Kosteikkojen hoitosopimuksen voi tehdä alalle, jonka sopimuksen mukaisen hoidon päätavoite on edistää maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämistä, hillitsee ilmastonmuutosta kosteikoksi muutetulla turvepellolla tai parantaa luonnoltaan yksipuolisen maatalousalueen elinympäristöjen monimuotoisuutta tai edistää riista-, kala- tai raputaloutta.
Sopimusalueesta on tehtävä hoitosuunnitelma ja aluetta on hoidettava suunnitelman mukaisesti. Toteutettavista hoitotoimenpiteistä on pidettävä hoitopäiväkirjaa sitä mukaa kuin toimenpiteitä toteutetaan tai hoitopäiväkirjan sijasta vastaavat tiedot voi merkitä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin.
Sopimusta ei tehdä alueesta, jota hoidetaan muulla julkisella rahoituksella, tai jonka julkisella rahoituksella toteutettava kunnostus on kesken.
Korvauksen määrä kosteikkojen hoitosopimuksista on 500 €/ha/vuosi. Korvausta maksetaan koko maassa. Sopimuksen vähimmäispinta-ala on 0,3 hehtaaria.
1. Sopimuskauden pituus
Kosteikkojen hoitosopimuksen sopimuskausi on viisi vuotta. Sopimuskausi ja -vuosi alkavat 1.5. sinä vuonna, kun sopimusta haetaan. Sopimuskausi ja -vuosi päättyvät 30.4.
Sopimuskauden päätyttyä sopimusta voidaan jatkaa tuenhakijan suostumuksella vähintään vuosi kerrallaan, jos CAP-suunnitelman rahoituskautta pidennetään.
2. Tuenhakijaa koskevat vaatimukset
Sopimusta voi hakea viljelijä, rekisteröity yhdistys tai vesioikeudellinen yhteisö. Myös sellainen tuenhakija, joka ei kuulu ed. mainittuihin ryhmiin ja jolla on ollut kuluvan kauden sopimus, voi hakea myös uuden kauden mukaista sopimusta. Sopimuksen hakemiseen tarvitaan tilatunnus.
Viljelijää koskevat vaatimukset
Viljelijän tulee täyttää maataloustoiminnan vaatimus, jotta hänet voidaan katsoa viljelijäksi.
Maataloustoimintaan sisältyy maataloustuotteiden tuottaminen eli kasvien kasvattaminen pelto- tai puutarhaviljelyn menetelmin sekä tuotantoeläinten pito.
Muu kuin maataloustuotteiden tuottamiseen käytettävä maatalousmaa on niitettävä vuosittain tai pidettävä avoimena laiduntamalla tai muulla vastaavalla tavalla.
Avoimena pitäminen tarkoittaa, että peruslohkolle ei anneta kasvaa pensaita tai puita, kuten tapahtuisi ilman vuosittaista niittoa tai vastaavia toimia, joita ihminen tai tuotantoeläin pystyy tekemään.
Tuenhakija, joka on viljelijä, voi olla
- luonnollinen henkilö
- oikeushenkilö tai
- luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmä, joka harjoittaa Maataloustoimintaa.
Tuenhakijan on oltava sopimusvuotta edeltävän vuoden joulukuun 31. päivänä vähintään 18-vuotias.
Alle 18-vuotias voi hakea sopimusta, jos hän on solminut avioliiton, harjoittaa maataloutta yhteisomistajana yhdessä vanhempansa kanssa tai ikää koskevasta vaatimuksesta poikkeamiseen on muita erityisiä syitä. Jos maa- ja puutarhataloutta harjoitetaan useamman viljelijän toimesta tai yhteisömuodossa, sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että vähintään yksi viljelijä, yhteisön jäsen, osakas tai yhtiömies täyttää ikää koskevan vaatimuksen. Ikäedellytys ei koske julkisoikeudellisia yhteisöjä, yhdistystä, säätiötä, koulutilaa ja vankilatilaa.
Sopimuksen tekevät tuenhakija ja se ELY-keskus, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, sopimus tehdään sen ELY-keskuksen kanssa, jonka alueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee. Sopimuksen voivat tehdä myös rekisteröity yhdistys tai vesioikeudellinen yhteisö ja se ELY-keskus, jonka toimialueella sopimuksen kohteena oleva alue sijaitsee.
