Tukiehdot: ekojärjestelmätuki 2024

↵ Peltotukien hakuopas

Ekojärjestelmätuki on EU:n kokonaan rahoittama eli suora tuki, jonka tavoitteena on tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä.  Voit saada ekojärjestelmätukea, jos olet aktiiviviljelijä.

1. Tuen yleiset ehdot ja maksun rajoitteet

Voit sitoutua ekojärjestelmätuen toimenpiteisiin vuosittain peltotukien haussa. Ekojärjestelmätukeen kuuluu neljä toimenpidettä: peltojen talviaikainen kasvipeite, luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet ja monimuotoisuuskasvit.

Ekojärjestelmätukea voidaan myöntää vuosittain enintään 86 miljoonaa euroa. Tuen arvioidut määrät vuonna 2024 ovat seuraavat:

• Talviaikainen kasvipeite 50 €/ha
• Luonnonhoitonurmet 65 €/ha
• Viherlannoitusnurmet 80 €/ha
• Monimuotoisuuskasvit 300 €/ha

Voit valita vuosittain yhdestä neljään ekojärjestelmätuen toimenpiteistä.

Tuen maksamisen rajoitteet:

• Voit saada tukea talviaikainen kasvipeie -toimenpiteestä vain, jos saat myös perustulotukea.
• Luonnonhoitonurmia, viherlannoitusnurmia ja monimuotoisuuskasveja koskevien ekojärjestelmien tukea voidaan myöntää yhteensä enintään 25 prosentille tilasi suorien tukien tukikelpoisesta alasta.
• Tukialueella C luonnonhoitonurmia koskevan ekojärjestelmän tukea voidaan myöntää enintään 10 prosentille tilasi suorien tukien tukikelpoisesta alasta.

Alla olevasta kuvasta (Kuva 1) voit katsoa ekojärjestelmätuen toimenpiteiden vaikutukset ympäristökorvauksen (ympäristösitoumus) ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksen maksuun.

Kuva 1. Ekojärjestelmätuen, ympäristökorvauksen (ympäristösitoumus) ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksen keskinäiset rajoitteet.

2. Talviaikainen kasvipeite

Talviaikainen kasvipeite -toimenpiteessä voit saada ekojärjestelmätukea kasvipeitteisenä talven yli säilyttämistäsi aloista. Hae tukea Vipu-palvelussa peltotukien haussa. Ilmoita syysilmoituksella alat, jotka säilytät kasvipeitteisenä talven yli. Syysilmoituksen tekeminen ohjeistetaan erikseen syksyllä 2024. Voit saada tukea kasvipeitteisestä alasta, jonka pinta-ala on vähintään 0,05 hehtaaria.

Ehdollisuuden talviaikaisen vähimmäismaanpeitteen vaatimusta täyttävälle alalle voidaan maksaa tukea ekojärjestelmätuen talviaikainen kasvipeite -toimenpiteessä silloin, jos ala on kasvipeitteistä tai sängellä.

Talviaikaisen kasvipeitteen tukiehdot

Voit saada ekojärjestelmätukea talviaikaisessa kasvipeitteestä muokkaamattomasta peltojen, pysyvien kasvien ja pysyvän nurmen alasta, joka on sänki- tai kasvipeitteistä. Tukea voidaan maksaa vain peruslohkoille, joiden maankäyttölaji on pelto.

Jos ilmoitat pinta-alaa toimenpiteeseen, säilytä muokkaamaton sänki- tai kasvipeite seuraavasti:

Pysyvä nurmi ekojärjestelmätuen talviaikaisessa kasvipeitteessä

Jos muokkaat pysyvän nurmen ennen 31.10. ja kylvät alalle syksyllä nurmikasvin, ala on edelleen pysyvää nurmea.

Jos muokkaat pysyvän nurmen ennen 31.10. ja ala jää kasvipeitteettömäksi tai kylvät alalle syksyllä muun kuin nurmikasvin, alaa ei lueta pysyväksi nurmeksi ekojärjestelmätuen talviaikaisessa kasvipeitteessä, eikä sitä koske pysyvän nurmen säilytysaika.

Jos kylvät tällaiselle alalle syyskylvöisen kasvin, joka ei ole nurmikasvi, voit saada ekojärjestelmätukea talviaikaisesta kasvipeitteestä säilyttäessäsi sen muokkaamattomana 31.10.2024–15.4.2025.

