1794/03.00.00.01/2024
Voimassa 19.6.2024 – toistaiseksi
Korvaa 19.6.2023 annetun tarkastusohjeen (asia 2557/03.00.00.01/2023)
1 Johdanto
Tässä ohjeessa kerrotaan mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen tarkastuksesta. Tuki on maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) nojalla myönnettävää kansallista tukea, jota maksetaan koko maassa mehiläistalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi.[1] Ohje on tarkoitettu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä Ahvenanmaan valtionviraston käyttöön (jäljempänä ELY-keskus).
Yleisistä tarkastuksiin liittyvistä asioista, kuten tarkastusoikeudesta, ylivoimaisesta esteestä, valvonnan estämisestä, muutoksenhausta ja hankalien valvontatilanteiden toimintaohjeista sekä väärinkäytöksiin puuttumisesta on kerrottu Peltovalvontaohjeessa. Ohje löytyy Pikantista kohdasta Maataloustuet → Tukien valvonta → Peltotukien valvonta.
Tarkastuksia tehtäessä ELY-keskusten on kiinnitettävä huomiota esteellisyysnäkökohtiin.[2] Lisäksi ELY-keskuksissa on noudatettava sellaista menettelyä, että Maaseutu ja energia -yksikön henkilöstön omien tukihakemusten tarkastukset tekee toinen ELY-keskus.
Ohje on laadittu Ruokaviraston maaseutulinjan maatalousosaston viljelijätukien valvontayksikössä.
2 Mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen valvonta
Mehiläistalouden kansallisen pesäkohtaisen tuen (tukityyppi 2420) hakijoista tarkastetaan vuonna 2024 vähintään kolme prosenttia.[3] Ruokavirasto valitsee otannalla tukea hakeneet mehiläistarhaajat, joihin kohdistetaan paikan päällä tehtävä tarkastus. Ensimmäinen otanta tehdään kesäkuussa heti tukihaun päättymisen jälkeen ja toinen otanta tehdään tarvittaessa myöhemmin paperihakemuksen jättäneistä tuenhakijoista.
Tukea voi hakea sähköisesti Vipu-palvelussa (https://vipu.ruokavirasto.fi) Hakuaika on 20.5.2024–18.6.2024.[4] Tukea voi hakea myös paperilomakkeella 204, joka on saatavilla Ruokavirasto.fi-sivustolta. Hakemuksen käsittelystä vastaa Manner-Suomen alueella Pohjois-Savon ELY-keskus[5] ja Ahvenanmaalla Ahvenanmaan valtionvirasto. Pohjois-Savon ELY-keskuksessa tuen käsittelijänä toimii Minna-Mari Huupponen (etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi). Valvonnan suorittaa se ELY-keskus, jonka toimialueella mehiläistalouden harjoittajan toimintapiste sijaitsee[6].
Tarkastuksessa selvitetään mehiläisyhteiskuntien hallinta, määrä ja talvehtiminen, onko mehiläisyhteiskuntien määrä vähentynyt tuotantokaudella ja onko mehiläisyhteiskuntia hoidettu vaaditulla tavalla[7]. Mehiläisyhteiskuntien määrä ja hoito tarkastetaan paikan päällä. Tukeen oikeuttavat mehiläisyhteiskunnat havaitaan parhaiten, kun tuottaja ei vielä ole korjannut hunajasatoa. Siksi tarkastus on tehtävä elokuun puoliväliin mennessä. Lisäksi tarkastetaan, onko tuenhakija rekisteröinyt mehiläisyhteiskuntien pitopaikat ja eläintenpitoilmoitukset ja onko tuenhakija pitänyt kirjaa mehiläisyhteiskuntien tiedoista pitopaikkakohtaisesti.
2.1 Näin ilmoitat tarkastuksesta
Voit ilmoittaa paikalla tehtävästä tarkastuksesta tuenhakijalle etukäteen. Ilmoitus on annettava mahdollisimman lyhyellä varoitusajalla, joka saa olla enintään 14 päivää.[8] Valvontapäivää voidaan sovitella, jos tuenhakija on estynyt erityisen syyn, kuten lähiomaisen kuolemantapauksen tai merkkipäivän takia.
