Hampun ja mehiläistuen valvontaohje 2021

Ohje 2793/03.00.00.01/2021
Voimassa 21.6.2021—toistaiseksi

1 Johdanto

Tässä ohjeessa kerrotaan hampun maataloustuotannon ja mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen tarkastuksista. Ohje on tarkoitettu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä Ahvenanmaan valtionviraston käyttöön (jäljempänä ELY-keskus).

Yleisistä tarkastuksiin liittyvistä asioista, kuten tarkastusoikeudesta, ylivoimaisesta esteestä, valvonnan estämisestä, muutoksenhausta ja hankalien valvontatilanteiden toimintaohjeista on kerrottu Peltovalvontaohjeessa. Ohje löytyy Pikantista kohdasta Maataloustuet → Tukien valvonta → Peltotukien valvonta. Koronaepidemian vaikutuksesta valvontaan on julkaistu erillinen ohje, joka myös löytyy Pikantista edellä mainitusta kohdasta.

Tarkastuksia tehtäessä virkamiesten on kiinnitettävä huomiota esteellisyysnäkökohtiin.^[1] Lisäksi ELY-keskuksissa on noudatettava sellaista menettelyä, että Maaseutu ja energia -yksikön henkilöstön omien maatilojen tarkastuksen tekee toisen ELY-keskuksen virkamies.

Jos viljelijä haluaa selvittää ELY-keskuksen virkamiehen tarkastuksessa tekemän toimenpiteen lainmukaisuuden, muutoksenhaussa sovelletaan ensi vaiheessa toimeenpanolain 54 §:n oikaisumenettelyä. Oikaisumenettelyn jälkeen tehdyn mahdollisen valituksen ratkaisee Hämeenlinnan hallinto-oikeus ja Ahvenanmaalla Ahvenanmaan hallintotuomioistuin.

Ohje on laadittu Ruokaviraston maaseutulinjan maatalousosaston viljelijätukien valvontayksikössä.

2 Hampun maataloustuotannon tarkastus

Hampun tuotannon paikalla tehtävät tarkastukset kattavat koronaviruksen (COVID-19) aiheuttaman erityistilanteen takia normaalista poiketen noin 15 % hampun maataloustuotantoon tarkoitetusta pinta-alasta.^[2]

Hampun tuotannon tarkastuksessa mitataan viljelyala ja kerätään kasvustosta näytteitä tetrahydrokannabinoli- eli THC-määrityksiä varten. Lisäksi tarkastuksessa varmistetaan lajikkeen tukikelpoisuus, kylvösiemenen määrä, kylvöaika, hamppulohkon koko alan käyttö viljelyyn, siemensäkkien vakuustodistusten toimittaminen kuntaan ja kasvuston säilyttäminen.^[3]

Tiedot tarkastusten tuloksista tallennetaan peltovalvonnan tavoin Tukisovellukseen valvonta-ajolle 7113 ja tarkastus varmennetaan. Valvonta-ajolle on viety kaikki viljelijän hakemat pinta-alaperusteiset tuet kyseiselle lohkolle.

Tarkastettavat lohkot valitaan käyttäen satunnaisotantaa ja painotettua otantaa. Jos otokseen tulee samalta viljelijältä useampi lohko, jokainen lohko on omalla rivillä. Tämän takia viljelijän nimi saattaa olla valvontalistalla useampaan kertaan.

2.1 Hampun viljely ja vakuustodistukset

Viljelijän tulee kylvää hampun viljelyalat sertifioidulla tukikelpoisen lajikkeen siemenellä, jonka myyntipäällys on virallisesti suljettu ja varustettu vakuustodistuksella. Tilan oma siemen ei ole tukikelpoinen.^[4]  Kaikkien kylvöihin käytettyjen siemensäkkien vakuustodistukset tulee toimittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.6.2021.^[5] Vakuustodistuksen voi toimittaa myös sähköisenä liitteenä päätukihaussa. Kerääjäkasvina 30.6. jälkeen kylvetyn tukikelpoisen hampun siemensäkkien vakuustodistukset tulee toimittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 31.8.2021 mennessä^[6]. Jos tuenhakija viljelee hamppua kerääjäkasvina, siitä tulee ilmoittaa kasvulohkon lisätiedoissa.

Viljelijän on ilmoitettava sähköisesti Vipu-palvelussa tai kuntaan kasvulohkolomakkeen 102B lisätiedoissa hampun kylvösiemenen määrä (kg/ha), kylvöpäivämäärä ja hampun käyttötarkoitus (kuidutus, öljyn puristaminen tai muu käyttö). ^[7] Jos siemenet kylvetään 15.6. ja 30.6.2021 välisenä aikana, kylvöpäivä on ilmoitettava kuntaan kirjallisesti vapaamuotoisella ilmoituksella 30.6.2021 mennessä.

Hampun kasvuston tarkastuksessa on olennaista, että käytetty hamppulajike on tukikelpoinen.^[8] Tukikelpoiset lajikkeet ilmenevät luettelosta, joka on julkaistu 11.1.2019 Euroopan unionin virallisen lehden numerossa C 13 sekä Viljelykasvien yleisen lajikeluettelon 37. kokonaispainoksen täydennysosissa. Lehti on saatavilla osoitteesta  https://eur-lex.europa.eu/oj/direct-access.html?locale=fi

Hamppulajikkeet ovat lajikeluettelon kohdassa 85. Tukikelpoiset hamppulajikkeet on lueteltu myös tämän valvontaohjeen liitteessä.

