Talviaikainen asiakirjavalvonta 2023 - Ohje ELY-keskusten tarkastajille

Voimassa 17.12.2024 alkaen
5372/03.00.00.01/2024

1. Yleistä talviaikaisesta asiakirjavalvonnasta

Tässä ohjeessa kerrotaan talviaikaisesta asiakirjavalvonnasta. Osa ehdollisuuden vaatimuksista ja ympäristökorvauksen tukiehdoista on tarkastettu jo paikalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä. Loput tukiehdot tarkastetaan talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa, joka tehdään hallinnollisena valvontana. Valvontaa varten viljelijältä pyydetään tarvittavat asiakirjat. Pyydettävät asiakirjat riippuvat mm. tilan valitsemista toimenpiteistä ja tilan tuotantosuunnasta.

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan ehdollisuuden kirjanpitoon, lannoitukseen ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvät vaatimukset. Ehdollisuuden vaatimusten noudattaminen tarkastetaan kaikilta tiloilta, jotka ovat olleet vuonna 2024 Ruokaviraston ehdollisuuden peltovalvontaotannoilla. On huomioitava, että ehdollisuuden vaatimuksia on ympäristökorvauksen toimenpiteiden vähimmäistason vaatimuksina. Valvonta on muistettava laajentaa koskemaan ehdollisuutta, jos vähimmäistason vaatimuksessa todetaan laiminlyönti ja vaatimus on myös ehdollisuuden vaatimus.

Ympäristökorvauksesta talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan tilakohtaisen toimenpiteen ja lohkokohtaisten toimenpiteiden hallinnollisesti tarkastettavissa olevia tukiehtoja. Perusperiaatteet esimerkiksi valvontatietojen tallentamisesta ja varmentamisesta on kerrottu peltovalvontaohjeessa. Tämä ohje täydentää Ruokaviraston vuoden 2024 peltovalvontaohjetta.

Jokaisen toimenpiteen kohdalla on esitetty erillisissä taulukoissa tarkastettavat vähimmäistason vaatimukset ja varsinaiset tukiehdot. Myös muihin ympäristökorvauksen jo peltovalvonnassa tarkastettuihin vähimmäistason vaatimuksiin ja tukiehtoihin voi ottaa kantaa talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa, jos niissä todetaan laiminlyöntejä. Kaikki vaatimukset ja ehdot ovat lisättävissä tarkastettaviin ehtoihin Tukisovelluksessa.

Kaikki asiakirjavalvonnat pitää olla tehtyinä viimeistään 30.4.2025.

1.1Valvonnassa olevat tilat

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa ovat lähes kaikki Ruokaviraston peltovalvonta-ajoilla vuonna 2024 olleet tilat. Tilat on viety uuden Tukisovelluksen valvonta-ajoille 7724, 7725, 7726 ja 7727. Ajoilla 7724 ja 7725 ovat peltovalvonnan satunnaisotannassa olleet tilat ja ajoilla 7726 ja 7727 painotetussa otannassa olleet tilat. Ajojen 7724 ja 7726 tiloilta valvotaan ympäristökorvauksen vähimmäistason vaatimukset ja tukiehdot. Ajoilla 7725 ja 7727 olevilta tiloilta valvotaan ehdollisuuden vaatimukset ja ympäristökorvaukset ehdot, mikäli tila on sitoutunut ympäristökorvaukseen.  Ajot on kerrottu tarkemmin taulukossa 1. 

Talviaikaista asiakirjavalvontaa varten on perustettu oman otannan ajonumero 7728.  Tälle ajolle voi viedä esimerkiksi tilan, joka oli jo aiemmin oman otannan ajolla, mutta ei valvottu kokonaan.

Taulukko 1. Talviaikaiseen asiakirjavalvontaan liittyvät valvonta-ajot.

Jos tila on ympäristökorvauksen ajoilla 7724 tai 7726 ja tilalla havaitaan ehdollisuuden rikkomus, joka on tapahtunut vuonna 2024, laajennetaan valvonta ehdollisuuden valvonnaksi kyseiselle valvonta-ajolle.

1.2 Lähtötietojen pyytäminen viljelijältä

Kaikille asiakirjavalvonnan tiloille lähetetään asiakirjapyyntökirje. Viljelijää pyydetään kirjeessä lähettämään ELY-keskukseen kaikki talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarvittavat asiakirjat. Viljelijä voi toimittaa asiakirjat ELY-keskukselle sähköisessä muodossa, kopioina tai alkuperäisinä. Ehdollisuuden otantavalvonnassa (ajot 7725 ja 7727) olevilla tiloilla kirjeen lähettämispäivämäärä on oltava vuoden 2024 puolella.

Asiakirjapyyntökirje on tulostettavissa Tukisovelluksesta raportilla IA_SR520 Talviaik. asiakirjapyyntökirje. Tukisovelluksessa on kohta Raportit, josta kirje on tulostettavissa. Kirje on e-kirje, johon on mahdollista liittää ELY-keskuksen oma liite. Kirjettä luodessa on syötettävä sähköpostiosoite, johon sähköisesti palautettavat materiaalit pyydetään palauttamaan. Sähköpostiosoitteena käytetään ELY-keskuksen yhteiskäyttöistä sähköpostia. Kirjettä luodessa on myös annettava lisätietojen antaja, jonka nimi ja puhelinnumero tulostuvat kirjeelle.  

Raportin käynnistystiedoissa on myös määriteltävä asiakirjojen palautuspäivämäärä. Tukisovelluksen valvontatapahtuman tiedoissa on otettava kantaa, onko tuenhakija palauttanut asiakirjat asiakirjavalvontaa varten. Jos on palauttanut, niin tallennetaan palautuspäivämäärä. Päivämääräksi tallennetaan se ajankohta, kun viljelijä on toimittanut ensimmäiset asiakirjat.

Asiapyyntökirjeitä on kaksi. Toinen kuulemiskirje koskee tiloja, jotka ovat hakeneet ympäristökorvausta ja/tai luonnonmukaisen tuotannon korvausta. Toinen kuulemiskirje koskee tiloja, jotka ovat olleet ehdollisuuden valvonnassa, mutta eivät ole hakeneet ympäristökorvausta.

Ympäristökorvausta hakeneille tiloille kuulemiskirjeessä on perusosio, joka tulostuu kaikille. Toimenpidettä kiertotalouden edistäminen koskeva kohta tulostuu raportille, jos viljelijä on valinnut toimenpiteen. Viljelijää pyydetään toimittamaan tarvittavat materiaalit, jos on toteuttanut toimenpidettä valvontavuonna. Asiakirjavalvontaa tehtäessä on tarkastettava, onko viljelijä ilmoittanut levitysalaa syysilmoituksella.

Valvonnan perustana ovat viljelijän toimittamat asiakirjat. Jos viljelijältä saaduissa asiakirjoissa on ristiriitaisuuksia tai epäselvyyksiä, ne on selvitettävä viljelijän kanssa ennen valvonnan tuloksen päättämistä. Lisäselvitykset asiakirjoista voidaan tehdä kirjallisesti tai puhelimitse kuitenkin niin, että kaikki valvontaan vaikuttavat lisäselvitykset ovat dokumentoituina.

Viljelijälle lähetetään uusi asiakirjapyyntökirje saantitodistuksella, jos viljelijä ei toimita asiakirjoja määräajassa. Kirjeessä on kerrottava viljelijälle mahdollisesti aiheutuvat seuraamukset. Seuraamuksista on kerrottu kohdassa 4.5.

1.3 Valvonnan tulos

Viljelijälle lähetetään asiakirjavalvonnasta valvonnan tulos sähköisesti sen jälkeen, kun valvonnan tiedot on tallennettu ja varmennettu Tukisovelluksessa. Valvonnan tulos sisältää myös lannoitusvalvonnan osion ja siihen tulostuvat tiedot mahdollisista lannoitusrajojen ylityksistä.

2 Ympäristökorvaus

2.1 Yleistä ympäristökorvauksen asiakirjavalvonnasta

Asiakirjavalvonnassa ympäristökorvauksen ehdot tarkastetaan niiltä peltovalvonnassa olleilta tiloilta, jotka peltotukien haussa ilmoittivat tekevänsä ympäristösitoumuksen.  Tiloilta tarkastetaan tilakohtaisen toimenpiteen ja lohkokohtaisten toimenpiteiden vähimmäistason vaatimuksia ja tukiehtoja. Osa valvontakysymyksistä on ollut käytössä jo peltovalvonnassa. Asiakirjavalvonnassa on hyvä tarkistaa, onko valvontakysymyksiin tallennettu valvontavastaus tai lisätietoja jo peltovalvonnassa.

Ympäristökorvauksen toimenpiteistä valumavesien hallinnan, kiertotalouden edistämisen ja lintupeltojen vuoden 2024 toteutuneet alat ilmoitetaan syysilmoituksella, jonka voi tehdä 7.1.–4.2.2025 välisenä aikana. Syysilmoituksella viljelijät piirtävät toteutuneet alat ja aloista muodostuu ns. toimenpidelohkoja. Valumavesien hallinnassa ja kiertotalouden edistämisessä on asiakirjavalvonnassa toimenpidelohkokohtaisia valvontakysymyksiä. Kysymykset lisätään Tukisovelluksen haitariin Toimenpidelohkojen asiakirjahavainnot syysilmoitusajan päättymisen jälkeen. Kysymykset tulevat näkyviin luomalla valvottavat ehdot.

Asiakirjavalvonnassa on huomioitava, että viljelijää ei ole edellytetty tekemään muistiinpanoja toimenpidelohkoista. Saman toimenpidelohkon tietoja saattaa olla yhden tai useamman eri kasvulohkon muistiinpanoissa. Tukiehtojen tarkastamista varten voi joutua yhdistelemään tietoja eri kasvulohkoilta. Mahdollista on myös, että vain osa kasvulohkosta on ilmoitettu toimenpidelohkona

2.2 Tilakohtainen toimenpide

Toimenpiteen vähimmäistason vaatimukset

Tilakohtaisen toimenpiteen vähimmäistasoon kuuluu kasvinsuojeluaineisiin ja lannoitteisiin liittyviä vaatimuksia.^[1] Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan taulukossa 2 olevien vaatimusten noudattaminen.

Taulukko 2. Tilakohtaisen toimenpiteen vähimmäistason vaatimukset.

Taulukossa on merkitty *)-merkillä valvontakysymykset 56 ja 57, koska ne ovat myös ehdollisuuden vaatimuksia. Näiden osalta on muistettava laajentaa valvonta koskemaan myös ehdollisuutta, jos niissä todetaan laiminlyöntejä ja tila ei ole ehdollisuuden valvonnassa.

58. Kasvinsuojeluaineiden käytöstä on pidetty kirjaa

60. Kasvinsuojeluaineiden käytössä on noudatettu integroidun torjunnan yleisiä periaatteita

Valvontakysymykset 58 ja 60 sisältävät samoja vaatimuksia, joten tässä on esitetty niiden valvonnan ohjeistus samassa kohdassa.

Valvontakysymystä 58 varten lohkokohtaisista muistiinpanoista tarkastetaan, että muistiinpanoihin on merkitty kasvinsuojeluaineen nimi, käyttöaika, kohdeala, viljelykasvi, käyttömäärät ja käytön syy. Jos todetaan, että kasvinsuojeluaineita on käytetty ehtojen vastaisesti, niin valvonta on laajennettava koskemaan ehdollisuutta. Ympäristökorvaukseen ei aiheudu seuraamusta ehtojen vastaisesta kasvinsuojeluaineiden käytöstä. 

Valvontakysymys 60 koskee kasvinsuojeluaineiden käyttöä integroidun torjunnan yleisten periaatteiden mukaan. Integroidulla torjunnalla tarkoitetaan kasvinsuojelumenetelmien käyttöä taloudellisesti ja ympäristön kannalta perustellusti siten, että vähennetään ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä.[2] Siksi edellytetään, että kasvinsuojeluaineiden käytön perustelu on kirjattu muistiinpanoihin, jos kasvinsuojeluaineita on käytetty. Kasvinsuojeluaineita käyttäneiltä tiloilta tarkastetaan muistiinpanoista, että niihin on kirjattu tieto siitä, mitä rikkakasvia, kasvitautia tai tuhoeläintä kasvinsuojeluaineella on torjuttu. Ennakoiva torjunta hyväksytään syyksi kasvinsuojeluaineiden käytölle.

Jos viljelijä ei ole käyttänyt muistiinpanojen perusteella yhdelläkään kasvulohkolla valvontavuonna kasvinsuojeluaineita, niin kaikille kasvulohkoille tallennetaan Ei koske valvontakohdetta. Kunnossa tai Puutteita/laiminlyönti tallennetaan, jos yhdelläkin lohkolla on käytetty kasvinsuojeluaineita. Kunnossa tallennetaan myös niille lohkoille, joilla ei ole kasvinsuojeluaineita käytetty.

56. Fosforilannoitteiden käytöstä on pidetty kirjaa

57. Lannoitteiden käytöstä on pidetty kirjaa asetuksen 1250/2014 13 § mukaisesti

Valvontakysymys 57 tarkoittaa kirjanpitoa typpilannoitteiden käytöstä. Kysymyksissä 56 ja 57 tarkastetaan samat ehdon fosforin tai typen käytöstä, joten tässä on esitetty niiden valvonnan ohjeistus samassa kohdassa.

Muistiinpanoista tarkastetaan, että niihin on kirjattu fosfori- tai typpilannoitteen tyyppi tai nimi, levitysmäärä, typen ja fosforin ravinnepitoisuudet, lannoitusajankohta, fosforintasauksen alkamisajankohta, tieto satotasokorjaukseen käytettävistä aiemmista satotasoista (vain ehdollisuuden valvonnassa olevilta tiloilta) ja lannoitusvuoden satotaso. Jos lannoitustasoissa todetaan ehdollisuuden lannoitusvalvonnassa ylityksiä, niin ne eivät aiheuta laiminlyöntiä valvontakysymyksiin 56 ja 57. Tilalle voi tehdä lannoitusvalvonnan, jos muistiinpanojen perusteella on epäily, että lannoitustasot ylittyvät ja tila ei ole ehdollisuuden asiakirjavalvonnassa. Jos ylityksiä todetaan, niin valvonta on laajennettava koskemaan ehdollisuutta.

