuttaa lohkon maankäyttölajia itse.

Maankäyttölajilla pelto tarkoitetaan kasvien tuotantoa varten viljeltyä peltoa, jota hoidetaan täydentävien ehtojen vaatimusten mukaisesti. Pellolla tulisi kasvaa pääasiassa viljelykasveja, joita kylvetään, lannoitetaan ja hoidetaan vuosittain tavoitteena markkinakelpoisen sadon tuottaminen. Monivuotisten nurmien osalta tämä tarkoittaa, että kasvusto uusitaan tarvittaessa, jotta viljellyt heinät säilyvät valtalajina ja pellon sadontuottokyky säilyy. Pellon pitää olla mukana tilan viljelykierrossa. Pysyvät kasvit ovat aina maankäyttölajiltaan peltoa.

Maankäyttölajilla luonnonlaidun ja -niitty tarkoitetaan pellon ulkopuolista, pääosin nurmipeitteistä alaa, jota käytetään maataloustoimintaan. Alalla voi olla puita korkeintaan 50 runkoa/ha ja laiduntamiseen sopivia lehtipensaita korkeintaan 50 % peruslohkon alasta. Puiden ja pensaiden on sijaittava lohkolla hajanaisesti. Ala ei ole mukana tilan viljelykierrossa, mutta sitä hoidetaan säännöllisesti niittämällä tai laiduntamalla. Kasvusto voi olla myös luonnonheinää. Näille aloille ei makseta ympäristökorvausta eikä kansallisia pinta-alatukia.

Maankäyttölajilla metsämaa olevilla peruslohkoilla tarkoitetaan alaa, joka on laidunkäytössä, mutta ei ole luonnonlaidunta. Jos metsämaalla on voimassa oleva ympäristösopimus, alalle maksetaan sopimuksen korvaus. Muulloin metsämaalle ei makseta mitään tukea.

Maankäyttölaji Muu alue tarkoittaa ympäristösopimusten lohkoja, joita ei voida luokitella muihin maankäyttölajien luokkiin. Tällaisia ovat esim. kosteikot.

Piennar on vähintään yhden metrin levyinen kaista, joka sinun on jätettävä vesistöjen ja valtaojien varsille. Mit­taa pien­ta­reen le­veys ojan ja pel­lon tai­te­koh­das­ta kas­vu­loh­kon suun­taan.

Pien­nar­ta ei tar­vit­se jät­tää, jos maa­ta­lous­maan ja ve­sis­tön tai val­ta­ojan vä­lil­lä on met­sää, tont­ti­maa­ta, tie­tä, pen­saik­koa, jou­to- tai ki­tu­maa­ta tai muu­ta alu­et­ta vä­hin­tään kes­ki­mää­rin 10 met­riä, eikä vesi nou­se tul­va-ai­ka­na­kaan pel­lol­le. Pien­nar­ta ei tar­vi­ta myös­kään, jos maa­ta­lous­maa on tul­va­pen­ke­reen ta­ka­na ja kui­va­tus­ve­det joh­de­taan pois esi­mer­kik­si pump­paa­mal­la.

Suojakaistat (ympäristösitoumus) ovat enintään 10 metriä leveitä nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuuden peittämiä aloja, jotka sijaitsevat vesistön varrella olevien lohkojen vesistön puolella olevalla reunalla. Mittaa suojakaista peltolohkon reunasta pellolle päin.

Sinun ei tarvitse jättää suojakaistaa, jos pellon ja vesistön välillä on metsää, pensaikkoa, tonttimaata, tiealuetta, jouto- tai kitumaata tai muuta aluetta aina vähintään keskimäärin 10 metriä eikä vesi tulvankaan aikana nouse maatalousmaalle tai jos pelto sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois pumppaamalla tai muulla vastaavalla tavalla.

Täydentävien ehtojen vaatimusten mukainen suojakaista eli lannoittamaton viiden metrin lannoittamaton alue vesistöjen varrella voi sijoittua maatalousmaan ulkopuolelle täysin tai osittain.

Monimuotoisuuskaistat (ympäristösitoumus) ovat enintään 3 metriä leveitä viljelykasvin pinta-alaan sisältyviä aloja, joita voit perustaa peruslohkon muille kuin vesistöihin rajoittuville reunoille edistämään luonnon monimuotoisuutta.