Siementen alkuperää osoittava vakuustodistus voi koskea useamman kuin yhden viljelijän käyttämiä hampun siemeniä. Tällöinkin on olennaista siementen alkuperän jäljitettävyys. Yhden viljelijöistä tulee toimittaa kunnan maaseutu-elinkeinoviranomaiselle alkuperäinen vakuustodistus ja sen mukana luettelo muista samoja siemeniä kylväneistä viljelijöistä (nimi ja tilatunnus). Muiden viljelijöiden on toimitettava viranomaiselle allekirjoitettu kopio vakuustodistuksesta viimeistään 30.6.2021. Jos joku näistä muista viljelijöistä ei ole toimittanut kopiota vakuustodistuksesta siementen alkuperän todistamiseksi, hänen katsotaan jättäneen osoittamatta tukikelpoisten siementen käyttö. Tukikelvottomien siementen käytöstä seuraa tukien hylkääminen alalta, jolle kyseisiä siemeniä on kylvetty.

2.2 Tarkastus paikalla ja tarkistuslistan täyttäminen

Hampun valvonnassa käytetään Ruokaviraston laatimaa Hampun THC-valvonnan tarkistuslistaa, joka tulostetaan Tukisovelluksesta Valvontatapahtuman tiedot -välilehdeltä. Jos tila on sekä hampun valvonta-ajolla että peltovalvonta-ajolla, täytetään kumpikin tarkistuslista, koska hampun tarkistuslista tai kopio siitä toimitetaan laboratorioon.  

Ennen tarkastusta ja näytteiden keräämistä tulee varmistaa sähköisestä arkistosta, onko siementen vakuustodistusta toimitettu määräajassa. Jos vakuustodistusta ei ole sähköisessä arkistossa, tarkastajan tulee pyytää kopio todistuksesta kunnasta. Mikäli viljelijä ei ole toimittanut viranomaiselle vakuustodistusta määräaikaan mennessä, kunta hylkää tarkastukseen poimitun lohkon tuet kaikkien niiden tukien osalta, joissa hamppu on tukikelpoinen. Hylkäyksen johdosta lohkoa ei tarvitse tarkastaa. Tukisovellukseen tallennetaan Ei valvottavaa. Asiasta on ilmoitettava viivytyksettä Ruokaviraston viljelijätukien valvontayksikköön (tiina.koivula@ruokavirasto.fi), jossa varmistetaan hampun tuotantoalan vähimmäistarkastusmäärän täyttyminen.

Tarkastuskäynnillä varmistetaan, millä lohkoilla tuenhakija viljelee hamppua, missä lohkot sijaitsevat ja mitä lajikkeita hän lohkoittain viljelee. Jos viljelijällä on useita lohkoja ja mahdollisesti monta hamppulajiketta tuotannossa, tarkastetaan kunkin lajikkeen sijainti lohkoittain.

Tässä ohjeistetaan hampun THC-valvonnan tarkistuslistan täyttäminen ja tietojen tallentaminen Tukisovellukseen.

Maastohavainnot – Kasvulohkokohtaiset tiedot

Tarkistuslistan kasvulohkokohtaisissa tiedoissa näkyy lohkon nimi ja tunnus sekä ilmoitettu pinta-ala. Lisäksi näkyy ilmoitettu kasvi ja viljelty hamppulajike. Kohtaan Todettu kasvi kirjoitetaan, mikä kasvi tarkastuksella todettiin lohkolla.

Tarkastetaan seuraavien tukiehtojen noudattaminen:

50. Kasvulohko on viljelty kauttaaltaan tukeen oikeuttavalla hamppulajikkeella

Tarkastetaan vakuustodistuksesta, että viljelty hamppulajike on tukikelpoinen. Tukikelpoiset lajikkeet ovat lueteltu tämän ohjeen liitteessä. Samalla tarkastetaan, onko lajike sama kuin valvontalistalla oleva lajike ja korjataan tarvittaessa tarkistuslistalle. Tukisovellukseen käytetty hamppulajike kirjoitetaan tämän tukiehdon lisätietoihin.

51. Kasvusto säilytetty vähintään 10 päivää kukinnan päättymisestä.

Hamppukasvuston sato voidaan korjata aikaisintaan 10 päivää sen jälkeen, kun hampun kukinta on päättynyt.^[9]  Erillistä korjuulupaa ei anneta. Lohkolta hylätään tuet, jos viljelijän todetaan korjanneen sadon ennen kuin 10 päivää on kulunut kukinnan päättymisestä eli ennen kuin näytteet on kerätty.

Tarkistuslistan Lisätiedot-kohtaan kirjoitetaan esimerkiksi, jos kasvusto on heikko, eikä näytteitä saada kerättyä. Tukisovellukseen lisätiedot kirjoitetaan Valvontatapahtuman tiedot -välilehdelle kohtaan Muistiinpanot, ei näy tuenhakijalle tai Lisätiedot tuenhakijalle.

Mitataan lohkojen pinta-alat GPS-laitteella tai sähköisesti Tukisovelluksen karttaosion avulla ja kirjataan tulokset Tukisovellukseen Peltovalvontaohjeen mukaisesti. Viljelijän täytyy ilmoittaa täsmälliset tiedot hampun viljelyalasta. Kylvöalaa koskevien tietojen on oltava niin täsmälliset, että ala kyetään tunnistamaan niiden perusteella.^[10] Pinta-alat voidaan mitata joko peltovalvonnan tai kasvuston näytteenoton yhteydessä.   Pinta-alojen mittaamisesta on ohjeistettu peltovalvontaohjeessa (kpl 9).

Pinta-alavirheistä tulee ilmoittaa välittömästi Ruokaviraston viljelijätukien valvontayksikköön (tiina.koivula@ruokavirasto.fi), jotta voidaan varmistua tarkastuksia koskevan pinta-alavelvoitteen (10 %) täyttymisestä.