Valvontakysymyksiin tallennetaan Ei koske valvontakohdetta, jos tilalla ei ole käytetty lannoitteita. Kunnossa tai Puutteita/laiminlyönti tallennetaan kaikille kasvulohkoille, jos lannoitteita on käytetty.

Tukiehdot

Tilakohtaisen toimenpiteen tukiehdoista asiakirjavalvonnassa tarkastetaan lohkokohtaiset muistiinpanot ja viljavuustutkimukset. Toimenpiteen valinnaisista toimenpiteistä (7 kpl) pölyttäjien ravintokasvit ja monimuotoisuuskasvit tarkastettiin peltovalvonnassa ja muut toimenpiteet tarkastaa YTA-alue hallinnollisesti otantaperusteisesti. 

Taulukko 3. Tilakohtaisen toimenpiteen tarkastettavat tukiehdot.

55. Kasvulohkokohtaiset muistiinpanot ovat ehtojen mukaiset

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa viljelijältä pyydetään valmiit muistiinpanot tulostettuina tai sellaisessa sähköisessä muodossa, että ne voidaan hallinnollisesti tarkastaa.

Lohkokohtaisissa muistiinpanoissa on oltava seuraavat tiedot vuosittaisista viljelytoimenpiteistä:

• lohkon tunnus ja pinta-ala
• lohkon muokkauspäivä ja -tapa
• kylvö- tai istutuspäivä
• kasvilaji ja siemen- tai taimimäärä
• lannoituspäivä tai -päivät
• väkilannoitteiden ja orgaanisten lannoitteiden lajit ja määrä
• fosforin ja typen määrät, tarvittaessa merkintä fosforintasauksen alkamisesta ja tasausvuodesta
• kasvinsuojeluaineen täydellinen nimi, käyttömäärä, ajankohta, käyttökohde, havaitut rikkakasvit, taudit tai tuholaiset eli syy kasvinsuojeluaineiden käyttöön sekä muut toteutetut kasvinsuojelutoimenpiteet
• laidunnus, sadonkorjuun tai niiton päivämäärä sekä satotaso tarpeellisine perusteluineen
• valitun lohkokohtaisen toimenpiteen ja ympäristösopimuksen ehdoissa edellytetyt asiat.^[3]

Lohkokohtaiset muistiinpanot käydään kasvulohkokohtaisesti läpi ja havainnot kirjataan Tukisovellukseen. Muistiinpanot vaaditaan kaikilta viljelijän peltotukien haussa ilmoittamilta korvauskelpoisilta kasvulohkoilta. Valvonnan kasvulohkoista (esim. kylvämättä jääneet alat) ei muistiinpanoja tarvitse olla. Muistiinpanoja ei tarvitse myöskään olla alle viiden aarin kasvulohkoista. Näille voi tallentaa aina kunnossa.

Lohkon muistiinpanot eivät ole kunnossa, jos viljelyn (esim. siemenmäärät, kylvöpäivä) kannalta olennaisia tietoja ei ole kirjattu ylös. Jos muistiinpanojen todetaan olevan puutteelliset, niin silloin on selvitettävä toistuvuus ja takautuvuus. Seuraamuksista on kerrottu tarkemmin kohdassa 4.

Peltovalvonnassa tarkastettiin, että viljelijä oli aloittanut muistiinpanojen tekemisen. Peltovalvontahetkellä piti olla aloitetut muistiinpanot esimerkiksi viljelysuunnitteluohjelmassa tai materiaalia, joiden perusteella kirjanpidon pystyy myöhemmin tekemään. Peltovalvonnassa annettu seuraamus muistiinpanoista jää voimaan, vaikka viljelijä toimittaa ehtojen mukaiset muistiinpanot asiakirjavalvontaan. Muistiinpanot kannattaa kuitenkin toimittaa, koska useimmat asiakirjavalvonnan ehdot tarkastetaan viljelijän tekemistä muistiinpanoista.

47. Peruslohkolla on voimassa oleva viljavuustutkimus

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa viljavuustutkimukset tarkastetaan lohkokohtaisesti laboratorion viljelijälle toimittamista asiakirjoista. Viljavuustutkimusten tuloksia ei katsota laboratorioiden sähköisistä tietokannoista ilman viljelijän kirjallista lupaa.  Tämä koskee myös tilanteita, joissa viljelijä ei toimita viljavuustutkimuksia. 

Uusi viljavuustutkimus on teetettävä, kun edellisestä analyysistä on kulunut 5 vuotta paitsi linjanäytteenotossa, jossa näytteet on otettava joka kolmas vuosi. Uuden viljavuustutkimuksen tuloksen on pitänyt olla käytettävissä ennen seuraavaa lannoituskertaa. Viljavuustutkimuksista siis katsotaan päivämäärä ja verrataan sitä lannoituskerran ajankohtaan. Jokaisella lannoituskerralla pitää olla voimassa oleva viljavuustutkimus. Viljavuustutkimuksista poistui poikkeukset vuodelle 2024, li edellä oleva koskee myös uusia sitoumuksen tekeviä viljelijöitä ja viljelijän hallintaan tulevia uusia lohkoja^[4].

Viljavuustutkimuksista katsotaan näytteen analysointipäivämäärä. Tutkimuksessa oleva näytteenottopäivämäärä ei riitä täyttämään vaatimusta, vaan näyte on pitänyt myös lähettää analysoitavaksi ja analysoida ennen seuraavaa lannoituskertaa. Jos viljavuustutkimukset ovat menneet vanhoiksi edellisenä syksynä, niin silloin uusien tutkimusten tulosten pitää olla käytettävissä ennen seuraavan kevään lannoituksia. Jos tila ei lannoita keväällä tai ei käytä ollenkaan lannoitteita, niin viljelijällä pitää olla tutkimustulokset kasvukauden alussa. 

euraamusta annettaessa huomioidaan se, jos vanhat viljavuustutkimukset ovat olleet voimassa lannoituksia tehtäessä, mutta eivät olleet voimassa peltovalvontaa tehtäessä. Tällaisessa tapauksessa tilalle voidaan antaa lievempi seuraamus.  Viljavuustutkimusten seuraamuksista on kerrottu kohdassa 4.

Kasvit, joista viljavuustutkimusta ei vaadita ympäristökorvauksessa, koska lannoitus ei ole sallittua:

• kesannot
• luonnonhoitonurmi
• ekojärjestelmän viherlannoitusnurmi
• ympäristösopimusalat
• suojakaista (ilmoitettuna kasvikoodina)
• viljelemätön.

Kasvit, joista viljavuustutkimus vaaditaan perustamisvuonna (lannoitus sallittu vain perustamisvuonna):

• suojavyöhyke
• monimuotoisuuskasvit

Lohkolle tallennetaan Ei koske valvontakohdetta, jos viljavuustutkimusta ei vaadita. Pieniltä alle 0,5 hehtaarin lohkoilta ei tarvitse ottaa viljavuustutkimusta. Tukisovellukseen tallennetaan alle 0,5 hehtaarin peruslohkon kohdalle Ei koske valvontakohdetta, jos viljavuustutkimusta ei ole otettu. Jos viljavuustutkimus on otettu, niin tallennetaan kunnossa.

2.3 Lohkokohtaiset toimenpiteet

2.3.1 Maanparannus- ja saneerauskasvit

Toimenpiteen vähimmäistason vaatimus (29. Maatalousmaalla olevaa sänkeä ei ole poltettu) on tarkastettu peltovalvonnassa.

Tukiehdot

Toimenpiteen tukiehdoista asiakirjavalvonnassa tarkastetaan, että maanparannus- tai saneerauskasvikasvusto on säilytetty vähintään 2 kuukautta kylvön jälkeen.

Tähän liittyvä valvontakysymys on seuraava: 13.29. Maanparannus- tai saneerauskasvikasvusto on säilytetty kylvön jälkeen vähintään 2 kuukautta^[6]

Kahden kuukauden tarkastelu tehdään talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa lohkokohtaisista muistiinpanoista. Muistiinpanoista katsotaan kylvöajankohta ja kasvuston päättämisajankohta ja lasketaan, täyttyykö 2 kuukautta. Päättämisen voi tehdä kemiallisesti. Valvontakysymys oli jo peltovalvonnassa, joten asiakirjavalvonnassa pitää selvittää, mikä valvonnan tulos peltovalvonnassa tallennettiin.

2.3.2 Kerääjäkasvit

Kerääjäkasveissa ei ole valvonnassa tarkastettavia vähimmäistason vaatimuksia. Viljelykiertovaatimuksen toteutumisen tarkastaa tukilaskenta, joka huomioi viljelijän ilmoittamat ja valvonnassa todetut pinta-alat ja kasvit.

Tukiehdot

Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa taulukossa 4 esitetyt ehdot.

Taulukko 4. Kerääjäkasvien tarkastettavat tukiehdot.

13.25. Kerääjäkasvusto on päätetty ehtojen mukaisesti

Kasvuston saa päättää kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 15.9. ja muokata 1.10. alkaen. Aiempi päättäminen ja muokkaus on sallittua, jos lohkolle kylvetään syyskylvöinen satokasvi. Kerääjäkasvin kasvuajan on oltava vähintään kuusi viikkoa.^[7]  Kuusi viikkoa on täytyttävä siinäkin tapauksessa, että lohkolle kylvetään syksyllä satokasvi. Jos kerääjäkasvi on kylvetty keväällä pääkasvin aluskasviksi tai kasvinsuojeluruiskutuksen yhteydessä kesällä, sen saa päättää/muokata heti pääkasvin sadonkorjuun jälkeen, jos lohkolle kylvetään syyskylvöinen satokasvi. Kasvuston päättäminen valvotaan talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa lohkokohtaisista muistiinpanoista, mutta seuraamukset on voitu antaa jo peltovalvonnassa.

12.10 Kerääjäkasvin lannoituskieltoa on noudatettu

Valvonnassa tarkastetaan lohkokohtaisista muistiinpanoista, ettei kerääjäkasvia kasvavaa lohkoa ole lannoitettu pääkasvin sadonkorjuun jälkeen ennen 1.10. Lannan levittäminen on sallittua kerääjäkasvin kasvustoon 1.10. alkaen riippumatta siitä, onko kasvusto päätetty kemiallisesti vai ei. Jos lohkolle on kylvetty syysvilja ja ennen kylvöä kerääjäkasvi on päätetty joko kemiallisesti tai muokkaamalla, niin lannoittaminen on sallittu jo ennen 1.10. esimerkiksi kylvön yhteydessä. Lannoittaminen kylvön yhteydessä ei ole sallittua ennen 1.10., jos syysvilja kylvetään suorakylvönä kerääjäkasvikasvustoon.

2.3.3 Kiertotalouden edistäminen

Toimenpiteen korvauksen saadakseen viljelijän on levitettävä vähintään seuraavat määrät ainetta:

• Sijoittavilla tai multaavilla laitteilla levitettävien nestemäisten aineiden levitysmäärän pitää olla vähintään 15 kuutiometriä hehtaarille.
• Orgaanisen materiaalin, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 20 prosenttia, levitysmäärän pitää olla vähintään 10 kuutiometriä hehtaarille.
• Korkean ravinnepitoisuuden sisältävien aineiden, joiden fosforipitoisuus on vähintään 3 kilogrammaa kuutiometriä kohden, levitysmäärän pitää olla vähintään 5 kuutiometriä hehtaarille.

Syysilmoituksella viljelijän pitää ilmoittaa levitetyn aineen lanta- tai lannoitelaji, kuiva-ainepitoisuus-% (kiinteät aineet), levitysmäärä, levityspäivämäärä ja levityskaluston tiedot (nestemäiset aineet). Jos viljelijä on levittänyt toimenpidelohkoille oman tilan ulkopuolelta vastaanotettua lantaa tai lannoitteita, pitää ilmoittaa lisäksi luovuttajan tiedot, lannoitelaji, eläin- tai tyyppinimi, kuiva-ainepitoisuus ja luovutuksen ajankohta. Vastaanotetusta lannasta tai lannoitteesta pitää lisätä syysilmoituksen liitteeksi liite 469L Ilmoitus lannoitteen luovuttamisesta tai muu vastaava liite, josta selviää vaaditut tiedot. Ravinneanalyysi pitää sitoumusehtojen mukaan lisätä, jos pelloille on levitetty kiinteää ainetta tai korkean fosforipitoisuuden ainetta. Ravinneanalyysissä pitää olla tieto aineen kuiva-ainepitoisuudesta.

Kiertotalouden edistämisen valvontakysymyksiä on perus-, kasvu- ja toimenpidelohkotasolla.  Osa valvontakysymyksistä on ollut käytössä jo peltovalvonnassa. Molemmissa valvonnoissa käytössä olevista valvontakysymyksistä on tarkastettava, onko niissä todettu laiminlyöntejä jo peltovalvonnassa. Valvonnassa on huomioitava, että viljelijä on voinut valita toimenpiteen peltotukien haussa, mutta ei ole ilmoittanut alaa syysilmoituksella. 

Toimenpiteen vähimmäistason vaatimukset

Kiertotalouden edistämisen osalta talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan taulukossa 5 olevien vähimmäistason vaatimusten noudattaminen.

Taulukko 5. Kiertotalouden edistämisen vähimmäistason vaatimukset.