2.2 Voit käyttää mehiläisyhteiskuntien tarkastuksessa otantaa
Tuenhakijan kaikkia mehiläisyhteiskuntia, joista on haettu tukea, ei välttämättä tarvitse tarkastaa. Otantamenettely sopii erityisesti niiden tuenhakijan tarkastamiseen, joilla on suuri määrä mehiläisyhteiskuntia laajalla alueella. Jos rajaat tarkastettavien mehiläisyhteiskuntien määrää, poimi tarkastukseen satunnaisesti vähintään puolet mehiläisyhteiskunnista, joista on haettu tukea. Tarkastusotoksen ei kuitenkaan tarvitse ylittää 100 mehiläisyhteiskuntaa[9].
Laajenna tarkastus koskemaan kaikkia tuenhakijan mehiläisyhteiskuntia, jos otokseen perustuva tarkastus osoittaa, että yli 10 prosenttia mehiläisyhteiskunnista on hylättävä.[10] Pitopaikkojen mehiläispesien määrän voit tarkistaa eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteristä mehiläisten eläintenpitoilmoituksesta, jossa tulee olla ajantasaiset tiedot. Myös hakemuksen liitteenä on tullut toimittaa luettelo pitopaikoista ja mehiläisyhteiskuntien lukumäärästä pitopaikkakohtaisesti.
Esimerkki 1.
Taru Tarkastaja tekee otannan mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen tarkastusta varten Heikki Hunajan tarhasta. Heikki on hakenut tukea 50 mehiläisyhteiskunnalle. Taru poimii niistä satunnaisotannalla 30 tarkastettavaksi.
Tarkastuskäynnillä ilmenee, että kahden yhteiskunnan osalta tukiehdot eivät täyty (ei ole hoidettu asetuksessa 101/2024 vaaditulla tavalla) ja viittä pesää ei löydy. Hylättyjen yhteiskuntien suhde tarkastettuihin on 7/30 x 100 % = 23 %
Taru laajentaa tarkastuksen koskemaan kaikkia Heikin mehiläisyhteiskuntia. Koska muissa pitopaikoissa ei ole hylättäviä pesiä, Taru hyväksyy mehiläisyhteiskuntien määräksi 43 kpl.
Esimerkki 2.
Taru Tarkastaja tekee otannan mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen tarkastusta varten Heikki Hunajan tarhasta. Heikki on hakenut tukea 80 mehiläisyhteiskunnalle. Taru poimii niistä satunnaisotannalla 40 tarkastettavaksi.
Tarkastuskäynnillä ilmenee, että kolmen yhteiskunnan osalta tukiehdot eivät täyty (ei ole hoidettu asetuksessa vaaditulla tavalla). Hylättyjen yhteiskuntien suhde tarkastettuihin on 3/40 x 100 % = 7,5 %
Taru ei laajenna tarkastusta koskemaan kaikkia Heikin mehiläisyhteiskuntia vaan hyväksyy mehiläisyhteiskuntien määräksi 77 kpl.
Jos hakijalla on pesiä toisen ELY-keskuksen alueella, voit pyytää sieltä tarvittaessa virka-apua pesien tarkastamiseen.
2.3 Suorita tarkastus paikan päällä
Käytä valvonnassa Ruokaviraston laatimaa tarkistuslistaa, jonka voit tulostaa Tukisovelluksesta Valvontatapahtuman tiedot -välilehdeltä.
Täytä tarkistuslista pääosin paikan päällä ja merkitse siihen kaikki tuen myöntämiseen ja maksamiseen vaikuttavat seikat. Voit pyytää ennen tarkastusta tuenhakijalta täsmennystä siitä, mistä mehiläispesät löytyvät. Jos pitopaikassa on useamman tarhaajan pesiä, pyydä tuenhakijaa merkitsemään omat pesät. Selvitä lisäksi, onko tuenhakijalla pölytyspalvelua ja jos on, missä pölytyspalveluun kuuluvat pesät sijaitsevat. Pölytyspalvelussa olevat pesät voivat sijaita eri kunnissa/pitopaikoissa kuin varsinaiset pitopaikat. Tuenhakijan tulee luoda myös lyhytaikaiselle pölytyspalvelupaikalle pitopaikka ja tehdä pitopaikkaan eläintenpitoilmoitus mehiläisistä.
