Talviaikainen asiakirjavalvonta 2020 - Ohje ELY-keskusten tarkastajille

Voimassa 2.11.2020 alkaen
6020/03.00.00.01/2020

1. Yleistä asiakirjavalvonnasta

Tässä ohjeessa kerrotaan talviaikaisesta asiakirjavalvonnasta. Osa ympäristökorvaukseen liittyvistä tukiehdoista ja täydentävien ehtojen vaatimuksista on tarkastettu jo paikalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä. Loput tukiehdot tarkastetaan talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa, joka tehdään hallinnollisena valvontana. Valvontaa varten viljelijältä pyydetään tarvittavat asiakirjat. Pyydettävät asiakirjat riippuvat mm. tilan valitsemista toimenpiteistä ja tilan tuotantosuunnasta. Vuonna 2020 talviaikainen asiakirjavalvonta tehdään aiempaa laajempana johtuen koronaviruksen aiheuttamista muutoksista peltovalvontaan.

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan ympäristökorvauksen ehtojen lisäksi täydentävien ehtojen kirjanpitoon, lannoitukseen ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvät vaatimukset. Täydentävien ehtojen vaatimusten noudattaminen tarkastetaan kaikilta tiloilta, jotka ovat olleet vuonna 2020 Ruokaviraston täydentävien ehtojen peltovalvontaotannoilla. On huomioitava, että täydentävien ehtojen vaatimuksia on ympäristökorvauksen toimenpiteiden perustasoissa. Periaatteessa täydentävien ehtojen asiakirjavalvonta tehdään kaikille ympäristökorvauksen valvonnassa oleville tiloille. Valvonta on muistettava laajentaa koskemaan täydentäviä ehtoja, jos perustasossa todetaan noudattamatta jättäminen ja vaatimus on myös täydentävien ehtojen vaatimus.

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan kaikki ravinteiden tasapainoisen käytön (RTK) ja lohkokohtaisten toimenpiteiden hallinnollisesti tarkastettavissa olevat tukiehdot. Perusperiaatteet esimerkiksi valvontatietojen tallentamisesta ja varmentamisesta sekä seuraamuksen viemisestä aiemmille vuosille on kerrottu peltovalvontaohjeessa. Tämä ohje täydentää Ruokaviraston vuoden 2020 peltovalvontaohjetta.

Jokaisen toimenpiteen kohdalla on esitetty erillisissä taulukoissa perustason tarkastettavat vaatimukset ja varsinaiset tukiehdot. Myös muihin toimenpiteeseen liittyviin perustason vaatimuksiin ja tukiehtoihin voi ottaa kantaa talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa, jos niissä todetaan puutteita. Vaatimukset ja ehdot ovat lisättävissä tarkastettaviin ehtoihin Tukisovelluksessa.

Talviaikainen asiakirjavalvonta tehdään sekä uudessa että vanhassa Tukisovelluksessa. Kaikki tukiehdot ovat uudessa Tukisovelluksessa. Vanhassa Tukisovelluksessa tarkastetaan lannoitustasojen noudattaminen. Jos lannoitustasoissa todetaan ylityksiä, niin ympäristökorvauksen prosenttiseuraamus tallennetaan uuden Tukisovelluksen puolelle.

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan myös ympäristösopimusten perustason vaatimuksia ja tukiehtoja sekä edellisten ohjelmakausien erityistukisopimusten tukiehtoja.  Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisema- ja kosteikkosopimuksista tarkastetaan, että hoitotoimenpiteistä on tehty lohkokohtaisia muistiinpanoja. Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltojen perustason vaatimuksista tarkastetaan typpilannoitukseen liittyvät vaatimukset ja tukiehtovaatimuksista hoitotoimenpiteiden lohkokohtaiset muistiinpanot sekä typpilannoitukseen liittyvät vaatimukset. Edellisten ohjelmakausien erityistukisopimuksista tarkastetaan sopimuskohtaisten hoitopäiväkirjojen pitäminen ja toimenpiteiden päivämäärät.  Talviaikainen asiakirjavalvonta tehdään ympäristösopimusten osalta uudessa Tukisovelluksessa ja erityistukisopimusten osalta vanhassa Tukisovelluksessa.

1.1 Valvonnassa olevat tilat

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa ovat kaikki Ruokaviraston peltovalvonta-ajoilla vuonna 2020 olleet tilat. Tilat on viety uuden Tukisovelluksen valvonta-ajoille 6901, 6902, 6903 ja 6904. Ajoilla 6901 ja 6902 ovat peltovalvonnan satunnaisotannassa olleet tilat ja ajoilla 6903 ja 6904 painotetussa otannassa olleet tilat. Ajojen 6901 ja 6903 tiloilta valvotaan ympäristökorvauksen perustason vaatimukset ja tukiehdot. Ajoilla 6902 ja 6904 olevilta tiloilta valvotaan täydentävien ehtojen vaatimukset ja ympäristökorvaukset ehdot, mikäli tila on sitoutunut ympäristökorvaukseen.  Ajot on kerrottu tarkemmin taulukossa 1. 

Talviaikaista asiakirjavalvontaa varten on perustettu oman otannan ajonumerot 6905 ja 6829. Näille ajoille ajolle voi viedä esimerkiksi tilan, joka oli jo aiemmin oman otannan ajolla, mutta ei valvottu kokonaan.

Taulukko 1. Talviaikaiseen asiakirjavalvontaan liittyvät valvonta-ajot.

Jos tila on ympäristökorvauksen ajoilla 6901 tai 6903 ja tilalla havaitaan täydentävien ehtojen rikkomus vuoden 2020 puolella, laajennetaan valvonta täydentävien ehtojen valvonnaksi kyseiselle valvonta-ajolle. Jos taas havainto tehdään vuoden 2021 puolella, täytyy tila viedä Talviaikainen asiakirjavalvonta (täydentävät ehdot, valvonta 2021) oman otannan ajolle. Huomio, että tällöin laajennusta ei tehdä ”Laajenna täydentävien ehtojen valvonnaksi” - ”Laajenna” -painikkeen kautta. Oman otannan 2021 ajonumero ilmoitetaan myöhemmin.

1.1 Lähtötietojen pyytäminen viljelijältä

Kaikille tiloille lähetetään asiakirjapyyntökirje. Viljelijää pyydetään kirjeessä lähettämään ELY-keskukseen kaikki talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarvittavat asiakirjat. Viljelijä voi toimittaa asiakirjat ELY-keskukselle sähköisessä muodossa, kopioina tai alkuperäisinä. Raportin käynnistystiedoissa on määriteltävä asiakirjojen palautuspäivämäärä. Täydentävien ehtojen otantavalvonnassa (ajot 6902 ja 6904) olevilla tiloilla palautuspäivämäärä on oltava vuoden 2020 puolella.

Asiakirjapyyntökirje on tulostettavissa uudesta Tukisovelluksesta raportilla IA_SR520 Talviaik. asiakirjapyyntökirje. Tukisovelluksessa on kohta Raportit, josta kirje on tulostettavissa. Kirje on e-kirje, johon on mahdollista liittää ELY-keskuksen oma liite. Kirjettä luodessa on syötettävä sähköpostiosoite, johon sähköisesti palautettavat materiaalit pyydetään palauttamaan. Sähköpostiosoitteena käytetään ELY-keskuksen yhteiskäyttöistä sähköpostia. Kirjettä luodessa on myös annettava lisätietojen antaja, jonka nimi ja puhelinnumero tulostuvat kirjeelle.  

Asiapyyntökirjeitä on kaksi. Toinen kuulemiskirje koskee tiloja, jotka ovat hakeneet ympäristökorvausta ja/tai luonnonmukaisen tuotannon korvausta. Tähän kirjeeseen on lisätty vuodelle 2020 uusina pyydettävinä asiakirjoina viljelysuunnitelma, ostokuitit ja tarvittavat selvitykset lannoitteista, kasvinsuojeluainetutkinto ja kasvinsuojeluruiskun testaustodistus tai uuden ruiskun vaatimustenmukaisuusvakuutus. Toinen kuulemiskirje koskee tiloja, jotka ovat olleet täydentävien ehtojen valvonnassa, mutta eivät ole hakeneet ympäristökorvausta.

Ympäristökorvausta hakeneille tiloille kuulemiskirjeessä on perusosio, joka tulostuu kaikille. Toimenpiteitä lietelannan sijoittaminen peltoon ja ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen koskevat kohdat tulostuvat raportille, jos viljelijä on valinnut näistä toisen. Jos tilalla on lohkoja, joilta fosforintasaus on päättynyt vuonna 2020, niin asiakirjat pyydetään lähettämään kaikilta fosforintasausvuosilta.

Toimenpiteiden lietelannan sijoittaminen peltoon ja ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen osalta viljelijöitä pyydetään toimittamaan tarvittavat materiaalit, jos viljelijä on toteuttanut toimenpidettä valvontavuonna. Asiakirjavalvontaa tehtäessä on tarkastettava, onko viljelijä ilmoittanut levitysalaa syysilmoituksella.

Asiakirjapyyntökirjeessä on ympäristösopimuksia koskeva kohta, joka tulostuu vain tiloille, joilla on sopimuksia. Ympäristösopimus voi olla ilman ympäristösitoumusta, eli ympäristösopimuksia koskeva teksti voi tulla kumpaankin kirjeeseen. Kirjeessä on myös ympäristötuen erityistukisopimuksia koskeva osuus. Tämä osuus tulostuu tiloille, joilla on edellisen ohjelmakauden ympäristötuen erityistukisopimuksia. Erityistukisopimuksia voi olla vain tiloilla, joilla on ympäristösitoumus.

Valvonnan perustana ovat viljelijän toimittamat asiakirjat. Jos viljelijältä saaduissa asiakirjoissa on ristiriitaisuuksia tai epäselvyyksiä, ne on selvitettävä viljelijän kanssa ennen valvonnan tuloksen päättämistä. Lisäselvitykset asiakirjoista voidaan tehdä kirjallisesti tai puhelimitse kuitenkin niin, että kaikki valvontaan vaikuttavat lisäselvitykset ovat dokumentoituina.

Viljelijälle lähetetään uusi asiakirjapyyntökirje saantitodistuksella, jos viljelijä ei toimita asiakirjoja määräajassa. Kirjeessä on kerrottava viljelijälle mahdollisesti aiheutuvat seuraamukset. Seuraamuksista on kerrottu kohdassa 3 ja 6.3.

1.2 Valvonnan tarkastuskertomus

Viljelijälle lähetetään asiakirjavalvonnasta tarkastuskertomus sähköisesti sen jälkeen, kun valvonnan tiedot on tallennettu ja varmennettu Tukisovelluksessa. Tarkastuskertomuksen lähettämisestä on kerrottu tarkemmin Ruokaviraston laatimassa ohjeessa Valvonnan sähköinen arkisto ja tarkastuskertomuksen lähettäminen. Ohje on luettavissa Pikantista. Liitteeksi liitetään vanhasta Tukisovelluksesta tulostettava ympäristökorvauksen lannoitusvalvontapöytäkirja (RR_588), jos tilalle on tehty myös lannoitusvalvonta.

1.3 Yleisiä tallennusohjeita

Kasvinsuojeluaineisiin liittyviin kohtiin tallennetaan joko kunnossa tai puutteita/laiminlyönti, jos tilalla on käytetty kasvinsuojeluaineita. Tämä ohje koskee myös niitä lohkoja, joille ei ole kasvinsuojeluaineita levitetty. Näille lohkoille tallennetaan kunnossa. Ei koske tilaa tai ei koske lohkoa -tallennusta käytetään vain silloin, jos tilalla ei ole käytetty yhdelläkään lohkolla kasvinsuojeluaineita. Tilan kasvinsuojeluaineiden käytöstä voidaan tietää jo peltovalvonnan perusteella tai asia tarkastetaan asiakirjavalvonnassa lohkokohtaisista muistiinpanoista.

Sama ohjeistus koskee myös lannoitteiden käyttöä. Ei koske lohkoa tai ei koske tilaa -tallennusta käytetään vain, jos tilalla ei ole käytetty valvontavuonna mitään lannoitetta. Muissa tapauksissa tallennetaan joko kunnossa tai puutteita/laiminlyönti.

Useissa toimenpiteissä on ehtona, että kasvusto pitää säilyttää tietyn ajan tai seuraavaan kevääseen. Jos kasvusto on säilytetty ehtojen mukaisesti, niin Tukisovellukseen tallennetaan kunnossa. Ei koske lohkoa tallennetaan vain esim. silloin, jos on todettu muuta kasvia tai toimenpiteen korvaus lohkolta on peruttu.

Lohkokohtaisten muistiinpanojen ja viljavuustutkimusten tallennuksista on kerrottu kohdassa 2.2.

Niille tiloille, jotka eivät pyynnöistä huolimatta toimita asiakirjoja, tallennetaan kaikkiin tilaa koskeviin valvontakysymyksiin puutteita/laiminlyönti. Poikkeuksena ovat ehdot, joihin pystytään ottamaan kantaa tilakäynnin perusteella, esim. jos viljelijä on näyttänyt jo tilakäynnillä viljavuustutkimukset.

Jos viljelijä ei toimita asiakirjoja, niin siitä aiheutuu seuraavat seuraamukset:

• Lohkokohtaisista valvontakysymyksistä, joissa seuraamus määräytyy pinta-alan perusteella, lasketaan tilalle maksimiseuraamus.
• Tilakohtaisista ehdoista osaan määräytyy kiinteä seuraamusprosentti (mm. lanta-analyysi, kasvinsuojelututkinto ja kasvinsuojeluruiskun testaus, ellei peltovalvonnan perusteella tiedetä, ettei nämä ehdot tilaa koske) ja osaan on itse tallennettava seuraamusprosentti (tallennetaan maksimiseuraamus).
• Valvontakysymyksessä Lannoitteita on käytetty asetuksen 1250/2014 10 § mukaisesti *) on alakysymyksiä, joihin kaikkiin tallennetaan seuraamukseksi 5 %. Ohjelma laskee kaikki prosentit yhteen.
• Valvontakysymykseen Lohkoja on lannoitettu Vna:n 235/2015 mukaisesti tallennetaan 9 % seuraamus, koska lannoitusta ei voi laskea.
• Täydentäviin ehtojen laiminlyönti, jos täydentävien ehtojen valvonnassa tarvittavia asiakirjoja ei toimiteta. Täydentävien ehtojen seuraamuksista on kerrottu tarkemmin kappaleessa 6.3.

Huomioitava on, että ympäristökorvauksen osalta toistuvuuteen on otettava kantaa, jos sama puute on todettu valvonnassa neljän edellisen vuoden aikana.  Täydentävien ehtojen laiminlyönti on toistuva, jos se toistuu kolmen kalenterivuoden aikana. Lisäksi useimmissa asiakirjavalvonnan tukiehdoissa on selvitettävä takautuvuus, josta on kerrottu myöhemmin tässä ohjeessa.

2. Ympäristökorvaus

2.1 Ympäristösitoumuksen vähimmäisvaatimukset

Ympäristökorvauksen valvontaan kuuluvat vähimmäisvaatimusten, perustasojen, ravinteiden tasapainoisen käytön (RTK), lohkokohtaisten toimenpiteiden ja ympäristösopimusten ehtojen tarkastaminen. Ympäristökorvaukseen sitoutuneen tilan on lisäksi noudatettava täydentäviä ehtoja.