48. Levitettävän aineen vähimmäismäärän (5, 10 tai 15 m3/ha) ravinnepitoisuudet eivät ylitä sallittuja lannoitustasoja

Toimenpiteen vähimmäistason vaatimuksena on, että peltolohkolle levitettävä aine on valittava siten, että levitettäväksi vaadittava vähimmäismäärä ei ylitä fosforin osalta VNa 64/2023 3–9 ja 13 §:ssä ja typen osalta VNa 1250/2014 11 §:ssä säädettyjä enimmäismääriä.^[8]

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa on siis selvitettävä, että viljelijän käyttämän aineen vähimmäismäärästä (5, 10 tai 15 m³/ha) kertyvät ravinteet eivät ylitä lohkon sallittuja typen tai fosforin lannoitustasoja (kg/ha/vuosi). Tarkastelu tehdään Tukisovelluksen lannoitusvalvontaosiossa. Tiloille, jotka ovat ehdollisuuden valvonnassa, tehdään ns. normaali lannoitusvalvonta ja siinä samassa yhteydessä tarkastetaan kiertotalouden edistämisen lannoitustasot.

Kiertotalouden edistämisen lannoitusvalvonnassa on huomioitava Tukisovelluksessa mm. seuraavat asiat

• Lannoitustasot tarkastetaan vain lohkoilta, jotka viljelijä on ilmoittanut toimenpiteeseen syysilmoituksella. Syysilmoituksen voi katsoa Tukisovelluksen kohdasta Peltotukien haku. Edellä oleva ei koske ehdollisuuden valvonnassa olevia tiloja, koska näiltä tiloilta tarkastetaan lannoitustasot kaikilta lohkoilta.
• Muita viljelijän käyttämiä lannoitteita ei tarvitse tallentaa Tukisovellukseen.
• Lisää lannoite -kohdassa on valittava kiertotalouden edistämisen vähimmäislevitysmäärä, jos viljelijä on hakenut toimenpiteen korvausta valitun aineen perusteella (esim. kuivalanta, levitysmäärä 10 m³/ha).
• Lisää lannoitustapahtuma -kohdassa on laitettava ruksi kohtaan Lohkolle on haettu kiertotalouden edistämisen korvausta, jos kyseistä ainetta käytetään vähimmäislevitysmäärän ravinnelaskennassa.
• Toteutunut lannoitus -taulukossa on kohta Ylitys kiertotalouden vähimmäislevitysmäärällä (kg/ha/v). Kohdassa esitetään, paljonko on vähimmäistason vaatimuksen ylitys. Ylitys lasketaan kyseisen aineen vähimmäislevitysmäärällä. Ravinneylityksen laskennassa huomioidaan vain levitysmäärät 5, 10 tai 15 m3/ha; ei lohkolle tallennettua todellista levitysmäärää.
• Lannoitusvalvontaosioon tulee uudet huomautukset siitä, jos kiertotalouden edistämisen vaatiman vähimmäismäärän (5, 10 tai 15 m³/ha) ylin sallittu fosfori- tai typpiarvo ylittyy.
• Kohdassa Lannoitusvalvonnan käsittely on taulukko Ravinneylitykset. Taulukossa on omat rivinsä kiertotalouden fosforille, kokonaistypelle ja liukoiselle typelle. Huomautuksen valvontakysymykseen 48 voi tallentaa, jos ylitys on vain fosforissa, kokonaistypessä tai liukoisessa typessä ja Ylitys ha (%) on kyseisellä ravinteella alle 10.
• Peruslohkon eri toimenpidelohkoista muodostetaan lannoitusvalvonnassa lannoituslohkoja.
• Jos kiertotalouden edistämisen lannoitusvalvonnassa todetaan ylityksiä ehdollisuuden lannoitustasoissa, niin valvonta on laajennettava ehdollisuuden valvonnaksi.

Esimerkki kiertotalouden edistämisen ravinnelaskennasta:

Viljelijä on levittänyt naudan lietelantaa sijoittavalla levityslaitteella ja hakee toimenpiteen kiertotalouden edistäminen korvausta. Levitetty määrä on 25 m³/ha. Lannoitusvalvontaosioon tallennetaan levitetyksi määräksi 25 m³/ha.  Lannoitusvalvontaa tehtäessä tulee huomautus, jos typen tai fosforin ravinnepitoisuudet ylittyvät levitysmäärällä 15 m³/ha, joka on lietelannan osalta vähimmäislevitysmäärä, joka oikeuttaa toimenpiteen korvauksen. Tarkastelu tehdään huomioiden esimerkiksi lannan ravinnepitoisuudet, maan viljavuusluokka, satotasonkorjaus ja fosforintasaus.

Valvontakysymyksen 56 tarkastaminen on ohjeistettu kohdassa 2.2. Muut kiertotalouden vähimmäistason vaatimukset ovat ehdollisuuden vaatimuksia ja niiden tarkastamisesta on ohjeistettu tämän ohjeen kohdassa 5 tai peltovalvontaohjeessa.

Tukiehdot

Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 6 esitetyt ehdot. Taulukon ehdot tarkastetaan toimenpidelohkoilta.

Taulukko 6. Kiertotalouden edistämisen tarkastettavat tukiehdot.

49. Levitetty aines on ehtojen mukaista

Kiertotalouden edistäminen -toimenpiteessä hyväksyttyjä nestemäisiä (levitysmäärä vähintään 15 m³/ha) materiaaleja ovat lietelanta, virtsa, lietelannasta erotettu nestejae ja lisäksi kansalliset lannoitevalmisteiden tyyppinimet:

• 1B1 8 Orgaaninen eläinperäinen lannoiteliuos
• 1B2 4 Orgaaninen lannoiteliuos
• 1B3 2 Merileväuute
• 1B3 4 Humusvalmiste tai -uute
• 1B3 5 Alkoholien vesiliuos tai öljyemulsio
• 1B3 6 Kasviuute
• 1B3 7 Aminohappovalmiste
• 1B4 1 Melassiuute
• 1B4 2 Vinassi ja vinassiuute
• 1B4 3 Perunan soluneste
• 1B4 4 Rejektivesi
• 3A2 6 Hapotettu ja stabiloitu puhdistamoliete
• 3A2 7 Maanparannuslahote
• 3A5 1 Kalkkistabiloitu puhdistamoliete
• 3A5 2 Mädätysjäännös
• 3A5 3 Lahotettu puhdistamoliete
• 3A5 7 Kemiallisesti hapetettu puhdistamoliete

Hyväksyttäjä aineita (levitysmäärä vähintään 10 m³/ha), joiden kuiva-ainepitoisuus voi olla yli 20 prosenttia, ovat kuivalanta, lannasta erotettu kuivajae ja lisäksi kansalliset lannoitevalmisteiden tyyppinimet:

• 1B1 Orgaaniset eläinperäiset lannoitteet
• 1B2 Orgaaniset ei-eläinperäiset lannoitteet
• 1C1 1 Orgaaninen eläinperäinen kivennäislannoite
• 3A1 Maanparannusturpeet
• 3A2 Orgaaniset maanparannusaineet
• 3A5 Maanparannusaineena sellaisenaan käytettävät sivutuotteet
• 5A1 Turpeet
• 5A2 1 Lannoitettu ja/tai kalkittu irtomulta
• 5A2 2 Kompostimulta
• 5A2 3 Juuresmulta
• 5A2 7 Teknisesti käsitelty irtomulta

Korkean ravinnepitoisuuden aineet (levitysmäärä vähintään 5 m³/ha) voivat olla sekä nestemäisiä että kiinteitä, mutta fosforipitoisuuden on oltava vähintään 3 kg/m³. Viljelijä on toimittanut syysilmoituksen yhteydessä aineiden ravinnepitoisuudesta analyysin. 

Tilan ulkopuolelta hankittu aine tarkastetaan luovutussopimuksesta (469L), maksukuitista, rahti- tai kuormakirjasta tai muusta vastaavasta, josta selviää aineen hankinta ja määrä. Jos viljelijä on käyttänyt omalta tilalta lähtöisin olevaa ainetta, niin aine tarkastetaan lohkokohtaisista muistiinpanoista. Tukisovelluksesta on myös hyvä tarkistaa tilan eläintiedot. Aineesta on muistettava tarkistaa kuiva-ainespitoisuus, jos viljelijä on ilmoittanut aineen, jonka kuiva-ainespitoisuus on yli 20 prosenttia.

Viljelijän dokumenteissa pitää olla ravinnepitoisuudet. Ilman niitä ehdollisuuden lannoitusvalvontaa tai vähimmäismäärän lannoituslaskentaa ei voi tehdä. Jos tiedot ovat puutteelliset, niin viljelijältä on kysyttävä lisätietoja. Tilan ulkopuolelta hankitusta aineesta pitää olla tuoteseloste, jonka viljelijä yleensä saa toimituksen yhteydessä. 

Asiakirjavalvonnassa tarkastetaan, että lohkokohtaisissa muistiinpanoissa ja viljelijän syysilmoituksessa on sama aine.

155. Levitetty määrä on vähintään 5 m3/ha vuodessa
156. 156. Levitetty määrä on vähintään 10 m3/ha vuodessa
157. Levitetty määrä on vähintään 15 m3/ha vuodessa

Lohkokohtaisista muistiinpanoista tarkastetaan, että kaikille lohkoille, joille on haettu toimenpiteen korvausta, on levitetty ainetta vähintään 5, 10 tai 15 m³/ha.^[10] Muistiinpanoissa olevaa määrää verrataan syysilmoituksessa olevaan määrään, mutta on huomioitava, että toimenpidelohko ei ole välttämättä kasvulohkon kokoinen. Muistiinpanoissa oleva määrä on tarvittaessa suhteutettava toimenpidelohkon pinta-alaan. Asiakirjavalvonnassa myös tarkastetaan, että lohkokohtaisissa muistiinpanoissa ja viljelijän syysilmoituksessa on merkitty samoille lohkoille levitetyn ainetta.

Huomioitava on, että viljelijä on voinut levittää osan lietteestä sijoittamalla ja osan pintalevityksenä tai ei ole ilmoittanut koko sijoittamalla levitettyä määrää syysilmoituksella. Tästä syystä lohkokohtaisten muistiinpanojen ja syysilmoituksen levitysmäärät voivat poiketa toisistaan. Syysilmoituksessa levitetty määrä ei voi olla suurempi kuin lohkokohtaisissa muistiinpanoissa. Viljelijää on kuultava, jos määrissä on sellaisia epäselvyyksiä, jotka eivät selviä muistiinpanojen ja syysilmoituksen avulla.

Muistiinpanoista lasketaan yhteen levitetty määrä ja saatua kokonaismäärää verrataan tilan käytettävissä olevaan ja viljelijän ilmoittamaan määrään. Käytettävissä oleva määrä lasketaan eläinten keskimääräisen määrän perusteella tai katsotaan luovutuskirjasta yms. Jos muistiinpanoissa ja/tai syysilmoituksessa oleva määrä on merkittävästi suurempi kuin käytettävissä oleva määrä, niin viljelijää on kuultava asiasta ja tarvittaessa määrättävä seuraamukset.

164. Lietelannan levityslaite on ehtojen mukainen

Lietelannan ja nestemäisten aineiden sijoittaminen peltoon on toteutettava laitteella, joka leikkaa pintaan viillon ja valuttaa tai ruiskuttaa lietelannan viiltoon. Lisäksi voidaan käyttää multaavia laitteita, jotka on kytketty aineita levittävään yksikköön.^[11]

Valvontakysymys 164 tulee asiakirjavalvonnassa tiloille, jotka ilmoittivat levittäneensä nestemäistä ainetta (15 m³/ha). Kysymys tulee toimenpidelohkoille. Ehdon voi tarkastaa esimerkiksi urakoitsijan viljelijälle toimittamasta laskusta tai käyttäen peltovalvonnassa kerättyjä tietoja. Asiakirjavalvonnassa on selvitettävä, onko viljelijän tai urakoitsijan käyttämä laite kaikilla toimenpidelohkoilla ehtojen mukainen ja tarvittaessa tallennettava laiminlyönti toimenpidelohkoille. Esimerkiksi Bomech-veitsimultain on yleisesti käytössä.

162. Toimenpidettä kiertotalouden edistäminen on noudatettu ehtojen mukaisella pinta-alalla

Valvontakysymykseen 162 on mahdollista tallentaa hyväksytty pinta-ala, jos todetaan, että viljelijä ei ole noudattanut tukiehtoja koko ilmoittamallaan toimenpidelohkolla. Muistiinpanojen perusteella voidaan esimerkiksi todeta, että koko toimenpidelohkolle ei ole levitetty riittävää määrää ainetta tai aine ei ole ehtojen mukaista. Vipu-palvelussa on rajattu pois alueet, joille toimenpidelohkoa ei pysty piirtämään (esim. suojakaistat). Niitä ei tarvitse siis huomioida valvonnassa ja hyväksytyssä alassa. Pienistä viiden aarin tai sitä pienemmistä pinta-alaeroista muistiinpanojen ja syysilmoituksen välillä ei tarvitse antaa seuraamusta. Näissä tapauksissa valvontakysymykseen tallennetaan kunnossa. Esimerkiksi muistiinpanoissa viljelijällä voi olla edellisen vuoden pinta-ala, mikä saattaa poiketa valvontavuoden pinta-alasta.

2.3.4 Suojavyöhykkeet

Suojavyöhykkeissä ei ole talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastettavia vähimmäistason vaatimuksia. 

Tukiehdot

Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 7 esitetyt ehdot.

Taulukko 7. Suojavyöhykkeiden tarkastettavat tukiehdot

13.31. Suojavyöhykkeellä on käytetty kasvinsuojeluaineita vain hukkakauran tai vaikeiden tuulilevitteisten rikkakasvien torjunnassa

Kasvinsuojeluaineilla käsittely on mahdollista ainoastaan hukkakauran tai vaikeiden tuulilevitteisten rikkakasvientorjunnassa.^[12] Hukkakauraa tai valvattia, pujoa, pelto-ohdaketta ja muita vastaavia tuulen mukana leviäviä vaikeita rikkakasveja on torjuttava ensisijaisesti mekaanisesti, mutta voidaan torjua kemiallisesti kasvinsuojeluaineen käyttörajoitusten mukaisesti.