Sopimusalueen on oltava koko sopimuskauden tuenhakijan hallinnassa. Sopimus voidaan tehdä koskemaan myös vuokrattuja alueita edellyttäen, että vuokrasopimus on voimassa vähintään koko sopimuskauden ajan. Vuokrasopimukset on palautettava hakemuksen liitteenä. Tuenhakijan on varauduttava osoittamaan omistamiensa lohkojen hallinta tarvittaessa.
3. Sopimuksen hakeminen
Sopimusta ja sen maksua haetaan sähköisesti Vipu-palvelussa peltotukien haun yhteydessä. Hakemuksen lisäksi tuenhakijan on palautettava sopimuksessa määritellyt pakolliset liitteet.
Hakemuksen liitteenä on oltava:
- Hoitosuunnitelma
- Jäljennös vuokrasopimuksesta. Vuokrasopimuksen on oltava voimassa vähintään koko sopimuskauden. Vuokrasopimukseen on syytä kirjata toimenpiteet, joita sopimusalueella tullaan tekemään.
- Jos tuenhakija on yhdistys, liitteenä on oltava jäljennös kokouspöytäkirjasta, jossa on päätetty sopimuksen hakemisesta.
Tarkempi ohje sopimuksen hakemiseen Vipu-palvelussa:
Kaikki sopimukselle haettavat peruslohkot ja peruslohkokohtaiset tiedot on ilmoitettava hakemuksella.
Pienin ala, jolle sopimus voidaan tehdä, on yhteensä vähintään 0,30 hehtaaria. Pienin yksittäinen peruslohko voi olla vähintään 0,05 hehtaaria. Sopimusala voi koostua useasta vähintään 0,05 ha:n kokoisesta peruslohkosta.
Sopimuksen tekemisen jälkeen sopimuslohkot tulee ilmoittaa vuosittain Vipu-palvelussa peltotukien haussa lohkotiedot- välilehdellä. Sopimukselle tulee hakea myös maksua vuosittain Vipu-palvelussa peltotukien haun yhteydessä Haettavat tuet -välilehdellä. Sopimus ei pysy voimassa, jos sopimuksen perusteella maksettavan ympäristökorvauksen vuosittaista maksua ei haeta, paitsi jos maksun hakematta jättäminen on aiheutunut ylivoimaisen esteen tilanteesta.
4. Korvauksen määrä ja maksaminen sopimuksesta
Toimenpiteessä on yksi korvaustaso. Vuosittainen korvaus kaikille kosteikkojen hoitosopimukseen ilmoitetuille peruslohkoille on 500 €/hehtaari.
Sopimus ei voi sisältää sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttamisesta maksetaan jo muuta Euroopan unionin tai kansallisen tukijärjestelmän tukea tai jotka viljelijä on velvoitettu tekemään muun lainsäädännön perusteella. Tällaisia muita tukijärjestelmiä ovat esimerkiksi Helmi-hankkeen tuella tehtävät hoitotoimenpiteet.
Korvausta voidaan maksaa kasvulohkolle silloin, kun sen pinta-ala on vähintään 0,05 hehtaaria. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että maksettavan korvauksen määrä sopimusvuodelta on korvauksen saajaa ja yksittäistä korvausta kohden vähintään 100 euroa.
Korvaukseen oikeutettu pinta-ala todetaan vuosittain peltotukihakemuksella annettujen tietojen sekä ELY-keskuksen tekemän hallinnollisen tarkastuskäynnin tai ELY-keskuksen valvomien tilojen valvontatietojen perusteella.
Korvaus voidaan maksaa vuosittain sen jälkeen, kun mahdolliset valvonnat on saatettu päätökseen ja kyseessä olevan sopimuksen ehtoja on noudatettu. Korvaus maksetaan ensimmäisen kerran sinä vuonna, kun sopimuskausi alkaa.
Korvauksen määrää ja ehtoja voidaan muuttaa sopimuskauden aikana, jos Euroopan unionin lainsäädännön muutokset, päällekkäisen maksun estäminen tai perustasoa koskevat muutokset sitä edellyttävät. Jos korvauksensaaja ei hyväksy tällaista mukautusta, hänellä on oikeus luopua sopimuksesta ilman takaisinperintää.
5. Sopimuksen tekemisen vaatimukset
Kosteikkojen hoitoa koskevan ympäristösopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että suunnitellut hoitotoimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia Suomen yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmassa vuosille 2023–2027 asetettujen luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön tilan kannalta. Sopimusaluetta on hoidettava ja kunnostettava hoitosuunnitelman mukaisesti.