Kuva 2. Pysyvän nurmen säilyttäminen talviaikaisen kasvipeitteen tuessa.

Jos olet hakenut talviaikaisen kasvipeitteen tukea jollekin tilasi pysyvän nurmen alalle ja vähennät muuta tilasi pysyvän nurmen alaa talviaikaisen kasvipeitteen sitoumusaikana, talviaikaisen kasvipeitteen tukea vähennetään 20 prosenttia. Jos laiminlyönti on vähäinen, laiminlyönnistä ei seuraa tukivähennyksiä.

Voit hakea tukea seuraavien kasvien aloista, jos säilytät alan muokkaamattomana ja se on sänki- tai kasvipeitteistä sitoumusajan:

• viljat
• tattari
• kvinoa
• öljykasvit
• kuitukasvit
• palkokasvit
• siemenmausteet
• edellä listattujen kasvien seoskasvustot.

Voit hakea talviaikaisen kasvipeitteen tukea myös kemiallisesti tuhotusta nurmien, viljojen, tattarin, kvinoan, öljykasvien, kuitukasvien, palkokasvien, siemenmausteiden ja seoskasvustojen sängestä.

• syyskylvöiset kasvit
• nurmikasvit
• ruokohelpi
• luonnonhoitonurmet
• viherlannoitusnurmet
• mansikka
• monivuotiset energia- ja puutarhakasvit, joiden riviväleissä on kasvusto
• kerääjäkasvit
• välikasvit
• maanparannus- ja saneerauskasvit
• monimuotoisuuskasvit
• viherkesannot
• talven yli säilyvät kylvetyt kasvustot.

Et voi ilmoittaa peltotukien haussa avo- tai sänkikesannoksi ilmoittamaasi alaa syksyllä kasvipeitteiseksi, jos et ole kylvänyt alalle syyskylvöisiä kasveja.

Voit saada monivuotisten energia- ja puutarhakasvien alasta tukea vain silloin, jos niiden riviväleissä on kasvusto, esimerkiksi nurmi. Jos riviväleissä ei ole kasvustoa, ilmoita ala syysilmoituksella kasvipeitteettömäksi. Ruokavirasto ohjeistaa syysilmoituksen tekemisen myöhemmin vuonna 2024.

Talviaikaiseen kasvipeitteeseen hyväksyttävät kasvit on listattu sivulla Kasvilistat: Millä kasveilla tukiehdot täyttyvät?

Talviaikaisen kasvipeitteisyyden vähimmäistason vaatimukset

Noudata ehdollisuuden vähimmäismaanpeitteen vaatimusta, kun olet sitoutunut talviaikaiseen kasvipeitteeseen. Tukea vähennetään 20 prosenttia, jos et noudata ehdollisuuden vähimmäismaanpeitteen vaatimusta. Jos laiminlyönti on vähäinen, laiminlyönnistä ei seuraa tukivähennyksiä. 

Vähimmäistason vaatimuksena on myös ehdollisuuden pysyvän nurmen säilyttämisvaatimus. Jos pysyvän nurmen osuus maatalousmaasta vähenee Suomessa yli viisi prosenttia, talviaikaisen kasvipeitteen tukea ei makseta pysyvän nurmen aloille.

Talviaikaisen kasvipeitteen maksun rajoitukset

Talviaikaisen kasvipeitteen tukea ei makseta seuraaville aloille:

• Vuoden 2022 jälkeen muusta käytöstä maatalousmaaksi otettu ala.
• Natura-alueiden pysyvän nurmen ala.
• Pysyvän nurmen ala silloin, jos ennallistamismenettely olisi käytössä.
• Ympäristösitoumuksen suojavyöhykkeet -toimenpiteen ala ja vastaava Ahvenanmaan toimenpide.
• Ympäristösitoumuksen turvepeltojen nurmet -toimenpiteen ala.
• Maatalousluonnon monimuotoisuus ja -maisema ympäristösopimuksen ala.

Talviaikaisen kasvipeitteen tukea ei makseta myöskään sellaisille aloille, joilta on peruttu tuki tai jotka on hylätty peltotukien valvonnassa tai satelliittiseurannassa.