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan muistiinpanoista, ettei viljelijä ole käyttänyt suojavyöhykkeellä kasvinsuojeluaineita. Jos on käyttänyt, niin muistiinpanoissa pitää olla peruste kasvinsuojeluaineen käytölle. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on tarkastettu myös peltovalvonnassa ja seuraamukset on voitu antaa jo silloin.

13.36. Suojavyöhykkeen kasvusto on säilytetty perustamisvuodesta alkaen^[13]

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan lohkokohtaisista muistiinpanoista, ettei suojavyöhykettä ole muokattu perustamisen jälkeen. Jos suojavyöhyke on muokattu, niin muokkaukselle on oltava peruste. Muokkaaminen on tarkastettu myös peltovalvonnassa ja seuraamukset on voitu antaa jo silloin.

13.37. Suojavyöhykkeen lannoituskieltoa kylvön jälkeen on noudatettu

Suojavyöhykettä voi lannoittaa vain uuden kasvuston perustamisen yhteydessä. Lannoituksella varmistetaan kasvuston nopea kasvuun lähtö.^[14] Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan lohkokohtaisista muistiinpanoista, ettei suojavyöhykettä ole lannoitettu perustamisen jälkeen. Ehdollisuuden valvonnassa olevilta tiloilta tarkastetaan lannoitusvalvonnassa, ettei suojavyöhykkeen perustamislannoitus ylittänyt sallittuja lannoitustasoja. Ylitys aiheuttaa ehdollisuuden seuraamuksen. Yksittäisille lohkoille voi tarvittaessa tehdä lannoitusvalvonnan, jos tila ei ole ehdollisuuden valvonnassa ja on epäily lannoitustasojen ylityksestä. 

2.3.5 Turvepeltojen nurmet

Turvepeltojen nurmissa ei ole talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastettavia vähimmäistason vaatimuksia. 

Tukiehdot

Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 8 esitetyt ehdot.

Taulukko 8. Turvepeltojen nurmien tarkastettavat tukiehdot

13.39. Monivuotinen nurmikasvusto on säilytetty turvepellolla perustamisvuodesta alkaen^[15]

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan lohkokohtaisista muistiinpanoista, ettei turvepellon nurmikasvustoa ole muokattu perustamisen jälkeen. Jos nurmi on muokattu, niin muokkaukselle on oltava peltovalvontaohjeessa/sitoumusehdoissa mainittu peruste. Perusteeksi käy salaojitus, kalkitus, valtaojien kaivuu ja perkaus sekä muu vastaava maan rakennetta ja vesitaloutta parantava lyhytaikainen toimenpide. Muokkaaminen on tarkastettu myös peltovalvonnassa ja seuraamukset on voitu antaa jo silloin.

13.41 Turvepellolla ei ole käytetty kasvinsuojeluaineita

Turvepeltojen nurmia ei saa käsitellä kasvinsuojeluaineilla.^[16] Nurmilta ei siis saa ruiskuttaa rikkakasveja tai kasvustoa ei saa päättää glyfosaatilla ennen uuden nurmen kylvöä suorakylvöllä. Asiakirjavalvonnassa tarkastetaan, ettei muistiinpanoissa ole merkintöjä kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on tarkastettu myös peltovalvonnassa ja seuraamukset on voitu antaa jo silloin.

2.3.6  Valumavesien hallinta

Viljelijä ilmoittaa syysilmoituksella toimenpidelohkona ala, jolla on toteuttanut jotakin valumavesien hallinnan käsittelymenetelmää: säätösalaojitus, altakastelu tai kuivatusvesien kierrätys. Toimenpidelohkoksi voi valita koko peruslohkon tai piirtää erillisen toimenpidelohkon kartalle. Toimenpidelohkoja voi ilmoittaa vain niille peruslohkoille, joille viljelijä on valinnut toimenpiteen peltotukien haussa. Samalle peruslohkolle voi ilmoittaa toimenpidelohkona eri käsittelymenetelmiä, mutta ne eivät voi olla päällekkäin.

Vipun syysilmoitus ei ”pakota” viljelijää ilmoittamaan toimenpidettä peruslohkolle, jonka viljelijä ilmoitti toimenpiteeseen peltotukien haussa. Mahdollista on, että viljelijä ei ilmoita toimenpidettä peruslohkolle, jossa todettiin käsittelymenetelmissä laiminlyönti peltovalvonnassa. Tällöin tätä alaa ei huomioida toimenpiteen pinta-alavirheen laskennassa.

Toimenpiteen vähimmäistason vaatimukset

Valumavesien hallinta -toimenpiteen vähimmäistason vaatimukset on tarkastettu jo paikalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä.

Tukiehdot

Peltovalvonnassa tarkastettiin, että säätösalaojitus, kuivatusvesien kierrätys tai altakastelu on toteutettu ehtojen mukaisesti. Havainnot tallennettiin peruslohkotasolle. Peltovalvonnan tulosta on tarvittaessa muutettava, jos syysilmoituksen perusteella todetaan, että osalla peruslohkon alasta toimenpidettä onkin toteutettu ehtojen mukaisesti.

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa toimenpiteessä tarkastetaan taulukossa 9 esitetyt ehdot.

Taulukko 9. Toimenpiteen valumavesien hallinta tarkastettavat tukiehdot

157. Säätösalaojituksen säädöstä, hoidosta tai huoltotoimenpiteistä on pidetty kirjaa^[17]
158. Kuivatusvesien kierrätyksen tai altakastelun säädöstä, hoidosta tai huoltotoimenpiteistä on pidetty kirjaa^[18]

Toimenpiteen valinneen viljelijän on pidettävä kirjaa tehdyistä säätö-, hoito- ja huoltotoimenpiteistä. Tukiehdot tarkastetaan viljelijän ilmoittamilta toimenpidelohkoilta lohkokohtaisista muistiinpanoista tai erillisestä päiväkirjasta. On huomioitava, että toimenpidelohko voi olla yhdellä tai useammalla kasvulohkolla, mutta vain yhdellä peruslohkolla.

Säätösalaojituksen säätötoimia ovat esim. luukkujen avaaminen keväällä ja sulkeminen syksyllä. Kuivatusvesien kierrätyksessä ja altakastelussa edellytetään vähintään säätösalaojituksen toimia eli padotuksen säätämistä. Näistä toimista pitäisi olla tietoa muistiinpanoissa tai päiväkirjassa. Näiden lisäksi on voitu tehdä erilaisia huoltotoimenpiteitä. Kuivatusvesien kierrätyksessä tai altakastelussa kastelua ei tarvitse tehdä joka vuosi, koska kastelun tarve riippuu sääolosuhteista.

Viljelijältä on tarvittaessa kysyttävä lisätietoja, jos muistiinpanoissa ei ole mitään merkintää tehdyistä toimista. Toimenpide hylätään, jos muistiinpanoja ei ole tehty.

2.3.7 Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu

Toimenpiteen vähimmäistason vaatimukset

Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu -toimenpiteen osalta talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan taulukossa 10 olevien vähimmäistason vaatimusten noudattaminen.

Taulukko 10. Puutarhakasvien vaihtoehtoisen kasvinsuojelun vähimmäistason vaatimukset.^[19]

Valvontakysymyksen 58 tarkastaminen on ohjeistettu tilakohtaisen toimenpiteen kohdalla ja valvontakysymys 72 tämän ohjeen ehdollisuuden osiossa.

Tukiehdot

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa toimenpiteessä tarkastetaan taulukossa 11 esitetyt ehdot.

Taulukko 11. Toimenpiteen puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu tarkastettavat tukiehdot.

22. Kemiallista kasvinsuojelua ei ole käytetty rikkakasvien torjuntaan, jos valittu katetoimenpide

Kattamismenetelmiä käytettäessä ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita rikkakasvien torjuntaan.^[20] Katetuilta aloilta voi kuitenkin torjua tuholaisia tai kasvitauteja kemiallisesti. Valvonnassa tarkastetaan lohkokohtaisista muistiinpanoista, ettei rikkakasveja ole torjuttu kemiallisesti.

23. Kemiallisen kasvinsuojelun käytön perustelu on tilan ennakkosuunnitelmassa ja sen käyttöön oikeuttavaa havainnointia on tehty^[21]

Jos tilalla on valittuna joku muu kuin katetoimenpide ja on käytetty kemiallista kasvinsuojelua, niin on selvitettävä, onko käytön perustelu ennakkosuunnitelmassa. Kemiallista kasvinsuojelua voi käyttää vain, jos tehdyn havainnoinnin perusteella vaihtoehtoiset kasvinsuojelumenetelmät eivät olleet riittäviä tuholaisten tai rikkakasvien torjuntaan. Vaihtoehtoisen torjunnan on oltava kyseisen kasvintuhoojan ensisijainen torjuntamenetelmä ja kemiallisen vasta toissijainen. Lohkokohtaisista muistiinpanoista on oltava merkintöjä seurannan tekemisestä, esim. seurantamenetelmä ja seurannan ajankohta. Jos todetaan, että ennakkosuunnitelma ei ole ehtojen mukainen tai viljelijä ei sitä toimita asiakirjavalvontaa varten, niin seuraamus tallennetaan lisättävään valvontakysymykseen 61. Vaihtoehtoisen kasvinsuojelun ennakkosuunnitelma on laadittu viimeistään 31.5.

59. Kasvuston tai kasvituhoojien tarkkailusta ja torjunnasta on tehty muistiinpanoja

Viljelijän on tehtävä lohkokohtaisia muistiinpanoja kasvuston tai kasvituhoojien tarkkailusta ja torjunnasta.^[22] Tässä valvontakysymyksessä on samoja vaatimuksia kuin valvontakysymyksessä 23 ja valvontakysymyksissä 58 ja 60 (kirjanpito kasvinsuojeluaineiden käytöstä ja integroidun torjunnan yleisten periaatteiden noudattaminen). Jos kasvinsuojeluaineiden käytöstä tai tarkkailusta ei ole tehty muistiinpanoja, niin kyseessä on laiminlyönti.

3 Luonnonmukaisen tuotannon korvaus

Korvauksen vähimmäistason vaatimukset

Korvauksen vähimmäistason vaatimuksista talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan taulukossa 12 olevat vaatimukset.^[23]

Taulukko 12. Luonnonmukaisen tuotannon korvauksen vähimmäistason vaatimukset.

Valvontakysymysten 56, 57, 58 ja 60 valvonta on ohjeistettu kohdassa 2.2. Muut vaatimukset ovat ehdollisuuden vaatimuksia ja ne on ohjeistettu ehdollisuuden kohdassa joko peltovalvontaohjeessa tai tässä ohjeessa. Valvonta on muistettava laajentaa koskemaan myös ehdollisuutta, jos todetaan laiminlyönti ehdollisuuden vaatimuksessa.  

Valvontakysymyksessä 81.17 on seuraavat typpeen liittyvät vaatimukset^[24]:

• Tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä maksimissaan 170 kg/ha
• Liukoisen typen maksimimäärät eri kasveilla ja eri maalajeilla
• Liukoisen typen jakaminen vähintään kahteen erään, joiden levittämisen välinen aika on vähintään kaksi viikkoa, jos lannoitusmäärä ylittää 150 kg/ha vuodessa
• Liukoisen typen määrä syksyllä enintään 35 kg/ha

Luomutiloille tehdään osittainen lannoitusvalvonta ja tarkastetaan vain typpeen liittyvät lannoitustasot. Poikkeuksena ovat tilat, jotka ovat valinneet ympäristökorvauksen toimenpiteen kiertotalouden edistäminen ja ilmoittavat toimenpidelohkoja syysilmoituksella. Näiltä lohkoilta pitää tarkastaa kiertotalouden edistämisen vähimmäistason vaatimus 48. Levitettävän aineen vähimmäismäärän (5, 10 tai 15 m3/ha) ravinnepitoisuudet eivät ylitä sallittuja lannoitustasoja.  Tässä vaatimuksessa on myös fosforiin liittyviä ehtoja (katso kohta 2.3.3.).

Lannoitusvalvonnassa todetusta ylityksestä aiheutuva seuraamus tallennetaan valvontakysymykseen 81.17. Seuraamuksesta on kerrottu kohdassa 4. Huomautuksen voi tallentaa, jos ylitys tai ylitykset eivät ole laajuuden ja vakavuuden perusteella merkittäviä.

Tukisovelluksen tilakohtaisissa havainnoissa on lisättävä valvontakysymys 163. Luomukasvitilalla on kirjallinen sopimus rehun tuottamisesta luomukotieläintilalle ja sopimuksen ehtoja on noudatettu. Kysymystä käytetään tapauksissa, joissa kasvintuotantositoumuksen tehnyt tila, joka on valinnut myyntikasvivaatimuksen noudattamisen sijaan rehuntuotantosopimuksen, ei ole toimittanut rehua luomukotieläinsitoumuksen tehneelle tilalle suoraan tai välitysliikkeen kautta kirjallisen sopimuksen mukaisesti.^[25] Kysymys on käytössä kaikilla asiakirjavalvonnan ajoilla.  Jos laiminlyönti on todettu esim. luomuvalvonnassa, niin tilan voi viedä asiakirjavalvonnan oman otannan ajolle 7728. Kysymykseen tallennettu laiminlyönti aiheuttaa 30 % vähennyksen luomukorvaukseen. ^[26]

4 Ympäristökorvauksen ja luomun seuraamukset

Seuraamuksista on tarkemmin kerrottu peltovalvontaohjeessa. Alle on poimittu peltovalvontaohjeesta niitä kohtia, jotka erityisesti koskevat asiakirjavalvontaa.