Selvitä ennen tarkastuskäyntiä Tukisovelluksen asioiden käsittelystä tai tuen käsittelijältä, onko tuenhakija ilmoittanut pesien tuhoutumisesta tuotantokaudella, ja onko annettu selvitys hyväksytty. Jos käsittelijä on hyväksynyt annetun selvityksen, laske pesät mukaan hyväksyttyyn pesämäärään.
Kerro tarkastuskäynnin alussa tuenhakijalle tarkastuksen tarkoitus, käytettävät menetelmät, tarkastuksen tulosten vaikutukset tuen maksuun sekä tarkastuksen kohteen valinta, jos tieto ei vaaranna tarkastuksen tekemistä. Tarkastuksen kuluessa neuvo tarvittaessa tuenhakijaa. Esitä tuenhakijan pyynnöstä virkakortti tai muu tarkastusoikeuden osoittava asiakirja kuten valtakirja.[11]
Tarkistuslistan ensimmäiselle sivulle tulostuu valvontatapahtumaa koskevat tiedot, jotka on tallennettu Tukisovellukseen ennen tarkistuslistan tulostamista. Kirjaa toiselle sivulle tarkastushavainnot sekä mahdolliset lisätiedot valvontaan liittyen.
2.3.1 Tarkastushavaintojen ja lisätietojen kirjaaminen
Tuenhakija on rekisteröinyt mehiläisyhteiskuntien pitopaikat ja eläintenpitoilmoitukset.
Tarkasta ennen paikan päällä tehtävää valvontaa eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteristä (https://epr-vk.ruokavirasto.fi/), että tuenhakija on rekisteröinyt mehiläisyhteiskuntien pitopaikat ja tehnyt mehiläisistä eläintenpitoilmoitukset[12]. Hae eläintenpitäjä -välilehdellä voit hakea mehiläistuen hakijaa. Tuenhakija tulisi löytyä rekisteristä samalla tunnuksella, jolla hän on hakenut tukea (hetu tai Y-tunnus). Yksityinen elinkeinonharjoittaja hakee tukea henkilötunnuksella. Tarkistuslistalla ja valvontalistalla näkyy joko tuenhakijan henkilötunnus tai Y-tunnus. Voit etsiä rekisteristä tuenhakijaa myös etu- ja sukunimellä tai yrityksen nimellä. Valitse hakutuloksista kyseisen hakijan kohdalta Avaa, jolloin aukeaa toimijan rekisteritiedot. Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin käyttöohjeita löytyy Pikantista (hallinnon ektranet, rajoitettu pääsy) kohdasta Eläimet → Sovellukset → Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteri → Käyttöohjeet ja koulutukset → Käyttöohje aiheittain.
Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä tuenhakijan Pitopaikat -välilehdellä näkyy pitopaikkojen tunnukset ja nimet sekä tieto siitä, onko pitopaikka aktiivinen vai passiivinen. Jos pitopaikka on passiivinen, sinne ei ole tehty eläintenpitoilmoitusta, eikä siellä siten pitäisi olla mehiläispesiä. Pitopaikan tiedoissa näkyy mm. pitopaikan sijainti/osoite, eläinlajin maksimikapasiteetti ja voimassa oleva eläintenpitoilmoitus. Eläintenpito -välilehdellä näkyy eläinlaji, josta on tehty eläintenpitoilmoitus. Klikkaamalla Avaa aukeaa eläintenpidon tiedot. Pitopaikan nimen perässä suluissa oleva luku tarkoittaa mehiläispesien lukumäärää kyseisessä pitopaikassa. Lukumäärän pitäisi vastata mehiläispesien ajantasaista, tarkastuksella todettua lukumäärää kyseisessä pitopaikassa.