3. Luonnonhoitonurmet

Ekojärjestelmätuen luonnonhoitonurmien toimenpiteessä voit saada tukea laajaperäisestä nurmien viljelystä. Hae ekojärjestelmätuen luonnonhoitonurmien tukea Vipu-palvelussa peltotukien haussa. Pienin kasvulohko, josta voit saada tukea, on 0,05 hehtaaria.

Luonnonhoitonurmien tukiehdot

Muokkaus, kylvö ja kasvuston säilyttäminen:

• Älä muokkaa luonnonhoitonurmea muulloin kuin perustamisen tai päättämisen yhteydessä.
• Voit ilmoittaa luonnonhoitonurmena vanhan monilajiseksi kehittyneen nurmen tai uuden monivuotisilla nurmikasveilla kylvetyn kasvuston. Kylvä kasvusto viimeistään 30.6.
  • Jos kylvät uuden nurmikasvuston, kirjaa viljelymuistiinpanoihin tieto siemenseoksen kasvilajeista ja niiden osuuksista.
• Luonnonhoitonurmen siemenseoksen painosta enintään 20 prosenttia saa olla typensitojakasveja.
• Säilytä luonnonhoitonurmen kasvusto ja noudata ehtoja elokuun loppuun asti. Voit päättää kasvuston muokkaamalla tai/ja kasvinsuojeluaineita käyttäen 1.9. alkaen.
  
  • Vuodesta 2024 lähtien voit päättää toisen vuoden luonnonhoitonurmen kasvuston ja tehdä syyskylvöisten kasvien kylvöön liittyviä toimenpiteitä 1.8. alkaen.

Lannoitus:

• Luonnonhoitonurmea ei saa lannoittaa koko kalenterivuoden aikana.
• Voit käyttää toisesta luonnonhoitonurmivuodesta lähtien lannoitteita 1.8. alkaen, jos kylvät alalle syyskylvöisiä kasveja.

Kasvinsuojelu:

• Voit käyttää kasvinsuojeluaineita vain kasvuston päättämiseen.
  • Et voi käyttää kasvinsuojeluaineita keväällä ennen luonnonhoitonurmen kylvöä.
  • Voit käyttää toisesta luonnonhoitonurmivuodesta lähtien kasvinsuojeluaineita 1.8. alkaen, jos kylvät alalle syyskylvöisiä kasveja.
• Jos päätät luonnonhoitonurmen kasvuston kasvinsuojeluaineilla, et voi ilmoittaa samaa alaa luonnonhoitonurmeksi seuraavana vuonna.

Niitto, laidunnus ja sadonkorjuu:

• Niitä luonnonhoitonurmi vähintään joka toinen vuosi 15.9. mennessä.
  • Jos olet ilmoittanut alan nurmena vuonna 2023, eikä satelliittiseurannassa ole todettu niittoa vuonna 2023, sinun on niitettävä kasvusto vuonna 2024. → Tarkista Vipu-palvelusta löytyvästä karttatasosta, onko ala todettu satelliittiseurannan perusteella niitetyksi vuonna 2023.
• Niitä vaikeissa rikkakasvitilanteissa luonnonhoitonurmi vuosittain viimeistään 15.9. siten, että rikkakasvien leviäminen estyy.
• Luonnonhoitonurmen laidunnus ja sadonkorjuu on sallittu.

Luonnonhoitonurmien vähimmäistason vaatimukset

Noudata vesistön reunoilla luonnonhoitonurmien vähimmäistasona ehdollisuuden lannoittamattoman alueen vaatimuksia. Älä lannoita viittä metriä lähempänä vesistöä. Älä levitä seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita pintalevityksenä, ellet muokkaa peltoa vuorokauden kuluessa levityksestä.

Vähimmäistason vaatimuksena on myös ehdollisuuden pysyvän nurmen säilyttämisvaatimus. Jos pysyvän nurmen osuus maatalousmaasta vähenee Suomessa yli viisi prosenttia, luonnonhoitonurmien tukea ei makseta pysyvän nurmen aloille.

Luonnonhoitonurmien maksun rajoitukset

Luonnonhoitonurmien tukea ei makseta seuraaville aloille:

• Vuoden 2022 jälkeen maatalouskäyttöön otettu ala.
• Natura-alueiden pysyvän nurmen ala.
• Pysyvän nurmen ala silloin, jos ennallistamismenettely olisi käytössä.