Sopimukseen soveltuva ala
Sopimus voidaan tehdä alla luetelluista kohteista, joita hoidetaan vuosittain hoitosuunnitelman mukaisesti. Sopimuskohteen hoidon päätavoitteita voivat olla maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentäminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen tai luonnoltaan yksipuolisen maatalousalueen elinympäristöjen monimuotoisuuden parantaminen. Sopimuksen kohteena olevan alan on oltava pellon ulkopuolista aluetta. Pellon ulkopuolisella alueella tarkoitetaan alaa, joka on maankäyttölajiltaan muuta alaa. Sopimukseen hyväksytty ala ei ole enää maatalousmaata.
Sopimus voidaan tehdä:
- kosteikkoalueen hoidosta,
- tulva-alueen hoidosta
- luonnonmukaistetun uoman hoidosta
- kaksitasouoman hoidosta
- tulvatasanteen hoidosta ja niiden hoidon kannalta riittävästä reuna-alueesta
- tulvapellosta ja niiden hoidon kannalta riittävästä reuna-alueesta.
- pienten kosteikkojen hoidosta
- pohjapatojen hoidosta
- tulvapeltoalueiden hoidosta
- entiselle turvepellolle, suon kaltaiseksi alueeksi vetettävästä alueesta, jos se on perustettu Ei-tuotannollisen investoinnin korvauksella.
Lisäksi sopimus voidaan tehdä kosteikkokohteesta, joka on:
- perustettu ei-tuotannollisen investoinnin korvauksella
- ollut aiemmilla ohjelmakausilla vastaavassa sopimuksessa ja sitä on hoidettu ehtojen mukaisesti
- pieni kosteikko tai tulvapelto, joka on ollut aiemmalla ohjelmakaudella luonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidon sopimuksessa
- perustettu muulla rahoituksella ja joka täyttää ei-tuotannollisen investoinnin vaatimukset
Alat, joista ei voi tehdä sopimusta
Sopimukseen ei hyväksytä alaa
- vesiensuojelu- tai monimuotoisuusarvoja vailla olevien kastelualtaiden hoidosta
- alueen sellaisesta hoidosta, jossa tavoitteena on alueen muuttaminen järveksi tai lammeksi
- kohteesta, jossa valumavesien aiheuttaman kuormituksen voidaan katsoa olevan peräisin pääasiassa muualta kuin maataloudesta
- entisistä turvesoista, joilla on kasvatettu ruokohelpeä.
6. Hoitosuunnitelma
Tuenhakijan on toimitettava sopimushakemuksen liitteenä sopimusalueen hoitosuunnitelma, jossa on yksilöitävä alueella tehtävät vuosittaiset hoitotoimenpiteet peruslohkoittain sekä toimenpiteiden aikataulu. Sopimus perustuu ELY-keskuksen hyväksymään hoitosuunnitelmaan, jota tuenhakija sitoutuu toteuttamaan koko sopimuskauden ajan.
Hoitosuunnitelmassa on kuvattava
- Suunnitellun hankkeen ja suunnitellun hoidon yleiskuvaus ja tavoitteet, joiden perusteella voidaan arvioida alueen luonto- ja maisema-arvoja tai merkitystä maatalouden vesiensuojelussa.
- Kosteikon hoidon päätavoite ja selostus, miten suunnitellut toimenpiteet kohteen sijainnin, laajuuden ja laadun mukaan edistävät koko sopimuksen tavoitteiden saavuttamista.
- Peruslohkokohtaisesti toteutettavat perustamis-, hoito- ja muut toimenpiteet ja niiden toteutusaikataulu vuosittain.
- Selvitys kaksinkertaisesta rahoituksesta. Selvitys toimenpiteistä, joiden toteuttamisesta maksetaan jo muuta Euroopan Unionin tai kansallisen tukijärjestelmän tukea.
- Sopimuksen vähimmäisvaatimusten mukaiset hoidon vaatimukset ja rajoitukset, jos lohko sijaitsee Natura 2000- tai suojelualueella.
- Kohteen rakennepiirustus. Ohje rakennepiirrustuksen tekemiseksi.
- Tarvittaessa selvitys siitä, millaisilla ennakoivilla toimilla sopimukseen haetuilla peruslohkoilla mahdollisesti olevaa suurepetouhkaa pyritään vähentämään, jos joidenkin sopimukseen haettujen lohkojen hoitomuotona on laidunnus.