Ympäristösitoumuksen vähimmäisvaatimukset kuuluvat kokonaan RTK:n ja osittain toimenpiteen puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu perustasoon. Vähimmäisvaatimukset kuuluvat myös ympäristösopimuksen kurki-, hanhi- ja joutsenpeltojen ylläpito perustasoon.  Näissä toimenpiteissä ja ympäristösopimuksessa perustasoon kuuluu vähimmäisvaatimusten noudattaminen muiden perustason vaatimusten lisäksi. Vähimmäisvaatimukset eivät koske muita toimenpiteitä tai sopimuksia.

Ympäristösitoumuksen vähimmäisvaatimukset valvotaan kaikilta ympäristökorvaukseen sitoutuneilta tiloilta, koska vähimmäisvaatimukset ovat RTK:n perustasossa ^[1] ja RTK on kaikille tiloille pakollinen tilakohtainen toimenpide ^[2]. Vähimmäisvaatimuksista tiloilta valvotaan talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa taulukossa 2 olevat vaatimukset. 

Taulukko 2. Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastettavat vähimmäisvaatimukset.

184. Lannoituksessa on noudatettu lannoitevalmistelain (539/2006) nojalla annettuja säännöksiä fosforin käytöstä

Fosforin käyttöä rajoitetaan sekä vähimmäisvaatimuksissa että RTK:n tukiehdoissa. Vähimmäisvaatimuksena on, että peltokasvien viljelyssä saa käyttää fosforia enintään 325 kg/ha/5 vuotta (keskimäärin 65 kg/ha vuodessa) ja puutarhakasveilla 560 kg/ha/5 vuotta (keskimäärin 112 kg/ha vuodessa). Määrissä huomioidaan kalenterivuoden aikana levitetyn liukoisen fosforin määrä.

Lannoitukseen liittyvät ehdot tarkastetaan lannoitusvalvonnassa, jossa myös tarkastetaan fosforin määrät. Fosforin laskenta on toteutettu vanhaan Tukisovellukseen, mutta Tukisovellus ei ilmoita vähimmäisvaatimuksen fosforirajan ylityksestä samalla tavalla kuin tukiehtona olevan rajan ylityksestä. Jos RTK:n fosforin lannoitusraja ylittyy tai fosforintasauksessa on ylitys, niin on huomattava tarkastaa myös mahdollinen vähimmäisvaatimuksen lannoitusrajan ylitys.

Jos lannoitusvalvonnassa todetaan vähimmäisvaatimuksena olevan fosforimäärän ylittyneen jollakin lohkolla, niin havainto kirjataan uuteen Tukisovellukseen lohkotasolla. Tehtyjen havaintojen perusteella lasketaan seuraamusprosentti samalla tavalla kuin muiden lohkokohtaisten perustason vaatimusten seuraamukset.

166. Kasvinsuojeluaineiden käytössä on noudatettu integroidun torjunnan yleisiä periaatteita^[3]

Lohkokohtaisista muistiinpanoista tarkastetaan, että muistiinpanoihin on merkitty kasvinsuojeluaineen nimi, käyttöaika, kohdeala, viljelykasvi, käyttömäärät ja käytön syy.

IPM:n yleisten periaatteiden noudattaminen on valvottava myös niiltä lohkoilta, joilta kasvinsuojeluaineet on aiemmin valvottu täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnassa.  Tämä johtuu siitä, että IPM ei ole osa täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvontaa.

Integroidun torjunnan tarkoituksena on, että kasvinsuojeluaineita käytetään todetun tarpeen mukaan, eikä ”varmuuden vuoksi”. Siksi edellytetään, että kasvinsuojeluaineen käytölle on jokin syy lohkokohtaisissa muistiinpanoissa. Käytön syyksi riittää esimerkiksi muistiinpanoihin kirjattu tieto ”rikkakasvit” tai ”tuholaiset”. Integroidun torjunnan ehtojen noudattaminen voidaan valvoa muistiinpanoista samalla, kun tehdään kasvinsuojeluainevalvonta.

34. Kasvinsuojeluaineita levittävällä henkilöllä on tutkinto

Ehtojen mukaan maatilalla kasvinsuojeluaineita saa levittää vain henkilö, joka on suorittanut kasvinsuojeluaineita koskevan tutkinnon^[4] tai saanut oikeuden kyseisen tutkinnon järjestämiseen. Kasvinsuojeluaineita koskevalla tutkinnolla osoitetaan kasvinsuojeluaineen turvallisen ja asianmukaisen käsittelyn ja käytön hallitseminen. Tutkinnon hyväksytystä suorittamisesta annetaan todistus ja tutkinto on voimassa 5 vuotta. Tutkinnon järjestäjät ovat Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä.^[5]

Uusien sitoumuksen antaneiden viljelijöiden on suoritettava kasvinsuojeluaineita koskeva tutkinto viimeistään 30.4.2021, jos uudella viljelijällä ei ole voimassa olevaa tutkintoa.

Valvonnassa tarkastetaan, että kasvinsuojeluaineita tilan pelloille levittäneellä viljelijällä tai urakoitsijalla oli voimassa oleva kirjallinen kasvinsuojeluainetutkinto. Kasvinsuojelututkinto piti olla suoritettuna ennen kasvukauden ensimmäistä kasvinsuojeluruiskutusta. Asiakirjavalvonnassa on siis selvitettävä, koska on tehty ensimmäinen kasvinsuojeluruiskutus ja koska kasvinsuojelututkinto on suoritettu.

Jos tila käytti kasvinsuojeluaineiden levitykseen urakoitsijaa, niin urakoitsijalla piti olla voimassa oleva tutkinto. Urakoitsijan tutkintotodistus on valvonnassa tarkastettava.

Valvonnassa on huomioitava, että viljelijällä ei tarvitse olla voimassa olevaa kasvinsuojeluainetutkintoa, jos tilalla ei käytetä kasvinsuojeluaineita. Tutkintoa ei vaadita, jos tilalla on levitetty vain nestemäisiä lehtilannoitteita.

Ehtoa ei tarvitse valvoa uudelleen asiakirjavalvonnassa, jos ehto on jo valvottu peltovalvonnan yhteydessä. Tällöin asiakirjavalvonnassa valvontakysymykseen tallennetaan Ei koske valvontakohdetta. Sama menettely koskee kasvinsuojeluruiskun testaustodistusta.

35. Käytetty ruisku on testattu tai uusi ruisku on ehtojen mukainen^[6]

Ammattimaiseen kasvinsuojeluaineiden levitykseen saa käyttää vain levitysvälineitä, joiden asianmukainen toiminta on varmistettu 5 vuoden välein testaamalla. Levitysvälineen testauksesta viljelijällä tai urakoitsijalla on pöytäkirja, ja hyväksytty levitysväline on merkitty hyväksymismerkinnällä.^[7]

Kaikki tilat eivät käytä kasvinsuojeluaineita tai kasvinsuojeluaineita ei käytetä joka vuosi. Kasvinsuojeluruiskua ei tarvitse testata, jos kasvinsuojeluaineita ei käytetä tai ruiskulla levitetään vain esimerkiksi lehtilannoitteita.

Ehdon noudattaminen valvotaan asiakirjavalvonnassa tarkastamalla testauksesta saatu kirjallinen testauspöytäkirja. Ruiskun testauspöytäkirjasta tarkastetaan, että testaus on ollut voimassa kasvinsuojeluruiskutuksia tehtäessä. Ruiskun piti olla testattuna ennen ensimmäistä ruiskutusta kasvukaudella. Esimerkiksi jos ruisku on testattu 20.6., mutta sillä on ruiskutettu 15.6. ja vanha testaus ei ole ollut voimassa, niin kyseessä on noudattamatta jättäminen.

Uutta kasvinsuojeluaineen levitysvälinettä ei tarvitse testata ensimmäisten 5 vuoden aikana koneen hankinnasta, jos se täyttää koneiden turvallisuudelle säädetyt vaatimukset.^[8] Uudesta ruiskusta tarkastetaan asiakirjavalvonnassa ruiskun vaatimustenmukaisuusvakuutus.

Urakoitsijan käyttämästä ruiskusta tarkastetaan testauksesta saatu kirjallinen testauspöytäkirja tai uuden ruiskun vaatimustenmukaisuusvakuutus.

Käytetyn ruiskun ostajan ei tarvitse testauttaa ruiskua, jos ruiskun mukana seuraa voimassa oleva testauspöytäkirja ja ruiskussa on testauksesta ilmoittava tarra. Käytetty ruisku on testautettava, kun ruiskun testauksesta on kulunut 5 vuotta.

2.2 Ravinteiden tasapainoinen käyttö

Toimenpiteen perustaso

RTK:n perustasoon kuuluu vaatimuksia täydentävistä ehdoista. Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan taulukossa 3 olevien vaatimusten noudattaminen^[9].

Taulukko 3. Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastettavat RTK:n perustason vaatimukset.

Taulukossa on merkitty *)-merkillä ne vaatimukset, jotka ovat myös täydentävien ehtojen vaatimuksia. Näiden osalta on muistettava laajentaa valvonta koskemaan myös täydentäviä ehtoja, jos tila ei ole täydentävien ehtojen valvonnassa.

54. Tilalla on käytetty vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita

55. Kasvinsuojeluaineiden käytössä on noudatettu kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä

Kasvinsuojeluaineisiin liittyvät ehdot tarkastetaan täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnassa. Havainnot kirjataan uuteen Tukisovellukseen tilatasolla. Perustasoon ei kuulu varastoinnin valvonta.

48.19. Tilalla on voimassa oleva lanta-analyysi

48.10 Tuotantoeläinten lannassa ja lantaa sisältävissä orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä on enintään 170 kg/ha

48.11 Liukoisen typen vuotuinen enimmäismäärä (kg/ha) ei ylity

48.12 Liukoisen typen lannoitusmäärän ylittäessä 150 kg/ha vuodessa, liukoisen typen määrä on jaettu vähintään kahteen erään, joiden levittämisen välinen aika on vähintään kaksi viikkoa

48.13 Syyskuun alusta alkaen tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän liukoisen typen määrä on enintään 35 kg/ha

48.14 Lannoitteiden käytöstä on pidetty kirjaa asetuksen 1250/2014 13 § mukaisesti

Täydentävien ehtojen lannoitusvalvonnasta ja asiakirjavalvonnasta on kerrottu kohdassa 6.

Tukiehdot

Toimenpiteen tukiehdoista talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan taulukossa 4 esitetyt ehdot. 

Taulukko 4. RTK:n talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastettavat tukiehdot.

57. Kasvulohkoja on lannoitettu Vna:n 235/2015 mukaisesti

Tukiehto Kasvulohkoja on lannoitettu Vna:n 235/2015 mukaisesti tarkoittaa lannoitusvalvontaa, joka tehdään vanhassa Tukisovelluksessa. Lannoitusvalvonta on tehtävä Maatilat - Maatilan lannoitusvalvonta -valikon kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että ensin on etsittävä kuntaluettelosta valvonnassa oleva tila.

Lannoitusvalvonnan tuloksena saadaan tietoon pinta-ala, jolle on levitetty liikaa fosforia tai typpeä ja kuinka suuri ylitys on. Näiden tietojen perusteella päätellään ympäristökorvauksen seuraamusprosentti, joka tallennetaan uuteen Tukisovellukseen.  

Lannoitusvalvonta tehdään kaikille tilan lohkoille. Esimerkiksi fosforintasaus on tarkastettava kaikilta lohkoilta, joilla se on päättynyt vuonna 2020. Fosforintasauksen päättymisvuosi tarkastetaan muistiinpanoista. Jos viljelijä ei ole toimittanut asiakirjoja kaikilta fosforintasauksen vuosilta, niin ne on pyydettävä.

Lannoitusvalvontaa ei tarvitse tehdä, jos tila ei ole käyttänyt lannoitteita valvontavuonna. Viljavuustutkimuksen tuloksia ei tarvitse tällöin tallentaa vanhaan Tukisovellukseen. Viljavuustutkimus on kuitenkin tarkastettava kaikilta lohkoilta, joilta se vaaditaan. Muut talviaikaisen asiakirjavalvonnan tilaa koskevat vaatimukset ja ehdot on tarkastettava, vaikka tila ei käyttäisikään mitään lannoitetta.

Viljavuustutkimukset lannoitusvalvonnassa

Lannoitusvalvonta perustuu viljavuustutkimuksiin. Jos lohkosta ei ole vielä viljavuustutkimusta, lannoituksessa käytetään typelle sitoumusehtojen taulukosta 1, 3 ja 4 tarkoitettuja runsasmultaisten maiden arvoja ja fosforille taulukossa 5 ja 7 tarkoitettuja hyvän viljavuusluokan arvoja. Viljavuustutkimus voi puuttua esim. silloin, jos kyseessä on uusi viljelijä, jolla on aikaa ottaa viljavuustutkimus ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun asti. Lannoituksen perusteena on käytettävä uusimpia maanäytteitä, jos lohkolta on useampia voimassa olevia eri aikaan otettuja maanäytteitä.  

Jos lohkolta on otettu useampi kuin yksi näyte ja näytteiden tulokset vaihtelevat, on viljelijä voinut jakaa maalajit eri lannoituslohkoiksi, käyttää typpi-/fosforilannoitustasojen keskiarvoa tai painotettua keskiarvoa. Valvonnassa käytetään lannoitustasojen keskiarvoa, jos viljelijän papereista ei muuta menetelmää ilmene.

Vanhassa Tukisovelluksessa on Lannoituslohkon tiedot -välilehdellä kenttä Maanäyte keskiarvo, josta voidaan valita keskiarvon laskentatapa. Jos viljelijä on käyttänyt keskiarvona lannoitustasojen keskiarvoa, valitaan 1 Aritmeettinen keskiarvo. Jos taas on käytetty painotettua keskiarvoa, valitaan 2 Pinta-alalla painotettu keskiarvo. Mikäli lohkolla on käytössä vain yksi maanäyte, ei keskiarvon laskentaa tarvita ja Maanäyte keskiarvo -kenttä jätetään tyhjäksi. 

Jokaista kasvulohkoa edustavaa maanäytettä varten perustetaan oma lannoituslohko. Jokaiselle lannoituslohkolle tallennetaan yhden näytteen tiedot ja lannoituslohkolle valitaan keskiarvon laskentatapa 1 Aritmeettinen keskiarvo tai 2 Pinta-alalla painotettu keskiarvo. Aritmeettista keskiarvoa käytettäessä kasvulohkon pinta-ala tallennetaan vain ensimmäiselle lannoituslohkolle, muille keskiarvolaskennassa mukana oleville lannoituslohkoille tulee alaksi automaattisesti 0,00 ha. Pinta-alapainotettua keskiarvoa käytettäessä jokaiselle lannoituslohkolle tallennetaan kyseisen näytteen edustama ala ja lannoitustiedot tallennetaan jokaiselle lannoitusriville. Lannoitustapahtumat kirjataan aina vain keskiarvoryhmän ensimmäiselle lohkolle. Muut lannoituslohkoa koskevat tiedot tallennetaan normaalisti.

Fosforilannoituksessa ei voi käyttää keskiarvoa, jos jonkin maanäytteen viljavuusluokka on niin korkea, ettei fosforilannoitusta voida lainkaan antaa viljeltävälle kasville. Sitoumusehtojen taulukossa nämä viljavuusluokat on merkitty viivalla. Jos taulukossa on 0, niin keskiarvoa voi käyttää. Jos jollakin keskiarvoryhmän lannoituslohkolla kasvin fosforilannoitus ei ole mahdollista viljavuusluokan vuoksi, tuottaa laskentasovellus huomautuksen kyseiselle lohkolle. Lohkolla voidaan käyttää fosforilannoitetta, jos korkean fosforin alueet on rajattu omiksi lannoituslohkoiksi. Jos korkean fosforin alueesta ei ole tehty omaa lannoituslohkoa, koko kasvulohkon lannoitustasot lasketaan korkean viljavuusluokan mukaisesti.