Kiinteärakenteisten kasvihuoneiden aloille voidaan myöntää suoria tukia, jos viljelykasvien juuret ovat yhteydessä maahan (esim. suoraan vettä läpäisevän kankaan päällä reiällisissä ruukuissa). Ilmoita kasvien alat normaalisti kasvin omalla kasvikoodilla.

Jos juuret eivät ole yhteydessä maahan, poista peruslohko maatalouskäytöstä päätukihaun Peruslohkomuutokset-osiossa tai lomakkeella 102C.

Siirrettävien kasvihuoneiden tai tunnelien aloille, joissa viljelykasvin juuret ovat yhteydessä maahan, voidaan myöntää kaikki pinta-alaperusteiset tuet. Ilmoita kasvien alat normaalisti kasvin omalla kasvikoodilla.

Jos juuret eivät ole yhteydessä maahan, ilmoita siitä kasvulohkon lisätiedoissa. Tällöin tältä kasvulohkolta hylätään suorat tuet, mutta muut pinta-alaperusteiset tuet voidaan myöntää tukiehtojen mukaan.

1.3. Peruslohkot

Peruslohkon määritelmä

Peruslohkolla tarkoitetaan yksittäisen hakijan (pl. yhteiskäyttölohkot) viljelemää ja hänen omistuksessaan tai hallinnassaan olevaa maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai sopimusalueen raja, vesistö, piiri- tai valtaoja, tie, metsä tai muu vastaava raja.

Tuenhakijan omistuksessa oleva maantieteellisesti, korvauskelpoisuudeltaan ja maankäyttö­lajiltaan yhtenäinen alue on yksi peruslohko, vaikka se muodostuisi useasta hakijan omistuksessa olevasta erillisestä rekisteritilasta.

Peruslohkon rajat

Peruslohkoa rajaavista ojista käytetään nimitystä reunaoja riippumatta ojan leveydestä. Peruslohkoa rajaavat ojat voivat olla metsän tai tien laidassa. Reunaojan keskimääräisestä leveydestä riippuu, voidaanko oja sisällyttää peruslohkon alaan.

Jos peruslohkoa ympäröi reunaoja, joka on enintään 3 m leveä, on peruslohkon raja ojan keskikohdassa. Mittaa ojan leveys ojan ja pellon taitekohdasta.

• Alle 3 m leveä reunaoja: peruslohkon rajalta (ojan keskeltä) mitattu reunaoja ja sen viljelemätön piennar voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan, jos niiden yhteenlaskettu leveys ei ylitä 2:ta metriä.

Jos peruslohkoa ympäröi reunaoja, joka on yli 3 m leveä, on peruslohkon raja ojan pellon puoleisessa reunassa eli pellon ja ojan taitekohdassa.

• Yli 3 leveä reunaoja: jos viljelemätön piennar ojan niskasta kasvuston reunaan ei ylitä leveydeltään 2:ta metriä, voidaan piennar hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan.

Poikkeuksena edellisiin kohtiin on täydentävien ehtojen mukainen piennar tai ympäristökorvauksen ehtojen mukainen suojakaista tai monimuotoisuuskaista. Tällaisen pientareen, suojakaistan tai monimuotoisuuskaistan leveys on pientareen, suojakaistan tai monimuotoisuuskaistan keskimääräinen leveys.

• Peruslohkon ja vesistön välissä mahdollisesti olevaa viljelykelvotonta tai viljelemätöntä aluetta (märkyyden, kaltevuuden yms. takia) ei sisällytetä peruslohkon alaan.

Jos peruslohkoa rajoittaa jokin muu kuin oja tai vesistö, on peruslohkon raja pellon reunassa. Tällöin et saa sisällyttää peruslohkoon reuna-alueita, jotka ovat pysyvästi pois viljelykäytöstä.

Kuva 1: Reunaojan leveyden mittaaminen

Tukikelpoisen lohkon raja on pensaikon tai puuston reunassa.

