Tukiehdot: ekojärjestelmätuki 2023

↵ Peltotukien hakuopas

Ekojärjestelmätuki on EU:n kokonaan rahoittama eli suora tuki, jonka tavoitteena on tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä.  Voit saada ekojärjestelmätukea, jos olet aktiiviviljelijä.

1. Tuen yleiset ehdot ja maksun rajoitteet

Ekojärjestelmätuki on uusi tukimuoto, jonka toimenpiteisiin voit sitoutua vuosittain Vipu-palvelussa peltotukien haussa. Ekojärjestelmätukeen kuuluu neljä toimenpidettä: peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet ja monimuotoisuuskasvit.

Ekojärjestelmätukea voidaan myöntää vuosittain enintään 86 miljoonaa euroa. Tuen arvioidut määrät vuonna 2023 ovat seuraavat:

• Talviaikainen kasvipeitteisyys 50 €/ha
• Luonnonhoitonurmet 65 €/ha
• Viherlannoitusnurmet 80 €/ha
• Monimuotoisuuskasvit 300 €/ha

Voit valita vuosittain yhdestä neljään ekojärjestelmätuen toimenpiteistä.

Tuen maksamisen rajoitteet:

• Voit saada tukea talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpiteestä vain, jos saat myös perustulotukea.
• Luonnonhoitonurmia, viherlannoitusnurmia ja monimuotoisuuskasveja koskevien ekojärjestelmien tukea voidaan myöntää yhteensä enintään 25 prosentille tilasi suorien tukien tukikelpoisesta alasta.
• Tukialueella C luonnonhoitonurmia koskevan ekojärjestelmän tukea voidaan myöntää enintään 10 prosentille tilasi suorien tukien tukikelpoisesta alasta.

Alla olevasta kuvasta (Kuva 1) voit katsoa ekojärjestelmätuen toimenpiteiden vaikutukset ympäristökorvauksen (ympäristösitoumus) ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksen maksuun.

Kuva 1. Ekojärjestelmätuen, ympäristökorvauksen (ympäristösitoumus) ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksen keskinäiset rajoitteet.

2. Talviaikainen kasvipeitteisyys

Talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpiteessä voit saada ekojärjestelmätukea kasvipeitteisenä talven yli säilyttämistäsi aloista. Hae tukea Vipu-palvelussa peltotukien haussa. Ilmoita syysilmoituksella alat, jotka säilytät kasvipeitteisenä talven yli. Syysilmoituksen tekeminen ohjeistetaan erikseen syksyllä 2023. Voit saada tukea kasvipeitteisestä alasta, jonka pinta-ala on vähintään 0,05 hehtaaria.

Ehdollisuuden talviaikaisen vähimmäismaanpeitteen vaatimusta täyttävälle alalle voidaan maksaa tukea ekojärjestelmätuen talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpiteessä silloin, jos ala on kasvipeitteistä tai sängellä.

Talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukiehdot

Voit saada ekojärjestelmätukea talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä muokkaamattomasta peltojen, pysyvien kasvien ja pysyvän nurmen alasta, joka on sänki- tai kasvipeitteistä. Tukea voidaan maksaa vain peruslohkoille, joiden maankäyttölaji on pelto.

Jos ilmoitat pinta-alaa toimenpiteeseen, säilytä muokkaamaton sänki- tai kasvipeite seuraavasti:

Koska ala muuttuu pysyväksi nurmeksi?

Jos muokkaat pysyvän nurmen ennen 31.10. ja kylvät alalle nurmikasvin, ala on edelleen pysyvää nurmea.

Jos muokkaat pysyvän nurmen ennen 31.10. ja ala jää kasvipeitteettömäksi tai kylvät alalle muun kuin nurmikasvin, alaa ei lueta pysyväksi nurmeksi ekojärjestelmätuen talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä, eikä sitä koske pysyvän nurmen säilytysaika.