4. Viherlannoitusnurmet

Ekojärjestelmätuen viherlannoitusnurmien toimenpiteessä voit saada tukea monilajisten nurmien viljelystä viherlannoitukseen. Hae ekojärjestelmätuen viherlannoitusnurmien tukea Vipu-palvelussa peltotukien haussa. Pienin kasvulohko, josta voit saada tukea, on 0,05 hehtaaria.

Viherlannoitusnurmien tukiehdot

Muokkaus, kylvö ja kasvuston säilyttäminen:

• Älä muokkaa viherlannoitusnurmea muutoin kuin perustamisen tai päättämisen yhteydessä.
• Voit ilmoittaa viherlannoitusnurmena tukihakuvuonna tai edellisenä vuonna kylvämäsi tai vuonna 2022 suojakasvin kanssa kylvämäsi kasvuston, jossa on vähintään neljää eri nurmi- ja typensitojakasvin lajia. Kylvä kasvusto viimeistään 30.6.
  
  • Voit ilmoittaa ekojärjestelmätuen viherlannoitusnurmena myös sellaisen alan, jonka olet ilmoittanut vuonna 2022 ympäristökorvauksen viherlannoitusnurmena, jos se on ollut viherlannoitusnurmea enintään kaksi vuotta. Kasvuston pitää tässäkin tapauksessa täyttää ekojärjestelmätuen viherlannoitusnurmen vaatimukset.
• Viherlannoitusnurmen siemenseoksen painosta vähintään 20 prosenttia pitää olla typensitojakasvia.
  • Kirjaa viljelymuistiinpanoihin tieto siemenseoksen kasvilajeista ja niiden osuuksista.
• Säilytä viherlannoitusnurmen kasvusto ja noudata ehtoja elokuun loppuun asti. Voit päättää kasvuston muokkaamalla tai/ja kasvinsuojeluaineita käyttäen 1.9. alkaen.
  
  • Toisen ja kolmannen vuoden viherlannoitusnurmen kasvuston voit päättää 1.8. alkaen, jos kylvät alalle syyskylvöisiä kasveja.

Lannoitus:

• Viherlannoitusnurmea ei saa lannoittaa koko kalenterivuoden aikana.
• Voit käyttää toisen ja kolmannen vuoden viherlannoitusnurmella lannoitteita 1.8. alkaen, jos kylvät alalle syyskylvöisiä kasveja.

Kasvinsuojelu:

• Voit käyttää kasvinsuojeluaineita vain kasvuston päättämiseen.
  • Et voi käyttää kasvinsuojeluaineita keväällä ennen viherlannoitusnurmen kylvöä.
  • Voit käyttää toisen ja kolmannen vuoden viherlannoitusnurmella kasvinsuojeluaineita 1.8. alkaen, jos kylvät alalle syyskylvöisiä kasveja.
• Jos päätät viherlannoitusnurmen kasvuston kasvinsuojeluaineilla, et voi ilmoittaa samaa alaa viherlannoitusnurmeksi seuraavana vuonna.

Niitto, laidunnus ja sadonkorjuu:

• Niitä viherlannoitusnurmi vähintään joka toinen vuosi 15.9. mennessä.
  • Jos olet ilmoittanut alan nurmena vuonna 2023, eikä satelliittiseurannassa ole todettu niittoa vuonna 2023, sinun on niitettävä kasvusto vuonna 2024. → Tarkista Vipu-palvelusta löytyvästä karttatasosta, onko ala todettu satelliittiseurannan perusteella niitetyksi vuonna 2023.
• Vaikeissa rikkakasvitilanteissa sinun on niitettävä viherlannoitusnurmi vuosittain viimeistään 15.9. siten, että rikkakasvien leviäminen estyy.
• Viherlannoitusnurmen laidunnus ja sadonkorjuu on sallittu.

Viherlannoitusnurmien vähimmäistason vaatimukset

Noudata vesistön reunoilla viherlannoitusnurmien vähimmäistasona ehdollisuuden lannoittamattoman alueen vaatimuksia. Älä lannoita viittä metriä lähempänä vesistöä. Lisäksi seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä.