Jos viljavuustutkimukset ovat puutteelliset (esim. osalta lohkoista ei ole otettu näytteitä tai näytteet ovat vanhentuneet), voidaan lannoitusvalvonnassa käyttää lannoitustasoja, joita on ehtojen mukaan sallittua käyttää lohkoilla, joilta ei vielä ole viljavuustutkimusta. Tätä voi soveltaa, jos alle puolelta pinta-alasta puuttuu viljavuustutkimukset.

Jos yli viiden hehtaarin peruslohkolta on vain yksi viljavuustutkimus, niin yli menevällä pinta-alalla käytetään sitoumusehtojen mukaisia taulukkoarvoja.  Viljavuustutkimus voi kattaa siis vain 5 ha peruslohkon pinta-alasta. Vastaavasti toimitaan, jos yli 10 hehtaarin peruslohkolta on vain kaksi viljavuustutkimusta jne. Peruslohko on jaettava kahteen tai useampaan lannoituslohkoon käyttäen pinta-alalla painotettua keskiarvoa.

Tukiehtoon Kasvulohkoja on lannoitettu Vna:n 235/2015 mukaisesti aiheutuu seuraamus, jos viljavuustutkimukset puuttuvat tai ovat vanhentuneet kaikilta tai suurimmalta osalta lohkoista (yli 50 % pinta-alasta) ja uusia viljavuustutkimuksen tuloksia ei ole ollut käytössä ennen 1. lannoituskertaa. Seuraamus aiheutuu siitä, ettei lannoitusvalvontaa voida tehdä puutteellisten asiakirjojen vuoksi. Lannoitukseen liittyviä seuraamuksia ei kuitenkaan sovelleta, jos lohkokirjanpidon ja muiden asiakirjojen perusteella on nähtävissä, ettei tilan lohkoille ole levitetty lannoitteita. Tällöin seuraamus aiheutuu vain viljavuustutkimuksista.

Karjanlanta

Tilan eläinmäärät ja muut lannoitetiedot tallennetaan asiakirjavalvonnan yhteydessä Tukisovelluksen välilehdelle Tilan käytettävissä olevat ravinteet. Välilehdellä on laskettuna tilan eläinten tuottama lantamäärä käyttäen valvontahetken eläinmäärää, yhden eläimen tuottamaa keskimääräistä lantamäärää ja huomioiden mahdollinen tuotantotauko sekä laidunnusaika.

Karjanlannan sisältämät ravinteet lasketaan asiakirjavalvonnassa käyttäen tilan keskimääräistä eläinmäärää, koska tilan eläinmäärä voi vaihdella merkittävästikin. Rekistereissä olevien eläinten keskimääräinen määrä lasketaan esimerkiksi laskemalla yhteen jokaisen kuukauden 1. päivän tai neljänneksen eläinmäärä, joka jaetaan kuukausien tai neljänneksien määrällä.

Niiden eläinten, jotka eivät ole rekistereissä, keskimääräiset määrät saadaan keväällä 2021 raporttina, kun viljelijät ovat ilmoittaneet tiedot Vipun kautta. Tästä johtuen näille tiloille lannoitusvalvonnan kannattaa tehdä vasta keväällä 2021. Raporttina saadaan myös rekisterieläinten keskimääräinen määrä.

Tilan eläinten tuottaman lantamäärän voi laskea käyttäen myös muuta kuin ilmoitettua eläinmäärää. Keskimääräisen eläinmäärän voi laskea rekistereistä itse tai käyttäen tilakäynnillä kerättyjä tietoja, jos tilan eläinmäärä on suunnilleen vakio, esim. lypsykarjatilat. Muuta kuin viljelijän ilmoittamaa eläinmäärää on käytettävä esim. silloin, kun lantaa on kertynyt varastoon jo vuoden 2019 puolella ja tällöin eläinmäärä on ollut merkittävästi suurempi tai pienempi kuin vuoden 2020 keskimääräinen eläinmäärä.

Kotieläinten tuottaman lannan ravinteet lasketaan lannoitusmääriin mukaan lantalajeittain joko sitoumusehtojen taulukkoarvojen mukaisesti tai lanta-analyysin tulosten perusteella. Lanta-analyysi ei saa olla viittä vuotta vanhempi. Lannoitusvalvonnassa ei hyväksytä sitä, että viljelijä on esimerkiksi käyttänyt typen osalta analyysin arvoja ja fosforin osalta taulukkoarvoja. Kumpikin arvo on oltava joko analyysista tai taulukkoarvoista.

Sitoumusehdoissa edellytetään, että lannasta on tehtävä lanta-analyysi ja sen tulosta on käytettävä ravinteiden laskentaan, jos tilan lannalle ei ole taulukkoarvoja. Jos tilan lannalle ei ole taulukkoarvoja eikä lanta-analyysia ole otettu, niin se ei estä lannoitusvalvonnan tekemistä. Lannoitusvalvonnassa käytetään lähimmän vastaavan lannan taulukkoarvoja. Puuttuvasta lanta-analyysista aiheutuu perustason ja täydentävien ehtojen seuraamus. 

Käytössä oleva typpimäärä

Tilan vuotuista käytössä olevaa typpimäärää laskettaessa verrataan lohkokohtaisten muistiinpanojen mukaisesti lohkoille levitettyä typpimäärää siihen typpimäärään, joka on valvonnassa todettu tilalla olevan käytettävissä. Tilalla käytettävissä oleva typpimäärä saadaan laskemalla yhteen lannoiteostot ja edellisten vuosien varastot sekä karjanlannan sisältämä typpimäärä vähennettynä varastoon jääneiden ja tilalta myytyjen lannoitteiden typpimäärällä.

Jos edellä mainituin perustein laskettujen typpimäärien väliset erot ovat yli 20 %, viljelijää on kuultava ja selvitettävä syyt eroavaisuuksille. Mikäli viljelijä ei pysty antamaan perusteluita eroavaisuuksille, on harkittava, onko viljelijä tahallisesti antanut harhaanjohtavia tietoja.

Satotasonkorjaus

Jos viljelijä käyttää satotasonkorjausta, lannoitusmäärän perusteena oleva satotaso on tullut korjata lohkolta yhtenä aiemmista viidestä satovuodesta. Lohkokohtainen satotaso on voitu määrittää jakamalla kyseisen viljelykasvin kokonaissato lohkoille, joilla kasvia on viljelty, tai osoittamalla muulla tavalla, että satotaso on saatu kyseiseltä lohkolta. Saavutettuun satotasoon liittyvää satotasonkorjausta voidaan käyttää myös muilla kasveilla, vaikka lannoituksen lisäykseen oikeuttava sato olisi saatu jostain muusta kasvista.

Lannoitusvalvonnassa on selvitettävä muistiinpanoista tai muusta vastaavasta, että viljelijä on todella saavuttanut korkeamman satotason.  Pääsääntöisesti satotasonkorjausta tarkastettaessa luotetaan lohkokohtaisten muistiinpanojen merkintöihin. Viljelijän on toimitettava asiakirjavalvontaa varten edellisen viiden vuoden ajalta lohkokortti vuodelta, jolloin on saavuttanut satotasonkorjaukseen oikeuttavan satotason. Muistiinpanoista on tarkasteltava, onko esimerkiksi käytetyllä lannoitusmäärällä, kasvinsuojelutoimenpiteillä ja/tai maan viljavuudella mahdollista saada satotasonkorjaukseen oikeuttava sato. Jos on syytä epäillä, ettei satotasoa ole ollut mahdollista saavuttaa, pyydetään viljelijältä erillinen selvitys asiasta.

Lannoitustasojen laskeminen

Valvonnassa on tarkastettava viljavuustutkimusten tulosten ja lohkokohtaisten muistiinpanojen perusteella, onko lohkoilla noudatettu typen ja fosforin ympäristökorvauksen ehtojen mukaisia lannoitustasoja.

Edellisen vuoden syysviljojen perustamislannoitukset lasketaan mukaan valvontavuoden ravinnemääriin. Mikäli edellisenä syksynä kylvetty lohko on valvontavuoden keväällä jouduttu kylvämään uudelleen, typpilannoituksen ei katsota ylittyneen, jos valvontavuonna käytetty typpilannoitus noudattaa keväällä kylvetyn kasvin lannoitustasoja. Fosforilannoitukseen lasketaan lohkolle valvontavuotta edeltävän syksyn ja valvontavuoden kasvukaudella levitetty fosfori. Fosforilannoitukseen lasketaan mukaan myös edellisen vuoden fosfori, jos sato on jäänyt korjaamatta.

Fosforilannoituksesta on tarkastettava, että lannoituksissa on noudatettu sitoumusehtojen mukaisia tasoja ja että fosforintasaus on tehty oikein. Fosforin osalta on mahdollista käyttää lantapoikkeusta, jos fosforilannoituksessa käytetään pelkästään kotieläinten lantaa. Lantapoikkeuksessa sallitut määrät on kerrottu sitoumusehdoissa taulukossa 5. Lantapoikkeusta ei voi soveltaa viljavuusluokissa korkea ja arveluttavan korkea. Fosforista on huomioitava, että lannoitusvalvonta tehdään käyttäen kokonaisfosforia, ei liukoista fosforia.

Fosforintasaus valvotaan kaikilta lohkoilta, joilla fosforintasaus on päättynyt vuonna 2020. Fosforintasauksessa saa käyttää enintään viiden vuoden tasausjaksoa. Fosforintasausta ei voi aloittaa lohkolla, jolla ei ole sallittua käyttää fosforilannoitetta. Tasauksen voi kuitenkin aloittaa, jos sitoumusehtojen taulukoissa on nolla. Jos fosforintasaus on aloitettu lohkolla, jolla ei ole sallittu käyttää fosforilannoitetta, valvotaan lohkon fosforintasaus aloitusvuodesta valvontavuoteen, vaikka tasaus ei olisi vielä päättynyt. Tällaisessa tapauksessa on viljelijälle kerrottava, ettei lohkolla voi fosforintasausta enää jatkaa.

Viljelijän ei tarvitse ottaa huomioon lohkon aiempaa fosforintasausta, jos viljelijän hallintaan tulee uusia peltolohkoja. Jos lohkolla ei pystytä tasaamaan fosforimääriä uusien viljavuustutkimusten tulosten vuoksi, sallittujen fosforimäärien ei katsota ylittyneen.

Astiataimille on fosforilannoituksen yläraja (490 g/m³). Tätä käytetään mm. silloin, kun lasketaan lannoitusta astioissa viljeltäville mansikalle ja vadelmalle. Astioissa kasvatettaville kasveille ei ole typen ylärajaa. Viljavuustutkimusta ei tarvitse teettää astiaviljelyssä olevasta alasta.^[10] Astiataimien fosforilannoitus kannattaa tarkastaa manuaalisesti.

29. Peruslohkolla on ehtojen mukainen kirjallinen viljelysuunnitelma^[11]

Viljelysuunnitelma on aiesuunnitelma, joka tarkentuu kasvukauden aikana. Tehdyt viljelytoimenpiteet on esitettävä tarkemmin lohkokohtaisissa muistiinpanoissa.

Valvonnassa tarkastetaan peruslohkoittain, että on olemassa viljelysuunnitelma, joka kattaa koko peruslohkon alan. Jos peruslohkolla on kasvulohkoja, niin kasvulohkojen yhteenlasketun alan pitää suunnilleen vastata peruslohkon pinta-alaa. Pienet pinta-alaerot eivät aiheuta seuraamusta. Esimerkiksi märkyyden tai muun syyn vuoksi tilapäisesti viljelemättömiksi jääneistä aloista viljelysuunnitelmaa ei valvonnassa vaadita.

Viljelysuunnitelma on laadittava myös lohkoista, joilla ei ole tarkoitus toteuttaa mitään viljelytoimia, esimerkiksi luonnonhoitopellot ja kesannot. Viljelysuunnitelma voi olla vapaamuotoinen, mutta siinä on esitettävä vähintään ympäristökorvauksen sitoumusehdoissa vaaditut tiedot.

Luomutilojen viljelykiertosuunnitelma hyväksytään ympäristökorvauksen ehtojen mukaiseksi viljelysuunnitelmaksi, mikäli siinä esitetään ehdoissa vaaditut tiedot.

Tukisovellukseen merkitään tarkastetuista viljelysuunnitelmista havainnot lohkokohtaisesti.  Jos koko peruslohkolta ei ole tehty viljelysuunnitelmaa, niin valvontakysymykseen tallennetaan pinta-ala, jolta viljelysuunnitelma on. Muuten pinta-alatietoa ei tarvitse tallentaa.

58. Kasvulohkokohtaiset muistiinpanot ovat ehtojen mukaiset

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa viljelijältä pyydetään valmiit muistiinpanot tulostettuina tai sellaisessa sähköisessä muodossa, että ne voidaan hallinnollisesti tarkastaa.

Lohkokohtaisissa muistiinpanoissa on oltava sitoumusehtojen mukaan seuraavat tiedot vuosittaisista viljelytoimenpiteistä:

• lohkon tunnus ja pinta-ala
• lohkon muokkauspäivä ja -tapa
• kylvö- tai istutuspäivä
• kasvilaji ja siemen- tai taimimäärä
• lannoituspäivä tai -päivät
• väkilannoitteiden ja orgaanisten lannoitteiden lajit ja määrä
• fosforin ja typen määrät, tarvittaessa merkintä fosforintasauksen alkamisesta ja tasausvuodesta
• kasvinsuojeluaineen täydellinen nimi, käyttömäärä, ajankohta, käyttökohde, havaitut taudit ja tuholaiset, syy kasvinsuojeluaineiden käyttöön sekä muut toteutetut kasvinsuojelutoimenpiteet
• laidunnus, sadonkorjuun tai niiton päivämäärä sekä satotaso tarpeellisine perusteluineen
• valitun lohkokohtaisen toimenpiteen ja ympäristösopimuksen ehdoissa edellytetyt asia

Lohkokohtaiset muistiinpanot käydään kasvulohkokohtaisesti läpi ja havainnot kirjataan Tukisovellukseen. Muistiinpanot vaaditaan kaikilta kasvulohkoilta, joten kysymykseen vastataan Tukisovelluksessa kunnossa tai puutteita/laiminlyönti. Lohkon muistiinpanot eivät ole kunnossa, jos viljelyn (esim. siemenmäärät, kylvöpäivä) kannalta olennaisia tietoja ei ole kirjattu ylös. Lohkokohtaisten muistiinpanojen seuraamukset perustuvat pinta-alaan. Muistiinpanoista voi antaa lievemmän seuraamuksen, jos vain osa vaadituista tiedoista puuttuu. Seuraamuksista on kerrottu tarkemmin kohdassa 3.

Lohkokohtaisiin muistiinpanoihin liittyvä toistuvuus huomioidaan talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa. Toistuvuus huomioidaan valitsemalla tilakohtaisissa havainnoissa muistiinpanoihin liittyvä valvontakysymys.