Mikäli hamppulohkon valvonnassa havaitaan puutteita muiden tukiehtojen (ympäristökorvaus tai täydentävät ehdot, esim. pientareet ovat alle metrin levyisiä) osalta, valvonta laajennetaan kyseisen tukiehdon valvonnaksi. Tällöin tila viedään esimerkiksi täydentävien ehtojen oman otannan ajolle. Asiasta on ohjeistettu enemmän Peltovalvontaohjeessa (1.5.3. Ely-keskuksen oma otanta).

2.3 Hampun kasvuston näytteiden kerääminen

Jokaiselta valvontaotokseen tulleelta kasvulohkolta kerätään näytteet. THC-määritykset koskevat kaikkea hampuntuotantoa riippumatta siitä, mistä maataloustuotannosta on kyse.^[11] ELY-keskuksen on varmistuttava, että näytteet kerätään säädettynä ajankohtana. Niinpä ELY-keskuksen tarkastajan on tarpeen seurata kasvuston kehittymistä kasvukauden aikana. Näytteenoton ajankohdan määräytymisessä täytyy ottaa huomioon kasvuston kylvöaika sekä muut kasvustoon vaikuttavat tekijät. Jos kylvöpäivää ei ole ilmoitettu, kunnan maaseutuelinkeinoviranomaista pyydetään selvittämään kylvöajankohta viljelijältä.

Näyte voidaan ottaa suhteellisen lyhyen jakson aikana. Se alkaa 20 päivää kasvuston kukinnan alkamisesta ja päättyy 10 päivän kuluttua kukinnan loppumisesta.^[12] On suositeltavaa ottaa valokuvia hamppukasvustosta näytteenoton yhteydessä. Kuvien avulla voidaan myöhemmin tarvittaessa todentaa, että näyte on otettu oikeana ajankohtana.

Kasvuston elinkaaresta johtuen tarkastus ajoittuu lähinnä heinä-syyskuulle. Suomessa yleisen Finola-lajikkeen näytteet otetaan 55–75 vuorokauden kuluessa kylvämisestä. Aikaisimmat näytteet voidaan siten ottaa jo kesäkuun lopulla, jos kylvö on tehty esimerkiksi huhtikuun viimeisellä viikolla. Jos näytettä ei saada kerättyä mm. satovahingon takia, tarkastus suoritetaan muilta osin ja tarkistuslistalle ja sovellukseen kirjataan, ettei näytettä kerätty.

Näytteet hamppukasvustoista kerätään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 639/2014 liitteen III mukaisesti noudattamalla käytäntöä A. Jokaiselta lohkolta tulee ottaa oma näyte, johon kerätään 30 senttimetrin mittainen osa 50 valitusta kasvista. Kasvissa on oltava vähintään yksi emikukinto (ks. kuva 1). Näytteet on kerättävä päiväsaikaan. Keruu on tehtävä järjestelmällisesti siten, että lohkosta saadaan edustava näyte. Näytteitä ei tule kuitenkaan kerätä lohkon reunoilta.^[13]

Kuva 1. Vasemmalla öljyhampun (Finola) emikukinto ja oikealla hedekukinto. Kuvat: Tiina Koivula.

2.4 Näytteiden lähettäminen

Näytteet toimitetaan Ruokavirastoon THC-pitoisuuden analysointia varten. Näytteiden analysoinnista vastaa Ruokaviraston kemian yksikön koostumus- ja alkuperäjaoston erikoistutkija Tiina Ritvanen. Näytteet tulee lähettää paperipussissa heti tarkastuksen jälkeen, jotta näytteet eivät ehtisi pilaantua. Näytteet toimitetaan kuivaamattomina. Yhteen pussiin laitetaan vain yhden lohkon näytteet. Pakettikorttiin voi kirjoittaa esimerkiksi Rehunäytteitä.

Lähetystavat:

• Postin kautta express-9 pakettina: Ruokavirasto, Mustialankatu 3 ,00790 HELSINKI 
• Matkahuollon kautta pikapakettina: Ruokavirasto, Mustialankatu 3, 00790 HELSINKI/Kampin terminaali 

Jos lähetät näytteet Matkahuollon kautta, on lähettäessä hyvä mainita Ruokaviraston asiakasnumero 9400278, jolloin paketti ohjautuu Helsingin Kampin terminaaliin, josta on kuljetus Ruokavirastoon arkisin noin kello 9 (ennen kello 6 tulleet paketit) ja noin kello 13 (ennen klo 11 tulleet paketit).

Näyte toimitetaan laboratorioon niin, että kuivatus voidaan aloittaa Ruokavirastossa 48 tunnin kuluessa näytteiden keräämisestä. Tästä syystä näytteitä ei pidä toimittaa laboratorioon loppuviikosta, vaan viimeistään keskiviikkona. Erityisesti tulee huolehtia siitä, että näytteen mukana pysyy tieto kasvulohkosta, jolta näyte on kerätty.  Näytteen kasvulohkon tunnus, hamppulajike, viljelijän nimi ja tilatunnus, näytteenottopäivä sekä näytteen lähettäjän yhteystiedot (nimi ja puhelinnumero) kirjoitetaan selvästi erilliselle paperille (ei paperipussin päälle, koska ne joudutaan laboratoriossa kopioimaan A3-paperille). Toinen vaihtoehto on täyttää näytteiden keruun yhteydessä kaksi hampun tarkistuslistaa, joista toinen toimitetaan näytteiden mukana laboratorioon. Myös tarkistuslistan ensimmäinen sivu tulisi liittää mukaan, koska siinä näkyy viljelijän nimi ja osoitetiedot.