Jos kylvät tällaiselle alalle syyskylvöisen kasvin, voit saada ekojärjestelmätukea talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä säilyttäessäsi sen muokkaamattomana 31.10.2023–15.4.2024.

Kuva 2. Pysyvän nurmen säilyttäminen talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuessa.

Jos olet hakenut talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukea jollekin tilasi pysyvän nurmen alalle ja vähennät muuta tilasi pysyvän nurmen alaa talviaikaisen kasvipeitteisyyden sitoumusaikana, tukea vähennetään 20 prosenttia. 

Voit hakea tukea seuraavien kasvien aloista, jos säilytät alan muokkaamattomana ja se on sänki- tai kasvipeitteistä sitoumusajan:

• viljat
• tattari
• kvinoa
• öljykasvit
• kuitukasvit
• palkokasvit
• siemenmausteet
• edellä listattujen kasvien seoskasvustot.

Voit hakea tukea seuraavien kasvien aloista, jos säilytät alan muokkaamattomana sitoumusajan:

• syyskylvöiset kasvit
• nurmikasvit
• ruokohelpi
• luonnonhoitonurmet
• viherlannoitusnurmet
• kumina
• mansikka
• pysyvät puutarhakasvit, joiden riviväleissä on kasvusto
• kerääjäkasvit
• välikasvit
• maanparannus- ja saneerauskasvit
• monimuotoisuuskasvit
• viherkesannot
• talven yli säilyvät kylvetyt kasvustot.

Voit saada talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukea myös kemiallisesti tuhotusta nurmien, viljojen, tattarin, kvinoan, öljykasvien, kuitukasvien, palkokasvien, siemenmausteiden ja seoskasvustojen sängestä. Et voi ilmoittaa tänä vuonna sänkikesannoksi ilmoittamaasi alaa syksyllä kasvipeitteiseksi, jos et ole kylvänyt alalle syyskylvöisiä kasveja.

Voit saada pysyvien puutarhakasvien alasta tukea vain silloin, jos niiden riviväleissä on kasvusto, esimerkiksi nurmi. Jos riviväleissä ei ole kasvustoa, ilmoita ala syysilmoituksella kasvipeitteettömäksi. Ruokavirasto ohjeistaa syysilmoituksen tekemisen myöhemmin vuonna 2023.

Talviaikaiseen kasvipeitteeseen hyväksyttävät kasvit on listattu sivulla Kasvilistat: Millä kasveilla tukiehdot täyttyvät?

Talviaikaisen kasvipeitteisyyden vähimmäistason vaatimukset

Noudata ehdollisuuden vähimmäismaanpeitteen vaatimusta, kun olet sitoutunut talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen. Tukea vähennetään 20 prosenttia, jos et noudata ehdollisuuden vähimmäismaanpeitteen vaatimusta.

Vähimmäistason vaatimuksena on myös ehdollisuuden pysyvän nurmen säilyttämisvaatimus. Jos pysyvän nurmen osuus maatalousmaasta vähenee Suomessa yli viisi prosenttia, talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukea ei makseta pysyvän nurmen aloille.

Talviaikaisen kasvipeitteisyyden maksun rajoitukset

Talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukea ei makseta seuraaville aloille:

• Vuoden 2022 jälkeen muusta käytöstä maatalousmaaksi otettu ala.
• Natura-alueiden pysyvän nurmen ala.
• Pysyvän nurmen ala silloin, jos ennallistamismenettely olisi käytössä.
• Ympäristösitoumuksen suojavyöhykkeet -toimenpiteen ala ja vastaava Ahvenanmaan toimenpide.
• Ympäristösitoumuksen turvepeltojen nurmet -toimenpiteen ala.
• Maatalousluonnon monimuotoisuus ja -maisema ympäristösopimuksen ala.

3. Luonnonhoitonurmet

Ekojärjestelmätuen luonnonhoitonurmien toimenpiteessä voit saada tukea laajaperäisestä nurmien viljelystä. Hae ekojärjestelmätuen luonnonhoitonurmien tukea Vipu-palvelussa peltotukien haussa. Pienin kasvulohko, josta voit saada tukea, on 0,05 hehtaaria.