4.1 Vähimmäistason vaatimusten seuraamukset

Ympäristökorvauksessa ja luomussa vähimmäistason vaatimuksissa todettuihin laiminlyönteihin sovelletaan samoja seuraamussääntöjä. Asiakirjavalvonnan koko tilaa koskevat vähimmäistason vaatimukset on kerätty taulukkoon 13. Taulukossa on kerrottu seuraamus, joka vähimmäistason vaatimuksen noudattamatta jättämisestä aiheutuu.

Taulukko 13. Vähimmäistason tilakohtaisista vaatimuksista aiheutuvat seuraamukset.

Seuraamusprosentti perustuu tarkastajan omaan arvioon, joka tehdään laajuuden, vakavuuden ja keston perusteella. Taulukkoon on merkitty lihavoituna seuraamusprosentti, mikä todetusta laiminlyönnistä pitäisi pääsääntöisesti antaa. Valvontakysymykseen 81.17 ei anneta pääsääntöistä seuraamusprosenttia, koska kyseessä on typpilannoitukseen liittyvä ehto ja seuraamusprosenttiin voi vaikuttaa useat eri ylitykset. Tukisovelluksessa on käytössä vain taulukossa esitetyt seuraamusprosentit.^[27] Huomautusta voi käyttää, jos laiminlyönti on vähäinen.^[28] Vähäisellä laiminlyönnillä ei ole vaikutusta toimenpiteiden tavoitteiden toteutumiseen.

Muut vähimmäistason vaatimukset ovat ympäristökorvauksessa ja luomussa lohkokohtaisia ja niissä todetut noudattamatta jättämiset tallennetaan Tukisovellukseen joko toimenpide-, kasvu- tai peruslohkokohtaisesti. Lohkokohtaisen vaatimuksen laiminlyöntiin sovelletaan pinta-alavirheisiin liittyviä vähennyksiä ja seuraamuksia, joista on kerrottu peltovalvontaohjeen luvussa 20. Jos lohkokohtaisen vähimmäistason vaatimuksen noudattamisessa todetaan vähäinen laiminlyönti, tuenhakijalle voidaan antaa huomautus. Pinta-alavirheet lasketaan kasvilajiryhmäkohtaisesti. Pinta-alavirheen kautta määräytyvää seuraamusta ei pysty muuttamaan.

4.2 Ympäristökorvauksen tilakohtaisen toimenpiteen tukiehtoseuraamukset

Lohkokohtaisista muistiinpanoista tallennetaan kasvulohkokohtaisesti tieto, ovatko muistiinpanot ehtojen mukaiset. Seuraamusprosentti saadaan laskemalla yhteen pinta-ala, jolla tukiehtoa ei ole noudatettu. Saatu ala jaetaan pinta-alalla, jota tukiehto koskee. Tätä kautta saadaan suhteellinen prosenttiosuus, jolla tilakohtaisen toimenpiteen korvauksen vähennys määritetään.

Viljavuustutkimusten seuraamusprosentti määräytyy samalla tavalla kuin muistiinpanojen seuraamusprosentti sillä erolla, että seuraamuksen laskennassa käytetään peruslohkon pinta-alaa. Lisäksi peruslohkolle on mahdollista tallentaa Tukisovelluksessa ala, jolta viljavuustutkimus on teetetty. Kohtaan tallennetaan pinta-ala, jos koko peruslohkolta ei ole ehtojen mukaista viljavuustutkimusta tai viljavuustutkimusvaatimus ei koske koko peruslohkoa, esim. lohkolla voi olla osa alasta luonnonhoitonurmea. Tällöin tallennetaan ala, jota viljavuustutkimusvaatimus koskee.

Muistiinpanojen ja viljavuustutkimusten seuraamusprosentti määräytyy taulukon 14 mukaisesti.

Taulukko 14. Lohkokohtaisten muistiinpanojen ja viljavuustutkimusten seuraamusprosentit.

Seuraamusprosentti näkyy tilan tukilaskelmassa. Seuraamusprosentin voi muuttaa tilakohtaisissa havainnoissa lisäämällä ehtoon liittyvä valvontakysymys ja tallentamalla ehtoon haluttu seuraamusprosentti. On huomioitava, että seuraamusprosentin voi arvion perusteella alentaa tai korottaa vain seuraavaan alempaan tai ylempään vähennysprosenttiin. Lohkokohtaisten muistiinpanojen ja viljavuustutkimusten laiminlyönnissä sovellettavat vähennysprosentit määritetään erikseen ja ne lasketaan yhteen. 

4.3 Lohkokohtaisten toimenpiteiden seuraamukset

Asiakirjavalvonnassa lohkokohtaisissa toimenpiteissä kaikki tukiehdot ovat sellaisia, että laiminlyönteihin sovelletaan pinta-alavirheisiin liittyviä vähennyksiä ja seuraamuksia, joista on kerrottu peltovalvontaohjeen luvussa 20. Jos lohkokohtaisen tukiehdon noudattamisessa todetaan vähäinen laiminlyönti, tuenhakijalle voidaan antaa huomautus. Pinta-alavirheet lasketaan kasvilajiryhmäkohtaisesti. Pinta-alavirheen kautta määräytyvää seuraamusta ei pysty muuttamaan.

Jos osalla lohkon alasta on noudatettu toimenpiteen ehtoa, niin valvonnassa muodostetaan valvonnan kasvulohko siitä alasta, jolla ehtoa ei ole noudatettu. Valvonnan kasvulohkolle tallennetaan tukiehtopuute ja ala huomioidaan pinta-alavirheen laskemisessa. 

4.4 Toistuvuus ja takaisinperintä

Toistuvuus

Toistuvuudesta ja takaisinperinnästä on ohjeistettu tarkemmin vuoden 2024 peltovalvontaohjeessa. Kyseessä on toistuvuus, jos samaa tukiehtoa tai vähimmäistason vaatimusta koskeva laiminlyönti toistuu kolmen kalenterivuoden aikana.^[29] Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa toistuvuus arvioidaan viljavuustutkimuksiin ja lohkokohtaisiin muistiinpanoihin liittyvissä tukiehtopuutteissa. Asiakirjavalvonnassa on siis selvitettävä, onko aiemmin vuosina 2022 tai 2023 valvonnoissa ollut puutteita viljavuustutkimuksissa tai muistiinpanoissa.

Jos kyseessä on toistuvuus, niin tilakohtaisiin havaintoihin lisätään valvontakysymys 68. Tilalla on ehtojen mukaiset lohkokohtaiset muistiinpanot tai 69. Tilalla on ehtojen mukaiset viljavuustutkimukset. Valvontakysymykseen laitetaan täppä kohtaan Toistuvuudesta aiheutuva lisäsanktio. Sanktio-kohdan seuraamusprosentti katsotaan tilan tukilaskelmasta, jossa on tukilaskennan laskema seuraamusprosentti (Tilakohtaisen toimenpiteen ehdon seuraamus). Seuraamusprosentin voi korottaa tai alentaa seuraavaan alempaan tai ylempään vähennysprosenttiin.

Takaisinperintä

Vuoden 2024 asiakirjavalvonnassa on selvitettävä, onko sama laiminlyönti ollut jo vuonna 2023. Jos on ollut, niin tuki on perittävä takaisin. Takaisinperintä on tehtävä, jos

1. tuen myöntämisen tai maksamisen edellytykset eivät ole täyttyneet;
2. tuen ehtoja ei ole noudatettu;
3. tuensaaja on antanut sellaisen virheellisen tai puutteellisen tiedon, joka on olennaisesti vaikuttanut tuen myöntämiseen tai maksamiseen;
4. tuensaaja estää tarkastuksen toteuttamisen;
5. asianomaista tukea koskeva Euroopan unionin lainsäädäntö tätä edellyttää.^[30]

Takaisinperintä voidaan tehdä aiemmalta vuodelta vain, jos on selkeä näyttö siitä, että laiminlyönti on ollut aiemminkin. Takaisinperintä koskee vuonna 2024 vain vuotta 2023, koska silloin tehtiin uudet sitoumukset. Asiakirjavalvonnassa on taulukossa 15 esitetyt valvontakysymykset, joiden osalta on selvitettävä, onko laiminlyönti ollut edellisenä vuonna.

Taulukko 15. Asiakirjavalvonnan valvontakysymykset, joista voi aiheutua takaisinperintä.

Lohkokohtaiset muistiinpanot ja viljavuustutkimukset tarkastetaan lohkotasolla ja tukilaskenta laskee seuraamusprosentin. Jos niissä todetaan olleen puutteita jo aiempina vuosina, niin on lisättävä tilakohtaisiin havaintoihin valvontakysymys 68 tai 69. Valvontakysymykseen lisätään kohtaan Sanktio laskennan määrittämä seuraamusprosentti, jonka voi katsoa tukilaskelmasta. Sen jälkeen laitetaan ruksi kohta Laiminlyönti on ollut aikaisempina vuosina ja valitaan vuosi 2023.

Jos muissa kuin taulukon 15 valvontakysymyksissä todetaan olleen laiminlyöntejä vuonna 2023, niin tila viedään valvonta-ajolle 7742 (V. 2024 valv. perusteella tehtävä takaisinperintä vuodelle 2023). Ajolle lisätään se valvontakysymys, jossa laiminlyönnin todettiin olevan.

4.5 Seuraamukset, jos viljelijä ei toimita asiakirjoja

Niille tiloille, jotka eivät pyynnöistä huolimatta toimita asiakirjoja, tallennetaan kaikkiin tilaa koskeviin valvontakysymyksiin Puutteita/laiminlyönti. Poikkeuksena ovat ehdot, joihin pystytään ottamaan kantaa tilakäynnin perusteella, esim. jos viljelijä on näyttänyt jo tilakäynnillä viljavuustutkimukset tai on todettu, että viljelijä ei käytä lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita.

Jos viljelijä ei toimita asiakirjoja, niin siitä aiheutuu seuraavat seuraamukset:

• Lohkokohtaisista valvontakysymyksistä, joissa seuraamus määräytyy pinta-alan perusteella, tulee tilalle joko pinta-alavirhe tai viljavuustutkimuksista ja lohkokohtaisista muistiinpanoista maksimiseuraamus 50 %. Pinta-alavirhe aiheuttaa lähes poikkeuksetta siirtyvän seuraamuksen.
• Lanta-analyysiin, kasvinsuojelututkintoon ja typpilannoitteiden käyttöön liittyvään valvontakysymykseen 81.17. tallennetaan maksimiseuraamus, ellei peltovalvonnan perusteella tiedetä, ettei nämä ehdot tilaa koske.

5 Ehdollisuuden asiakirjavalvonta

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan kirjanpitoon, lannoitukseen (typpi- ja fosforilannoitus) ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvät ehdollisuuden vaatimukset kaikilta Ruokaviraston ehdollisuuden pelto-otantavalvonnassa 2024 olleilta tiloilta. Asiakirjavalvonnassa tarkastetaan kaikki lohkot.

5.1 Ehdollisuuden valvonta ja valvonnan tulos

Vuonna 2024 ehdollisuuden pelto-otantavalvonnassa olleet tilat ovat uudessa Tukisovelluksessa ajoilla 7725 ja 7727. Kaikkien näillä ajoilla olevien tilojen valvonta on aloitettava ja valvontapäivämäärä on oltava vuoden 2024 puolella. Valvonnan aloittamisajankohdaksi katsotaan asiakirjapyyntökirjeen postittamispäivämäärä, mikä merkitään sovellukseen valvontapäivämääräksi.

Mikäli tilalla, joka on ympäristökorvauksen ajolla 7724 tai 7726, havaitaan ehdollisuuden laiminlyöntejä, laajennetaan valvonta ehdollisuuden valvonnaksi kyseiselle valvonta-ajolle.

Valvonnan jälkeen viljelijälle lähetetään asiakirjavalvonnasta valvonnan tulos kuten kohdassa 1.3 on kerrottu.

5.2 Yleistä lannoitusvalvonnasta

Ehdollisuuden lannoitusvalvonta tehdään tilan kaikille lohkoille. Jos tila ei ole käyttänyt lannoitteita valvontavuonna, ei lannoitusvalvontaa tarvitse tehdä eikä viljavuustutkimuksia tai muita maa-analyysin tuloksia tarvitse tallentaa Tukisovellukseen. Lannoitusvalvonnan tekemisestä Tukisovelluksessa on erillinen ohje Pikantissa.

Jos tilalla on käytetty lantaa lannoitteena, valvonta tehdään joko taulukkoarvojen tai lanta-analyysin arvojen perusteella sen mukaisesti kumpaa arvoa viljelijä on käyttänyt lannoituksen toteutuksessa. Jos lannoituksessa on käytetty lantaseoksia tai sellaisten eläinten lantaa, joista ei ole taulukkoarvoja, valvonta tehdään lanta-analyysin arvojen perusteella.

Lannoitusrajat eivät koske astiaviljelyä eikä ehdollisuuden typen tai fosforin lannoitusrajojen noudattamista tarvitse valvoa alalta, jolla kasvit ovat olleet astiaviljelyssä.

Viljavuustutkimukset ehdollisuuden lannoitusvalvonnassa

Lannoitusvalvonta perustuu viljavuustutkimuksiin tai typen osalta analyysiin maalajiluokasta. Jos lohkosta ei ole viljavuustutkimusta, käytetään lannoitusvalvonnassa fosforille viljavuusluokan 6 arvoja. Jos lohkon maalajista ei ole tietoa (viljavuustutkimus tai analyysi maalajista), ja lohkoa on lannoitettu, käytetään typelle eloperäisen maan arvoja. Jos maalajista ei ole analyysiä, annetaan tästä ehdollisuuden seuraamus vaatimukseen 3.4, vaikka lannoitusvalvonta pystyttäisiinkin tekemään taulukkoarvoja käyttäen. Analyysi on oltava ennen ensimmäistä lannoituskertaa ja se vaaditaan myös korvauskelvottomilta lohkoilta.