Jos tarkistuslistaa ei toimiteta näytteiden mukana, kopio siitä tulee lähettää Ruokaviraston laboratorioon joko sähköpostitse osoitteeseen RELA-kirjaus@ruokavirasto.fi tai postin kautta yllä olevaan postiosoitteeseen. Tarkistuslistaa ei siis tarvitse välttämättä liittää näytepussiin, vaan se voidaan toimittaa esim. skannattuna pdf-tiedostona myöhemmin. Sähköpostin tai kirjeen saatteessa mainitaan, että kyse on hamppunäytteen THC-analysoinnista. Jos näin toimitaan, näytteen mukana tulee kuitenkin toimittaa edellä mainitut tiedot.

THC-määrityksistä saadut tulokset eivät vaikuta lohkon tukikelpoisuuteen. Määritystulokset vaikuttavat siihen, mitä komission edellyttämää käytäntöä noudattaen yksittäisen lajikkeen näytteet seuraavana vuonna kerätään ja analysoidaan.  Lisäksi tulokset saattavat vaikuttaa siihen, mitkä lajikkeet myöhempinä vuosina määritellään EU-tasolla tukikelpoisiksi.^[14]

2.5 Valvonnan aikataulu ja viljelijälle toimitettava tarkastuskertomus

Tarkastuskäynti ajoitetaan niin, että hamppukasvuston näytteet voidaan kerätä säädettynä ajankohtana, josta on kerrottu kappaleessa 2.3. Pinta-alat voidaan mitata tarvittaessa eri käynnillä, esimerkiksi peltovalvonnan yhteydessä. Tukisovellukseen tallennetaan tilakäynnin aloitusajankohdaksi se päivä, jolloin tilalla käytiin ensimmäisen kerran (joko ottamassa näytteet tai mittaamassa pinta-alat). Jos valvonta jää kesken, tilakäynnin päättymisajankohdaksi merkitään päivä, jolloin tarkastus suoritettiin loppuun. Tarkastuksen tiedot (lohkojen pinta-alat ja hampun tukiehtojen noudattaminen) on tallennettava ja varmennettava Tukisovellukseen 15.11.2021 mennessä.

Hampun tarkistuslista ja mahdolliset liitteet tallennetaan sähköiseen arkistoon. Tarkistuslistaa ei tarvitse toimittaa viljelijälle. Viljelijälle toimitetaan Tukisovelluksesta tarkastuskertomus. Jos tila on peltovalvonnassa, hampun tarkastuskertomusta ei tarvitse lähettää, vaan peltovalvonnan tarkastuskertomus riittää. Jos tila on vain hampun valvonnassa, viljelijälle toimitetaan hampun tarkastuskertomus, johon tulostuu tarkastetut tukiehdot, valvonnassa todetut kasvit ja mitatut pinta-alat.

Tarkastuskertomus allekirjoitetaan koneellisesti ja lähetetään viljelijälle tiedoksi ja kuultavaksi. Viljelijälle tai hänen edustajalleen annettaan mahdollisuus kirjoittaa tarkastuskertomukseen omia huomioita tarkastuksesta. Viljelijä voi myös halutessaan allekirjoittaa tarkastuskertomuksen. Allekirjoitus ei poista tuenhakijalta oikeutta hakea muutosta tuen myöntämistä koskevaan päätökseen eikä allekirjoituksen puuttuminen estä asian jatkokäsittelyä.

Tarkistuslistan, tarkastuskertomuksen ja muiden valvontaan liittyvien asiakirjojen arkistoinnissa noudatetaan Ruokaviraston ohjetta sähköisestä asianhallinnasta ja arkistoinnista, joka löytyy Pikantista^[15].

3 Mehiläistalouden pesähkohtaisen tuen valvonta

Mehiläistalouden kansallista pesäkohtaista tukea (tukityyppi 2420) hakeneista hakijoista tarkastetaan vuonna 2021 koronan (COVID-19) aiheuttaman erityistilanteen takia normaalista poiketen vähintään yksi prosentti.^[16] Ruokavirasto valitsee otannalla mehiläistarhaajat, joihin kohdistetaan paikan päällä tehtävä tarkastus. Ensimmäinen otanta tehdään toukokuussa edellisen vuoden hakijoista ja toinen otanta elokuun alussa uusista tuenhakijoista.

Tukea voi hakea sähköisesti Vipu-palvelussa (https://vipu.ruokavirasto.fi) Hakuaika on 24.5.2021 - 15.6.2021.^[17] Tukea voi hakea myös paperilomakkeella 204, joka on saatavilla Ruokavirasto.fi-sivustolta. Hakemuksen käsittelystä vastaa Manner-Suomen alueella Pohjois-Savon ELY- keskus (vuokko.mahonen@ely-keskus.fi) ja Ahvenanmaalla Ahvenanmaan valtionvirasto.

Tarkastuksessa selvitetään mehiläisyhteiskuntien hallinta, määrä ja talvehtiminen, onko mehiläisyhteiskuntien määrä vähentynyt tuotantokaudella ja onko mehiläisyhteiskuntia hoidettu vaaditulla tavalla. Mehiläisyhteiskuntien määrä ja hoito tarkastetaan paikan päällä. Tukeen oikeuttavat mehiläisyhteiskunnat havaitaan parhaiten, kun tuottaja ei vielä ole korjannut hunajasatoa. Siksi tarkastus on tehtävä elokuun puoliväliin mennessä.