Vähimmäistason vaatimuksena on myös ehdollisuuden pysyvän nurmen säilyttämisvaatimus. Jos pysyvän nurmen osuus maatalousmaasta vähenee Suomessa yli viisi prosenttia, viherlannoitusnurmen tukea ei makseta pysyvän nurmen aloille.

Viherlannoitusnurmien maksun rajoitukset

Voit saada viherlannoitusnurmien ekojärjestelmätukea samalle alalle enintään kolmena vuonna peräkkäin.

Viherlannoitusnurmien tukea ei makseta seuraavista aloista:

• Vuoden 2022 jälkeen maatalouskäyttöön otettu ala
• Natura-alueiden pysyvän nurmen ala
• Pysyvän nurmen ala silloin, jos ennallistamismenettely olisi käytössä
• Luonnonmukaisessa tuotannossa oleva ala

5. Monimuotoisuuskasvit

Ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvien toimenpiteessä voit saada tukea pölyttäjähyönteis-, maisema-, riista-, niitty- ja peltolintukasvien seoskasvustojen viljelystä. Hae ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvien tukea Vipu-palvelussa peltotukien haussa. Pienin kasvulohko, josta voit saada tukea, on 0,05 hehtaaria.

Monimuotoisuuskasvien yleiset tukiehdot

Muokkaus, kylvö ja kasvuston säilyttäminen:

• Älä muokkaa monimuotoisuuskasvien kasvustoa muutoin kuin perustamisen tai päättämisen yhteydessä.
• Kylvä monimuotoisuuskasvit tuenhakuvuonna viimeistään 30.6. Voit saada tukea myös syyskylvöisistä monimuotoisuuskasveista, jotka on kylvetty edellisen vuoden syksyllä.
  • Voit ilmoittaa saman niitty- ja peltolintukasvuston monimuotoisuuskasviksi kahtena peräkkäisenä vuonna, jos olet perustanut kasvuston sellaisella hyväksyttävällä siemenseoksella, jossa vähintään kaksi kasvilajia on monivuotisia.
  • Kirjaa viljelymuistiinpanoihin tieto siemenseoksen kasvilajeista ja niiden osuuksista.
  • Voit kylvää riistakasvit kaistoina.
• Et voi perustaa monimuotoisuuskasvien kasvustoa suorakylvämällä nurmeen.
• Säilytä kasvusto ja noudata ehtoja 15.9. asti. Voit päättää kasvuston 16.9. alkaen muokkaamalla.

Lannoitus:

• Voit lannoittaa monimuotoisuuskasveja kasvuston perustamisen yhteydessä.

Kasvinsuojelu:

• Kasvinsuojeluaineiden käyttö on kielletty koko kalenterivuoden ajan.

Niitto, laidunnus ja sadonkorjuu:

• Jos niität kasvuston, tee se vasta kasvuston pääasiallisen kukinnan jälkeen, kuitenkin aikaisintaan 1.8.
• Poikkeus: Voit korjata riistakasveilla kylvetyn kasvuston riistan ruokintaa varten jo ennen 1.8. Voit käyttää korjaamasi kasvuston riistan ruokintaan joko pellolla, sen läheisyydessä tai erillisellä ruokintapaikalla.
• Laidunnus on sallittu 15.9. jälkeen.
• Pölyttäjähyönteis- ja maisemakasvien, niitty- sekä peltolintukasvien alalta voit korjata satoa vasta 15.9. jälkeen.

Pölyttäjähyönteis- ja maisemakasvien tukiehdot

Kylvä pölyttäjähyönteis- ja maisemakasvien kasvusto siemenseoksella, jossa on vain kahden tai useamman seuraavan kasvin tai kasviryhmän siemeniä:

• apilat
• auringonkukka
• hunajakukka
• kehäkukat
• kelta-, sini- ja valkolupiinit
• kesäharso
• kesälemmikki
• kesämalvikki
• maloppi
• malvat
• mesikät
• rapsi
• retikat
• ruis- tai ahdekaunokki
• rypsi
• sinappi
• sinimailanen
• suvikakkarat
• tattari
• unikot
• virnat
• öljypellava

Edellä listattujen lisäksi siemenseoksessa voi olla myös muiden kylvövuonna kukkivien kaksisirkkaisten kasvien siemeniä, ei kuitenkaan hampun siemeniä, enintään 30 prosenttia siemenseoksen painosta. Esimerkiksi heinät ja viljat ovat yksisirkkaisia kasveja, joten niitä ei hyväksytä seokseen.