Luonnonhoitonurmien tukiehdot

Muokkaus, kylvö ja kasvuston säilyttäminen:

• Älä muokkaa luonnonhoitonurmea muulloin kuin perustamisen tai päättämisen yhteydessä.
• Voit ilmoittaa luonnonhoitonurmena vanhan monilajiseksi kehittyneen nurmen tai uuden monivuotisilla nurmikasveilla kylvetyn kasvuston. Kylvä kasvusto viimeistään 30.6.
  • Jos kylvät uuden nurmikasvuston, kirjaa viljelymuistiinpanoihin tieto siemenseoksen kasvilajeista ja niiden osuuksista.
• Luonnonhoitonurmen siemenseoksen painosta enintään 20 prosenttia saa olla typensitojakasveja.
• Säilytä luonnonhoitonurmen kasvusto ja noudata ehtoja elokuun loppuun asti. Voit päättää kasvuston 1.9. alkaen.
  • Vuodesta 2024 lähtien voit päättää toisen vuoden luonnonhoitonurmen kasvuston ja tehdä syyskylvöisten kasvien kylvöön liittyviä toimenpiteitä 1.8. alkaen.

Lannoitus:

• Luonnonhoitonurmea ei saa lannoittaa.
• Voit käyttää toisen ja kolmannen vuoden viherlannoitus*luonnonhoitonurmella lannoitteita 1.8. alkaen, jos kylvät alalle syyskylvöisiä kasveja.

Kasvinsuojelu:

• Voit käyttää kasvinsuojeluaineita vain kasvuston päättämiseen.
  • Et voi käyttää kasvinsuojeluaineita keväällä ennen luonnonhoitonurmen kylvöä.
• Jos päätät luonnonhoitonurmen kasvuston kasvinsuojeluaineilla, et voi ilmoittaa samaa alaa luonnonhoitonurmeksi seuraavana vuonna.

Niitto, laidunnus ja sadonkorjuu:

• Niitä luonnonhoitonurmi vähintään joka toinen vuosi elokuun loppuun mennessä.
• Niitä vaikeissa rikkakasvitilanteissa luonnonhoitonurmi vuosittain elokuun loppuun mennessä siten, että rikkakasvien leviäminen estyy.
• Luonnonhoitonurmen laidunnus ja sadonkorjuu on sallittu.

*Korjattu kirjoitusvirhe

Luonnonhoitonurmien vähimmäistason vaatimukset

Noudata vesistön reunoilla luonnonhoitonurmien vähimmäistasona ehdollisuuden lannoittamattoman alueen vaatimuksia. Älä lannoita viittä metriä lähempänä vesistöä. Älä levitä seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita pintalevityksenä, ellet muokkaa peltoa vuorokauden kuluessa levityksestä.

Vähimmäistason vaatimuksena on myös ehdollisuuden pysyvän nurmen säilyttämisvaatimus. Jos pysyvän nurmen osuus maatalousmaasta vähenee Suomessa yli viisi prosenttia, talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukea ei makseta pysyvän nurmen aloille.

Luonnonhoitonurmien maksun rajoitukset

Luonnonhoitonurmien tukea ei makseta seuraaville aloille:

• Vuoden 2022 jälkeen maatalouskäyttöön otettu ala.
• Natura-alueiden pysyvän nurmen ala.
• Pysyvän nurmen ala silloin, jos ennallistamismenettely olisi käytössä.

4. Viherlannoitusnurmet

Ekojärjestelmätuen viherlannoitusnurmien toimenpiteessä voit saada tukea monilajisten nurmien viljelystä viherlannoitukseen. Hae ekojärjestelmätuen viherlannoitusnurmien tukea Vipu-palvelussa peltotukien haussa. Pienin kasvulohko, josta voit saada tukea, on 0,05 hehtaaria.