3.1 Otannan käyttö mehiläisyhteiskuntien tarkastuksessa

Hakijan kaikkia mehiläisyhteiskuntia, joille on haettu tukea, ei välttämättä tarvitse tarkastaa. Menettely sopii erityisesti niiden tarhaajien toiminnan tarkastamiseen, joilla on suuri määrä mehiläisyhteiskuntia laajalla alueella. Jos tarkastettavien mehiläisyhteiskuntien määrää rajataan, tarkastukseen poimitaan satunnaisesti vähintään puolet mehiläisyhteiskunnista, joille on haettu tukea. Otoksen ei kuitenkaan tarvitse ylittää 100 mehiläisyhteiskuntaa. Tuotantokaudella tuhoutuneet pesät, joista on tehty selvitys ELY-keskukseen, tulee aina käydä tarkastamassa paikan päällä.

Jos hakijalla on pesiä toisen ELY-keskuksen alueella, sieltä voi tarvittaessa pyytää virka-apua pesien tarkastamiseen.  Tarkastusta täytyy laajentaa koskemaan kaikkia hakijan mehiläisyhteiskuntia, jos otokseen perustuva tarkastus osoittaa, että yli 10 prosenttia mehiläisyhteiskunnista on hylättävä.[18] Pitopaikkojen mehiläispesien määrän voi tarkistaa pitopaikkarekisteristä. Jos rekisterissä ei ole pitopaikan pesämäärää (kapasiteettia), pesämäärä tulee selvittää tarvittaessa tuenhakijalta.

Esimerkki 1. Taru Tarkastaja tekee otannan mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen tarkastusta varten Heikki Hunajan tarhasta. Heikki on hakenut tukea 50 mehiläisyhteiskunnalle. Taru poimii niistä satunnaisotannalla 30 tarkastettavaksi.

Tarkastuskäynnillä ilmenee, että kahden yhteiskunnan osalta tukiehdot eivät täyty (ei ole hoidettu asetuksessa vaaditulla tavalla) ja viittä pesää ei löydy. Hylättyjen yhteiskuntien suhde tarkastettuihin on

7/30 x 100 % = 23 %

Taru laajentaa tarkastuksen koskemaan kaikkia Heikin mehiläisyhteiskuntia. Koska muissa pitopaikoissa ei ole hylättäviä pesiä, Taru hyväksyy mehiläisyhteiskuntien määräksi 43 kpl.

Esimerkki 2. Taru Tarkastaja tekee otannan mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen tarkastusta varten Heikki Hunajan tarhasta. Heikki on hakenut tukea 80 mehiläisyhteiskunnalle. Taru poimii niistä satunnaisotannalla 40 tarkastettavaksi.

Tarkastuskäynnillä ilmenee, että kolmen yhteiskunnan osalta tukiehdot eivät täyty (ei ole hoidettu asetuksessa vaaditulla tavalla). Hylättyjen yhteiskuntien suhde tarkastettuihin on

3/40 x 100 % = 7,5 %

Taru ei laajenna tarkastusta koskemaan kaikkia Heikin mehiläisyhteiskuntia vaan hyväksyy mehiläisyhteiskuntien määräksi 77 kpl.

3.2 Tarkastus paikan päällä ja pöytäkirjan täyttäminen

Valvonnassa käytetään Ruokaviraston laatimaa tarkistuslistaa, joka tulostetaan Tukisovelluksesta Valvontatapahtuman tiedot -välilehdeltä. Tarkastukset on hyvä suorittaa heti elokuun alussa. Tarkastustiedot tulee olla tallennettuna sovellukseen viimeistään 10.9.2021.

Tarkistuslista täytetään pääosin paikan päällä ja siihen merkitään kaikki tuen myöntämiseen ja maksamiseen vaikuttavat seikat. Ennen tarkastusta tuenhakijalta voidaan pyytää täsmennystä siitä, mistä mehiläispesät löytyvät. Lisäksi selvitetään, onko tuenhakijalla pölytyspalvelua ja jos on, niin missä pölytyspalveluun kuuluvat pesät sijaitsevat. Lisätietoa pölytyksestä ja pölytyspalvelusta löytyy osoitteesta www.polytys.fi.

Ennen tarkastuskäyntiä tulee tarkastaa, onko hakija rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi Ruokaviraston eläintenpitäjärekisteriin ja ilmoittanut mehiläisyhteiskuntiensa pitopaikat^[19]. Jos hakijaa ei löydy rekisteristä, rekisteröityminen on syytä varmistaa tuen käsittelijältä. Esimerkiksi nimenmuutoksen tai yritysmuodon muutoksen takia hakijaa ei välttämättä löydy rekisteristä samalla nimellä, joka on valvontalistalla. Jos selvityksen jälkeen todetaan, että hakija ei ole rekisteröitynyt, tarkastusta paikan päällä ei tarvitse suorittaa, koska tukea ei myönnetä. Tällöin sovellukseen tallennetaan Tarkastushavainnot-välilehdelle Puutteita/laiminlyönti kohtaan Mehiläistuen tuenhakija on rekisteröitynyt eläintenpitäjäksiLomakkeen yläreunaLomakkeen alareuna. Muihin kohtiin voi tallentaa Kunnossa, koska niillä ei ole merkitystä tuen maksun kannalta. Jos hakija on rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi, selvitetään Tukisovelluksen Asioiden käsittelystä tai tuen käsittelijältä, onko tuenhakija ilmoittanut pesien tuhoutumisesta tuotantokaudella, koska pesät tulee käydä toteamassa tarkastuskäynnillä.