Jos tuenhakijaa ei löydy rekisteristä, varmista rekisteröinti vielä tuen käsittelijältä. Esimerkiksi nimenmuutoksen tai yritysmuodon muutoksen takia hakijaa ei välttämättä löydy rekisteristä samalla nimellä, joka on valvontalistalla. Jos selvitys osoittaa, että tuenhakija ei ole rekisteröinyt pitopaikkoja ja eläintenpitotoimintaansa, tarkastusta paikan päällä ei tarvitse suorittaa, koska tukea ei myönnetä. Tallenna tässä tapauksessa Tukisovellukseen Tarkastushavainnot-välilehdelle Puutteita/laiminlyönti kohtaan Tuenhakija on rekisteröinyt mehiläisyhteiskuntien pitopaikat ja eläintenpitoilmoitukset. Muihin kohtiin voit tallentaa Kunnossa, koska niillä ei ole merkitystä tuen maksun kannalta. Huomautusta ei voi antaa, koska rekisteröinti on tuen myöntämisen ehto.[13] Toimi samoin, jos huomaat tarkastuksella, että hakija ei ole rekisteröinyt kaikkia pitopaikkoja eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin.
Tuenhakija on pitänyt kirjaa mehiläisyhteiskuntien tiedoista pitopaikkakohtaisesti.
Tarkasta tuenhakijan kirjanpito. Tuenhakijalla on tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoite[14]. Tiedot on kirjattava pitopaikkakohtaisesti joko paperille tai sähköiseen muotoon.[15] Tuenhakijan kirjanpito pitää löytyä kaikista niistä pitopaikoista, joille on tehty mehiläisten eläintenpitoilmoitus ja joita ei ole lopetettu. Saat eläintenpitoilmoituksen tiedot näkyviin klikkaamalla Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä Eläintenpito -välilehdellä mehiläisten eläintenpitoilmoituksesta ”Avaa”. Eläintenpidon tiedoissa näkyy toimintamuoto (esim. hunajantuotanto, pölytys), toiminnan aloitus- ja mahdollinen lopetuspäivämäärä sekä pitopaikan tunnus, nimi ja mehiläispesien määrä (suluissa nimen perässä). Eläintenpidon tiedot (pitopaikat ja mehiläispesien määrä) kannattaa ottaa mukaan tarkastukselle, jotta voit verrata tietoja tuenhakijan kirjanpitoon ja tarkastaa, löytyykö kirjanpito kaikista pitopaikoista. Mehiläisten eläintenpidon tiedoista voi ottaa tositteen klikkaamalla eläintenpitoilmoituksen alalaidassa olevaa Tosite-painiketta.
Tuenhakijan tulee pitää kirjaa pitopaikan eläinlajeista, mehiläispesien määrästä, pitopaikkaan saapuvista ja sieltä lähtevistä mehiläispesistä (lähtö- ja määränpääpitopaikan pitopaikkatunnus ja siirron päivämäärä) sekä pesien kuolleisuudesta.[16]
Lisätietoa eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä löydät Ruokaviraston sivulta Eläimet → Eläintenpito, tunnistaminen ja rekisteröinti → Eläinten merkintä ja rekisteröinti → Mehiläiset ja kimalaiset.
Tuenhakijan on säilytettävä kirjanpito kolmen kalenterivuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi tehtiin mehiläisyhteiskuntia koskevia merkintöjä.[17] Merkitse tarkistuslistaan joko K (Kyllä) tai E (ei) ja tallenna Tukisovellukseen Kunnossa tai Puutteita/laiminlyönti ja mahdolliset lisätiedot tuenhakijalle. Huomautusta ei voi antaa, joten jos yhdenkin pitopaikan kirjanpito puuttuu, tulee ehtoon tallentaa Puutteita/laiminlyönti.
Tuenhakijalla on hallinnassaan vähintään 15 talvehtinutta mehiläisyhteiskuntaa tuotantokauden aikana (1.6.–30.9.)
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuenhakija hallitsee omistajana, vuokraajana, testamenttiin, muuhun perintöoikeudelliseen saantoon tai muuhun saantokirjaan perustuvalla käyttöoikeudella tuotantokauden (1.6.–30.9.2023) ajan vähintään 15 talvehtinutta mehiläisyhteiskuntaa[18]. Merkitse tarkistuslistalle, täyttyykö tämä tuen myöntämisen ehto (K/E) ja kirjoita lisätietoihin, millä perusteella hakija hallitsee mehiläisyhteiskuntia. Käytä apuna asian varmistamiseksi esimerkiksi pesien ostokuitteja, maksukuitteja, kauppakirjaa, vuokrasopimusta tai muuta asiakirjaa, josta hallintaoikeus ilmenee. Jos valvonnassa hyväksyttävien pesien määrä jää alle viidentoista, tukea ei makseta. Tallenna Tukisovellukseen havainnon kohdalle joko Kunnossa tai Puutteita/laiminlyönti sekä mahdolliset lisätiedot tuenhakijalle.