Hoitosuunnitelmaksi voidaan hyväksyä myös Metsähallituksen tai ELY-keskuksen toimenpide- tai työkohdesuunnitelma. Hoitosuunnitelman teettämiseen voi saada EU:n maaseuturahastosta tuettua neuvontaa.
7. Sopimusalueen hoitotoimenpiteet
Hoitosuunnitelmaan kirjatuilla hoitotoimenpiteillä säilytetään tai edistetään sopimusalueen tavanomaista arvokkaampia luonto- tai maisema-arvoja. Toimenpiteiden on perustuttava paikallisen luonnon edellytyksiin.
Sopimusalueella toteutettavista hoitotoimenpiteistä on pidettävä hoitopäiväkirjaa sitä mukaa kuin toimenpiteitä toteutetaan tai tiedot on merkittävä peruslohkokohtaisiin muistiinpanoihin.
Hoitotoimenpiteet on aloitettava jokaisella ympäristösopimukseen sisältyvällä peruslohkolla ensimmäisenä sopimusvuotena, ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä.
Kosteikkojen hoitotoimenpiteet
Sopimuksen kohteena olevan alan hoidon on edistettävä maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämistä, hillittävä ilmastonmuutosta kosteikoksi muutetulla turvepellolla tai parannettava luonnoltaan yksipuolisen maatalousalueen elinympäristöjen monimuotoisuutta tai edistettävä riista-, kala- tai raputaloutta.
Maatalouden vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta edistävien kosteikkojen hoitotoimenpiteet
Maatalouden vesiensuojelua edistävän kosteikkojen toiminta hidastaa veden kulkua ja edistää ravinteiden pidättymistä. Maatalousluonnon monimuotoisuutta edistävän kosteikon toiminta suosii monipuolista kosteikkojen eliölajistoa ja voi edistää uhanalaista lajistoa tai on hyödyksi läheiselle Natura 2000 -alueelle tai muulle suojelualueelle.
Kosteikkojen vuotuisia hoitotoimenpiteitä voivat olla:
- lietteen poisto tarvittaessa
- mahdollisten kemiallisten saostusaineiden poisto ja lisäys
- pohjapatojen muodostaminen
- patojen ja uoman hoitotoimet
- vedenpinnan sääntely sekä
- kosteikon tai uoman reuna-alueiden kasvillisuuden niitto, kasvijätteen poiskorjuu ja muut vastaavat toimenpiteet. Niittojäte voidaan käyttää hyödyksi.
Kasvihuonekaasupäästöjä ehkäisevien kosteikkojen hoitotoimenpiteet
Luonnonmukaistettujen uomien ja kaksitasouomien hoitotoimenpiteet ovat:
- pohjapatojen kunnosta huolehtiminen,
- eroosiosuojausten ja muiden veden virtaamaa hidastavien rakenteiden kunnossapito,
- uoman ja tulva-alueiden vedenjohtokyvyn toimivuudesta huolehtiminen
- uoman reuna-alueiden kasvillisuuden hoito
- tulvatasanteiden avoimuuden ylläpito.
Tulva-alueiden hoitotoimenpiteitä ovat:
- kasvillisuuden poisto tarvittaessa
- alueelle laskeutuneen maa-aineksen poisto.
- mahdollisten reuna-alueiden hoito reuna-alueiden kasvillisuuden niitto, kasvijätteen poiskorjuu ja muut vastaavat toimenpiteet.
Turvepeltojen ennallistamisen hoitotoimenpiteitä ovat:
- vedenpinnan korkeuden tarkkailu, patorakenteista huolehtiminen ja sen pitäminen riittävällä korkeudella turpeen hajoamisen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ehkäisemiseksi, sekä mahdollisten reuna-alueiden hoito reuna-alueiden kasvillisuuden niitto, kasvijätteen poiskorjuu ja muut vastaavat toimenpiteet.
- Turvepeltoa koskevassa kosteikkojen hoitokohteen vesitaloutta on muutettu siten, että pohjaveden pinta nousee pysyvästi tasolle, joka tehokkaasti ehkäisee turpeen hajoamista.
Sopimusaluetta saa laiduntaa, jos se ei haittaa luonnon monimuotoisuutta tai vesiensuojelua. Jos aluetta laidunnetaan, maanpinta on pidettävä kasvipeitteisenä. Kosteikon hoitotoimenpiteisiin voi sisältyä vieraslajien tehostettua torjuntaa.