Tarkastuskäynnin alussa tuenhakijalle tulee kertoa tarkastuksen tarkoitus, käytettävät menetelmät, tarkastuksen tulosten vaikutukset tuen maksuun sekä tarkastuksen kohteen valinta, jos tieto ei vaaranna tarkastuksen tekemistä. Tarkastuksen kuluessa tuenhakijaa on tarvittaessa neuvottava. Tuenhakijan pyynnöstä tarkastajan tulee esittää virkakortti tai muu tarkastusoikeuden osoittava asiakirja kuten valtakirja.^[20]

Tarkistuslistan ensimmäiselle sivulle tulostuu valvontatapahtumaa koskevat tiedot, jotka on tallennettu Tukisovellukseen ennen tarkistuslistan tulostamista. Toisella sivulle kirjataan tarkastushavainnot sekä mahdolliset lisätiedot valvontaan liittyen.

3.2.1. Tarkastushavainnot

Tuenhakijan hallinnassa olevista mehiläisyhteiskunnista on pidetty pitopaikkakohtaista ajantasaista luetteloa

Tarkastetaan, onko hakija pitänyt luetteloa hallinnassaan olevista mehiläisyhteiskunnista pitopaikkakohtaisesti ja missä muodossa luettelo on (sähköinen/paperinen). ^[21]

Tietoa eläinten merkinnästä ja rekisteröinnistä löytyy Ruokaviraston sivulta Viljelijät→ Eläintenpito → Eläinten merkintä ja rekisteröinti → Turkiseläimet, kameli- ja hirvieläimet, mehiläiset ja kimalaiset.

Hakijan on säilytettävä luettelo kolmen kalenterivuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin luetteloon viimeksi tehtiin mehiläisyhteiskuntia koskevia merkintöjä^[22]. Tarkistuslistaan merkitään joko K (Kyllä) tai E (ei) ja Tukisovellukseen tallennetaan Kunnossa tai Puutteita/laiminlyönti ja mahdolliset lisätiedot tuenhakijalle.

Tuenhakijalla on hallinnassaan vähintään 15 talvehtinutta mehiläisyhteiskuntaa tuotantokauden aikana (1.6-30.9)

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tarhaaja hallitsee omistajana, vuokraajana, testamenttiin, muuhun perintöoikeudelliseen saantoon tai muuhun saantokirjaan perustuvalla käyttöoikeudella tuotantokauden (1.6.–30.9.2021) ajan vähintään 15 talvehtinutta mehiläisyhteiskuntaa^[23]. Merkitään, täyttyykö tämä tuen myöntämisen ehto (K/E) ja lisätietoihin kirjoitetaan, millä perusteella hakija hallitsee mehiläisyhteiskuntia. Asian varmistamiseksi voidaan käyttää apuna esimerkiksi kiinteistörekisteritietoa, vuokrasopimusta tai muuta asiakirjaa, josta hallintaoikeus ilmenee. Tukisovellukseen merkitään havainnon kohdalle joko Kunnossa tai Puutteita/laiminlyönti sekä mahdolliset lisätiedot tuenhakijalle.

Mehiläisyhteiskuntia on vähintään hakemuksella ilmoitettu määrä ja niitä on hoidettu ehtojen mukaisesti

Merkitään tarkastuksessa hyväksyttyjen yhteiskuntien määrä. Jos todettujen pesien määrä on suurempi kuin ilmoitettujen, hyväksytty määrä on sama kuin ilmoitettu määrä. Jos otoksen perusteella tehdyssä tarkastuksessa ei havaittu hylättäviä yhteiskuntia merkitään tarkastuksen perusteella hyväksyttyjen yhteiskuntien määräksi hakijan ilmoittama määrä (eli sama kuin hakemuksessa ilmoitettujen yhteiskuntien määrä), ei siis tarkastettujen yhteiskuntien määrää. Jos pesiä on tuhoutunut tuotantokaudella ja niistä annettu selvitys on hyväksytty, pesät lasketaan mukaan valvonnassa hyväksyttyyn määrään.

Tarkastuksessa tulee varmistaa, että pesät, joille on haettu tukea, ovat talvehtineita mehiläisyhteiskuntia. Keväällä tai kesällä tehdyistä jaokkeista ei makseta tukea. Jaoketta voi epäillä, jos pesä on pienikokoinen, lentoaukon suu on eri suuntaan kuin toisten pesien ja lentoaukon suu on kapea.

Mehiläisyhteiskuntien tarkastuksen yhteydessä myös arvioidaan, voidaanko hakijan ilmoitusta pitopaikasta pitää riittävänä. Pitopaikalla tarkoitetaan sellaista koordinaatein ilmoitettua paikkaa, jossa tai jonka läheisyydessä yksi tai useampi tarhaajan mehiläisyhteiskunta on. Pitopaikkaa koskevan tiedon ei tarvitse olla täsmällinen. Jos tarhaajan ilmoittamassa pitopaikassa tai sen läheisyydessä ei ole mehiläispesää, sitä ei voida laskea mukaan todettuun määrään. Todettuun määrään ei lasketa myöskään pesiä, joiden pitopaikkaa ei ole ilmoitettu. Tiedot pitopaikoista löytyvät eläintenpitäjärekisterin viranomaisversiosta (https://epr-vk.ruokavirasto.fi). Hae eläintenpitäjä -välilehdellä voi hakea mehiläistuen hakijaa. Tämän jälkeen valitaan hakutuloksista kyseisen hakijan kohdalta Katso, jolloin aukeaa toimijan rekisteritiedot. Pitopaikat -välilehdellä näkyy luettelo toimijan pitopaikoista. Painamalla Katso saadaan tarkemmat tiedot pitopaikasta ja sen sijainti kartalla.