Lähtökohtaisesti ehdollisuuden lannoitusvalvonnassa hyväksytään enintään 10 vuotta vanha viljavuustutkimus. Lannoituksen perusteena on kuitenkin käytettävä uusinta analyysitulosta, jos lohkolta on useampia eri aikaan otettuja maanäytteitä.  Jos viljavuustutkimus edustaa kattavasti lannoitettua peruslohkoa (esimerkiksi koko lohko on samaa maalajia), riittää, että peruslohkolta on otettu yksi analyysi. 0,5 ha tai tätä pienemmiltä peruslohkoilta analyysiä ei vaadita, vaan viljelijä on voinut käyttää viereisen lohkon analyysiä tai taulukkoarvoja (viljavuusluokka 6 ja eloperäinen maa) lannoituksen perustana. Jos pieneltä lohkolta on teetetty analyysi, käytetään tätä lannoitusvalvonnassa.

Jos lohkolta on otettu useampi kuin yksi analyysi ja niiden tulokset vaihtelevat, on viljelijä voinut jakaa alan eri lannoituslohkoiksi, käyttää typpi- tai fosforilannoitustasojen keskiarvoa tai painotettua keskiarvoa. Valvonnassa käytetään lannoitustasojen keskiarvoa, jos viljelijän papereista ei muuta menetelmää ilmene. Keskiarvoa voi käyttää, vaikka jonkin maanäytteen viljavuusluokka on niin korkea, ettei fosforilannoitusta voida lainkaan antaa viljeltävälle kasville.

Karjanlanta

Tilan eläinmäärät ja muut lannoitetiedot tallennetaan asiakirjavalvonnan yhteydessä Tukisovelluksen välilehdelle Tilan käytettävissä olevat ravinteet. Välilehdellä on laskettuna tilan eläinten tuottama lantamäärä käyttäen valvontahetken eläinmäärää, yhden eläimen tuottamaa keskimääräistä lantamäärää ja huomioiden mahdollinen tuotantotauko sekä laidunnusaika.

Karjanlannan sisältämät ravinteet lasketaan käyttäen tilan keskimääräistä eläinmäärää, koska tilan eläinmäärä voi vaihdella merkittävästikin. Rekistereissä olevien eläinten keskimääräinen määrä lasketaan esimerkiksi laskemalla yhteen jokaisen kuukauden 1. päivän tai vuosineljänneksen eläinmäärä, joka jaetaan kuukausien tai neljänneksien määrällä.

Niiden eläinten, jotka eivät ole rekistereissä, keskimääräiset määrät saadaan raporttina keväällä 2025, kun viljelijät ovat ilmoittaneet tiedot Vipun kautta. Tämän takia näille tiloille lannoitusvalvonta kannattaa tehdä vasta keväällä 2025. Raporttina saadaan myös rekisterieläinten keskimääräinen määrä.

Tilan eläinten tuottaman lantamäärän voi laskea käyttäen myös muuta kuin ilmoitettua eläinmäärää. Keskimääräisen eläinmäärän voi laskea rekistereistä itse tai käyttäen tilakäynnillä kerättyjä tietoja, jos tilan eläinmäärä on suunnilleen vakio, esim. lypsykarjatilat. Muuta kuin viljelijän ilmoittamaa eläinmäärää on käytettävä esim. silloin, kun lantaa on kertynyt varastoon jo vuoden 2023 puolella ja tällöin eläinmäärä on ollut merkittävästi suurempi tai pienempi kuin vuoden 2024 keskimääräinen eläinmäärä.

Lannan ravinteet lasketaan lannoitusmääriin mukaan lantalajeittain joko nitraattiasetuksen taulukkoarvojen mukaisesti tai lanta-analyysin tulosten perusteella. Lanta-analyysi ei saa olla viittä vuotta vanhempi. Lannoitusvalvonnassa ei hyväksytä sitä, että viljelijä on esimerkiksi käyttänyt typen osalta analyysin arvoja ja fosforin osalta taulukkoarvoja. Kumpikin arvo on oltava joko analyysista tai taulukkoarvoista.

Jos lannalle ei ole taulukkoarvoja eikä lanta-analyysia ole tehty, niin lannoitusvalvonnassa käytetään lähimmän vastaavan lannan taulukkoarvoja. Lanta-analyysin puutteesta annetaan kuitenkin ehdollisuuden seuraamus.

Käytössä oleva typpimäärä

Tilan vuotuista käytössä olevaa typpimäärää laskettaessa verrataan lohkokohtaisten muistiinpanojen mukaisesti lohkoille levitettyä typpimäärää siihen typpimäärään, joka on valvonnassa todettu tilalla olevan käytettävissä. Tilalla käytettävissä oleva typpimäärä saadaan laskemalla yhteen lannoiteostot ja edellisten vuosien varastot sekä karjanlannan sisältämä typpimäärä vähennettynä varastoon jääneiden ja tilalta myytyjen lannoitteiden typpimäärällä.

Jos käytetyn ja käytettävissä olleen typen määrä eroaa merkittävästi (> 30 %), on viljelijää kuultava ja selvitettävä syyt erolle. Mikäli viljelijä ei pysty antamaan perusteluita eroavaisuuksille, on harkittava, onko viljelijä tahallisesti antanut harhaanjohtavia tietoja, ja voidaanko lannoitevalvonnan tuloksiin luottaa.

5.3 Valvottavat vaatimukset

Ehdollisuuden asiakirjavalvonnassa tarkastetaan taulukossa 16 olevat vaatimukset.

Taulukko 16. Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastettavat ehdollisuuden vaatimukset.

^a Mikäli poikkeukselliset sääolosuhteet ovat estäneet lannan levittämisen 1.4.–31.10. välisenä aikana, on lantaa mahdollista levittää 30.11. asti.

^b Orgaaninen lannoitevalmiste huomioidaan, kun sen tilavuudesta on lantaa enemmän kuin 10 %.

^c Liukoisen typen lannoitusrajat ovat kasvilajeittain ja maalajeittain (kivennäismaat ja eloperäiset maat). Lannoitusrajat ovat samat koko maassa. Liukoisen typen enimmäismääriin sisältyy epäorgaanisten ja orgaanisten lannoitteiden sekä lannan liukoinen typpi

^d Mukana kaikki orgaaniset lannoitteet

5.3.1 Vesipuitedirektiivin vaatimukset

2.4 Fosforilannoituksessa on noudatettu asetuksen 64/2023 3–8 § ja 13 § vaatimuksia

Fosforilannoituksesta on tarkastettava, että Vna:n 64/2023 Liitteen 1 mukaisia kokonaisfosforilannoituksen enimmäistasoja on noudatettu fosforitasaus ja satotasokorjaus huomioiden. Valvonnassa lannoitteen sisältämä fosfori huomioidaan, jos se on ilmoitettu lannoitevalmisteen tuoteselosteessa ja siinä levitetään fosforia enemmän kuin yksi kilo hehtaarille vuodessa.

Lannoitteen kokonaisfosfori huomioidaan pääsääntöisesti kokonaisuudessaan. Poikkeuksena tähän ovat:

• lihaluujauho, käsitelty saostus- ja umpisäiliöliete sekä puhdistamoliete, joiden kokonaisfosforista huomioidaan 60 %
• tuhka ja biohiili, joiden kokonaisfosforista huomioidaan 40 %
• turkislanta, jonka kokonaisfosforista huomioidaan 60 % (vuoden 2027 loppuun asti).

Jos lannoitevalmiste sisältää useampaa ainetta, lasketaan lannoitevalmisteen sisältämän kokonaisfosforin käyttökelpoisuus ainesosien massaosuuksien ja käyttökelpoisuuksien perusteella. Jos tuoteselosteessa ei ole tietoa aineosan massaosuudesta, huomioidaan tuotteen fosforin käyttökelpoisuus kokonaisuudessaan. Kipsin (CaSO4 · 2H2O) tai rakennekalkin sisältämää fosforia ei tarvitse huomioida lannoitusvalvonnassa. Rakennekalkilla tarkoitetaan kalkitusaineista koostuvaa lannoitevalmistetta, jossa on vähintään 15 % reaktiivista kalkkia poltetussa (CaO) tai sammutetussa (Ca(OH)₂) muodossa.

Fosforin osalta on mahdollista käyttää lantapoikkeusta, jos fosforilannoituksessa käytetään pelkästään kotieläinten lantaa. Lantapoikkeusta voidaan käyttää vain viljoilla, öljykasveilla, palkokasveilla, yksi- ja monivuotisilla rehunurmilla ja rehumaissilla. Lantapoikkeukseen voidaan soveltaa fosforintasausta, mutta ei satotasokorjausta.

Fosforin kierrätyksen edistämiseksi, fosforia voidaan levittää lohkolle, vaikka kasville ei olisi viljavuusluokissa 6 ja 7 sallittua käyttää fosforia ollenkaan. Tällöin fosforin on oltava peräisin lannan tai mädätteen fosforinerotuksesta ja lannan tai mädätteen erotuksessa syntyneen jakeen typen ja fosforin suhteen on oltava vähintään 10 eli typpeä on oltava vähintään 10 kertaa enemmän kuin fosforia. Jos em. poikkeusta on hyödynnetty, fosforintasausta ei voi käyttää kyseisillä lohkoilla. Fosforin kierrätyksen edistämisestä varten on lisätty oma fosforinerotusjae -lannoitelaji. Kyseiselle lannoitelajille on asetettu ravinnepitoisuuksien oletusarvot, mutta ne ovat muokattavissa.

Fosforintasaus

Viljelijä pystyi aloittamaan vuonna 2023 uuden fosforintasauskauden, vaikka vanha tasauskausi olisikin ollut kesken. Jos viljelijä aloitti uuden fosforitasauksen vuonna 2023, ei ennen vuotta 2023 tehtyä fosforilannoitusta tarvitse huomioida.

Jos viljelijä on jatkanut ennen 2023 alkanutta fosforin tasausjaksoa, valvotaan fosforintasaus kaikilta lohkoilta, joilla fosforintasaus on päättynyt vuonna 2024. Fosforintasauksessa saa käyttää enintään viiden vuoden tasausjaksoa ja se on tehtävä kasvulohkokohtaisesti. Jos peruslohkolla olevien kasvulohkojen sijoittelu on muuttunut tasausjakson aikana, seurataan fosforintasausta peruslohkotasolla. Fosforintasausta ei voi käyttää lohkolla, jolla ei ole sallittua käyttää fosforilannoitetta. Jos fosforintasaus on aloitettu lohkolla, jolla ei ole sallittu käyttää fosforilannoitetta, valvotaan lohkon fosforintasaus aloitusvuodesta valvontavuoteen, vaikka tasaus ei olisi vielä päättynyt. Jos viljelijä ei ole toimittanut asiakirjoja kaikilta fosforintasauksen vuosilta, niin ne on pyydettävä erikseen.

Viljelijän ei tarvitse ottaa huomioon lohkon aiempaa fosforintasausta, jos viljelijän hallintaan tulee uusia peltolohkoja. Jos lohkolla ei pystytä tasaamaan fosforimääriä uusien viljavuustutkimusten tulosten vuoksi, sallittujen fosforimäärien ei katsota ylittyneen.

Satotasokorjaus

Satotasokorjausta voidaan käyttää, jos kasvulohkolla edeltäneiden 5 vuoden aikana saavutettu satotaso ylittää viljoilla 5000 kg tai öljykasveilla 2250 kg hehtaarilta vuodessa. Tällöin sallittuun fosforilannoitusmäärään voidaan lisätä enintään 3 kg P/ha/ vuosi. Jos satotaso ylittää viljoilla 6000 kg tai öljykasveilla 2750 kg hehtaarilta vuodessa, voidaan sallittuun fosforilannoitusmäärään lisätä enintään 6 kg P/ha/ vuosi. Satotaso on tullut korjata lohkolta yhtenä aiemmista viidestä satovuodesta. Lohkokohtainen satotaso on voitu määrittää jakamalla kyseisen viljelykasvin kokonaissato lohkoille, joilla kasvia on viljelty, tai osoittamalla muulla tavalla, että satotaso on saatu kyseiseltä lohkolta. Jos satotasokorjaukseen oikeuttava sato on saatu öljykasvilla, satotasokorjausta voi käyttää viljoille ja päinvastoin. Satotasokorjausta voidaan käyttää portaattomasti. Satotasokorjausta ei voi käyttää viljavuusluokassa 7.

Lannoitusvalvonnassa on selvitettävä muistiinpanoista tai muusta vastaavasta, että viljelijä on todella saavuttanut korkeamman satotason.  Pääsääntöisesti satotasonkorjausta tarkastettaessa luotetaan lohkokohtaisten muistiinpanojen merkintöihin. Viljelijän on toimitettava asiakirjavalvontaa varten edellisen viiden vuoden ajalta lohkokortti vuodelta, jolloin on saavuttanut satotasonkorjaukseen oikeuttavan satotason. Muistiinpanoista on tarkasteltava, onko esimerkiksi käytetyllä lannoitusmäärällä, kasvinsuojelutoimenpiteillä ja/tai maan viljavuudella mahdollista saada satotasonkorjaukseen oikeuttava sato. Jos on syytä epäillä, ettei satotasoa ole ollut mahdollista saavuttaa, pyydetään viljelijältä erillinen selvitys asiasta.

Jos fosforilannoituksessa on ylityksiä, näkyy ylitys lohkolla: Lannoitustiedot/ Lannoituslohkot/Toteutunut lannoitus -taulukko ja tilatasolla ylitys näkyy: Lannoitusvalvonnan käsittely/Ravinneylitykset -taulukko.

2.5 Fosforilannoitteiden käytöstä on pidetty kirjaa

Tarkastetaan, että fosforilannoituksesta on pidetty kirjaa ja että kirjanpito sisältää seuraavat tiedot:

• lohkolle levitetyn lannan ja lannoitevalmisteiden lajit ja määrät
• lannoituspäivät
• lohkolle levitetyn kokonaisfosforin määrä
• fosforintasauksen alkamisajankohta
• satotasoista, jos hyödynnetään satotasokorjausta

5.3.2 Nitraattidirektiivin vaatimukset

Vaatimus 3.4 Lannoitteita on käytetty asetuksen 1250/2014 10 ja 11 § mukaisesti

Valvonnassa tarkastetaan, että lannoitteita on käytetty nitraattiasetuksen vaatimusten mukaisesti.