Sopimusalueella ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita. Hoitotoimenpiteet ei saa aiheuttaa haittaa uhanalaisille lajeille tai luontotyypeille, viljeltävien alueiden kuivatustilanteen heikkenemistä tai muuta vastaavaa haittaa toimenpidealueen ulkopuolella.
Hoitosuunnitelmaan on kirjattava erikseen hoitotoimenpiteet, joita toteutetaan, jos
- alue sijaitsee Natura-alueella*
- alueella on uhanalaisen kasvi- tai eläinlajin esiintymispaikka**
- alueella on tiukasti suojellun eläinlajin esiintymispaikka***
- alueella on erityisiä lajeja tai luontotyyppejä****
*luonnonsuojelulaki 9/2023, 33 §
** luonnonsuojelulaki 9/2023 luku3., 4. ja 6. luku.
***Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta, liite 2,4 ja 5 tarkoitetut lajit.
****Neuvoston direktiivin 79/409/ETY liitteessä 1 tarkoitetut lajit, uhanalaiset lajit tai luontotyypit.
8. Vähimmäistason vaatimukset
Sopimuslohkot ovat maatalousmaan ulkopuolista aluetta.
Jos sopimukseen kuuluva lohko sijaitsee suojelualueella, on vähimmäistason vaatimuksina noudatettava
- luonnonsuojelulain (9/2023) 34 ja 37 §:ää, 38 §:n nojalla tehtyjä päätöksiä, 47 ja 48 §:n nojalla tehtyjä suojelupäätöksiä, 49 ja 51 §:ää sekä 79 §:n nojalla tehtyjä lintuja koskevia suojelupäätöksiä
- Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 12 ja 15 §:ää.
Näistä vaatimuksista tulevat mahdollisesti hoitoa koskevat rajoitukset on mainittava hoitosuunnitelmassa.
34 §:
- Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää.
37 §:
- Jos toimenpide saattaa merkittävästi heikentää Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja, tuenhakijan ilmoitettava siitä ELY-keskukseen. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos toimenpide edellyttää viranomaisen lupaa tai viranomainen on jo tehnyt ilmoituksen. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ja sen tulee sisältää tiedot toimenpiteestä, sen toteuttamistavasta ja vaikutuksista alueen suojelutavoitteisiin.
38 §:
- Jos ELY-keskukselle ed.m pykälän mukainen toimenpide voisi merkittävästi heikentää Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja, ELY-keskuksen on 30 vuorokauden kuluessa ilmoituksen saapumisesta kiellettävä toimenpiteeseen ryhtyminen tai rajoitettava sitä. Sitä ennen ELY-keskuksen tulee neuvotella eri vaihtoehdoista toimenpiteen toteuttamiseksi tuenhakijan kanssa.
47 §:
- ELY-keskus voi maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella päätöksellään perustaa yksityisen luonnonsuojelualueen 43 §:n 2 momentissa tarkoitetut perustamisedellytykset täyttävälle alueelle. Harkittaessa alueen perustamista on otettava huomioon myös muut yleiseen etuun liittyvät näkökohdat. Yksityistä luonnonsuojelualuetta ei saa perustaa, elleivät maanomistaja ja ELY-keskus ole sopineet alueen rauhoitusmääräyksistä ja aluetta koskevista korvauksista.
- ELY-keskus voi ilman maanomistajan hakemusta tai suostumusta päätöksellään perustaa luonnonsuojelualueeksi sellaisen yksityisen alueen, joka sisältyy valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan tai jonka suojelu on valtioneuvoston Natura 2000 -verkoston toteuttamista koskevan periaatepäätöksen mukaan toteutettava tässä luonnonsuojelulaissa säädetysti.
48 §:
- ELY-keskus ja yksityinen maanomistaja voivat luonnon- tai maisemansuojelun edistämiseksi tehdä sopimuksen perustamisedellytykset täyttävän alueen määräaikaisesta rauhoittamisesta joko kokonaan tai tiettyjen toimenpiteiden osalta. Sopimus saadaan tehdä enintään 20 vuodeksi kerrallaan ja sopimus on voimassa, vaikka alue siirtyy uudelle omistajalle.