Mehiläisyhteiskuntia on vähintään hakemuksella ilmoitettu määrä ja niitä on hoidettu ehtojen mukaisesti
Tarkasta paikan päällä pesien lukumäärä pitopaikkakohtaisesti ja onko niitä hoidettu siten, että pesistä on mahdollista kerätä normaali sato. Pitopaikkakohtaiset pesämäärät voit tarkistaa joko Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteristä mehiläisten eläintenpitoilmoituksesta tai tuenhakijan kirjanpidosta.
Merkitse tarkastuksessa hyväksyttyjen yhteiskuntien määrä tarkistuslistalle. Jos hyväksyttyjen pesien määrä on suurempi kuin ilmoitettujen, valvonnassa hyväksytty määrä on sama kuin ilmoitettu määrä. Jos otoksen perusteella tehdyssä tarkastuksessa et havainnut hylättäviä yhteiskuntia, hyväksyttyjen yhteiskuntien määrä on sama kuin hakijan hakemuksessa ilmoittama määrä. Jos mehiläisyhteiskuntien määrä on vähentynyt tuotantokaudella ja tuen käsittelijä on hyväksynyt annetun selvityksen, laske tuhoutuneet pesät mukaan valvonnassa hyväksyttyyn määrään.
Jos toteat tarkastuksella, että pesiä on tuhoutunut tuotantokauden aikana, mutta niistä ei ole annettu riittävää selvitystä 15 työpäivän kuluessa, pesiä ei tule hyväksyä. Jos pesiä on tuhoutunut esimerkiksi tarkastusta edeltävänä päivänä, eikä tuenhakija ole vielä antanut selvitystä , jätä valvonta kesken, kunnes saat tiedon, hyväksyykö tuen käsittelijä annetun selvityksen.
Tuki ei alene, mikäli mehiläisyhteiskuntien määrä on alentunut eläintaudin, petoeläinvahingon tai muun niihin verrattavan mehiläistarhaajasta riippumattoman poikkeuksellisen syyn johdosta ja tarhaaja on toimittanut luotettavan selvityksen asiasta Pohjois-Savon ELY-keskukseen tai Ahvenanmaalla valtionvirastoon.[19]
Tarhaajan on ilmoitettava ja annettava selvitys mehiläisyhteiskuntien määrän alenemisesta edellä mainitusta syystä ennen tarkastusta koskevaa yhteydenottoa tai 15 työpäivän kuluessa määrän alenemisesta. Muussa tapauksessa ilmoitusta ei voida ottaa huomioon.
Esimerkki 3.
Karhu tuhoaa tuotantokaudella neljä Mari Mehiläisen 85 mehiläisyhteiskunnasta. Lisäksi hän kertoo kesämyrskyn kaataman puun tuhonneen kaksi mehiläisyhteiskuntaa. Mari ilmoittaa asiasta välittömästi ELY-keskukseen ja toimittaa selvityksen tuhoutuneista pesistä.
Tarja Tarkastaja toteaa paikan päällä tekemässään tarkastuksessa, että Marilla on 79 hunajaa tuottavaa ja mehiläisyhteiskuntaa. Koska Mari ei ole esittänyt luotettavaa selvitystä myrskytuhojen seurauksista, ELY-keskus myöntää mehiläistalouden kansallista pesäkohtaista tukea 83 mehiläisyhteiskunnasta (sis. karhun tuhoamat mehiläispesät).