3.5 Tilalla on voimassa oleva lanta-analyysi

Lanta-analyysi on teetettävä viiden vuoden välein ja se on oltava jokaisesta lantalajista, jota tilalla syntyy tai/ja käytetään lannoitteena suoraan pellolle enemmän kuin 25 m³ vuodessa. Jos eri lantalajit varastoidaan seoksena, on seoksesta oltava analyysi. Lanta-analyysissä on oltava määritettynä liukoinen typpi, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori.

3.6 Lannoitteiden käytöstä on pidetty kirjaa asetuksen 1250/2014 13 § mukaisesti

Tarkastetaan, että typpilannoituksesta on pidetty kirjaa ja että kirjanpito sisältää seuraavat tiedot:

• lohkolle levitetyn lannan ja lannoitevalmisteiden lajit ja määrät
• lannoituspäivät
• lohkolle levitetyn kokonaistypen ja liukoisen typen määrä
• satotasot

5.3.3 Kasvinsuojeluaineasetuksen vaatimukset

Kasvinsuojeluaineiden käyttö tarkastetaan vuoden 2024 kasvinsuojeluaineiden käyttökirjanpidosta. Jos kasvinsuojeluaineista ei ole pidetty kirjaa vuonna 2024, selvitään, puuttuuko kirjanpito vain kyseiseltä vuodelta vai useammalta vuodelta. Lisäksi tarkastetaan, että kasvinsuojeluaineiden käyttöajankohdat ja -määrät sekä käyttöala on kirjattu kirjanpitoon.

6.1 Tilalla on käytetty vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita

1. tarkastetaan valmisteen hyväksyntä kasvinsuojeluainerekisteristä. Tietoa uusista hyväksytyistä valmisteista löytyy myös Tukesin internetsivuilta (tukes.fi)
2. jos valmistetta ei löydy, tarkistetaan kasvinsuojeluainerekisteristä, onko valmiste poistettu
3. jos ei löydy, tarkastetaan kasvinsuojeluainerekisteristä tai Tukesin internetsivuilta (internetsivuilla olevan listan päivitys on loppunut toukokuussa 2022), onko valmisteen nimi muuttunut,
4. jos ei löydy, katsotaan kasvinsuojeluainerekisteristä onko valmisteella ollut voimassa oleva poikkeuslupa
5. jos ei löydy, kyseessä voi olla koetoimintalupa. Viljelijältä pyydetään nähtäväksi kirjallinen koetoimintalupa.

6.2 Kasvinsuojeluaineiden käytössä on noudatettu kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä

1. tarkastetaan, löytyykö käyttökohde kasvinsuojelurekisteristerissä olevasta myyntipäällyksestä
2. jos käyttökohdetta ei löydy, katsotaan kasvinsuojeluainerekisteristä, onko käyttökohde poistettu käyttöajankohdan jälkeen ja onko käytölle annettu siirtymäaikaa
3. jos poistettua käyttökohdetta ei löydy, katsotaan kasvinsuojeluainerekisteristä, onko käyttökohteelle ollut voimassa olevaa poikkeuslupaa
4. jos poikkeuslupaa ei löydy, kyseessä voi olla koetoimintalupa. Viljelijältä pyydetään nähtäväksi kirjallinen koetoimintalupa
5. valvontavuoden kirjanpidosta tarkastetaan, että onko kasvinsuojeluainetta käytetty sallittuna ajankohtana
6. valvontavuoden kirjanpidosta tarkastetaan, ovatko kasvinsuojeluaineen käyttömäärä- ja kerrat olleet myyntipäällysmerkinnän mukaisia ja onko varoaikoja noudatettu
7. kasvinsuojeluaineen pohjavesirajoituksen noudattamisen tarkastaminen:
8. tarkastetaan, onko tilalla pohjavesilohkoja
9. jos on, tarkastetaan, onko lohkoilla käytettyjä kasvinsuojeluaineita sallittua käyttää pohjavesialueella.

Mikäli tilalla havaitaan käytettävän valmistetta, jota ei suositella käytettäväksi pohjavesialueilla (käyttö ei ole kielletty), ei suositusten noudattamatta jättämisestä merkitä laiminlyöntiä, vaan neuvotaan käyttämään pohjavesialueilla sopivampia valmisteita.

5.3.4 Torjunta-ainedirektiivin vaatimukset

7.3 Kasvinsuojeluaineita levittävällä henkilöllä on tutkinto

Kasvinsuojeluaineita saa levittää vain henkilö, joka on suorittanut kasvinsuojeluaineita koskevan tutkinnon, jos kasvinsuojeluaineita käytetään ammatissa. Kasvinsuojeluainetutkinto on voimassa viisi vuotta sen antamisesta. Tutkinnon järjestäjät ovat Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä. 

Valvonnassa tarkastetaan, että kasvinsuojeluaineita tilan lohkoille levittäneellä viljelijällä tai urakoitsijalla on voimassa oleva kirjallinen kasvinsuojelututkinto.

Kasvinsuojelututkinto on pitänyt suorittaa ennen kasvukauden ensimmäistä kasvinsuojeluruiskutusta. Jos tila on käyttänyt kasvinsuojeluaineiden levitykseen urakoitsijaa, niin urakoitsijalla pitää olla voimassa oleva tutkinto. Urakoitsijan tutkintotodistus on tarkastettava valvonnassa.

Valvonnassa on huomioitava, että viljelijällä ei tarvitse olla voimassa olevaa kasvinsuojelututkintoa, jos tilalla ei käytetä kasvinsuojeluaineita. Tutkintoa ei vaadita, jos tilalla on levitetty vain nestemäisiä lehtilannoitteita.

Jos vaatimus on valvottu jo kesän valvonnassa, ei sitä tarvitse valvoa asiakirjavalvonnassa. Vaatimukseen tallennetaan ”ei koske valvontakohdetta” ja lisätietoihin kirjataan, että vaatimus on valvottu kesän valvonnassa.

5.4 Ehdollisuuden seuraamukset

Ehdollisuuden pääsääntöinen seuraamus on 3 %. Laiminlyönnin arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja jatkuvuus. Lisäksi on arvioitava tahallisuus ja toistuvuus ja se onko laiminlyönti pysyvä eli onko sama laiminlyönti ollut tilalla jo vuonna 2022 tai 2023. Näiden arvioinnista on kerrottu enemmän Peltovalvontaohjeessa 2024.

Fosforin ja typen lannoitusrajojen ylitykset

Laiminlyönnin vakavuuden arviointi:

• Tuotantoeläinten lannassa ja lantaa sisältävissä orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä on enintään 170 kg/ha (Taulukko 17)
• Liukoisen typen vuotuinen enimmäismäärä (kg/ha) ei ylity (Taulukko 17)
• Syyskuun alusta alkaen tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän liukoisen typen määrä on enintään 35 kg/ha (Taulukko 17)
• Fosforilannoituksessa on noudatettu asetuksen 64/2023 3–8 § ja 13 § vaatimuksia

Taulukko 17. Ehdollisuuden laiminlyönnin vakavuuden arviointi.

Lisäksi on arvioitava laiminlyönnin laajuus ja jatkuvuus. Laiminlyöntiä arvioitaessa on myös arvioitava, onko laiminlyönti tahallinen.

• Lannoitteiden levityskieltoa lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan on noudatettu
• Lietelantaa, virtsaa ja nestemäisiä orgaanisia lannoitevalmisteita on levitetty vain sijoittamalla, jos lohkon tai sen osan kaltevuus on yli 15 prosenttia
• Lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita ei ole levitetty 1.11.–31.3. välisenä aikana
• Liukoisen typen lannoitusmäärän ylittäessä 150 kg/ha vuodessa, liukoisen typen määrä on jaettu vähintään kahteen erään, joiden levittämisen välinen aika on vähintään kaksi viikkoa
• Lannoituksessa on huomioitu keskimääräinen satotaso, viljelyvyöhyke, kasvinvuorotus ja maalaji

Pääsääntöisesti vakavuuden arvio on 3 %. Vakavuuteen vaikuttaa esimerkiksi miten suuri määrä lannoitteita on levitetty ja miten suurelle pinta-alalle tai miten vakavasti em. aikarajoja on rikottu. Laajuutta arvioitaessa on mietittävä esimerkiksi voivatko lannoitteet vaikuttaa valunnan myötä myös tilan ulkopuolelle.

Jos viljelijä ei ole toimittanut lannoitetuista lohkoista enintään 10 vuotta vanhaa viljavuustutkimusta, on viljelijän pitänyt toimittaa jokin muu selvitys maalajista. Mikäli viljelijä ei ole toimittanut viljavuustutkimusta tai selvitystä maalajista, on tilalle annettava ehdollisuuden seuraamus. Jos viljelijä on kuitenkinkin toimittanut lannoituskirjanpidon ja lannoitusvalvonta on voitu toteuttaa myös typen osalta oletusarvoja käyttäen, voidaan laiminlyöntiä pitää vähäisenä. Seuraamus annetaan vaatimuksen 3.4 (Lannoitteita on käytetty asetuksen 1250/2014 10 § ja 11 § mukaisesti) kautta.

Tilalla on voimassa oleva lanta-analyysi

Jos lanta-analyysi puuttuu tai se on vanhentunut yli vuosi sitten, on pääsääntöinen vakavuuden arvio 3 %.  Arviointiin vaikuttaa kuitenkin syntyvän/käytettävän lannan määrä. Jos määrä on merkittävä, voidaan laiminlyöntiä pitää tavanomaista vakavampana ja vakavuuden arvioi voi tällöin olla 5 % tai 10 %. Jos analyysi on vanhentunut korkeintaan yhden vuoden, voi vakavuuden arvio olla 1 %. Jos analyysi on vanhentunut alle vuosi sitten ja lantaa ei ole levitetty tuona aikana, voidaan laiminlyöntiä pitää vähäisenä.

Kirjanpito lannoituksesta

• Fosforilannoitteiden käytöstä on pidetty kirjaa
• Lannoitteiden käytöstä on pidetty kirjaa asetuksen 1250/2014 13 § mukaisesti

Mikäli tilalla on kirjanpito lannoitteiden käytöstä, mutta se on puutteellinen, laiminlyönnin vakavuuden arvio on 1–3 %. Mikäli kirjanpito puuttuu kokonaan tai jos viljelijä ei toimita kirjanpitoa lannoitteiden käytöstä asiakirjavalvontaa varten, vakavuuden arvio on pääsääntöisesti 5 %. Arvioon vaikuttaa esimerkiksi se miten isoa pinta-alaa kirjanpitopuute koskee. Jos kirjanpito toimitetaan myöhässä, voidaan myös tästä antaa seuraamus. Pääsääntöinen seuraamus on tällöin 3 %, mutta seuraamus voidaan alentaa 1 % tai sitä voidaan pitää vähäisenä, jos asiakirjojen toimittamiselle annettu määräaika ylitetään vähäisesti (esimerkiksi alle kaksi viikkoa).

Kasvinsuojeluainesäädösten vaatimukset

• Tilalla on käytetty vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita

Laiminlyönnin vakavuuteen vaikuttaa se, milloin kasvinsuojeluaine on poistunut kasvinsuojeluainerekisteristä tai onko se ollut koskaan hyväksytty valmiste Suomessa.

Laiminlyönnin vakavuuden pääsääntöinen arviointi

Lisäksi on arvioitava laiminlyönnin laajuus ja jatkuvuus. Laiminlyöntiä arvioitaessa on myös arvioitava, onko laiminlyönti tahallinen. Tahallisuus voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos viljelijä on tietoisesti käyttänyt kasvinsuojeluainetta, jota ei ole koskaan hyväksytty käytettäväksi Suomessa.

Jos laiminlyönnin vakavuus, laajuus ja jatkuvuus ovat vähäisiä eikä laiminlyönnistä aiheudu välitöntä vaaraa kansanterveydelle tai eläinten terveydelle, voidaan laiminlyöntiä pitää vähäisenä. Esimerkiksi jos käytetty kasvinsuojeluaine on poistunut kasvinsuojeluainerekisteristä vuoden 2024 aikana ja ala, jolla ainetta on käytetty, on pieni, voidaan laiminlyönti arvioida vähäiseksi.

• Kasvinsuojeluaineiden käytössä on noudatettu kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä

Laiminlyönnin vakavuuden pääsääntöinen arviointi:

Lisäksi on arvioitava laiminlyönnin laajuus ja jatkuvuus. Laiminlyöntiä arvioitaessa on myös arvioitava, onko laiminlyönti tahallinen. Tahallisuus voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos viljelijä on tietoisesti käyttänyt kasvinsuojeluainetta myyntipäällysmerkintöjen vastaisesti (esimerkiksi viljan pakkotuleennuttaminen glyfosaatilla).

Jos laiminlyönnin vakavuus, laajuus ja jatkuvuus ovat vähäisiä eikä laiminlyönnistä aiheudu välitöntä vaaraa kansanterveydelle tai eläinten terveydelle, voidaan laiminlyöntiä pitää vähäisenä. Esimerkiksi jos kasvinsuojeluainetta on käytetty kasville, jonka käyttökohteesta ko. aine on poistunut vuoden 2024 aikana ja ala, jolla ainetta on käytetty, on pieni, voidaan laiminlyönti arvioida vähäiseksi.

Jos pohjavesilohkolla on käytetty kasvinsuojeluainetta, jonka käyttöä ei ole sallittu ko. alueella, on pääsääntöinen seuraamus 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto.

Torjunta-ainedirektiivin vaatimukset

• 3 Kasvinsuojeluaineita levittävällä henkilöllä on tutkinto

Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laimin-lyönnin laajuus, vakavuus ja jatkuvuus.