59. Peruslohkolla on voimassa oleva viljavuustutkimus

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa viljavuustutkimukset tarkastetaan lohkokohtaisesti viljelijän asiakirjavalvontaa varten toimittamista materiaaleista. Viljavuustutkimusten tuloksia ei katsota laboratorioiden sähköisistä tietokannoista ilman viljelijän kirjallista lupaa.  Tämä koskee myös tilanteita, joissa viljelijä ei toimita viljavuustutkimuksia. 

Uusi viljavuustutkimus on teetettävä, kun edellisestä analyysistä on kulunut 5 vuotta paitsi linjanäytteenotossa, jossa näytteet on otettava joka kolmas vuosi. Uuden viljavuustutkimuksen tuloksen on pitänyt olla käytettävissä ennen seuraavaa lannoituskertaa. Viljavuustutkimuksista siis katsotaan päivämäärä ja verrataan sitä lannoituskerran ajankohtaan. Jokaisella lannoituskerralla pitää olla voimassa oleva viljavuustutkimus.

Viljelijällä, joka antaa ympäristösitoumuksen, eikä hän ole aiemmin ollut sitoutuneena ympäristökorvausjärjestelmässä, on oltava ehdot täyttävä viljavuustutkimus ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä.^[12]

Viljavuustutkimuksista katsotaan näytteen analysointipäivämäärä. Pelkkä näytteenotto ei riitä täyttämään vaatimusta, vaan näyte on pitänyt myös lähettää analysoitavaksi ja analysoida ennen seuraavaa lannoituskertaa.

Seuraamusta annettaessa huomioidaan se, jos vanhat viljavuustutkimukset ovat olleet voimassa lannoituksia tehtäessä, mutta eivät ole enää voimassa valvontahetkellä. Tällaisessa tapauksessa tilalle voidaan antaa lievempi seuraamus. 

Seuraavilta aloilta ei tarvitse olla viljavuustutkimusta:

• suojavyöhyke
• viherlannoitusnurmi
• viherkesanto
• sänkikesanto
• avokesanto
• lhp-nurmi
• monimuotoisuuspelto riista/maisema/niitty/lintu

Lohkolle tallennetaan Ei koske lohkoa, jos viljavuustutkimusta ei vaadita. Viljavuustutkimus on kuitenkin oltava, jos edellä mainittuja on lannoitettu valvontavuonna perustamisen yhteydessä.

Pieniltä alle 0,5 hehtaarin lohkoilta ei tarvitse ottaa viljavuustutkimusta, vaan lannoituksen suunnittelussa voi käyttää joko viereisen lohkon viljavuustutkimusta tai lannoittaa taulukkoarvojen mukaan. Tukisovellukseen tallennetaan ei koske lohkoa, jos viljavuustutkimusta ei ole otettu. Jos viljavuustutkimus on otettu, niin tallennetaan kunnossa.

Pienten alle 0,5 hehtaarin lohkojen näytteitä on saatettu virheellisesti yhdistää edellisen ohjelmakauden säännöillä. Tällöin pienten lohkojen viljavuustutkimukset eivät ole kunnossa ja niille tallennetaan Tukisovellukseen puutteita/laiminlyönti. Lannoituksen voi tällöin laskea joko käyttäen taulukkoarvoja tai käyttäen viereisen lohkon viljavuustutkimusta.

2.3 Lohkokohtaiset toimenpiteet

2.3.1 Lietelannan sijoittaminen peltoon

Toimenpiteen perustaso

Lietelannan sijoittaminen peltoon -toimenpiteen osalta talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan taulukossa 5 olevien perustason vaatimusten noudattaminen.

Taulukko 5. Toimenpiteen lietelannan sijoittaminen peltoon tarkastettavat perustason vaatimukset.

48.9 Lantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita ei ole levitetty pellolle 1.11.–31.3.

Mikäli poikkeukselliset sääolosuhteet ovat estäneet lannan levittämisen 1.4.–31.10. välisenä aikana, on lantaa mahdollista levittää 30.11. asti.

48.2 Lannoitteiden levityskieltoa lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan on noudatettu

48.3 Lietelantaa, virtsaa ja nestemäisiä orgaanisia lannoitevalmisteita on levitetty vain sijoittamalla, jos lohkon tai sen osan kaltevuus on yli 15 prosenttia

Täydentävien ehtojen lannoitusvalvonnasta ja asiakirjavalvonnasta on kerrottu kohdassa 6.

Tukiehdot

Toimenpiteen tukiehdoista talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan taulukossa 6 esitetyt ehdot.

Taulukko 6. Toimenpiteen lietelannan sijoittaminen peltoon tarkastettavat tukiehdot.

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa voi ottaa kantaa valvontakysymykseen 47. Lietelannan levityslaite on ehtojen mukainen. Kysymys on asiakirjavalvonnassa lisättävänä tarkastettavan ehtona. Ehto on tarkastettava asiakirjavalvonnassa, jos ehtoa ei pystynyt paikan päällä tilalla tarkastamaan. Asiakirjavalvonnassa ehdon voi tarkastaa esimerkiksi urakoitsijan viljelijälle toimittamasta laskusta.

Toimenpiteen ylätason kysymyksenä on 60. Toimenpiteen lietelannan sijoittaminen peltoon ehtoja on noudatettu. Kysymyksen alla on taulukossa 6 esitetyt alakysymykset.

60.1 Levitetty aines on ehtojen mukaista

Lietelannan sijoittaminen peltoon -toimenpiteessä hyväksyttyjä materiaaleja ovat lietelanta, virtsa, lietelannasta erotettu nestejae ja lannoitevalmistelain (529/2006) mukainen nestemäinen orgaaninen lannoitevalmiste:

• 1B1 8 Orgaaninen eläinperäinen lannoiteliuos
• 1B2 4 Orgaaninen lannoiteliuos
• 1B3 2 Merileväuute
• 1B3 4 Humusvalmiste tai -uute
• 1B3 5 Alkoholien vesiliuos tai öljyemulsio
• 1B3 6 Kasviuute
• 1B3 7 Aminohappovalmiste
• 1B4 1 Melassiuute
• 1B4 2 Vinassi ja vinassiuute
• 1B4 3 Perunan soluneste
• 1B4 4 Rejektivesi
• 3A2 6 Hapotettu ja stabiloitu puhdistamoliete
• 3A2 7 Maanparannuslahote
• 3A5 1 Kalkkistabiloitu puhdistamoliete
• 3A5 2 Mädätysjäännös
• 3A5 3 Lahotettu puhdistamoliete
• 3A5 7 Kemiallisesti hapetettu puhdistamoliete

Levitetty materiaali tarkastetaan lohkokohtaisista muistiinpanoista ja lanta-analyysista, jos viljelijä on käyttänyt omalta tilalta lähtöihin olevaa materiaalia. Asiakirjavalvonnassa myös tarkastetaan, että lohkokohtaisissa muistiinpanoissa ja viljelijän syysilmoituksessa on sama aine. Syysilmoituksen voi katsoa Tukisovelluksen Asioiden käsittelystä (Päätukihaku).

Tilan ulkopuolelta tullut materiaali tarkastetaan luovutussopimuksesta, maksukuitista, rahti- tai kuormakirjasta tai muusta vastaavasta, josta selviää aineen hankinta ja määrä. Lomake 465L (Ilmoitus lannoitteen luovuttamisesta) hyväksytään sopimuksena. Jos levitetty aines ei ole ehtojen mukaista, niin toimenpiteen korvaus hylätään kaikilta lohkoilta, joille ainesta on levitetty.

60.2 Levitetty määrä on vähintään 20 m³/ha vuodessa

Lohkokohtaisista muistiinpanoista tarkastetaan, että kaikille lohkoille, joille on haettu toimenpiteen korvausta, on levitetty ainesta sijoittamalla vähintään 20 m³/ha. Asiakirjavalvonnassa myös tarkastetaan, että lohkokohtaisissa muistiinpanoissa ja viljelijän syysilmoituksessa on merkitty samoille lohkoille levitetyn ainetta.

Huomioitava on, että viljelijä on voinut levittää osan lietteestä sijoittamalla ja osan pintalevityksenä tai ei ole ilmoittanut koko sijoittamalla levitettyä määrää syysilmoituksella. Tästä syystä lohkokohtaisten muistiinpanojen ja syysilmoituksen levitysmäärät voivat poiketa toisistaan. Syysilmoituksessa levitetty määrä ei voi olla suurempi kuin lohkokohtaisissa muistiinpanoissa. Viljelijää on kuultava, jos määrissä on sellaisia epäselvyyksiä, jotka eivät selviä muistiinpanojen ja syysilmoituksen avulla.

Muistiinpanoista lasketaan yhteen levitetty määrä ja saatua kokonaismäärää verrataan tilan käytettävissä olevaan ja viljelijän ilmoittamaan määrään. Käytettävissä oleva määrä lasketaan eläinten keskimääräisen määrän perusteella tai katsotaan luovutuskirjasta yms. Jos muistiinpanoissa ja/tai syysilmoituksessa oleva määrä on merkittävästi suurempi kuin käytettävissä oleva määrä, niin viljelijää on kuultava asiasta ja tarvittaessa määrättävä seuraamukset.

60.3 Toimenpidettä lietelannan sijoittaminen on toteutettu ehtojen mukaisella pinta-alalla

Toimenpiteen levitysalat ilmoitetaan peruslohkotasolla. Toimenpiteen korvausta voi hakea koko peruslohkolle tai osalle peruslohkon pinta-alasta. Valvonnassa on tarkastettava, että lohkokohtaisten muistiinpanojen ja syysilmoituksen pinta-alat vastaavat toisiaan. Ilmoitettua pinta-alaa hylätään, jos syysilmoituksella on ilmoitettu pinta-alaa enemmän kuin mitä lohkokohtaisissa muistiinpanoissa on levitysalaa. Ehtoa tarkastettaessa on huomioitava, että muistiinpanoissa voi olla jossain määrin eri pinta-ala kuin syysilmoituksessa. Pienet pinta-alaerot muistiinpanojen ja syysilmoituksen välillä eivät johda seuraamukseen. Pinta-alaan liittyvään ehtoon myös tallennetaan pinta-ala, jos peruslohkon koko ilmoitetulle alalle ei ole levitetty ehtojen mukaista ainetta tai riittävää määrää.

Valvonnassa on tarkastettava, että vesistöjen varsilla olevilta lohkoilta on vähennetty suojakaistan osuus syysilmoituksella ilmoitetusta levitysalasta. Suojakaistalla toimenpidettä ei voi toteuttaa, eikä korvausta makseta suojakaistan pinta-alalle. Suojakaistat on tarkastettu kesällä/syksyllä paikan päällä tilalla, joten niistä on tieto olemassa.

Suojakaistan vaatima pinta-ala vähennetään peruslohkon pinta-alasta ja saatua pinta-alaa verrataan viljelijän ilmoittamaan pinta-alaan. Jos viljelijä ei ole huomioinut syysilmoituksessa suojakaistan vaatimaa pinta-alaa, niin toimenpiteessä hyväksytty pinta-ala tallennetaan valvontakysymykseen 60.3. Jos toimenpidettä on ilmoitettu vain osalle peruslohkon alasta (esim. 5 hehtaarin peruslohkosta 3 hehtaarille), niin valvonnassa ei pysty tarkastamaan, onko suojakaistan osuus vähennetty oikein. Tällöin ehtoon 60.3. tallennetaan kunnossa.

2.3.2 Ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen

Toimenpiteen perustaso

Ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen -toimenpiteen osalta talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan taulukossa 7 olevien perustason vaatimusten noudattaminen.

Taulukko 7. Toimenpiteen ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen tarkastettavat perustason vaatimukset.

48.9 Lantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita ei ole levitetty pellolle 1.11.–31.3.

Mikäli poikkeukselliset sääolosuhteet ovat estäneet lannan levittämisen 1.4.–31.10. välisenä aikana, on lantaa mahdollista levittää 30.11. asti.

48.2 Lannoitteiden levityskieltoa lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan on noudatettu

48.7 Kasvipeitteisenä talven yli pidettäville peltolohkoille lantaa ja orgaanista lannoitevalmistetta on levitetty 15.9. jälkeen vain sijoittamalla

Täydentävien ehtojen lannoitusvalvonnasta ja asiakirjavalvonnasta on kerrottu kohdassa 6.

56. Lannoitevalmistelain nojalla annettuja säännöksiä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista ja kiinteistökohtaisista käsittelyjärjestelmistä peräisin olevien lietteiden käyttörajoituksista on noudatettu

Tämän perustason vaatimuksen osalta on tarkastettava seuraavien vaatimusten noudattaminen:

1. Jätevesiliete täyttää lannoitevalmisteiden vaatimukset

Jäte­vesi­lie­tet­tä saa käyt­tää maanviljelyssä vain, jos se kuuluu Ruokaviraston tyyppinimiluokkiin 3A5 maanparannusaineena sellaisenaan käytettävät sivutuotteet tai 1B4 Orgaanisina lannoitteina sellaisenaan käytettävät sivutuotteet. Jätevesilietteistä tehdyt lannoitteet on tuotteistettu ja viljelijällä on tuoteseloste tai voi sen tarvittaessa pyytää valmistajalta. Tuoteselosteessa on jätevesilietteen tyyppinimi ja sen perusteella tarkastetaan, kuuluuko käytetty jätevesiliete tyyppinimiluokkiin 3A5 tai 1B4. Tyyppinimiluokat löytyvät Ruokaviraston internetsivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/lannoiteala/tiedostot/tyyppinimiluettelo_konsolidoitu_27_12_2017.pdf

Lietettä on levitetty vain sellaiselle viljelymaalle, jonka haitalliset metallipitoisuudet eivät ylitä suurimpia sallittuja pitoisuuksia.

Viljelijän on pitänyt selvittää lohkon haitallisten metallien pitoisuudet, jos on epäily siitä, että haitalliset pitoisuudet saattavat ylittyä. Epäily voi tulla esimerkiksi siitä, että lohkolle on levitetty aiemmin jätevesilietettä.

Tämän ehdon voi käytännössä tarkastaa vain, jos viljelijä on selvittänyt lohkon haitallisten metallien pitoisuudet. Viljelijältä on kysyttävä, onko haitallisten metallien pitoisuudet selvitetty ja jos on, niin pyydettävä tiedot asiakirjavalvontaa varten. Suurimmat sallitut pitoisuudet on kerrottu taulukossa 8.

Taulukko 8. Viljelymaan suurimmat sallitut haitallisten metallien pitoisuudet.

3. Jätevesilietettä voi levittää vain, jos lietteen käytöstä aiheutuva haitallisten metallien kuormitus ei ylitä vuotuisia enimmäiskuormituksia. Vuotuiset enimmäiskuormitukset raskasmetalleittain on kerrottu taulukossa 9.

Taulukko 9. Vuotuiset enimmäiskuormitukset.

Asiakirjavalvonnassa on laskettava manuaalisesti lohkoittain kertyneiden raskasmetallien määrät. Kyseessä on perustason noudattamatta jättäminen, jos raskasmetallipitoisuus ylittyy.

4. Jätevesilietettä voi levittää vain sellaiselle viljelymaalle, jonka pH on yli 5,8. Kalkkistabiloitua lietettä käytettäessä viljelymaan pH:n on oltava yli 5,5.

Ehdon noudattaminen tarkastetaan katsomalla viljavuustutkimuksista pH-arvot niiltä lohkoilta, joille lietettä on levitetty. Kyseessä on perustason noudattamatta jättäminen, jos on levitetty lietettä sellaiselle lohkolle, jonka pH on alle 5,8 tai kalkkistabiloitua lietettä sellaiselle lohkolle, jonka pH on alle 5,5.