Mehiläisyhteiskuntien lukumäärän lisäksi tarkastetaan mehiläisyhteiskuntien hoitotoimenpiteet. Mahdollisuus kerätä normaali sato on tuen myöntämisen ehto.^[24] Arvio tehdään jokaisen tarkastettavan mehiläisyhteiskunnan osalta. Tarhaajaa voi haastatella hoitotoimenpiteisiin liittyen ja pyytää nähtäväksi mm. tutkimustodistuksia tautinäytteiden tuloksista. Jos mehiläisyhteiskunnan hoitamisessa havaitaan puutteita, tarkistuslistaan merkitään, montako yhteiskuntaa ei ole hoidettu asetuksen vaatimalla tavalla. Tarvittaessa kirjoitetaan asiaa koskevia lisätietoja.

Mehiläisten hoitotoimenpiteisiin kuuluu mm. pesien tarkistaminen tautien varalta säännöllisesti, tautien (esikotelomädän, varroapunkin, noseman, kalkkisikiön ja toukkamädän) torjunta, parveilun estäminen, huolehtiminen, että pesissä on tarpeeksi tilaa (laatikoita), kierrättämällä kakustoa (tumman kakuston uusiminen), mehiläisten ruokkiminen vain sokerilla tai säteilytellyllä siitepölyllä ja ryöstelyn estäminen. Suomen mehiläishoitajain liiton nettisivuilta löytyy lisätietoa mehiläisten hoidosta http://www.mehilaishoitajat.fi/hoitotyot/minustako-mehilaistarhaaja/

Kohtaan Lisätiedot valvontaan liittyen kirjoitetaan, jos mehiläisyhteiskuntien määrä on vähentynyt tuotantokaudella. Tämä voidaan selvittää ennen paikalla tehtävää tarkastusta joko Tukisovelluksesta tai tuen käsittelijältä, joka arvioi selvityksen luotettavuuden. Jos selvitys on annettu ja käsittelijä on arvioinut sen luotettavaksi, tuhoutuneet pesät lasketaan mukaan valvonnassa hyväksyttyyn määrään. Jos tarkastuksella todetaan, että pesiä on tuhoutunut, mutta niistä ei ole annettu selvitystä 15 vuorokauden kuluessa, pesiä ei hyväksytä. Jos pesiä on tuhoutunut esimerkiksi tarkastusta edeltävänä päivänä, eikä selvitystä ole vielä annettu, valvonta jätetään kesken, kunnes voidaan todeta, että hyväksytäänkö pesät.

Tuki ei alene, mikäli mehiläisyhteiskuntien määrä on alentunut eläintaudin, petoeläinvahingon tai muun niihin verrattavan mehiläistarhaajasta riippumattoman poikkeuksellisen syyn johdosta ja tarhaaja on toimittanut luotettavan selvityksen asiasta Pohjois-Savon ELY-keskukseen tai Ahvenanmaalla valtionvirastoon.^[25]

Tarhaajan on ilmoitettava ja annettava selvitys mehiläisyhteiskuntien määrän alenemisesta edellä mainitusta syystä ennen tukitarkastusta koskevaa yhteydenottoa tai 15 työpäivän kuluessa määrän alenemisesta. Muussa tapauksessa ilmoitusta ei voida ottaa huomioon. Tuotantokauden aikana tuhoutuneista yhteiskunnista maksetaan tukea riippumatta tuhoutuneiden ja jäljelle jääneiden yhteiskuntien lukumääristä, jos asianmukainen selvitys on tehty ajoissa ELY-keskukselle.

Esimerkki 3. Karhu tuhoaa tuotantokaudella neljä Mari Mehiläisen 85 mehiläisyhteiskunnasta. Lisäksi hän kertoo kesämyrskyn kaataman puun tuhonneen kaksi mehiläisyhteiskuntaa. Mari ilmoittaa asiasta välittömästi ELY-keskukseen ja toimittaa selvityksen tuhoutuneista pesistä.

Tarja Tarkastaja toteaa paikan päällä tekemässään tarkastuksessa, että Marilla on 79 hunajaa tuottavaa ja neljä karhun tuhoamaa mehiläisyhteiskuntaa. Koska Mari ei ole esittänyt luotettavaa selvitystä myrskytuhojen seurauksista, ELY-keskus myöntää mehiläistalouden kansallista pesäkohtaista tukea 83 mehiläisyhteiskunnasta.

Tukisovellukseen kohtaan Mehiläisyhteiskuntia on vähintään hakemuksella ilmoitettu määrä ja niitä on hoidettu ehtojen mukaisesti, tallennetaan Kunnossa, jos tarkastuksella hyväksytty määrä on sama kuin hakemuksella ilmoitettu määrä. Jos tarkastuksella todetaan puutteita mehiläisyhteiskuntien hoidossa tai kaikkia ilmoitettuja pesiä ei löydy, tallennetaan Puutteita/laiminlyönti, jolloin aukeaa kohta Mehiläisyhteiskuntien hyväksytty lukumäärä (kpl/st) ja Lisätiedot tuenhakijalle.             

Tarkistuslistan kohtaan Lisätiedot valvontaan liittyen Kirjoitetaan tarkastukseen liittyviä muistiinpanoja, lisätietoja ja huomautuksia ja jos tarkastuksessa käytettiin otantaa, mitkä yhteiskunnat tai pitopaikat tarkastettiin. Lisätiedot kirjoitetaan Tukisovellukseen Valvontatapahtuman tiedot -välilehdelle kohtaan Muistiinpanot, ei näy tuenhakijalle.

Lisätiedot tuenhakijalle kohtaan kirjoitetaan sellaiset valvontaan liittyvät lisätiedot ja havainnot, jotka halutaan tuenhakijan tietoon. Lisätiedot kirjoitetaan Tukisovellukseen Valvontatapahtuman tiedot -välilehdelle kohtaan Lisätiedot tuenhakijalle, jolloin ne tulostuvat tarkastuskertomukselle.