Varmista tarkastuksessa, että pesät, joille on haettu tukea, ovat talvehtineita mehiläisyhteiskuntia. Keväällä tai kesällä tehdyistä jaokkeista ei makseta tukea. Jaoketta voi epäillä, jos pesä on huomattavasti pienikokoisempi tai kapeampi kuin muut pesät (esim. vain yksi laatikko) tai ja lentoaukko on maksimissaan muutaman sormen levyinen, jos muissa pesissä lentoaukko on täysin auki. Lisäksi varmista, että pesiä, joista on haettu tukea, pidetään hunajantuotantoa varten. Jos mehiläispesä on olennaisesti pienempi kuin ”normaalikokoinen” pesä, tiedustele tuenhakijalta, onko pesä mahdollisesti emojen kasvatusta varten. Jos mehiläispesä on pienikokoinen ja sen tarkoitus on tuottaa emoja, pesä ei ole tukikelpoinen eikä sitä siten lasketa mukaan hyväksyttyjen pesämäärään.
Mehiläisyhteiskuntien lukumäärän lisäksi tarkastetaan pesien hoitotoimenpiteet, sillä mehiläisyhteiskuntia tulee hoitaa siten, että niistä voidaan kerätä normaali sato tuotantokauden aikana.[20] Pitkän ajan keskisato Suomessa on 37 kg mehiläisyhteiskuntaa kohti. Pesästä on mahdollista saada myös yli 100 kg hunajasato, mutta jonain vuonna sato saattaa jäädä vain 5–10 kg. Hunajasatoon vaikuttavat mm. yhteiskunnan vahvuus, tarhapaikka ja kesäkauden sää. Tee arvio mahdollisuudesta kerätä normaali sato jokaisen tarkastettavan mehiläisyhteiskunnan osalta. haastattele hakijaa hoitotoimenpiteisiin liittyen ja pyydä tarvittaessa nähtäväksi mm. tutkimustodistuksia tautinäytteiden tuloksista. Tiedustele myös, onko hakija ottanut hunajaa mehiläispesistä pitkin satokautta. Huonokuntoiset pesät, joista ei voi kerätä normaalia satoa, tulee hylätä valvonnassa.
Mehiläisten hoitotoimenpiteisiin kuuluu mm. pesien tarkistaminen tautien varalta säännöllisesti, tautien (esikotelomädän, varroapunkin, noseman, kalkkisikiön ja toukkamädän) torjunta, parveilun estäminen, huolehtiminen, että pesissä on tarpeeksi tilaa (osastoja), kierrättämällä kakustoa (tummien kakustojen uusiminen), mehiläisten ruokkiminen vain sokerilla tai säteilytellyllä siitepölyllä ja ryöstelyn estäminen. Suomen mehiläishoitajain liiton nettisivuilta löytyy lisätietoa mehiläisten hoidosta mehilaishoitajat.fi/hoitotyot/minustako-mehilaistarhaaja/
Jos tuenhakija on tehnyt riittävästi hoitotoimenpiteitä ja tarkastuksella hyväksytty määrä on sama kuin hakemuksella ilmoitettu määrä, tallenna ehto kunnossa olevaksi. Tällöin Tukisovellukseen ei tarvitse tallentaa erikseen hyväksyttyä pesämäärää.
Jos toteat tarkastuksella puutteita mehiläisyhteiskuntien hoidossa ja/tai kaikkia ilmoitettuja pesiä ei löydy, tallenna ehtoon Puutteita/laiminlyönti, jolloin aukeaa kohta Mehiläisyhteiskuntien hyväksytty lukumäärä (kpl/st) ja Lisätiedot tuenhakijalle. Tallenna hyväksyttyjen pesien määrä ja Lisätiedot tuenhakijalle -kohtaan perustelut pesien hylkäämiselle.
Lisätiedot valvontaan liittyen ja tuenhakijalle
Kirjoita tarkistuslistan kohtaan Lisätiedot valvontaan liittyen tarkastukseen liittyviä muistiinpanoja, lisätietoja ja huomautuksia ja jos tarkastuksessa käytettiin otantaa, mitkä yhteiskunnat tai pitopaikat tarkastettiin. Kirjoita lisätiedot Tukisovellukseen Valvontatapahtuman tiedot -välilehdelle kohtaan Muistiinpanot, ei näy tuenhakijalle.