49 §:
- Kansallispuistossa ja luonnonpuistossa on luontoa muuttava toiminta kielletty. Näillä alueilla ei saa:
- rakentaa rakennuksia, rakennelmia eikä teitä;
- ottaa maa-aineksia tai kaivoskivennäisiä eikä vahingoittaa maa- tai kallioperää;
- ojittaa;
- ottaa taikka vahingoittaa sieniä, puita, pensaita tai muita kasveja tai niiden osia;
- pyydystää, tappaa tai hätyyttää luonnonvaraisia selkärankaisia eläimiä tai hävittää niiden pesiä eikä pyydystää tai kerätä selkärangattomia eläimiä; eikä
- ryhtyä muihin kuin 1–5 kohdassa tarkoitettuihin toimiin, jotka vaikuttavat epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan, eliölajien säilymiseen taikka alueen perustamistarkoitukseen.
- Oikeudesta kieltää tai rajoittaa liikkumista, leiriytymistä, maihinnousua sekä kulkuneuvon pitämistä luonnonsuojelualueella säädetään 56 §:ssä.
51 §:
- Kansallispuistossa ja luonnonpuistossa saadaan sen perustamistarkoitusta vaarantamatta Metsähallituksen luvalla:
-
- pyydystää tai tappaa eläimiä, kerätä sieniä ja kasveja tai niiden osia, eläinten pesiä ja kivennäisnäytteitä tutkimusta tai muuta tieteellistä tarkoitusta tai opetusta varten
- vähentää muiden kuin 50 §:n 3 momentissa tarkoitettujen kasvi- ja eläinlajien yksilöiden lukumäärää, jos ne ovat liian runsaslukuisia tai muutoin vahingollisia
- poistaa sellaisia riistaeläinlajien yksilöitä, jotka aiheuttavat ilmeisen uhan ihmisen turvallisuudelle tai uhkaavat aiheuttaa omaisuudelle merkittävää taloudellista vahinkoa
- kalastaa muutoinkin kuin kalastuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla
- rakentaa poronhoitoon liittyviä rakennuksia ja rakennelmia
- laskeutua ilma-aluksella
- entistää ja kunnostaa muitakin kuin 50 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja rakennuksia ja rakennelmia.
- Lupa poiketa rauhoitussäännöksistä annetaan määräaikaisena ja se saa olla voimassa enintään kymmenen vuotta kerrallaan.
- Tässä pykälässä tarkoitettuun lupaan saadaan liittää ehtoja. Ehdot voivat sisältää ajallisia tai alueellisia rajoituksia taikka toimia, joita hakijan on noudatettava toiminnasta suojeluarvoille aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi.
- Jos lupaan perustuva oikeus siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava Metsähallitukselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen.
79 §
- ELY-keskus voi päättää suojella lintudirektiivin 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tai direktiivin liitteessä I mainitun eliölajin taikka luontodirektiivin liitteessä II mainitun eliölajin suotuisan suojelutason saavuttamisen tai säilyttämisen kannalta merkittävän esiintymispaikan.
- Suojelupäätöksessä on määriteltävä esiintymispaikan rajat. Esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. Kielto tulee voimaan, kun päätös on annettu tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille.
9. Hallinnollinen tarkastuskäynti
Sopimukseen haetuille peruslohkoille tehdään ELY-keskuksen toimesta hallinnollinen tarkastuskäynti eli maastokatselmointi. Katselmointikäynti tehdään viimeistään sopimuksen toisen kasvukauden aikana.
Maastokatselmoinnissa tarkastetaan
- sopimukseen haettujen peruslohkojen sopivuus sopimukseen, pinta-alat sekä otetaan paikkaan sidottuja valokuvia sopimuslohkoilta.
- hoitotoimenpiteiden riittävyys sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Maastokatselmoinnin perusteella sopimuksen peruslohkojen aloja voidaan muuttaa. Jos katselmoinnissa havaitaan sopimukseen kelpaamatonta alaa, ELY-keskuksen käsittelijä piirtää alan oikeaksi ja sopimuksessa tukikelvottomalle alalle mahdollisesti maksetut edellisen vuoden tuet peritään takaisin. Katselmoinnissa voidaan poistaa peruslohkoja tai pienentää tai suurentaa niiden alaa. Katselmointivuonna maksetaan sopimuslohkolle korvausta katselmoinnissa hyväksytyn alan mukaisesti ja hyväksytty ala näkyy seuraavan vuoden tukihakemuksella Vipu-palvelussa. Jos peruslohkon ala kasvaa katselmoinnissa, isommalle alalle maksetaan korvausta seuraavasta vuodesta alkaen. Katselmoinnista lähetetään tuenhakijalle Maastokatselmoinnin tulos.