6 Valvonnan laajentaminen

Jos asiakirjavalvonnassa havaitaan jonkin muun kuin tässä ohjeessa mainitun tuen, tukiehdon tai ehdollisuuden vaatimuksen laiminlyönti eikä rikkomusta ole havaittu aikaisemmin vuonna 2024 tehdyssä valvonnassa, on valvonta laajennettava koskemaan kyseistä tukea tai vaatimusta. Esimerkiksi, jos asiakirjavalvonnassa havaitaan, että ekojärjestelmätuen luonnonhoito- tai viherlannoitusnurmea on lannoitettu, on valvonta laajennettava ekojärjestelmätukeen.

7 Laadunarvioinnin asiakirjatarkastus

7.1 Yleistä asiakirjatarkastuksesta

Tässä ohjeen kohdassa on kerrottu laadunarvioinnin asiakirjatarkastukseen liittyvistä käytännöistä. Asiakirjatarkastuksessa tarkastetaan asiakirjoista ehdot, joita ei kesän laadunarvioinnissa tarkastettu, esimerkiksi lohkokohtaiset muistiinpanot ja viljavuustutkimukset. Asiakirjatarkastuksessa tarkastetaan lähes samat vaatimukset ja ehdot kuin asiakirjavalvonnassa. Tämän lisäksi mukana on vaatimuksia, mitkä kesän peltovalvonnassa tarkastetaan paikan päällä, mutta laadunarvioissa asiakirjatarkastuksessa. Nämä vaatimukset koskevat ekojärjestelmätuen ja ympäristösopimusten kirjanpitoon liittyviä vaatimuksia.

Huomiona, että lohkon hallinnan tarkastaa vuonna 2024 YT-alueet. Lisäksi YT-alueet tarkastavat ympäristökorvauksen tilakohtaisen toimenpiteen valinnaisista vaihtoehdoista ne tukiehdot, joita ei laadunarvioinnissa tarkasteta (ilmasto-ympäristökoulutus, maaperän seuranta, orgaaniset ravinteet, täsmäviljelymenetelmät ja kasvintuhoojien ja kasvitautien seuranta- ja tunnistussovellukset). Laadunarvioinnin asiakirjatarkastuksen aikataulu on sama kuin asiakirjavalvonnan, eli tarkastusten pitää olla tehtyinä viimeistään 30.4.2025.

7.2 Asiakirjatarkastuksessa olevat tilat

Laadunarvioinnin asiakirjatarkastuksessa olevat tilat ja lohkot viedään kahdelle ajolle. Ajolla 7752 on kesällä laadunarvioinnissa olleet tilat. Ajolle 7791 viedään syysilmoitusajan päättymisen jälkeen lohkot, joille ilmoitetaan toimenpidettä kiertotalouden edistäminen. Jos tila on sekä asiakirjavalvonnassa että laadunarvioinnin asiakirjatarkastuksessa, niin laadunarvioinnin ajolle tallennetaan ei valvottavaa. Jos lohko on ollut laadunarvioinnissa vain sellaisen tuen otannassa, missä ei ole asiakirjoista tarkastettavia ehtoja, se ei ole asiakirjatarkastuksen otannassa mukana.

Laadunarvioinnissa olevista tiloista ja lohkoista lähetetään ELY-keskuksiin valvontalistat. Listassa on mm. seuraavia tietoja:

• tieto siitä, onko tilalla ympäristökorvauksen toimenpide kiertotalouden edistäminen tai onko tila ilmoittanut yhdellekään peruslohkolle toimenpidettä valumavesien hallinta. Jos tila ei ole näitä toimenpiteitä valinnut tai ilmoittanut, voidaan tilan laadunarviointi tehdä loppuun jo ennen syysilmoitusajan päättymistä. 
• tieto siitä onko, lohko luonnonmukaisen tuotannon korvauksen laadunarvioinnin otoksessa. Näille lohkoille pitää tehdä tarvittaessa lannoitusvalvonta typen osalta.
• tieto siitä, onko tila valvonnassa (peltovalvonta-ajot 7700-7716, 7720).

Laadunarvioinnin ajolla olevat tilat eivät ole maksukiellossa, mutta varmentamaton valvonta-ajo estää tukipäätöksen lähettämisen. Laadunarvioinnin lohkolla olevilla ympäristökorvauksen toimenpidelohkoilla (kiertotalouden edistäminen, valumavedet ja lintupellot) ei ole syysilmoituksessa muutosmahdollisuutta, eikä kunta voi tehdä niihin muutoksia muutosmerkinnällä. Muutosmahdollisuus sen sijaan on kasvipeitteisyydessä.

7.3 Asiakirjapyyntökirje

Laadunarvioinnin asiakirjatarkastuksessa oleville tiloille on oma asiakirjapyyntökirjeensä. Kirje on Tukisovelluksen raporteissa (IA_SR520 – Talviaik. asiakirjapyyntökirje). Kirjeen liitteeksi tulostuu lista tilan otantalohkoista, joista asiakirjat pitää toimittaa. Lisäksi kirjeen liitteeksi voi lisätä ELY-keskuksen oman liitteen. Asiakirjapyyntökirjeen lähettämisestä on kerrottu tarkemmin kohdassa 1.2.

7.4 Tarkastuksen suorittaminen

Asiakirjatarkastuksessa tiloilta tarkastetaan kaikki ehdot, mitkä otantalohkolle tulevat näkyviin. Lisäksi tiloilla saattaa olla tilakohtaisia valvontakysymyksiä. Tilakohtaisissa havainnoissa saattaa olla kysymyksiä, jotka eivät koske otantalohkojen kasveja tai toimenpiteitä. Näihin kysymyksiin tallennetaan Ei koske tilaa. Esimerkiksi voi olla kysymys 54.3. Viljelymuistiinpanoihin on kirjattu siemenseoksen kasvilajit ja niiden osuudet, vaikka otantalohkoilla ei ole monimuotoisuuskasveja. Tilan muilla lohkoilla niitä on, ja siksi kysymys tulee tilakohtaisiin havaintoihin.

Laadunarvioinnin asiakirjatarkastus kohdistuu vain otantalohkoihin, eikä muiden lohkojen tukiehtojen noudattamista tarvitse tarkastaa asiakirjoista. Mutta jos laadunarvioinnissa havaitaan muilla kuin otantalohkolla puutteita, on tarkastus laajennettava koskemaan näitä lohkoja. Esimerkiksi jos laboratorion viljelijälle toimittamasta viljavuustutkimusdokumentista havaitaan, että tutkimukset ovat menneet vanhoiksi kaikilta lohkoilta, niin laajennus on tehtävä. Jos valvonta on laajennettava muulle kuin otantalohkolle, tallennetaan laiminlyönnit näiden lohkojen osalta oman otannan ajolle 7728.

Laadunarvioinnin asiakirjatarkastuksessa tarkastetaan tukiehtoja, mitkä valvotaan myös normaalissa asiakirjavalvonnassa ja kyseisten tukiehtojen tarkastus on ohjeistettu edellä tässä ohjeessa. Laadunarvioinnin asiakirjatarkastuksessa tarkastetaan kuitenkin myös tukiehtoja, mitkä normaalissa peltovalvonnassa tarkastetaan jo tilakäynnillä. Alla olevassa taulukossa on listattuna tällaiset ehdot sekä ehdot, jotka on osittain voitu tarkastaa kesän laadunarvioinnissa, mutta niihin voi liittyä myös asiakirjoista tarkastettavia ehtoja.

Taulukko 18. Laadunarvioinnin ajolle suoraan tulevat vaatimukset, jotka tarkastetaan normaalissa peltovalvonnassa jo tilakäynnillä.  

Ekojärjestelmätuen ehdot tarkastetaan pääosin Peltovalvontaohjeen 2024 mukaisesti. Jos ehto on tarkastettu kokonaisuudessaan jo kesän laadunarvioinnissa, merkitään asiakirjatarkastuksen ajolle Ei koske valvontakohdetta.  Lannoitukseen ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvien vaatimuksien osalta kirjanpidosta tarkastetaan, että rajoitteita tai kieltoja on noudatettu. Kirjanpidosta tarkastetaan myös, että luonnonhoitonurmen siemenseos (vuonna 2024 perustettu kasvusto), viherlannoitusnurmen siemenseos sekä monimuotoisuuskasvien siemenseos on vaatimusten mukainen ja että vaadittu kirjanpito on tehty.

Ympäristösopimusten hoitosuunnitelmassa esitettyjen vuosittaisten hoitotoimenpiteiden toteutuminen on tarkastettu maastossa siltä osin kuin se on tarkastushetkellä mahdollista. Nyt laadunarvioinnin asiakirjatarkastuksessa toimenpiteiden toteutus tarkastellaan muilta osin hoitokirjanpidosta. Sopimusalueella toteutettavista toimenpiteistä on tehtävä muistiinpanoja lohkokohtaisesti tai hoitokokonaisuuksittain sitä mukaa kuin toimenpiteitä toteutetaan. Muistiinpanoihin on kirjattava vuosittain vähintään lohkon nimi, tunnus ja pinta-ala sekä tehdyt toimenpiteet, niiden toteuttamisaika ja kesto sekä laiduntavien eläinten keskimääräinen määrä laidunkauden aikana.

Mikäli lohkokohtaisista muistiinpanoista ilmenee, että kaikkia hoitosuunnitelmassa ja ympäristösopimuksessa edellytettyjä vuosittaisia hoitotoimia ei ole toteutettu, valitaan maatalousluonnon ja maisemasopimuksessa valinnainen valvontakysymys 36. Ympäristösopimuksen sopimusehtoja ja hoitosuunnitelmaa on noudatettu, ja tallennetaan Puutteita/laiminlyönti. Kosteikkojen hoito -sopimuksen lohkokohtaisista hoitopuutteista seuraamus tulee kysymyksille 38. ja 78.

Valvonta-ajolle 7791 vietäville otoslohkoille pitää tehdä lannoitusvalvonta. Lisäksi lannoitusvalvonta pitää tehdä lohkoille, jotka ovat laadunarvioinnin luomuotannassa. Lannoitusvalvonta tehdään aiemmin tässä ohjeessa kerrotun mukaisesti.

Kiertotalouden edistämisen kaikki valvottavat ehdot tarkastetaan syysilmoitusajan päättymisen jälkeen ja havainnot tallennetaan ajolle 7791 (valvontakysymykset kohdassa 2.3.3). Kysymyksiä on kasvulohko- ja toimenpidelohkotasolla. Luomussa ja kiertotaloudessa on samoja vähimmäistason vaatimusten valvontakysymyksiä kasvulohkotasolla. Siitä syystä taulukossa 19 olevat kiertotalouden kysymykset tulevat jo ajolle 7752. Tätä ei pysty estämään, koska valvontakysymykset pystyy määrittämään vain ajokohtaisesti; ei tuki- tai toimenpidekohtaisesti. Taulukon kysymyksiin tallennetaan Ei koske valvontakohdetta, jos tilalla ei ole luomusitoumusta, eikä ole lohkoja luomun otoksessa. Tieto luomun otoslohkoista on valvontalistassa.

Taulukko 19. Luomun ja kiertotalouden samat valvontakysymykset

Mikäli laadunarvioinnin asiakirjatarkastuksessa havaitaan ehdollisuuden puutteita, laajennetaan valvonta ehdollisuuden valvonnaksi, mikäli laiminlyönnistä aiheutuu seuraamus viljelijän saamiin tukiin. Laajennus tehdään valvottujen lohkojen perusteella, ja muut lohkot oletetaan kunnossa oleviksi. Laajennusta ei tehdä laadunarvioinnin ajolle, vaan tila on vietävä ehdollisuuden oman otannan ajolle 7729.

Laadunarvioinnin asiakirjatarkastuksesta on oma valvonnan tulos, joka toimitetaan viljelijälle sähköisesti sen jälkeen, kun tarkastuksen tiedot on tallennettu ja varmennettu Tukisovelluksessa.

7.5 Seuraamukset

Jos tuenhakija ei toimita laadunarviointia varten pyydettyjä asiakirjoja, otetaan asiakirjatarkastuksessa kantaa niihin valvontakysymyksiin, mihin voidaan esim. kesän valvonnan perusteella vastata, muihin valvontakysymyksiin merkitään laiminlyönti.

Laiminlyönnin arvioinnissa huomioidaan vain laadunarvioinnin lohkoilla havaitut laiminlyönnit ja seuraamuksen määrityksessä oletetaan, että tilan muut lohkot ovat kunnossa. Seuraamukset arvioidaan tämän ohjeen tai Peltovalvontaohjeen 2024 mukaisesti. Myös mahdollinen toistuvuus tai takautuvuus huomioidaan normaalisti.

[1] VNa 78/2023 21 §

[2] Laki kasvinsuojeluaineista 1563/2011 4 §

[3] VNa 78/2023 13 §

[4] 63/2024 13 §

[6] VNa 78/2023 22 §

[7] VNa 78/2023 23 §

[8] VNa 78/2023 24 §

[10] VNa 78/2023 24 §

[11] VNa 78/2023 24 §

[12] VNa 78/2023 25 §

[13] VNa 78/2023 25 §

[14] VNa 78/2023 25 §

[15] VNa 78/2023 26 §

[16] VNa 78/2023 26 §

[17] VNa 78/2023 28 §

[18] VNa 78/2023 29 §

[19] VNa 78/2023 30 §

[20] VNa 78/2023 30 §

[21] VNa 78/2023 25 §

[22] VNa 78/2023 30 §

[23] VNa 80/2023 9 §

[24] VNa 1250/2014 11 §

[25] VNa 80/2023 13 §

[26] VNa 134/2023 29 §

[27] VNa 134/2023 30 §

[28] VNa 134/2023 30 §

[29] VNa 134/2023 32 §

[30] Laki 1334/2022 41 §