Kirjoita tarkistuslistan Lisätiedot tuenhakijalle kohtaan sellaiset valvontaan liittyvät lisätiedot ja havainnot, jotka haluat tuenhakijan tietoon ja jotka koskevat yleisesti koko valvontaa. Tallenna lisätiedot Tukisovellukseen Valvontatapahtuman tiedot -välilehdelle kohtaan Lisätiedot tuenhakijalle, jolloin ne tulostuvat tarkastuskertomukselle. Kirjoita tarkastettaviin ehtoihin liittyvät lisätiedot kunkin tukiehdon kohdalle.
2.4 Tuenhakijalle toimitettava tarkastuskertomus ja asiakirjojen arkistointi
Kun olet suorittanut tarkastuksen, tallenna tarkastustiedot Tukisovellukseen viimeistään 13.9.2024 tuen maksua varten. Lähetä tuenhakijalle tarkastuskertomus Valvontatapahtuman tiedot -välilehdeltä mahdollisimman pian valvonnan jälkeen. Paikan päällä täytettävää tarkistuslistaa ei tarvitse toimittaa tuenhakijalle, eikä sitä tarvitse tallentaa sähköiseen arkistoon, jos kaikki havainnot ja lisätiedot on kirjattu sovellukseen.
Allekirjoita sovelluksesta lähetettävä tarkastuskertomus koneellisesti ja lähetä tuenhakijalle tiedoksi ja kuultavaksi. Tuenhakijalle tai hänen edustajalleen annetaan mahdollisuus kirjoittaa tarkastuskertomukseen omia huomioita tarkastuksesta. Tuenhakija voi myös halutessaan allekirjoittaa tarkastuskertomuksen, mutta se ei ole pakollista. Allekirjoitus ei poista tuenhakijalta oikeutta hakea muutosta tuen myöntämistä koskevaan päätökseen eikä allekirjoituksen puuttuminen estä asian jatkokäsittelyä.
Tarkastuspöytäkirjojen, tarkastuskertomusten ja muiden valvontaan liittyvien asiakirjojen arkistoinnissa noudatetaan Ruokaviraston ohjetta sähköisestä asianhallinnasta ja arkistoinnista, joka löytyy Pikantista (hallinnon ektranet, rajoitettu pääsy).
3 Säädösluettelo
- EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/429 tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (Asetus (EU) 2016/429)
- Hallintolaki 434/2003 (Laki 434/2003)
- Laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä 1069/2021 (Laki 1069/2021)
- Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 1559/2001 (Laki 1559/2001)
- Laki tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta 1334/2022 (Laki 1334/2022)
- Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin rahoittamien pinta-alaperusteisten sekä eräiden muiden tukien toimeenpanosta 134/2023 (VNa 134/2023)
- Valtioneuvoston asetus kansallisten kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien valvonnasta 163/2023 (VNa 163/2023)
- Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 1392/2014 (VNa 1392/2014)
- Valtioneuvoston asetus vuodelta 2024 maksettavasta mehiläistalouden kansallisesta pesäkohtaisesta tuesta 101/2024 ( VNa 101/2024)
- Maa- ja metsätalousministeriön asetuseläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä 67/2022 (MMMa 67/2022)
- Ruokaviraston määräys vuoden 2024 mehiläistalouden kansallisesta pesäkohtaisesta tuesta 13/2024 (Ruokaviraston määräys 13/2024)
[1] Laki 1559/2001 6 §, 15 §
[2] Laki 434/2003 28 §
[3] VNa 163/2023 4 §
[4] Ruokaviraston määräys 13/2024
[5] Laki 1392/2014, muut. 1732/2015 10 §
[6] Laki 1334/2022 11 §
[7] VNa 163/2023 14 §
[8] Laki 1334/2022 29 §
[9] VNa 163/2023 14 § 2. mom.
[10] VNa 163/2023 14 §
[11] Laki 1334/2022 30 §
[12] VNa 101/2024
[13] VNa 101/2024 3 § 5 mom.
[14] Vna 101/2024 3 §, Laki 1069/2021 7 §
[15] Laki 1069/2021 7 §, VNa 101/2024 3 §; VNa 67/2022 1 §; Asetus (EU) 2016/429 102 art.
[16] Asetus (EU) 2016/429 102 art.
[17] Laki 1069/2021 7 §, asetus (EU) 2016/429 102 art.
[18] VNa 101/2024 4 §
[19] VNa 101/2024 4 §
[20] VNa 101/2024 3 §