Muita kuin edellä lueteltuja kasveja (esimerkiksi yksisirkkaisia kasveja) ei hyväksytä seokseen.

Riistakasvien tukiehdot

Älä perusta riistakasvikasvustoa sellaisten teiden läheisyyteen, joiden liikennetiheys on yli 3 000 autoa vuorokaudessa. Perustettavan riistakasvikasvuston etäisyyden pitää olla vähintään 50 metriä tällaisesta tiestä.

Kylvä riistakasvien kasvusto siemenseoksella, jossa on vain kahden tai useamman seuraavan kasvin tai kasviryhmän siemeniä:

• apilat
• auringonkukka
• heinäkasvit. Heinäkasveja saa olla enintään 20 % siemenseoksen painosta.
• heinäratamo
• herne
• hunajakukka
• härkäpapu
• keltamaite
• keltiö
• kumina
• mailaset
• nauriit
• rapsi
• rehukaali
• rehusokerijuurikas
• rehuvirna
• retikat
• ruisvirna
• ruistankio
• rypsi
• sikuri
• sinappi
• tattari
• viljat
• öljypellava

Jos kylvät riistakasien siemenseoksen, jossa on viljaa, heinäkasveja ja/tai apilaa, seoksessa pitää aina olla myös jonkin muun edellä listatun kasvin siemeniä, joka ei ole vilja, heinäkasvi tai apila. Esimerkiksi kauran ja apilan seos ei ole riittävä, mutta jos lisäät seokseen hernettä, voit ilmoittaa sen riistakasveilla kylvetyksi monimuotoisuuskasvustoksi.  

Seoksessa voi olla yllä listattujen kasvien lisäksi myös muiden kasvien siemeniä enintään 15 % siemenseoksen painosta, ei kuitenkaan hampun siemeniä.

Niittykasvien tukiehdot

Kylvä niittykasvien kasvusto siemenseoksella, jossa on nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan siementä sekä vähintään kahden seuraavan niittykasvin siementä:

• ahdekaunokki
• harakankello
• hunajakukka
• kehäkukka
• ketoneilikka
• keltasauramo
• kumina
• mäkitervakko
• nurmikohokki
• puna-ailakki
• purtojuuri
• päivänkakkara
• ruiskaunokki
• ruusuruoho
• särmäkuisma
• valkoailakki

Edellä listattujen lisäksi siemenseoksessa voi olla myös muiden yksivuotisten niittykasvien tai virnojen siemeniä, ei kuitenkaan heinien siemeniä.

Peltolintukasvien tukiehdot

Kylvä peltolintukasvien kasvusto siemenseoksella, jossa on vähintään yhden alla olevan niittykasvien listassa luetellun niittykasvin siemeniä sekä vähintään yhden muut peltolintukasvit listassa luetellun kasvin siemeniä.

Niittykasvit:

• ahdekaunokki
• harakankello
• hunajakukka
• kehäkukka
• ketoneilikka
• keltasauramo
• kumina
• mäkitervakko
• nurmikohokki
• puna-ailakki
• purtojuuri
• päivänkakkara
• ruiskaunokki
• ruusuruoho
• särmäkuisma
• valkoailakki

Muut peltolintukasvit:

• auringonkukka
• durra
• hirssi
• kvinoa
• maissi
• mesikät
• pellava
• rapsi
• rypsi
• sikuri
• sinappi
• tattari
• viljojen siemeniä saa olla seoksessa enintään 50 kg/ha.
• virnat
• lisäksi siemenseoksessa voi olla myös muiden yksivuotisten niittykasvien siemeniä, ei kuitenkaan heinien siemeniä.

Monimuotoisuuskasvien vähimmäistason vaatimukset

Noudata vesistön reunoilla monimuotoisuuskasvien vähimmäistasona ehdollisuuden lannoittamattoman alueen vaatimuksia.  Älä lannoita viittä metriä lähempänä vesistöä. Lisäksi seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä.

Monimuotoisuuskasvien maksun rajoitukset

Voit saada monimuotoisuuskasvien ekojärjestelmätukea samalle alalle ilmoitetuista niittykasveista ja peltolintukasveista enintään kahtena perättäisenä vuonna.