Poikkeukset peruslohkojen ilmoittamisessa:

Peruslohkon yhteiskäyttö: Kasvinvuorotteluun perustuvista säännöllisistä vuosittaisista kasvulohkojen vaihdoista viljelijöiden välillä ei pääsääntöisesti muodosteta omia peruslohkoja. Ilmoita alat maantieteellisten rajojen mukaan yhtenä peruslohkona. Tällainen tilanne on esimerkiksi, jos viljelet sokerijuurikasta ja vaihdatte naapurin nautakarjatilan kanssa viljelyaloja keskenänne saavuttaaksenne sopivan kasvinvuorottelun. Omistajan on huolehdittava siitä, että toinen samaa lohkoa viljelevä tietää peruslohkon rajat, numeron ja digitoinnin.

Kaikki yhteiskäyttölohkon viljelijät ilmoittavat sähköisessä haussa tai kasvulohkolomakkeen 102B lisätiedoissa peruslohkon yhteiskäytöstä.

Sinun ei tarvitse jakaa peruslohkoa kahdeksi vuokratessasi lyhytaikaisella vuokrasopimuksella peruslohkon, ja jättäessäsi itsellesi esimerkiksi kotitarveviljelyä varten kasvulohkon, jolle et hae tukea. Koska peruslohkolle ilmoitettujen kasvulohkojen summan pitää kuitenkin olla yhtä suuri kuin peruslohkon ala, vuokraaja ilmoittaa myös omistajan kotitarveviljelylohkon omalla kasvulohkolomakkeellaan tilapäisesti viljelemättömänä alana.

Peruslohkon korjaukset

Korjaa peruslohkoa seuraavissa tapauksissa:

1. Hallinnassasi olevaa peruslohkoa ei ole jostain syystä aiemmin digitoitu, esim. raivio.
2. Hallinnassasi on peruslohkoja, joiden digitointia haluat muuttaa esim.
   • jakamisen tai yhdistämisen
   • uuden tien
   • uuden ilmakuvan
   • aikaisemman digitointivirheen
   • pienten viljelemättömien alueiden poistamisen tai
   • muun pinta-alaan vaikuttavan syyn takia.
3. Ilmoitat hakemuksessasi digitoitua alaa pienemmän tai suuremman alan. Merkitse pinta-alamuutoksen aiheuttava lisäys liitekarttaan tai sähköiseen korjauspyyntöön.
4. Peruslohkosi rajaviivan tyyppi (reunaviiva/valtaoja/vesistö) on virheellinen.

Rajaa kaikki viljelemättömät alueet peruslohkosta pois. Kartalle merkityt viljelemättömät alueet digitoidaan pois lohkon alasta, eikä sinun tarvitse huomioida niitä enää seuraavien vuosien tukihakemuksissa.

Niistä aiemmin digitoiduista peruslohkoista, jotka eivät ole olleet hallinnassasi 2021 ja joista sinulle ei ole toimitettu liitekarttaa, on mahdollista hakea kopio sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, jonka alueella peruslohko sijaitsee. Ilmoita karttakorjaus­tarpeet ja liitekartat kuntaviranomaisille hyvissä ajoin ennen varsinaista tukihakua.

Peruslohkomuutosten toimittaminen

Voit tehdä kaikki peruslohkoja koskevat muutokset sähköisesti. Muutoksilla tarkoitetaan

• peruslohkon jakamista ja yhdistämistä
• uuden peruslohkon perustamista
• peruslohkon rajakorjausta tai
• peruslohkon hallinnan muutoksia (osto, vuokraus).

Vipu-palvelu ohjaa sinua sähköisten muutosten tekemisessä. Yleisimmistä muutostilanteista on tehty myös ohjevideot, jotka ovat Youtubessa Vipu-ohjevideot -kanavalla.

Peruslohkomuutosten toimittaminen paperilla

Jos teet peruslohkomuutokset paperilla, ilmoita peruslohkojen muutoslomakkeella 102C lohkojen jaot, yhdistämiset, poistaminen maatalouskäytöstä ja uuden lohkon perustaminen. Ilmoita muutokset peruslohkolomakkeella 102A, jos haluat muuttaa vain lohkon reunarajojen digitointia.