Viherlannoitusnurmien tukiehdot

Muokkaus, kylvö ja kasvuston säilyttäminen:

• Älä muokkaa viherlannoitusnurmea muutoin kuin perustamisen tai päättämisen yhteydessä.
• Voit ilmoittaa viherlannoitusnurmena tukihakuvuonna kylvämäsi tai edellisenä vuonna suojakasvin kanssa kylvämäsi kasvuston, jossa on vähintään neljää eri kasvilajia. Kylvä kasvusto viimeistään 30.6.
  • Voit ilmoittaa ekojärjestelmätuen viherlannoitusnurmena myös sellaisen alan, jonka olet ilmoittanut edellisenä vuonna ympäristökorvauksen viherlannoitusnurmena, jos se on ollut viherlannoitusnurmea enintään kaksi vuotta. Kasvuston pitää tässäkin tapauksessa täyttää ekojärjestelmätuen viherlannoitusnurmen vaatimukset.
• Viherlannoitusnurmen siemenseoksen painosta vähintään 20 prosenttia pitää olla typensitojakasvia.
  • Kirjaa viljelymuistiinpanoihin tieto siemenseoksen kasvilajeista ja niiden osuuksista.
• Säilytä viherlannoitusnurmen kasvusto ja noudata ehtoja elokuun loppuun asti. Voit päättää kasvuston 1.9. alkaen.
  • Toisen ja kolmannen vuoden viherlannoitusnurmen kasvuston voit päättää 1.8. alkaen, jos kylvät alalle syyskylvöisiä kasveja.

Lannoitus:

• Viherlannoitusnurmea ei saa lannoittaa.
• Voit käyttää toisen ja kolmannen vuoden viherlannoitusnurmella lannoitteita 1.8. alkaen, jos kylvät alalle syyskylvöisiä kasveja.

Kasvinsuojelu:

• Voit käyttää kasvinsuojeluaineita vain kasvuston päättämiseen.
  • Et voi käyttää kasvinsuojeluaineita keväällä ennen viherlannoitusnurmen kylvöä.
• Jos päätät viherlannoitusnurmen kasvuston kasvinsuojeluaineilla, et voi ilmoittaa samaa alaa viherlannoitusnurmeksi seuraavana vuonna.
• Voit käyttää toisen ja kolmannen vuoden viherlannoitusnurmella kasvinsuojeluaineita 1.8. alkaen, jos kylvät alalle syyskylvöisiä kasveja.

Niitto, laidunnus ja sadonkorjuu:

• Niitä viherlannoitusnurmi vähintään joka toinen vuosi elokuun loppuun mennessä.
• Vaikeissa rikkakasvitilanteissa sinun on niitettävä viherlannoitusnurmi vuosittain elokuun loppuun mennessä siten, että rikkakasvien leviäminen estyy.
• Viherlannoitusnurmen laidunnus ja sadonkorjuu on sallittu.

Viherlannoitusnurmien vähimmäistason vaatimukset

Noudata vesistön reunoilla viherlannoitusnurmien vähimmäistasona ehdollisuuden lannoittamattoman alueen vaatimuksia. Älä lannoita viittä metriä lähempänä vesistöä. Lisäksi seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä.

Vähimmäistason vaatimuksena on myös ehdollisuuden pysyvän nurmen säilyttämisvaatimus. Jos pysyvän nurmen osuus maatalousmaasta vähenee Suomessa yli viisi prosenttia, talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukea ei makseta pysyvän nurmen aloille.

Viherlannoitusnurmien maksun rajoitukset

Voit saada viherlannoitusnurmien ekojärjestelmätukea samalle alalle enintään kolmena vuonna peräkkäin.