5. Jätevesilietettä voi levittää vain sellaiselle viljelymaalle, jolla kasvatetaan viljaa, sokerijuurikasta tai öljykasveja taikka sellaisia kasveja, joita ei yleensä käytetä ihmisen ravinnoksi tuoreena, syömällä maanalainen osa tai eläinten rehuksi. Nurmelle niitä saa levittää vain perustettaessa nurmi suojaviljan kanssa ja multaamalla ne huolellisesti.

Ehdon noudattaminen tarkastetaan katsomalla, mikä kasvi on ilmoitettu/todettu sellaiselle lohkolle, jolle on lietettä levitetty.

Kohtien 1-4 vaatimukset eivät koske maatilan tai maatilojen yhteiseen käyttöön tarkoitettua sakokaivolietettä sekä kuivakäymäläjätettä, jotka ovat peräisin maatilalla asumisesta tai tilalla tapahtuvasta muusta toiminnasta tai maatilan läheisyydessä sijaitsevista muista asuinkiinteistöistä.

Tukiehdot

Toimenpiteen tukiehdoista talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan taulukossa 10 esitetyt ehdot.

Taulukko 10. Toimenpiteen ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen tarkastettavat tukiehdot.

Toimenpiteen ylätason kysymyksenä on 61. Toimenpiteen ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen ehtoja on noudatettu. Kysymyksen alla on taulukossa 10 esitetyt alakysymykset.

61.1 Levitetty aines on ehtojen mukaista (sis. kuiva-ainepitoisuuden)

Asiakirjavalvonnassa tarkastetaan, että lohkokohtaisissa muistiinpanoissa ja viljelijän syysilmoituksessa on sama aines. Syysilmoituksen voi katsoa uudesta Tukisovelluksesta.

Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen -toimenpiteessä hyväksyttäviä materiaaleja ovat toiselta maatilalta hankittu kuivalanta tai lannasta erotettu kuivajae. Lisäksi hyväksytään alla olevat lannoitevalmistelain (529/2006) mukaiset orgaaniset lannoitteet, maanparannusaineet tai kasvualustat:

• 1B1 Orgaaniset eläinperäiset lannoitteet
• 1B2 Orgaaniset ei-eläinperäiset lannoitteet
• 1C1 5 Lihaluujauho tai käsitelty eläinvalkuainen kaliumsulfaattilisällä
• 3A1 Maanparannusturpeet
• 3A2 Orgaaniset maanparannusaineet
• 3A5 Maanparannusaineena sellaisenaan käytettävät sivutuotteet
• 5A1 Turpeet
• 5A2 1 Lannoitettu ja/tai kalkittu irtomulta
• 5A2 2 Kompostimulta
• 5A2 3 Juuresmulta
• 5A2 7 Teknisesti käsitelty irtomulta

Huomioitava on, että viljelijän tai sellaisen yhteisömuotoisen yrityksen, jossa viljelijä on osakkaana, hallinnassa olevalta maatilalta peräisin oleva lanta, turve, olki, niittojäte tai vastaava aines eivät oikeuta korvaukseen. 

Levitetty aines tarkastetaan luovutussopimuksesta (esim. lomake 465L), maksukuitista, rahti- tai kuormakirjasta, josta selviää aineen hankinta ja määrä. Materiaalista on huomattava tarkastaa myös kuiva-ainespitoisuus, jonka pitää olla vähintään 20 %. Jos vastaanotetusta lannasta on käytetty taulukkoarvoja, niin erikseen ei tarvitse pyytää lanta-analyysia kuiva-ainespitoisuuden tarkastamista varten.

Ohjeistuksen mukaan luovutussopimus ja muut toimenpiteeseen liittyvät asiakirjat on pitänyt skannata ja tallentaa sähköiseen arkistoon. Asiakirjat ovat siis tarvittaessa tarkastettavissa sieltä.

61.2 Levitetty määrä on vähintään 15 m³/ha vuodessa

Lohkokohtaisista muistiinpanoista tarkastetaan, että kaikille lohkoille, joille on haettu toimenpiteen korvausta, on levitetty ainesta vähintään 15 m³/ha. Asiakirjavalvonnassa myös tarkastetaan, että lohkokohtaisissa muistiinpanoissa ja viljelijän syysilmoituksessa on merkitty samoille lohkoille levitetyn ainesta.

Lisäksi muistiinpanoista lasketaan yhteen levitetty määrä ja saatua kokonaismäärää verrataan tilan käytettävissä olevaan ja viljelijän ilmoittamaan määrään. Käytettävissä oleva määrä katsotaan luovutussopimuksesta yms. Jos muistiinpanoissa ja/tai syysilmoituksessa oleva määrä on merkittävästi suurempi kuin käytettävissä oleva määrä, niin viljelijää on kuultava asiasta ja tarvittaessa on määrättävä seuraamukset.

61.3 Toimenpidettä ravinteiden ja orgaanisen aineiden kierrättäminen on toteutettu ehtojen mukaisella pinta-alalla

Pinta-alaan liittyvästä tukiehdosta on kerrottu kohdassa 2.3.1 (lietelannan sijoittaminen peltoon).

2.3.3 Valumavesien hallinta

Toimenpiteen perustaso

Valumavesien hallinta -toimenpiteen perustason vaatimukset on tarkastettu jo paikalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä.

Tukiehdot

Toimenpiteen tukiehdoista talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan taulukossa 11 esitetty ehto.

Taulukko 11. Toimenpiteen valumavesien hallinta tarkastettavat tukiehdot

Toimenpiteen valinneen viljelijän on pidettävä kirjaa tehdyistä säätö-, hoito- ja huoltotoimenpiteistä. Kirjaukset voi tehdä vapaamuotoisesti joko lohkokohtaisiin muistiinpanoihin tai esim. erilliseen päiväkirjaan.

Säätösalaojituksen säätötoimia ovat esim. luukkujen avaaminen keväällä ja sulkeminen syksyllä. Säätökastelussa ja kuivatusvesien kierrätyksessä edellytetään vähintään säätösalaojituksen toimia eli padotuksen säätämistä. Näistä toimista pitäisi olla tietoa muistiinpanoissa tai päiväkirjassa. Näiden lisäksi on voitu tehdä erilaisia huoltotoimenpiteitä. Säätösalaojituksessa ja kuivatusvesien kierrätyksessä kastelua ei tarvitse tehdä joka vuosi, koska kastelun tarve riippuu sääolosuhteista.

Viljelijältä on tarvittaessa kysyttävä lisätietoja, jos muistiinpanoissa ei ole mitään merkintää tehdyistä toimista. Toimenpide hylätään, jos mitään toimia ei ole tehty.

2.3.4 Ympäristönhoitonurmet

Toimenpiteen perustaso

 Ympäristöhoitonurmet-toimenpiteen perustason vaatimukset on tarkastettu jo paikalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä.

Tukiehdot

Suojavyöhyke

Toimenpiteen tukiehdoista talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan taulukossa 12 esitetty ehto.

Taulukko 12. Suojavyöhykkeiden tarkastettava tukiehto.

Suojavyöhykettä ei saa lannoittaa perustamisen jälkeen. Ehdon noudattaminen tarkastetaan talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa lohkokohtaisista muistiinpanoista.

Valvontakysymykseen otetaan kantaa vain silloin, kun ehtoa ei ole noudatettu. Valvontakysymys lisätään lohkon valvontakysymyksiin ja tallennetaan puutteita/laiminlyönti. Muuten ehto ei ole käytössä asiakirjavalvonnassa.

Monivuotinen ympäristönurmi

Kaikki tukiehdot on tarkastettu jo paikalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä.

Luonnonhoitopeltonurmet

Toimenpiteen tukiehdoista talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan taulukossa 13 esitetyt ehdot.

Taulukko 13. Luonnonhoitopeltonurmien tarkastettavat tukiehdot.

12.2 Luonnonhoitopeltonurmen lannoituskieltoa kylvön jälkeen on noudatettu

Luonnonhoitopeltonurmen perustamisen yhteydessä vähäinen lannoitus on mahdollista peittävän kasvuston aikaansaamiseksi (sitoumusehtojen lannoitustaulukot). Myöhemmin lannoitus on kiellettyä. Ehto tarkastetaan talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa lohkokohtaisista muistiinpanoista.

Valvontakysymykseen otetaan kantaa vain silloin, kun ehtoa ei ole noudatettu. Valvontakysymys lisätään lohkon valvontakysymyksiin ja tallennetaan puutteita/laiminlyönti. Muuten ehto ei ole käytössä asiakirjavalvonnassa.

63. Luonnonhoitopeltonurmen kasvusto on päätetty ehtojen mukaisesti^[13]

Luonnonhoitopeltonurmet on säilytettävä lohkolla vähintään 2 kasvukautta. Luonnonhoitopeltonurmien ilmoittaminen samalle lohkolle kahtena eri kasvukautena tarkastetaan YTA-alueella hallinnollisesti.

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan lohkokohtaisista muistiinpanoista, ettei kasvustoa ole päätetty valvontavuonna ehtojen vastaisesti. Luonnonhoitopeltonurmet saa päättää aikaisintaan toisen kasvukauden jälkeen 1.9. alkaen tai 15.7. alkaen, jos kasvusto päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöä varten.

2.3.5 Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla

Toimenpiteen perustason vaatimukset ja tukiehdot on tarkastettu jo paikalla tehdyn valvonnan yhteydessä.

2.3.6 Peltoluonnon monimuotoisuus

Toimenpiteen perustaso

Peltoluonnon monimuotoisuus -toimenpiteen perustason vaatimukset on tarkastettu jo paikalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä.

Tukiehdot

Viherlannoitusnurmet

Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa taulukossa 14 esitetyt ehdot.

Taulukko 14. Viherlannoitusnurmien tarkastettavat tukiehdot.

64. Viherlannoitusnurmi on päätetty aikaisintaan 1.9. ja muokattu aikaisintaan 1.10. (pl. syysviljan kylvö)^[14]

Sama kasvulohko voi olla viherlannoitusnurmena enintään kolme vuotta peräkkäin.^[15] YTA-alue tarkastaa hallinnollisesti ehdon noudattamisen.

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan lohkokohtaisista muistiinpanoista, että valvontavuonna viherlannoitusnurmi on päätetty ehtojen mukaisesti. Viherlannoitusnurmen saa päättää kemiallisesti aikaisintaan 1.9. ja muokata aikaisintaan 1.10., jos seuraava viljelykasvi kylvetään keväällä. Viherlannoitusnurmen voi päättää tätä aiemmin, jos lohkolle kylvetään syyskylvöinen kasvi.

Ensimmäisenä vuonna kylvetyn viherlannoitusnurmen voi muokata jo saman kasvukauden aikana, mikäli kasvusto on riittävästi kehittynyt ja täyttää viherlannoitusnurmen tarkoituksen.

12.5 Viherlannoitusnurmen lannoituskieltoa kylvön jälkeen on noudatettu

Viherlannoitusnurmen perustamisen yhteydessä vähäinen lannoitus on sallittua (sitoumusehtojen lannoitustaulukot). Myöhemmin lannoitus on kiellettyä. Ehto tarkastetaan lohkokohtaisista muistiinpanoista.

Valvontakysymykseen otetaan kantaa vain silloin, kun ehtoa ei ole noudatettu. Valvontakysymys lisätään lohkon valvontakysymyksiin ja tallennetaan puutteita/laiminlyönti. Muuten ehto ei ole käytössä asiakirjavalvonnassa.

Monimuotoisuuspellot

Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa taulukossa 15 esitetyt ehdot.

Taulukko 15. Monimuotoisuuspeltojen tarkastettavat tukiehdot.

12.4 Monimuotoisuuspellon lannoituskieltoa kylvön jälkeen on noudatettu

Monimuotoisuuspellon perustamisen yhteydessä vähäinen lannoitus on sallittua (sitoumusehtojen lannoitustaulukot). Myöhemmin lannoitus on kiellettyä. Ehto tarkastetaan lohkokohtaisista muistiinpanoista.

Valvontakysymykseen otetaan kantaa vain silloin, kun ehtoa ei ole noudatettu. Valvontakysymys lisätään lohkon valvontakysymyksiin ja tallennetaan puutteita/laiminlyönti. Muuten ehto ei ole käytössä asiakirjavalvonnassa.

65. Niittykasveilla perustettujen monimuotoisuuspeltojen kasvusto on päätetty ehtojen mukaisesti[16]

Niittykasveilla perustettavat monimuotoisuuspellot on säilytettävä lohkolla vähintään kaksi kasvukautta. Niittykasvien ilmoittaminen samalle lohkolle kahtena eri kasvukautena tarkastetaan YTA-alueella hallinnollisesti.

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan lohkokohtaisista muistiinpanoista, ettei kasvustoa ole päätetty ehtojen vastaisesti. Niittysiemenkasvuston voi päättää toisen vuoden jälkeen 1.9. alkaen tai 15.7. alkaen, jos kasvusto päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöön. Päättäminen on tehtävä mahdollisimman myöhään syksyllä tai vasta seuraavana keväänä, jos syksyllä ei kylvetä uutta kasvustoa. Monimuotoisuuspellon saa päättää kemiallisesti.

67. Maisema- ja riistakasvusto on päätetty aikaisintaan seuraavana keväänä

Lohkokohtaisista muistiinpanoista tarkastetaan, ettei maisema- tai riistakasvustoa ole päätetty syksyllä 2020.

Kerääjäkasvit

Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa taulukossa 16 esitetyt ehdot.

Taulukko 16. Kerääjäkasvien tarkastettavat tukiehdot.

68. Kerääjäkasvusto on päätetty ehtojen mukaisesti^[17]

Kerääjäkasvin kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan 1.10. Kasvuston saa päättää kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 15.9. Kasvuston päättäminen valvotaan talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa lohkokohtaisista muistiinpanoista.

12.10 Kerääjäkasvia ei ole lannoitettu^[18]

Valvonnassa tarkastetaan lohkokohtaisista muistiinpanoista, ettei kerääjäkasvia kasvavaa lohkoa ole lannoitettu pääkasvin sadonkorjuun jälkeen ennen 1.10. Lannan levittäminen on sallittua kerääjäkasvin kasvustoon 1.10. alkaen riippumatta siitä, onko kasvusto hävitetty kemiallisesti vai ei.

Valvontakysymykseen otetaan kantaa vain silloin, kun ehtoa ei ole noudatettu. Valvontakysymys lisätään lohkon valvontakysymyksiin ja tallennetaan puutteita/laiminlyönti. Muuten ehto ei ole käytössä asiakirjavalvonnassa.

Saneerauskasvit

Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa taulukossa 17 esitetyt ehdot.

Taulukko 17. Saneerauskasvien tarkastettavat tukiehdot.

12.6 Saneerauskasvien lannoituskieltoa kylvön jälkeen on noudatettu

Saneerauskasvin perustamisen yhteydessä vähäinen lannoitus on sallittua (sitoumusehtojen lannoitustaulukot). Myöhemmin lannoitus on kiellettyä. Ehto tarkastetaan lohkokohtaisista muistiinpanoista.

Valvontakysymykseen otetaan kantaa vain silloin, kun ehtoa ei ole noudatettu. Valvontakysymys lisätään lohkon valvontakysymyksiin ja tallennetaan puutteita/laiminlyönti. Muuten ehto ei ole käytössä asiakirjavalvonnassa.