Toimita lomakkeiden lisäksi liitekartta. Käytä liitekarttoina kopioita viimeisimmistä 1:5000 peruslohkokartoista tai Vipu-palvelun karttatulostetta. Tarvittaessa voit pyytää kartat kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

Tee liitekartalle huolellisesti ja selvästi näkyvästi seuraavat merkinnät punaisella, kapeakärkisellä kynällä:

• tilatunnus kartan reunaan,
• peruslohkojen rajat,
• peruslohkonumerot ja
• maininta: ”vuoden 2022 liitekartta”.

Liitekartalle tehtyjen merkintöjen tulee olla huolellisesti tehtyjä ja yksiselitteisiä, jotta digitointi voidaan tehdä. Piirrä liitekartalle punaisella kynällä vain ne kohdat lohkosta, joita haluat muuttaa. Älä kierrä koko lohkoa punaisella kynällä, ellet halua muuttaa kaikkia rajoja. Jos kyseessä on kokonaan uusi digitoimaton peruslohko, piirrä punaisella kynällä kaikki peruslohkojen rajat yhtenäisellä viivalla. Käytä suorien viivakohtien piirtämiseen viivoitinta.

Jos peruslohkon rajojen sijaintia on vaikea määritellä ilmakuvakartalle, merkitse kartalle selventäviä apumittoja kuten esimerkiksi lohkon leveys ja pituus metreinä tai liitä mukaan muita selventäviä karttoja.

Lisää kartalle peruslohkon numero, jos sitä ei ole kartalla valmiina. Käytä lohkonumerona kymmennumeroista juoksevaa tunnusta: esim. 123-12345-12. Merkitse uudet peruslohkot U-kirjaimella ja numeroi juoksevasti: (U1, U2, U3 jne.). Näille lohkoille annetaan kunnassa peruslohkotunnus.

Merkitse peruslohkotunnus lohkorajojen sisäpuolelle, mikäli se sinne mahtuu. Muussa tapauksessa merkitse ­numero peruslohkon ulkopuolelle ja yhdistä se viivalla kyseiseen lohkoon.

Peruslohkomuutosten näkyminen

Mahdolliset muutokset vuoteen 2021 verrattuna ilmenevät Vipu-palvelusta. Myös kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta saa tietoa digitoinnissa tehdyistä muutoksista.

Muutoksia digitointiin on tehty:

• vuonna 2021 tukihaun yhteydessä viljelijän pyytämien digitointimuutosten
• vuoden 2021 valvonnan (myös naapurilohkon valvonta on saattanut vaikuttaa digitointiin, jos peruslohkoilla on yhteinen raja)
• peltolohkorekisterin ajantasaistuksen perusteella.

1.4 Kasvulohkot

Kasvulohkon määritelmä

Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatat yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain.

Jos peruslohkostasi vain osa sijaitsee pohjavesialueella, voit tehdä alasta oman kasvulohkon, jolla noudatat pohjavesialuetta koskevia rajoituksia.

Kasvulohkojen piirtäminen

Kasvulohkojen piirtäminen on osa tukihakua. Piirrä kasvulohkot, jos peruslohkollasi on enemmän kuin yksi kasvulohko. Piirtämisen kautta muodostuu tukihaussa käytettävä pinta-ala kasvulohkolle, jota käytetään valvonnassa ja tukien maksamisessa. Sinun tarvitsee piirtää vain sellaisten kasvulohkojen rajat, jotka eivät ole peruslohkojen rajoja. Peruslohkon ala tulee olla yhtä suuri kuin kasvulohkojen yhteenlaskettu ala.

Kuva 2: Kasvulohkojen piirtäminen Vipu- palvelussa

Hae tuet sähköisesti, sillä Vipu-palvelussa kasvulohkojen piirtämisessä on paljon etuja:

• saat piirtämäsi pinta-alan tietoosi heti
• tukihakemuksen kasvulohkon pinta-alatieto vastaa varmasti piirrostasi
• saat piirrettyä nopeammin ja tarkemmin kasvulohkojen pinta-aloja
• vuonna 2022 piirtämäsi kasvulohkojen rajaviivat ovat pohjatietona seuraavan vuoden tukihaussa.