3.3 Tuenhakijalle toimitettava tarkastuskertomus ja asiakirjojen arkistointi

Kun tarkastus on saatu päätökseen ja tiedot tallennettu Tukisovellukseen, tuenhakijalle toimitetaan tarkastuskertomus Valvontatapahtuman tiedot -välilehdeltä. Paikan päällä täytettävää tarkistuslistaa ei tarvitse toimittaa tuenhakijalle, ja sitä ei tarvitse tallentaa sähköiseen arkistoon, jos kaikki havainnot ja lisätiedot on kirjattu sovellukseen.

Sovelluksesta lähetettävä tarkastuskertomus allekirjoitetaan koneellisesti ja lähetetään tuenhakijalle tiedoksi ja kuultavaksi. Tuenhakijalle tai hänen edustajalleen annetaan mahdollisuus kirjoittaa tarkastuskertomukseen omia huomioita tarkastuksesta. Tuenhakija voi myös halutessaan allekirjoittaa tarkastuskertomuksen, mutta se ei ole pakollista. Allekirjoitus ei poista tuenhakijalta oikeutta hakea muutosta tuen myöntämistä koskevaan päätökseen eikä allekirjoituksen puuttuminen estä asian jatkokäsittelyä

Tarkastuspöytäkirjojen, tarkastuskertomusten ja muiden valvontaan liittyvien asiakirjojen arkistoinnissa noudatetaan Ruokaviraston ohjetta sähköisestä asianhallinnasta ja arkistoinnista, joka löytyy Pikantista.

4 Säädösluettelo

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013 yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (Asetus (EU) N:o 1307/2013)
• Komission delegoitu asetus (EU) N:o 639/2014 yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 täydentämisestä ja mainitun asetuksen liitteen X muuttamisesta (Asetus (EU) N:o 639/2014)
• Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 809/2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen osalta (Asetus (EU) N:o 809/2014)
• Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 2021/725 täytäntöönpanoasetuksista (EU) N:o 809/2014, (EU) N:o 180/2014, (EU) N:o 181/2014, (EU) 2017/892, (EU) 2016/1150, (EU) 2018/274, (EU) N:o 615/2014 ja (EU) 2015/1368 poikkeamisesta vuonna 2021 siltä osin kuin on kyse tietyistä yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti sovellettavista hallinnollisista ja paikalla tehtävistä tarkastuksista
• Hallintolaki 434/2003 (Laki 434/2003)
• Rikoslaki 39/1889 (Laki 39/1889)
• Laki eläintunnistusjärjestelmästä 238/2010 (Laki 238/2010)
• Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 1559/2001 (Laki 1559/2001)
• Laki maatalouden tukien toimeenpanosta 192/2013 (Laki 192/2013)
• Valtioneuvoston asetus pinta-alojen ja pinta-alaperusteisten Euroopan unionin rahoittamien tukien valvonnasta 712/2015 (Vna 712/2015)
• Valtioneuvoston asetus vuodelta 2021 maksettavien kansallisten kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien valvonnasta 220/2021 (Vna 220/2021)
• Valtioneuvoston asetus vuodelta 2021 maksettavasta mehiläistalouden kansallisesta pesäkohtaisesta tuesta 219/2021 (Vna 219/2021)
• Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta vuonna 2021 (MMMa 350/2021)
• Ruokaviraston määräys vuoden 2021 mehiläistalouden kansallisen pesäkohtaisen tuen hakemisesta (Ruokaviraston määräys 10/2021)
• Ruokaviraston päätukihakumääräys eli määräys eräiden suorien tukien ja ohjelmaperusteisten viljelijäkorvausten hakemisesta sekä tukien tai korvausten perusteena olevien pinta- ja sopimusalojen sekä määrien ilmoittamisesta vuonna 2021 (Ruokaviraston määräys 5/2021)

Liite: Hampun tukikelpoiset lajikkeet

Viitteet

^[1] Laki 434/2003 28 §
^[2] Asetus (EU) N:o 725/2021 artikla 3, 2 mom. g kohta
^[3] Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 24, 37. Asetus (EU) N:o 639/2014 artikla 9.
^[4] Asetus (EU) N:o 639/2014 artikla 9
^[5] Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 17, alakohta 7; Ruokaviraston määräys 5/2021 13 §
^[6] Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 17, Ruokaviraston määräys 5/2021 13 §
^[7] Ruokaviraston määräys 5/2021 13 §
^[8] Asetus (EU) N:o 1307/2014 artikla 32, alakohta 6; Asetus (EU) N:o 639/2014 artikla 9
^[9] Asetus (EU) N:o 639/2014 artikla 9, 220/2021 §10
^[10] Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 14
^[11] Asetus (EU) N:o 639/2014 artikla 9
^[12] Asetus (EU) N:o 639/2014 liite III
^[13] Asetus (EU) N:o 639/2014 artikla 9 ja liite III
^[14] Asetus (EU) N:o 639/2014 artikla 9
^[15] https://pikantti.ruokavirasto.fi/display/MTOHJE/Asianhallinta+ja+arkistointi
^[16] VNa 378/2020
^[17] Ruokaviraston määräys 10/2021
^[18] VNa 220/2021 6 §
^[19] Laki 238/2021 9 §, 10 §
^[20] Laki 192/2013 28 §
^[21] Laki 238/2010 21 §, VNa 219/2021 3 §
^[22] Laki 238/2021 21 §
^[23] Vna 219/2021 3 §
^[24] VNa 219/2021 3 §
^[25] VNa 219/2021 4 §