Saneerauskasvi on muokattu maahan aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä.^[19]

Saneerauskasvin saa muokata maahan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä. Kasvustoa ei saa päättää kemiallisesti. Kahden kuukauden tarkastelu tehdään talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa lohkokohtaisista muistiinpanoista. Muistiinpanoista katsotaan kylvöajankohta ja kasvuston päättämisajankohta ja lasketaan, täyttyykö 2 kuukautta.

1.3.7 Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu

Toimenpiteen perustaso

Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu -toimenpiteen osalta talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan taulukossa 18 oleva vähimmäisvaatimus osana perustasoa. Vähimmäisvaatimuksissa todettu noudattamatta jättäminen johtaa perustason kautta toimenpiteen korvauksen vähentämiseen.

Taulukko 18. Toimenpiteen puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu tarkastettava vähimmäisvaatimus

Integroidusta torjunnasta on kerrottu tarkemmin kohdassa 2.1.

Perustason vaatimuksista talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan lisäksi taulukossa 19 olevat vaatimukset.

Taulukko 19. Toimenpiteen puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu tarkastettavat perustason vaatimukset.

Kasvinsuojeluainevalvonnasta on kerrottu tarkemmin kohdassa 2.2.

Tukiehdot

Toimenpiteen tukiehdot on tarkastettu jo paikalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä.

3. Ympäristökorvauksen seuraamukset

3.1 Ympäristösitoumuksen vähimmäisvaatimukset

Vähimmäisvaatimusten seuraamukset lasketaan pääsääntöisesti pinta-alan kautta samalla tavoin kuin perustason lohkokohtaisten vaatimusten seuraamukset. Havainnot merkitään Tukisovellukseen kasvulohkotasolla ja sovellus laskee puutteesta aiheutuvan seuraamuksen.

Integroidun torjunnan (IPM) seuraamus on 1, 3 tai 5 %, jos todetaan, ettei tilalla ole noudatettu kasvinsuojelussa integroidun torjunnan yleisiä periaatteita. Tarkastajan on arvioitava noudattamatta jättämisen laajuus ja vakavuus ja sen perusteella päätettävä annettava seuraamusprosentti.

Vähimmäisvaatimusten ja perustason vaatimusten seuraamukset lasketaan yhteen, jos samassa toimenpiteessä on kummissakin noudattamatta jättämisiä.

3.2 Perustason seuraamukset

Talviaikaisen asiakirjavalvonnan koko tilaa koskevat perustason vaatimukset on kerätty taulukkoon 20. Taulukossa on kerrottu seuraamus, joka perustason vaatimuksen noudattamatta jättämisestä aiheutuu.^[20]

Taulukko 20. Perustason tilakohtaisista vaatimuksista aiheutuvat seuraamukset.

Lohkokohtaisten perustason vaatimusten seuraamuksista on kerrottu tarkemmin vuoden 2020 peltovalvontaohjeessa. Talviaikaisen asiakirjavalvonnan seuraamukset lohkokohtaisista perustason vaatimuksista määräytyvät samalla tavalla.

Perustason seuraamusprosenttia voi muuttaa tilakohtaisissa havainnoissa. Perustason seuraamusprosentti määräytyy kasvilajiryhmätasolla ja siksi tilakohtaisissa havainnoissa on lisättävissä kasvilajiryhmittäin valvontakysymykset, esim. RTK:ä koskee seuraava valvontakysymys: Ravinteiden tasapainoinen käyttö, perustason seuraamus. Tähän kysymykseen tallennetaan seuraamusprosentti, joka korvaa ohjelman tuottaman seuraamusprosentin.

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa on huomioitava, että perustason vaatimukset ovat useimmiten täydentävien ehtojen vaatimuksia, joten noudattamatta jättäminen aiheuttaa lähes aina myös täydentävien ehtojen seuraamuksen.   

Perustason vaatimusten noudattamista ei voi talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastaa, jos viljelijä ei toimita asiakirjoja. Tarkastettaviin vaatimuksiin kirjataan puute, jos viljelijä ei toimita pyynnöistä huolimatta asiakirjoja. Vaatimus käsitellään siis samalla tavalla kuin siinä tapauksessa, että siinä olisi laiminlyönti.

3.3 Ravinteiden tasapainoisen käytön seuraamukset

RTK:n seuraamusten määräytymistavasta on kerrottu tarkemmin vuoden 2020 peltovalvontaohjeessa. Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastettavien RTK:n tukiehtojen seuraamuksista on kerrottu tarkemmin alla.

Lannoitus

Lannoitusvalvonta tehdään vanhassa Tukisovelluksessa, jossa saadaan selville, kuinka suurella pinta-alalla on lannoitettu fosfori- tai typpilannoitteella yli sallittujen tasojen ja kuinka suuri ylitys on suhteessa sallittuun tasoon. Näiden tietojen perusteella päätellään alla olevien taulukoiden perusteella lannoituksesta aiheutuva seuraamusprosentti.

Taulukko 21. Typpi- ja fosforilannoituksen ylityksistä aiheutuvien seuraamusten arviointi typen ja fosforin ylitysprosenttien perusteella.

Taulukko 22. Ehdotus seuraamusprosentiksi.

Muista RTK:n talviaikaisen asiakirjavalvonnan tarkastettavista tukiehdoista poiketen lannoituksen seuraamus tallennetaan tilatasolla. Taulukosta 22 saatu seuraamusprosentti tallennetaan uudessa Tukisovelluksessa kohtaan Kasvulohkoja on lannoitettu Vna:n 235/2015 mukaisesti. Lievistä puutteista voi antaa taulukosta poiketen 1 % seuraamuksen, mutta pääsääntöisesti seuraamukset annetaan taulukon 22 mukaisesti.

Lannoitusta ei voi laskea, jos viljelijä ei toimita asiakirjoja asiakirjavalvontaa varten. Tällöin aiheutuu muiden asiakirjaseuraamusten lisäksi 9 prosentin seuraamus siitä, ettei lannoitusta voida laskea. Seuraamusprosentti tallennetaan kohtaan Kasvulohkoja on lannoitettu Vna:n 235/2015 mukaisesti.

Ilman voimassa olevia viljavuustutkimuksia lannoitusta ei voi laskea ja silloinkin aiheutuu 9 % seuraamus. Jos lohkokohtaisten muistiinpanojen perusteella jollain lohkolla on päättynyt fosforintasaus, niin se on huomioitava lannoituksen seuraamuksessa vielä erikseen. Tämä johtuu siitä, että fosforintasausta ei pysty tarkastamaan ilman viljavuustutkimuksia. Seuraamus fosforintasauksesta on 8–12 %. Seuraamus päätetään laajuuden ja vakavuuden perusteella.

Lannoitusvalvonnassa on tarkastettava tilan vuodessa käytössä oleva typpimäärä. Asia tarkastetaan vertaamalla lohkokohtaisissa muistiinpanoissa olevaa typpimäärää tilan käytössä olevaan typpimäärään (lannoiteostot, karjanlanta ym.). Mikäli katsotaan, että viljelijä on antanut tahallisesti harhaanjohtavia tietoja, määrätään tästä 30 % seuraamus RTK:n korvaukseen. Seuraamus tallennetaan kohtaan Kasvulohkoja on lannoitettu Vna:n 235/2015 mukaisesti. Lisäksi, koska lannoitusta ei voida harhaanjohtavien tietojen vuoksi valvoa, annetaan 9 % seuraamus RTK:n korvaukseen. Törkeissä tapauksissa tulee vielä harkita, onko kyseessä tahallinen sääntöjen vastaisuus ja siten tahallinen noudattamatta jättäminen.

Viljelysuunnitelma

Viljelysuunnitelman seuraamukset perustuvat viljavuustutkimusten ja lohkokohtaisten muistiinpanojen tapaan pinta-alaan.

Havaintojen tallentamisen jälkeen Tukisovellus laskee automaattisesti yhteen kaikkien niiden lohkojen pinta-alat, joilta viljelysuunnitelmat olisi pitänyt olla. Lisäksi lasketaan yhteen niiden lohkojen pinta-alat, joilta ne puuttuvat. Näiden pinta-alojen perusteella lasketaan suhteellinen osuus, jolla vähennetään RTK:n viljelysuunnitelman prosenttiosuutta. Viljelysuunnitelman osuus on ravinteiden tasapainoisen käytön korvauksesta 20 %. Jos tilalta puuttuu viljelysuunnitelma 40 % pinta-alalta, niin korvausta alennetaan 8 % (0,2 x 0,4 = 0,08). Jos tilalla todetaan useammassa RTK:n vaatimuksessa puutteita, niin eri vaatimuksista lasketut seuraamusprosentit lasketaan yhteen.

Tarkastajalla on itse mahdollisuus muuttaa pinta-alan kautta laskettua seuraamusprosenttia arvioituaan puutteen vakavuuden, laajuuden ja keston. Laskettua seuraamusprosenttia voi alentaa, mikäli on lieventäviä tekijöitä, tai nostaa sitä, jos puutteet ovat normaalia vakavampia.  Seuraamusprosentti muutetaan lisäämällä tilakohtaisissa havainnoissa muistiinpanoihin liittyvä valvontakysymys.

Lohkokohtaiset muistiinpanot

Lohkokohtaisista muistiinpanoista aiheutuva seuraamus määräytyy samalla tavalla kuin viljelysuunnitelman seuraamus.

Viljavuustutkimukset

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa viljavuustutkimukset käydään läpi peruslohkotasolla. Tukisovelluksessa on tallennettava tieto siitä, jos viljavuustutkimus ei kata koko lohkon alaa.

Viljavuustutkimuksista aiheutuva seuraamus määräytyy samalla tavalla kuin viljelysuunnitelman seuraamus. Viljavuustutkimusten puuttuminen aiheuttaa lisäseuraamuksen, jos viljavuustutkimukset puuttuvat yli 50 %:n pinta-alasta, koska lannoitusta ei voida laskea.

3.4 Lohkokohtaisten toimenpiteiden seuraamukset

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa hylätään lohkokohtaisen toimenpiteen ala, jolla toimenpiteen ehtoa ei ole noudatettu.^[21] Lisäksi puutteesta voi aiheutua seuraamus koko toimenpiteen korvaukseen, jos pinta-alaero on kasvilajiryhmätasolla liian suuri. Toimenpiteen korvausta ei makseta, jos pinta-alaero on yli 50 %.^[22]

Toimenpiteen korvaus hylätään myös siinä tapauksessa, että viljelijä ei toimita asiakirjoja. Tukiehtoa ei voi tarkastaa, joten seurauksena on toimenpiteen hylkääminen.

3.5 Toistuvuus ja takaisinperintä

Toistuvuudesta on ohjeistettu tarkemmin vuoden 2020 peltovalvontaohjeessa.

Talviaikaista asiakirjavalvontaa tehtäessä on muistettava tarkastaa, onko kyseessä toistuva noudattamatta jättäminen. Toistuvuus on kyseessä silloin, kun sama noudattamatta jättäminen on todettu valvonnassa neljän edellisen vuoden aikana. Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa toistuvuus arvioidaan viljelysuunnitelmaan, viljavuustutkimuksiin ja lohkokohtaisiin muistiinpanoihin liittyvissä tukiehtopuutteissa. Asiakirjavalvonnassa on siis selvitettävä, onko vuosien 2016–2019 valvonnoissa ollut puutteita viljelysuunnitelmassa, viljavuustutkimuksissa tai muistiinpanoissa.

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa ei ole vuonna 2020 valvonnan tekemiä takaisinperintöjä aiemmille vuosille. Syynä tähän on se, että 5-vuotinen sitoumuskausi päättyi vuoteen 2019. Täten jos esimerkiksi viljavuustutkimukset puuttuvat vuodelta 2020, niin aiempia vuosia ei tarvitse niiden osalta alkaa selvittää. YTA-alueet voivat edelleen määrätä takaisinperintöjä aina vuoteen 2015 asti joistain tukiehtopuutteista.

4. Luonnonmukaisen tuotannon korvaus

4.1 Vähimmäisvaatimukset

Vähimmäisvaatimukset ovat osa luonnonmukaisen tuotannon korvauksen perustasoa.^[23] Vähimmäisvaatimuksista talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tiloilta tarkastetaan taulukossa 23 olevat ehdot. 

Taulukko 23. Luonnonmukaisen tuotannon korvauksen tarkastettavat vähimmäisvaatimukset.

Tarkastettavista ehdoista on kerrottu tarkemmin kohdassa 2.1.

4.2 Korvauksen perustaso

Korvauksen perustason vaatimuksista talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan taulukossa 24 olevat vaatimukset.^[24]

Taulukko 24. Luonnonmukaisen tuotannon korvauksen tarkastettavat perustason vaatimukset.

Ympäristökorvauksessa ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksessa vähimmäisvaatimuksissa ja perustasossa todettuihin noudattamatta jättämisiin sovelletaan samoja seuraamussääntöjä.  Vähimmäisvaatimusten ja perustason seuraamuksista on kerrottu kohdassa 4.1 ja 4.2. 

Perustasoon kuuluvien täydentävien ehtojen vaatimuksista ja niiden valvonnasta on kerrottu tarkemmin kohdassa 6. Valvonta laajennetaan koskemaan myös täydentäviä ehtoja, jos tila ei ole täydentävien ehtojen valvonnassa ja korvauksen perustason täydentävien ehtojen vaatimuksissa todetaan puutteita. Tilalta valvotaan vain se täydentävien ehtojen vaatimus, jossa laiminlyönti todetaan.

4.3 Tukiehdot

Luonnonmukaisen tuotannon korvauksen osalta talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan taulukossa 25 olevat tukiehdot.

Taulukko 25. Luonnonmukaisen tuotannon korvauksen tukiehdot.

70. Tilalla on noudatettu luonnonmukaisen tuotannon kasvituotannon sitoumusehtoja

Luonnonmukaisessa tuotannossa oleville kaikille tiloille on tehty myyntikasvivaatimuksen täyttymistä koskeva ristiintarkastus vuonna 2020. Ehdon täyttymistä ei tarvitse tarkastaa peltovalvonnan yhteydessä.

Viljelijä sitoutuu sitoumuksen tehdessään noutamaan luomuasetuksessa^[25] säädettyjä ehtoja.^[26]  Valvonnassa on tarkastettava, onko asiakirjavalvonnassa olevalla tilalla havaittu poikkeamia luomuasetuksen noudattamisessa. Valvonnassa olevien tilojen tuotantotarkastuksen asiakirjat on siis pyydettävä ELY-keskuksen luomukorvauksen käsittelijältä tai muulla tavoin selvitettävä tilat, joilla on todettu tuotantotarkastuksessa poikkeamia.

Tuotantotarkastuksessa todetuista puutteista annetaan seuraamukset luonnonmukaisen tuotannon korvaukseen taulukon 26 mukaisesti. Taulukossa olevat otsikot vastaavat tuotantotarkastuspöytäkirjan otsikointia. Yhden pöytäkirjan otsikon alla voi olla useampia alakohtia. Toistuvuuksia tarkasteltaessa on huomioitava, että puute on toistuva vasta silloin, kun samasta alakohdasta on tullut seuraamus useamman kerran peräkkäin.

Taulukon 26 seuraamukset ovat ohjeellisia ja niistä voi tarvittaessa poiketa, jos on olemassa perustelut. Seuraamusprosentin määrittämisessä täytyy ottaa huomioon puutteen vakavuus, laajuus ja kesto. Lievistä tuotantotarkastuksessa todetuista puutteista ei aina tarvitse antaa seuraamuksia (poikkeaman laatu lievä, värikoodit valkoinen, vihreä ja keltainen). Seuraamuksiin johtavat lähinnä normaalit ja normaalia vakavammat puutteet.