Kasvulohkojen piirtäminen sähköisessä tukihaussa:

1. Tee ensin tarvittavat muutokset peruslohkoon:
   • Rajaviivan korjaus: Voit muuttaa peruslohkojesi rajaviivoja. Saat tietoosi peruslohkon pinta-alan heti. Rajakorjauksessa peruslohkolla säilyy entinen peruslohkotunnus.
   • Peruslohkon jakaminen ja yhdistäminen: Voit jakaa tai yhdistää hallinnassasi olevia peruslohkoja. Jaon tai yhdistämisen myötä peruslohko saa uuden tunnuksen. Lohkon tunnus näkyy Vipu-palvelussa, kun maaseutuelinkeinoviranomainen on hyväksynyt jaon tai yhdistämisen.
   • Uuden peruslohkon perustaminen: Voit luoda myös kokonaan uuden peruslohkon. Lohkon tunnus näkyy Vipu-palvelussa, kun maaseutuelinkeinoviranomainen on hyväksynyt uuden lohkon perustamisen.
2. Piirrä kasvulohkot peruslohkojen muokkaamisen jälkeen:
   • Voit tuoda edellisen vuoden kasvulohkotiedot Vipu-palveluun tai käyttää viljelysuunnitteluohjelmistossa olevia kasvulohkotietoja
   • Ilman edellä mainittuja esitäyttövalintoja oletuksena on, että peruslohkolla on yksi kasvulohko. Tällöin sinun ei tarvitse erikseen piirtää kasvulohkoa. Jos kasvulohkoja on useampia, sovellus ohjaa kasvulohkojen piirtämiseen.
   • Vipu-palvelussa kasvulohkojen piirtäminen onnistuu piirtotyökalujen avulla. Voit käyttää hyväksesi apumittoja.
   • Voit jakaa peruslohkon haluamaasi määrään kasvulohkoja.

Kasvulohkojen piirtäminen paperihaussa

Piirrä kasvulohkot kartalle kapeakärkisellä, sinisellä kynällä ja merkitse kasvulohkot kirjaimella (A, B,...). Muutoin noudata peruslohkon piirtämisen ohjeita. Voit tehdä kasvulohkomerkinnät samalle kartalle peruslohkokorjausten kanssa.

Poikkeukset kasvulohkojen piirtämisessä

Pienten marja-, hedelmä- ja vihannesalojen ilmoittaminen

Voit muodostaa marja-, hedelmä- tai vihanneskasveista yhden kasvulohkon, jos viljelet samaan ryhmään (marja-, hedelmä- tai vihanneskasvi) kuuluvia kasveja vierekkäin siten, että yksittäisen kasvilajin pinta-ala on alle 0,05 ha. Et voi muodostaa yhdistettyä kasvulohkoa, jos toteutat osalla yhdistettyä kasvulohkoa ympäristökorvauksen puutarhakasvien lohkokohtaisia toimenpiteitä.

Tilapäisesti viljelemättömien alojen ilmoittaminen

Piirrä peruslohkolle myös sellaiset alat, jotka ilmoitat tilapäisesti viljelemättömänä. Tilapäisesti viljelemättömistä aloista on kerrottu tarkemmin kohdassa 1.1.

Voit halutessasi yhdistää peruslohkolla olevat yksittäiset, alle 0,05 ha tilapäisesti viljelemättömät alat yhdeksi tilapäisesti viljelemättömäksi kasvulohkoksi. Tässä tapauksessa piirrä yksi kasvulohko haluamaasi kohtaan peruslohkoa ja piirrä se sen kokoiseksi, kuinka monta alle 0,05 ha tilapäisesti viljelemätöntä alaa olet yhdistänyt.

Yhteiskäytössä olevat peruslohkot

Voit piirtää myös yhteiskäyttölohkojen kasvulohkot Vipu-palvelussa. Ilmoitettaessa tiedot sähköisesti, ei erillistä paperikarttaa tarvitse enää toimittaa kuntaan.

Yhteiskäyttölohkojen ilmoittaminen vaatii viljelijöiltä aiempaa enemmän yhteistyötä ja kommunikaatiota. Jotta yhteiskäyttölohkon kasvulohkojen piirto olisi mahdollista, kaikkien lohkoon liittyvien tilojen hakemusten tulee olla perustettuina (palauttamatta) Vipu-palvelussa.