Viherlannoitusnurmien tukea ei makseta seuraavista aloista:

• Vuoden 2022 jälkeen maatalouskäyttöön otettu ala
• Natura-alueiden pysyvän nurmen ala
• Pysyvän nurmen ala silloin, jos ennallistamismenettely olisi käytössä
• Luonnonmukaisessa tuotannossa oleva ala

5. Monimuotoisuuskasvit

Ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvien toimenpiteessä voit saada tukea pölyttäjähyönteis-, maisema-, riista-, niitty- ja peltolintukasvien seoskasvustojen viljelystä. Hae ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvien tukea Vipu-palvelussa peltotukien haussa. Pienin kasvulohko, josta voit saada tukea, on 0,05 hehtaaria.

Monimuotoisuuskasvien yleiset tukiehdot

Muokkaus, kylvö ja kasvuston säilyttäminen:

• Älä muokkaa monimuotoisuuskasvien kasvustoa muutoin kuin perustamisen tai päättämisen yhteydessä.
• Kylvä monimuotoisuuskasvit tuenhakuvuonna viimeistään 30.6. Voit saada tukea myös syyskylvöisistä monimuotoisuuskasveista, jotka on kylvetty edellisen vuoden syksyllä. Voit ilmoittaa saman niitty- ja peltolintukasvuston monimuotoisuuskasviksi seuraavana vuonna.
  • Kirjaa viljelymuistiinpanoihin tieto siemenseoksen kasvilajeista ja niiden osuuksista.
  • Voit ilmoittaa ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvina myös sellaisen niittykasvien tai peltolintukasvien alan, jonka olet ilmoittanut edellisenä vuonna ympäristökorvauksen monimuotoisuuspeltona. Kasvuston pitää tässäkin tapauksessa täyttää ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvien vaatimukset.
  • Voit kylvää riistakasvit kaistoina.
• Et voi perustaa monimuotoisuuskasvien kasvustoa suorakylvämällä nurmeen.
• Säilytä kasvusto ja noudata ehtoja syyskuun loppuun asti. Voit päättää kasvuston 1.10. alkaen.

Lannoitus:

• Voit lannoittaa monimuotoisuuskasveja kasvuston perustamisen yhteydessä.

Kasvinsuojelu:

• Kasvinsuojeluaineiden käyttö on kielletty koko kalenterivuoden ajan.

Niitto, laidunnus ja sadonkorjuu:

• Jos niität kasvuston, tee se vasta kasvuston pääasiallisen kukinnan jälkeen, kuitenkin aikaisintaan 1.8.
• Laidunnus on kielletty.
• Poikkeus: Voit korjata riistakasveilla kylvetyn kasvuston riistan ruokintaa varten jo ennen 1.8. Voit käyttää korjaamasi kasvuston riistan ruokintaan joko pellolla, sen läheisyydessä tai erillisellä ruokintapaikalla.
• Pölyttäjähyönteis- ja maisemakasvien, niitty- sekä peltolintukasvien alalta voit korjata satoa vasta 30.9. jälkeen.

Pölyttäjähyönteis- ja maisemakasvien tukiehdot

Kylvä pölyttäjähyönteis- ja maisemakasvien kasvusto siemenseoksella, jossa on vähintään kahden seuraavan kasvin tai kasviryhmän siemeniä:

• auringonkukka
• hunajakukka
• kehäkukat
• keltalupiinit
• malvat
• mesikät
• persianapila
• muut kylvövuonna kukkivat apilat
• ruis- tai ahdekaunokki
• sinimailanen
• virna
• öljypellava
• Edellä listattujen lisäksi siemenseoksessa voi olla myös muiden kylvövuonna kukkivien kaksisirkkaisten kasvien siemeniä enintään 30 prosenttia siemenseoksen painosta.

Muita kuin edellä lueteltuja kasveja (esimerkiksi yksisirkkaisia kasveja)^* ei hyväksytä seokseen.

Riistakasvien tukiehdot

Älä perusta riistakasvikasvustoa sellaisten teiden läheisyyteen, joiden liikennetiheys on yli 3 000 autoa vuorokaudessa. Perustettavan riistakasvikasvuston etäisyyden pitää olla vähintään 50 metriä tällaisesta tiestä.