Jos samasta alakohdasta on annettu sekä korjauskehotuksia että markkinointikieltoja, määrätään seuraamus joko korjauskehotusten tai markkinointikieltojen mukaan puutteen vakavuudesta, laajuudesta ja kestosta riippuen. Seuraamusprosentteja määriteltäessä on hyvä keskustella luomukorvauksen käsittelijän kanssa puutteen vakavuudesta. Jos esimerkiksi pinta-alan mukaan ei ole perusteltua laskea seuraamusta, voi sen määrittää myös muulla tavoin.

Tuotantotarkastuksessa todetuista kasvintuotantoon liittyvistä poikkeamista seuraamukset määritetään taulukon 26 mukaisesti.

Taulukko 26. Tuotantotarkastuksen seuraamukset luonnonmukaisen tuotannon korvaukseen.

^(* Saman poikkeaman toistuminen tai korjaavan toimenpiteen laiminlyönti

^(**Saman poikkeaman toistuminen kolmannen kerran tai korjaavan toimenpiteen laiminlyönti toisen kerran

Taulukossa oleva kohta Edellinen seuraamus x 2 tarkoittaa sitä, että aiemmin annettu seuraamusprosentti kerrotaan kahdella. Yksittäisistä ehdoista annetut seuraamusprosentit lasketaan yhteen, jos useammassa ehdossa todetaan puutteita. Seuraamusprosentti tallennetaan Tukisovelluksessa kohtaan Tilalla on noudatettu luonnonmukaisen tuotannon kasvintuotannon sitoumusehtoja.

Seuraavat esimerkit kertovat, miten luomuvalvonnan havaitsemat poikkeamat, korjaavat toimenpiteet, poikkeamien toistuminen ja korjaavien toimenpiteiden laiminlyönti huomioidaan seuraamuksista päätettäessä.

Esimerkki 1. Poikkeaman toistuminen

Viljelijä sai kirjallisen huomautuksen, koska siemenseoksessa oli 20 prosenttia luvatonta tavanomaista siementä vuonna 2019. Vuonna 2020 viljelijä sai kirjallisen huomautuksen, koska siemenseoksessa oli 15 prosenttia luvatonta tavanomaista siementä. Kyseessä on luomuehtojen mukaan edelleen vähäinen poikkeama, mutta poikkeaman toistuminen.

Esimerkki 2a. ELY-keskuksen antama korjauskehotus ja luomuviljelijän näyttö korjaavasta toimenpiteestä

Luomutarkastuksessa tilalla havaittiin rikkakasviongelma, josta syystä rikkakasvien torjuntaa pitäisi tehostaa. Korjaava toimenpide on ensivaiheessa kasvinsuojelusuunnitelman päivittäminen, josta ELY-keskus antoi luomuviljelijälle huomautuksen tai korjauskehotuksen ilmoituksella. Muutettu kasvinsuojelusuunnitelma toimii näyttönä korjaavasta toimenpiteestä. Rikkakasviongelma voi kuitenkin jatkua samalla peltolohkolla, eikä ole takeita, että uusi suunnitelma osoittautuisi tehokkaaksi. Toisaalta ei voi tietää, oliko mahdollinen rikkakasvitilanteen paraneminen suunnitelman toteuttamisen ansiota.

Esimerkki 2b. Korjaavan toimenpiteen laiminlyönti

Jos suunnitelmaa ei päivitetä, on kyseessä laiminlyönti.

Esimerkki 2c. Havainto, joka ei ole poikkeaman toistuminen, eikä korjaavan toimenpiteen laiminlyönti

Jos rikkakasviongelma jatkuu, mutta on toimittu korjatun suunnitelman mukaisesti, ei kyseessä ole laiminlyönti, eikä toistuminen. Suunnitelmaa on kuitenkin jälleen muutettava toimivan ratkaisun löytämiseksi.

Esimerkki 2d. Samantyyppinen poikkeama, mutta ei toistuminen

Saman tilan luomutarkastuksessa havaitaan rikkakasviongelma pari vuotta myöhemmin. Ongelma ei kuitenkaan ole samalla lohkolla kuin esimerkissä 2a. Kyseessä on siten samantyyppinen poikkeama, mutta ei sama poikkeama. Siten kyseessä ei ole poikkeaman toistuminen.

Alla on esimerkkejä seuraamuksen määräytymisestä erilaisissa tapauksissa.

Esimerkki 3.

Tilalle on annettu markkinointikielto kasvinsuojeluaineiden käytöstä jo kolmannen kerran peräkkäin à Seuraamusprosentti lasketaan laskemalla niiden lohkojen pinta-ala yhteen, joilla kasvinsuojeluainetta on käytetty. Tämä summa jaetaan koko sillä pinta-alalla, joka on luomutuotannossa. Tästä saadaan seuraamusprosentti. Lisäksi viljelijälle annetaan 10 % lisäseuraamus, joka lisätään aiemmin laskettuun seuraamusprosenttiin.

Esimerkki 4.

Tila on saanut rinnakkaisviljely-osiosta kahtena edellisenä vuonna markkinointikiellon siitä, että rinnakkaisviljelyyn ei ole ollut lupaa ja tänä vuonna markkinointikiellon siitä, että rinnakkaisviljelyä ei ole kuvattu luomusuunnitelmassa. à Luomukorvaukseen ei aiheudu toistuvaa seuraamusta, vaan seuraamus 6–10 %. 

Esimerkki 5.

Tila on saanut valvontavuonna toisen kerran markkinointikiellon luomussa kielletyn lannoitevalmisteen käytöstä. Seuraamusprosentti lasketaan pinta-alan kautta ja korvausta vähennetään saadulla seuraamusprosentilla.

Esimerkki 6.

Tila on saanut valvontavuonna toisen kerran markkinointikiellon samasta rinnakkaisviljelyn ehdosta. Edellisellä kerralla seuraamukseksi on määritetty 7 %. Poikkeama toistuu toisen kerran, jolloin edellinen seuraamus kerrotaan kahdella eli seuraamusprosentti on valvontavuonna 14 %. Seuraamusta on kuitenkin mahdollista muuttaa laajuuden, vakavuuden ja keston perusteella.

Jos tilalla, joka ei ole asiakirjavalvonnassa, on todettu tuotantotarkastuksessa sellaisia poikkeamia, joista on määrättävä seuraamus korvaukseen, on tila otettava valvontaan omalle otannalle ja määrättävä asianmukaiset seuraamukset. Tilat viedään tuotantotarkastuksen puutteista aiheutuville seuraamuksille perustetulle valvonta-ajolle 6908. Perustason vaatimuksia ei tarvitse näiltä tiloilta tarkastaa. Tiloille valitaan Tukisovelluksessa taulukon 25 ehdoista tilaa koskeva tukiehto (kasvintuotanto tai kotieläintuotanto). Seuraamukset voidaan määrätä kuulemisen perusteella, tarvittaessa tulee tehdä myös tilakäynti.

Tarvittaessa ELY-keskuksessa on pyydettävä luomukäsittelijältä tieto niistä tiloista, joilla on todettu poikkeamia tuotantotarkastuksessa.

71. Tilalla on noudatettu luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumusehtoja

Tiloille, jotka ovat antaneet sitoumuksen luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta, maksetaan korotettua luonnonmukaisen tuotannon korvausta. Tuotantotarkastuksessa tarkastetut luomukotieläintuotantoa koskevat kohdat on huomioitava valvonnassa edellisten kasvintuotantoa koskevien kohtien lisäksi. Tuotantotarkastuksessa todetuista kotieläintuotantoon liittyvistä puutteista määritetään seuraamukset taulukon 27 mukaisesti.

Taulukko 27. Tuotantotarkastuksen seuraamukset luonnonmukaisen tuotannon korvaukseen.

^(* Saman poikkeaman toistuminen tai korjaavan toimenpiteen laiminlyönti

^(**Saman poikkeaman toistuminen kolmannen kerran tai korjaavan toimenpiteen laiminlyönti toisen kerran

Seuraamusprosentin määrittämisessä täytyy ottaa huomioon puutteen vakavuus, laajuus ja kesto. Tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvät rikkomukset ovat vakavampia kuin esimerkiksi muistiinpanopuutteisiin liittyvät rikkomukset. Seuraamusprosentti tallennetaan Tukisovelluksen kohtaan Tilalla on noudatettu luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumusehtoja. Tällöin sovellus laskee seuraamuksen ainoastaan luomun kotieläinkorotuksen osuudesta. Mikäli luomukotieläintilalle aiheutuu seuraamus myös luomukasvinviljelyn puutteesta, tallennetaan annettu seuraamusprosentti kohtaan Tilalla on noudatettu luonnonmukaisen tuotannon kasvituotannon sitoumusehtoja.

Esimerkki 1.

Luomueläinten ulkoilumahdollisuudet eivät täytä vaatimuksia ja asiasta on annettu markkinointikielto ensimmäisen kerran à Luomukotieläinkorvausta vähennetään 6–20 %.

5. Ympäristösopimuksen asiakirjavalvonta

5.1Maatalousluonnon monimuotoisuus ja maisema ja kosteikko

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa ympäristösopimusten asiakirjapuutteet kirjataan uuteen Tukisovellukseen lohkokohtaisesti. Asiakirjavalvonnassa sopimuslohkoille kirjataan 25 %:n seuraamus, jos viljelijä ei toimita pyynnöistä huolimatta asiakirjoja.  Kirjanpidon osittainen puuttuminen aiheuttaa lievemmän seuraamuksen esim. 10–20 %, jos kirjanpitoa on pidetty edes jossain määrin. Peltoalavalvonnassa sopimuslohkolle kirjattu puute ei automaattisesti aiheuta seuraamusta, vaan seuraamusprosentti pitää erikseen tallentaa asiakirjavalvonnassa.

Ympäristötuen erityistukien osalta seuraamus hoitopäiväkirjan puutteesta määräytyy yksikkökohtaisten kustannusten perusteella.  Erityistukien hoitopäiväkirjan puute tallennetaan vanhaan Tukisovellukseen maatilan valvonnat osioon kyseiselle valvonta-ajolle sopimuksen ”huomautus”- kohtaan. Ohjelmakauden 1995–1999 20-vuotisissa sopimuksissa ei vaadita hoitopäiväkirjan pitoa, joten niistä ei sitä tarvitse tarkastaa.

Taulukko 28. Maatalousluonnon monimuotoisuus ja maisemasopimus, sekä kosteikkosopimus tarkastettavat tukiehdot.

Maatalousluonnon monimuotoisuus ja maisemasopimusten tarkastettavien tukiehtojen havainnot ”kunnossa/puutteita” tallennetaan Tukisovelluksessa lohkokohtaisesti taulukon 28. Mukaisesti kohtaan 72.

Ympäristösopimusten tukiehtojen seuraamukset määräytyvät sen mukaisesti, paljonko vaaditusta toimenpiteestä on toteutettu ja millä alalla. Toimenpiteet jakautuvat varsinaisiin toimenpiteisiin työmäärältään vähäisiin toimenpiteisiin ja tarkastajan on selvitettävä seuraamusprosentti lohkon tilanteen mukaan. Työmäärältään vähäisten toimenpiteiden seuraamukset määritetään tapauskohtaisesti prosenttiskaalan (1–5 %) sisällä. Pikantin maataloustuet/peltotukien valvonta/ohjeet 2020- osiosta löytyy excel-laskelmia, joita voi käyttää apuna seuraamusprosentin määrittämisessä.

5.2 Kurki-, hanhi- ja joutsenpelto

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa on huomioitava, että perustason vaatimukset ovat useimmiten täydentävien ehtojen vaatimuksia, joten noudattamatta jättäminen aiheuttaa lähes aina myös täydentävien ehtojen seuraamuksen.  Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltosopimuksessa seuraamus kohdennetaan lisäksi myös sopimuksen tukeen ja seuraamusprosentti pitää erikseen tallentaa sopimuslohkolle asiakirjavalvonnassa.  

Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltosopimuksessa perustason vaatimuksista talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan taulukossa 29 olevat vaatimukset.

Perustason vaatimukset määräytyvät pinta-alan mukaan samalla periaatteella kuin ympäristösitoumuksen perustasojen seuraamukset ja ne tallennetaan Tukisovellukseen. Sovellus laskee seuraamukset.

Taulukko 29. Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltosopimuksen tarkastettavat perustason vaatimukset.

Kurki-, hanhi- ja joutsenpellon perustason vaatimusten noudattaminen tallennetaan lohkokohtaisesti Tukisovelluksessa ” kunnossa tai puutteita” taulukon 29 mukaisesti kohtiin 48.10, 48.11, 48.12, 48.13, 48.14, 48.19, 184, ja 166.

Taulukko 30. Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltosopimuksen tarkastettavat tukiehtovaatimukset.

Tukiehtovaatimusten noudattaminen kurki-, hanhi- ja joutsenpeltosopimuksessa tallennetaan ”kunnossa tai puutteita” lohkokohtaisesti taulukon 30 mukaisesti kohtiin 72, 48.10, 48.11, 48.12 ja 48.13.

6. Täydentävien ehtojen asiakirjavalvonta

Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastetaan kirjanpitoon, lannoitukseen ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvät täydentävien ehtojen vaatimukset kaikilta Ruokaviraston täydentävien ehtojen pelto-otantavalvonnassa 2020 olleilta tiloilta ^[27].  Lannoitusvalvonta suoritetaan Maatilat - Maatilan lannoitusvalvonta -valikon kautta. Asiakirjavalvonnassa tarkastetaan kaikki lohkot.

6.1 Pöytäkirjat ja tallennus Tukisovellukseen

Vuonna 2020 täydentävien ehtojen pelto-otantavalvonnassa olleet tilat ovat uudessa Tukisovelluksessa ajoilla 6902 ja 6904. Kaikkien näillä ajoilla olevien tilojen valvonta  on aloitettava ja valvontapäivämäärä on oltava vuoden 2020 puolella. Valvontapäivämääräksi laitetaan päivämäärä, jolloin tarkastettava aineisto saapuu ELY-keskukseen. Jos viljelijä ei toimita aineistoa määräaikaan mennessä, voidaan valvontapäivämääräksi merkitä päivämäärä mihin mennessä aineisto pyydettiin toimittamaan ELY-keskukseen. Määräaika aineiston toimittamiseksi on oltava vuoden 2020 puolella.

Mikäli tilalla, joka on ympäristökorvauksen ajolla 6901 tai 6903, havaitaan täydentävien ehtojen laiminlyöntejä vuonna 2020, laajennetaan valvonta täydentävien ehtojen valvonnaksi kyseiselle valvonta-ajolle. Jos havainto laiminlyönnistä tehdään vuoden 2021 puolella, viedään tilat talviaikaisen asiakirjavalvonnan oman otannan ajolle uudessa Tukisovelluksessa. Tämän ajon ajonumero ilmoitetaan myöhemmin.

Valvonnan jälkeen viljelijälle lähetetään asiakirjavalvonnasta tarkastuskertomus kuten kohdassa 1.3 on kerrottu. Jos tila ei ole hakenut ympäristökorvausta, lannoitusvalvonnan pöytäkirja lähetetään viljelijälle, mikäli tilalla havaitaan täydentävien ehtojen lannoitusrajojen ylityksiä.