Ilmoitettaessa tiedot Vipussa, on yhden yhteiskäyttölohkon viljelijöistä toimittava peruslohkon hallinnoijana, joka piirtää sekä kohdentaa kaikkien yhteiskäyttölohkon tilojen kasvulohkot. Päättäkää yhdessä etukäteen, kuka piirtää kasvulohkot.

Yksinkertaistetusti yhteiskäyttölohkojen tietojen ilmoittaminen etenee seuraavasti:

1. Liitä peruslohko hakemuksellesi ja muuta se yhteiskäyttöiseksi
2. Voit lisätä peruslohkolle kasvulohkoja ilman kasvulohkojen rajoja
3. Kasvulohkojen piirtäjäksi valitun maatilan käyttäjä merkitsee itsensä hallinnoijaksi
4. Kun kaikki lohkoon liittyvät tilat ovat suorittaneet vaiheen 1) (näkyy peruslohkon tiedoissa), hallinnoija piirtää peruslohkolle kaikki kasvulohkot ja kohdentaa ne kullekin tilalle
5. Kasvulohkojen pinta-alat määräytyvät niiden rajojen piirtämisen yhteydessä, eikä niitä voi muuttaa kukaan muu kuin hallinnoija
6. Kun hallinnoija on piirtänyt ja kohdentanut kasvulohkot, voit vielä täydentää omalla hakemuksellasi olevien kasvulohkojen ominaisuustietoja
7. Kun yksikin yhteiskäyttölohkoon liittyvistä tiloista on palauttanut hakemuksensa, lohkoon liittyviä geometrioita (pinta-aloja) ei voi enää muuttaa.

Tarkemmat ohjeet piirtämiseen ja yhteiskäyttölohkojen hallinnointiin löytyvät Vipu palvelun Ohjeet ja opetusvideot -osiosta.

Voit ilmoittaa myös yhteiskäyttölohkolle ekologista alaa.

Ruokavirasto suosittelee, että hakemukset, joihin liittyy yhteiskäytössä olevia peruslohkoja, jätettäisiin aina sähköisesti.

Kaikkien yhteiskäyttölohkoille alaa ilmoittavien tilojen on jätettävä tukihakemuksensa paperisena, jos yksi tiloista tekee niin.

Päisteiden, hoitokäytävien ja sarkaojien ilmoittaminen

Viljelytekniset päisteet ja hoitokäytävät sekä sarkaojat voidaan hyväksyä ilmoitetun kasvin pinta-alaan, jos ne täyttävät tietyt ehdot.

Viljelytekniset päisteet

Päisteessä voi olla viljelyteknisistä syistä jätetty alue, jossa ei ole viljellyn kasvulohkon kasvia. Mittaa alueen leveys kasvuston laidasta ojan ja pellon taitekohtaan.

Viljelyteknisiä päisteitä et voi sisällyttää

• nurmien
• viljojen
• öljykasvien
• valkuaiskasvien pinta-alaan.

Muodosta tässä tapauksessa päisteestä oma kasvulohko. Ilmoita ala esimerkiksi tilapäisesti viljelemättömänä. Nurmipeitteisen päistealueen voit ilmoittaa viherkesantona tai yksi- tai monivuotisena kuivaheinä- tai tuorerehunurmena.

Muilla kuin edellä mainituilla kasveilla enintään 3 m leveät viljelytekniset päisteet lasketaan mukaan viljellyn kasvulohkon alaan.

Jos päistealue on keskimäärin yli 3 m leveä, perusta alueesta oma kasvulohko. Nurmipeitteinen päistealueen voit ilmoittaa viherkesantona tai yksi- tai monivuotisena kuivaheinä- tai tuorerehunurmena.

Viljelytekniset hoitokäytävät

Voit sisällyttää yksi- ja monivuotisilla puutarhakasveilla kasvien viljely­tapaan kuuluvat hoitokäytävät ja viljely- tai sadonkorjuukoneiden liikkumisen kannalta välttämättömät ajokäytävät viljellyn kasvulohkon alaan. Niiden on oltava kyseisen kasvin viljelyn kannalta välttämättömiä, ja kooltaan, sijainniltaan ja määrältään tarkoituksenmukaisia.