Kylvä riistakasvien kasvusto siemenseoksella, jossa on vähintään kahden seuraavan kasvin tai kasviryhmän siemeniä:

• apilat
• auringonkukka
• heinäkasvit
• herne
• härkäpapu
• naattinauris tai turnipsi
• rapsi
• rehukaali
• rehusokerijuurikas
• rehuvirna
• ruisvirna
• ruistankio
• rypsi
• sinappi
• tattari
• viljat
• öljypellava
• öljyretikka.

Jos kylvät riistakasien siemenseoksen, jossa on viljaa, heinäkasveja tai apilaa, seoksessa pitää aina olla myös jonkin muun edellä listatun yksivuotisen kasvin siementä, joka ei ole vilja, heinäkasvi tai apila. Esimerkiksi kauran ja apilan seos ei ole riittävä, mutta jos lisäät seokseen hernettä, voit ilmoittaa sen riistakasveilla kylvetyksi monimuotoisuuskasvustoksi. Muita kuin edellä lueteltuja kasveja ei hyväksytä seokseen. Seoksessa voi olla yllä listattujen kasvien lisäksi myös muiden kasvien siemeniä. .*^{lievennys 12.6. ks. tiedote}

Niittykasvien tukiehdot

Kylvä niittykasvien kasvusto siemenseoksella, jossa on nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan siementä sekä vähintään yhtä monivuotisen niittykasvin siementä.

Niittykasvi voi olla jokin seuraavista:

• ahdekaunokki
• harakankello
• ketoneilikka
• keltasauramo
• mäkitervakko
• nurmikohokki
• puna-ailakki
• purtojuuri
• päivänkakkara
• ruusuruoho
• särmäkuisma
• valkoailakki
• muu vastaava kotimainen niittykasvilaji.
• Edellä listattujen lisäksi siemenseoksessa voi olla myös muiden yksivuotisten niittykasvien tai virnojen siemeniä. Yksivuotiset heinäkasvit hyväksytään niittykasveiksi.*^{lievennys 12.6. ks. tiedote}

Seoksessa ei hyväksytä viljojen eikä muiden kuin edellä lueteltujen kasvien siemeniä.

Peltolintukasvien tukiehdot

Kylvä peltolintukasvien kasvusto siemenseoksella, jossa on vähintään yhden alla olevan niittykasvien listassa luetellun niittykasvin siemeniä sekä vähintään yhden muut peltolintukasvit listassa luetellun kasvin siemeniä.

Niittykasvit:

• ahdekaunokki
• harakankello
• keltasauramo
• ketoneilikka
• mäkitervakko
• nurmikohokki
• puna-ailakki
• purtojuuri
• päivänkakkara
• ruusuruoho
• särmäkuisma
• valkoailakki
• muu vastaava kotimainen niittykasvilaji.

Muut peltolintukasvit:

• auringonkukka
• durra
• hunajakukka
• kehäkukka
• kumina
• kvinoa
• maissi
• pellavat
• punahirssi
• rapsi
• ruisvirna
• rypsi
• tattari
• Viljojen siemeniä saa olla seoksessa enintään 50 kg/ha.
• Lisäksi siemenseoksessa voi olla myös muiden yksivuotisten niittykasvien siemeniä. Yksivuotiset heinäkasvit hyväksytään niittykasveiksi.*^{lievennys 12.6. ks. tiedote}

Seoksessa ei hyväksytä apiloita eikä muiden kuin edellä lueteltujen kasvien siemeniä. 

Monimuotoisuuskasvien vähimmäistason vaatimukset

Noudata vesistön reunoilla monimuotoisuuskasvien vähimmäistasona ehdollisuuden lannoittamattoman alueen vaatimuksia.  Älä lannoita viittä metriä lähempänä vesistöä. Lisäksi seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä.

Monimuotoisuuskasvien maksun rajoitukset

Voit saada monimuotoisuuskasvien ekojärjestelmätukea samalle alalle ilmoitetuista niittykasveista ja peltolintukasveista enintään kahtena perättäisenä vuonna.