6.2 Valvottavat vaatimukset

Täydentävien ehtojen asiakirjavalvonnassa tarkastetaan taulukossa 31 olevat vaatimukset.

Taulukko 31. Talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa tarkastettavat täydentävien ehtojen vaatimukset.

^a Mikäli poikkeukselliset sääolosuhteet ovat estäneet lannan levittämisen 1.4.–31.10. välisenä aikana, on lantaa mahdollista levittää 30.11. asti.

^b Orgaaninen lannoitevalmiste huomioidaan, kun sen tilavuudesta on lantaa enemmän kuin 10 %.

^c Liukoisen typen lannoitusrajat ovat kasvilajeittain ja maalajeittain (kivennäismaat ja eloperäiset maat). Lannoitusrajat ovat samat koko maassa. Liukoisen typen enimmäismääriin sisältyy epäorgaanisten ja orgaanisten lannoitteiden sekä lannan liukoinen typpi

Syksyllä 2019 levitetty liukoinen typpi huomioidaan kokonaisuudessaan osana seuraavan viljelykasvin lannoitusta.

Jos tilalla on käytetty lantaa lannoitteena, valvonta tehdään joko taulukkoarvojen tai lanta-analyysin arvojen perusteella sen mukaisesti kumpaa arvoa viljelijä on käyttänyt lannoituksen toteutuksessa. Jos lannoituksessa on käytetty lantaseoksia tai sellaisten eläinten lantaa, joista ei ole taulukkoarvoja, on valvonta tehtävä lanta-analyysin arvojen perusteella.

Nitraattiasetuksen lannoitusrajat eivät koske astiaviljelyä eikä lannoitusrajojen noudattamista tarvitse valvoa alalta, jolla kasvit ovat olleet astiaviljelyssä.

Kasvinsuojeluainesäädösten vaatimukset

Asiakirjavalvonnassa tarkastetaan, että 1) tilalla on käytetty vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita ja 2) tilalla on noudatettu kasvinsuojeluvalmisteen sitovia myyntipäällysmerkintöjä. Kasvinsuojeluaineen sitovien myyntipäällysmerkintöjen noudattamisen valvonnassa tarkastetaan, onko kasvinsuojeluainetta käytetty hyväksytyillä kasvilajeilla oikeana käyttöajankohtana (valvontavuoden käyttöajankohta ko. vuoden kirjanpidossa) ja onko pohjavesirajoituksia noudatettu.

Kasvinsuojeluaineiden käyttö tarkastetaan vuoden 2020 kasvinsuojeluaineiden käyttökirjanpidosta. Jos kasvinsuojeluaineista ei ole pidetty kirjaa vuonna 2020, selvitään, puuttuuko kirjanpito vain kyseiseltä vuodelta vai useammalta vuodelta. Lisäksi tarkastetaan, että kasvinsuojeluaineiden käyttöajankohdat ja -määrät sekä käyttöala on kirjattu kirjanpitoon.

• Tilalla on käytetty vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita

1.  Kasvinsuojeluaineen hyväksynnän tarkastaminen
   1. onko valmiste Tukesin kasvinsuojeluainerekisterissä (https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/). Huomio kuitenkin, että kasvinsuojeluainerekisteriä ei ole päivitetty 15.10.2020 jälkeen. Tietoa uusista hyväksytyistä valmisteista sekä tärkeistä valmisteita koskevista käytön ehtojen muutoksista löytyy Tukesin internetsivuilta (tukes.fi). Kasvinsuojeluainerekisteri siirtyy osaksi Kemidigiä ja se avautuu loppuvuodesta 2020 tai alkuvuodesta 2021.
   2. jos valmistetta ei löydy, löytyykö valmiste poistettujen valmisteiden listalta,
   3. jos ei löydy, katsotaan listasta, onko valmisteen nimi muuttunut,
   4. jos ei löydy, katsotaan listasta, onko valmisteella ollut voimassa oleva poikkeuslupa (Valmiste voi löytyä listalta useita kertoja; järjestetty voimassaoloajan mukaan),
   5. jos ei löydy, kyseessä voi olla koetoimintalupa. Viljelijältä pyydetään nähtäväksi kirjallinen koetoimintalupa.

• Kasvinsuojeluaineiden käytössä on noudatettu kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä

1. Kasvinsuojeluaineen käyttö hyväksytylle viljelykasville oikeana ajankohtana tarkastaminen
   1. katsotaan, löytyykö käyttökohde kasvinsuojelurekisteristerissä olevasta myyntipäällyksestä,
   2. jos ei löydy, katsotaan listalta, onko käyttökohde poistettu käyttöajankohdan jälkeen,
   3. jos käyttökohde löytyy em. listalta, tarkastetaan, milloin se on poistettu ja onko käytölle annettu siirtymäaikaa,
   4. jos poistettua käyttökohdetta ei löydy, katsotaan listasta, onko tälle käyttökohteelle ollut voimassa olevaa poikkeuslupaa,
   5. jos ei löydy, kyseessä voi olla koetoimintalupa. Viljelijältä pyydetään nähtäväksi kirjallinen koetoimintalupa,
   6. valvontavuoden kirjanpidosta tarkastetaan, että onko kasvinsuojeluainetta käytetty sallittuna ajankohtana.

2. Kasvinsuojeluaineen pohjavesirajoituksen noudattamisen tarkastaminen
   1. tarkastetaan, onko tilalla pohjavesilohkoja
   2. jos on, tarkastetaan, onko lohkoilla käytettyjä kasvinsuojeluaineita sallittua käyttää pohjavesialueella.

Mikäli tilalla havaitaan käytettävän valmistetta, jota ei suositella käytettäväksi pohjavesialueilla (käyttö ei ole kielletty), ei suositusten noudattamatta jättämisestä merkitä laiminlyöntiä, vaan neuvotaan käyttämään pohjavesialueilla sopivampia valmisteita.

Kasvinsuojeluaineen hyväksytyissä käyttökohteissa, käytön ehdoissa ja rajoituksissa voi tapahtua muutoksia valmisteen ostamisen jälkeen. Jos viljelijä on valmisteen käyttöehdoissa tapahtuneista muutoksista huolimatta noudattanut hänellä varastossa olleen valmisteen painettua myyntipakkauksen tekstiä, hänelle ei aiheudu tukien menetystä ensimmäisellä tarkastuskerralla. Viljelijää tiedotetaan myyntipakkauksen muutoksista ja neuvotaan käyttämään valmistetta uusien ehtojen mukaisesti. Tieto em. tiedottamisesta ja neuvonnasta kirjataan havaintopöytäkirjan lisätietoihin. Kun viljelijä on saanut tiedon valmisteen käytön ehtojen muutoksista, hänen on otettava se huomioon käyttäessään kyseistä kasvinsuojeluainevalmistetta seuraavan kerran.

6.3 Täydentävien ehtojen seuraamukset

Täydentävien ehtojen pääsääntöinen seuraamus on 3 %. Laiminlyönnin arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Lisäksi on arvioita tahallisuus ja toistuvuus. Näiden arvioinnista on kerrottu enemmän Peltovalvontaohjeessa. Laiminlyönti arvioidaan laajuuden, vakavuuden ja keston perusteella taulukon 32 mukaisesti.

Taulukko 32. Täydentävien ehtojen laiminlyönnin arviointi.

VV= varhainen varoitus

Nitraattiasetuksen vaatimukset

Laiminlyönnin vakavuuden arviointi:

• Tuotantoeläinten lannassa ja lantaa sisältävissä orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä on enintään 170 kg/ha (Taulukko 33)
• Liukoisen typen vuotuinen enimmäismäärä (kg/ha) ei ylity (Taulukko 33)
• Syyskuun alusta alkaen tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän liukoisen typen määrä on enintään 35 kg/ha (Taulukko 33)

Taulukko 33. Täydentävien ehtojen laiminlyönnin vakavuuden arviointi.

Lisäksi on arvioitava laiminlyönnin laajuus ja kesto. Laiminlyöntiä arvioitaessa on myös arvioitava, onko laiminlyönti tahallinen.

• Lannoitteiden levityskieltoa lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan on noudatettu
• Lietelantaa, virtsaa ja nestemäisiä orgaanisia lannoitevalmisteita on levitetty vain sijoittamalla, jos lohkon tai sen osan kaltevuus on yli 15 prosenttia
• Lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita ei ole levitetty 1.11.–31.3. välisenä aikana
• Liukoisen typen lannoitusmäärän ylittäessä 150 kg/ha vuodessa, liukoisen typen määrä on jaettu vähintään kahteen erään, joiden levittämisen välinen aika on vähintään kaksi viikkoa
• Lannoituksessa on huomioitu keskimääräinen satotaso, viljelyvyöhyke, kasvinvuorotus ja maalaji

Pääsääntöisesti vakavuuden arvio on 3 %. Vakavuuteen vaikuttaa esimerkiksi miten suuri määrä lannoitteita on levitetty ja miten suurelle pinta-alalle tai miten vakavasti em. aikarajoja on rikottu. Laajuutta arvioitaessa on mietittävä esimerkiksi voiko lannoitteet vaikuttaa valunnan myötä myös tilan ulkopuolelle.

Jos viljelijä ei ole toimittanut lannoitetuista lohkoista lannoitusajankohtana voimassa ollutta viljavuustutkimusta, on viljelijän pitänyt toimittaa jokin muu selvitys maalajista. Mikäli viljelijä ei ole toimittanut viljavuustutkimusta tai selvitystä maalajista, on tilalle annettava täydentävien ehtojen seuraamus. Seuraamus on pääsääntöisesti 3 %. Seuraamus annetaan vaatimuksen 2.4 kautta.

• Tilalla on voimassa oleva lanta-analyysi

Jos lanta-analyysi puuttuu tai se on vanhentunut yli vuosi sitten, on pääsääntöinen vakavuuden arvio 3 %.  Arviointiin vaikuttaa kuitenkin syntyvän/käytettävän lannan määrä. Jos määrä on merkittävä, voidaan vakavuudeksi arvioida 5 %. Jos analyysi on vanhentunut korkeintaan yhden vuoden, voi vakavuuden arvio olla 1 %. Jos analyysi on vanhentunut alle vuosi sitten ja lantaa ei ole levitetty tuona aikana, voidaan käyttää varhaista varoitusta.

• Lannoitteiden käytöstä on pidetty kirjaa asetuksen 1250/2014 13 § mukaisesti

Mikäli tilalla on kirjanpito lannoitteiden käytöstä, mutta se on puutteellinen, laiminlyönnin vakavuuden arvio on 1-3 %. Mikäli kirjanpito puuttuu kokonaan, vakavuuden arvio on 3 % - 5 %. Arvioon vaikuttaa esimerkiksi se miten isoa pinta-alaa kirjanpitopuute koskee. Täydentävien ehtojen seuraamus on annettava myös silloin, jos viljelijä ei toimita kirjanpitoa lannoitteiden käytöstä asiakirjavalvontaa varten.

Kasvinsuojeluainesäädösten vaatimukset

• Tilalla on käytetty vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita

Laiminlyönnin vakavuuteen vaikuttaa se, milloin kasvinsuojeluaine on poistunut kasvinsuojeluaine rekisteristä tai onko se ollut koskaan hyväksytty valmiste Suomessa.

Lisäksi on arvioitava laiminlyönnin laajuus ja kesto. Laiminlyöntiä arvioitaessa on myös arvioitava, onko laiminlyönti tahallinen. Tahallisuus voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos viljelijä on tietoisesti käyttänyt kasvinsuojeluainetta, jota ei ole koskaan hyväksytty käytettäväksi Suomessa.

Jos laiminlyöntiä voidaan pitää vähäisenä, ottaen huomioon sen vakavuus, laajuus ja kesto eikä siitä aiheudu välitöntä vaaraa kansanterveydelle tai eläinten terveydelle, voidaan laiminlyönnistä antaa varhainen varoitus. Esimerkiksi jos käytetty kasvinsuojeluaine on poistunut kasvinsuojeluainerekisteristä vuoden 2020 aikana ja ala, jolla ainetta on käytetty, on pieni, voidaan laiminlyönti arvioida vähäiseksi.

• Kasvinsuojeluaineiden käytössä on noudatettu kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä

Lisäksi on arvioitava laiminlyönnin laajuus ja kesto. Laiminlyöntiä arvioitaessa on myös arvioitava, onko laiminlyönti tahallinen. Tahallisuus voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos viljelijä on tietoisesti käyttänyt kasvinsuojeluainetta myyntipäällysmerkintöjen vastaisesti (esimerkiksi viljan pakkotuleennuttaminen glyfosaatilla).

Jos laiminlyöntiä voidaan pitää vähäisenä, ottaen huomioon sen vakavuus, laajuus ja kesto eikä siitä aiheudu välitöntä vaaraa kansanterveydelle tai eläinten terveydelle, voidaan laiminlyönnistä antaa varhainen varoitus. Esimerkiksi jos kasvinsuojeluainetta on käytetyn kasville, jonka käyttökohteesta ko. aine on poistunut vuoden 2020 aikana ja ala, jolla ainetta on käytetty, on pieni, voidaan laiminlyönti arvioida vähäiseksi.

Jos pohjavesilohkolla on käytetty kasvinsuojeluainetta, jonka käyttöä ei ole sallittu ko. alueella on pääsääntöinen seuraamus 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto.

Täydentävien ehtojen seuraamus on annettava myös silloin, jos viljelijä ei toimita kirjanpitoa kasvinsuojeluaineiden käytöstä asiakirjavalvontaa varten.

Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset

• Kesantoja ei ole lannoitettu, lukuun ottamatta perustamisen yhteydessä tapahtuvaa monivuotisen viherkesannon lannoitusta.

Tarkastetaan, että yksivuotisia viher-, sänki- ja avokesantoja ei ole lannoitettu. Lannoittaminen on sallittua ainoastaan, jos kesannon päättämisen jälkeen lohkolle kylvetään monivuotisia nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä taikka istutettavia kasveja.

Monivuotista viherkesantoa voidaan lannoittaa ainoastaan perustamisen yhteydessä. Typpilannoitemäärä voi olla enintään 80 kg liukoista typpeä/ha kivennäismailla ja 60 kg liukoista typpeä/ha eloperäisillä mailla.

Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi.

Viitteet

^[1] VNa 235/2015 18 §

^[2] VNa 235/2015 13 §

^[3] VNa 235/2015 11 §

^[4] Laki 1563/2011 10 §

^[5] Laki 1563/2011 10 §

^[6] VNa 235/2015 11 §

^[7] Laki 1563/2011 12 §

^[8] VNa 400/2008

^[9] VNa 235/2015 18 §

^[10] VNa 451/2019 18 § ja Liite 8

^[11] VNa 235/2015 18 §

^[12] MMMa 237/2015 6 §

^[13] VNa 235/2015 22 §

^[14] MMMa 327/2015 20 §

^[15] VNa 235/2015 59 §

^[16] MMMa 327/2015 22 §

^[17] MMMa 327/2015 20 §

^[18] MMMa 327/2015 20 §

^[19] MMMa 327/2015 20 §

^[20] VNa 712/2015 20 §

^[21] VNa 712/2015 19 §

^[22] VNa 712/2015 23 §

^[23] VNa 237/2015 14 §

^[24] VNa 237/2015 16 §

^[25] Asetus (EY) N:o 834/2007

^[26] VNa 237/2015 18 §

^[27] VNa 1250/2015 10 §, 11§ ja 13 §