Yksivuotisten puutarhakasvien viljelyalaan hyväksyttävien käytävien tulee olla tilapäisiä ajouria. Tee ajourille vuosittain samat muokkaustoimet kuin varsinaiselle viljelykasville. Pysyviä tai nurmettuneita tilapäisiä viljelyteitä ei hyväksytä yksivuotisilla puutarhakasveilla viljelyalaan, vaikka ne olisi mahdollista muokata esimerkiksi kyntämällä.

Erota hoito- ja ajokäytävät tukikelpoisen kasvu­lohkon alasta, jos ne ovat tarpeettoman leveitä tai jos niiden takia kasville määritelty kasvutiheys kasvulohkolla ei täyty.

Sarkaojat

Sarkaojalla tarkoitetaan peruslohkon sisällä olevaa ojaa, joka on tarpeen pellon peruskuivatuksen takia. Sarkaojat hyväksytään peruslohkon alaan, jos ne ovat yhdessä sarkaojan viljelemättömän pientareen kanssa enintään 3 m leveitä. Jos sarkaoja yhdessä sen pientareiden kanssa on pysyvästi yli 3 m leveä, vähennä sarkaojan ala peruslohkon alasta rajakorjauksella.

Jos sarkaoja ja sen viljelemätön piennar ovat enintään 3 m, saat sisällyttää sarkaojan perus- ja kasvulohkon alaan. Viljelyteknisistä syistä sarkaojan piennar voi vaihdella vuosittain. Jos tavallisesti alle 3 m olevat sarkaojat ovat viljelyteknisistä syistä pientareineen yli 3 m leveitä, ilmoita sarkaoja tilapäisesti viljelemättömänä alana.

Kuva 3. Sarkaoja ja sen viljelemätön piennar saa olla enintään 3 metriä.

1.5 Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuuri (INSPIRE)

Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) tarkoitus on tukea ympäristöön suoraan tai välillisesti vaikuttavia toimia koskevaa päätöksentekoa. INSPIRE koostuu jäsenvaltioiden perustamista paikkatietovarannoista, yhtenäistäen niiden hallintaa ja käytettävyyttä. Sen toimeenpanoa varten säädetty direktiivi velvoittaa viranomaiset kuvaamaan paikkatietoaineistot ja asettamaan ne tietoverkkojen kautta yhteiskäyttöön (haku-, katselu- ja latauspalvelu).

Suomessa direktiivin toimeenpanosta on säädetty laissa paikkatietoinfrastruktuurista (421/2009). Laki edellyttää toimia myös Ruokavirastolta. Ruokaviraston osalta laki koskee yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) paikkatietoaineistoja.  Se velvoittaa Ruokaviraston julkaisemaan seuraavat ei-henkilötietoa sisältävät paikkatietoaineistot:

1. Peltolohkorekisterin pysyvät tiedot peruslohkotasolla:
   • peruslohkon geometria ja pysyvä tunniste
   • tukikelpoinen enimmäispinta-ala peruslohkoa kohden (ts. tukikelpoisuusperuste mille tahansa tukijärjestelmälle)
   • vakaat EFA alat
   • maanpeiteluokitus (pelto, pysyvä kasvi, pysyvä nurmi)
   • muut tukikelpoisuuden kannalta merkitykselliset pinta-alatiedot: esim. alueet, joilla on luonnonhaittoja/erityisiärajoitteita,Natura2000-alueet,vesipuitedirektiivi
2. Tukihakemuksissa vuosittain ilmoitetut paikkatietoa sisältävät kasvulohkotiedot:
   • geometriat ja pinta-alat
   • käyttötarkoitukset
   • viljelykasvi
   • pysyvänurmi
   • viljelysmaankäyttöviljelykasvienmonipuolistamiseen(>10hehtaaria)
   • yksittäiset EFA-alat
   • pinta-alaperusteisetmaaseudunkehittämistoimenpiteet.

Nämä ovat ennakkotietoja ja asiasta tullaan myöhemmin kertomaan lisää, kun yksityiskohdat EU-tasolla tarkentuvat.

Siirry seuraavaan 2. Peruslohkon korvauskelpoisuus 2022