10. Valvonta ja seuraamukset
Sopimusehtojen noudattamisen tarkastamiseksi viranomaisilla on oikeus tehdä hallinnollisia tarkastuskäyntejä ja tilalla tehtäviä tarkastuksia. Korvauksensaaja on velvollinen korvauksetta esittämään tarkastusta suorittavalle kaikki korvaukseen liittyvät asiakirjat ja muutoinkin tarvittaessa avustamaan tarkastuksessa.
Korvausta voidaan alentaa tai korvaus voidaan jättää maksamatta, jos Euroopan unionin lainsäädäntö tai kansallinen lainsäädäntö tätä edellyttää tai jos korvauksentuenhakija on jättänyt noudattamatta sopimukseen perustuvia korvauksen ehtoja. Tehtävän vähennyksen määrään vaikuttavat korvauksen ehtoja koskevan laiminlyönnin vakavuus, laajuus, kesto ja toistuvuus.
Jos valvonnassa todetaan, että korvauksensaaja ei ole noudattanut sopimusehtoja, ehdollisuuden ehtoja tai jos sopimuksen mukaisissa pinta-aloissa on virheitä, voidaan korvauksensaajalle maksettavaa ympäristökorvausta vähentää siten kuin siitä erikseen säädetään.
Uutta ympäristösopimusta ei voi tehdä, jos valvonnassa on todettu, että korvauksen saaja on jättänyt olennaisesti noudattamatta vastaavaan sopimukseen perustuvia korvauksen ehtoja korvauksen hakemista edeltävän kahden sopimusvuoden aikana.
11. Sopimuksen siirtäminen
Sopimus voidaan siirtää:
- siirtämällä koko sopimus, esim. koko tilan hallinnan siirron vuoksi
- jakamalla sopimus, jolloin osa sopimuslohkoista siirtyy toiselle henkilölle
Jos koko maatila siirretään toiselle henkilölle sopimuksen voimassaolon aikana, sopimuksen vastaanottaja voi jatkaa sopimusta sen jäljellä olevan voimassaoloajan, jos hän täyttää sopimuksen ehdot.
Sopimuksen siirtämistä on haettava 15 työpäivän kuluessa omistus- tai hallintaoikeuden siirtymisestä toimittamalla lomake 160 ELY-keskukseen.
12. Sopimuksen pinta-alan muutokset
Sopimukseen sisältyvää alaa voidaan muuttaa sopimuskauden aikana valvonnan, hallinnollisen tarkastuskäynnin, peltolohkorekisterin ajantasaistuksen tai korvauksen saajan hakemuksen perusteella.
Sopimusalan väheneminen
Sopimuksen pinta-ala voi vähentyä ilman takaisinperintää, jos
- sopimusalan hallinta siirretään toiselle tuenhakijalle ja jos sopimukseen sisältyvä ala ei poistamisen jälkeen laske alle 0,30 hehtaarin vähimmäisalan.
- sopimusehtojen mukaista hoitoa ei enää jatketa, mutta ala jää kuitenkin tuenhakijan hallintaan.
- on kyse ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen tilanteesta.
Sopimusalan lisääminen
Sopimukseen voi lisätä vuosittain sopimukseen soveltuvaa alaa, jos valtion talousarvion määrärahatilanne sen sallii. Ruokavirasto ilmoittaa vuosittain peltotukien haun yhteydessä, jos lisäalojen hakeminen on mahdollista. Alan lisäämisen on oltava sopimuksen toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaista. Lisäala tarkastetaan hallinnollisella tarkastuskäynnillä. Alan lisäämistä voi hakea Vipu-palvelussa. Lisäalasta on muodostettava omat peruslohkot.
13. Sopimuksen muuttaminen
Sopimuksen mukaisia toimenpiteitä voidaan tarvittaessa tarkentaa sopimuksen voimassaoloaikana, jotta sopimukselle asetetut tavoitteet eivät vaarantuisi.
Sopimuksen toimenpiteiden muuttamista voi hakea ELY-keskuksesta seuraavan peltotukien haun päättymiseen mennessä.
Jos hoitosuunnitelmaan kirjattu laiduntaminen ei ole mahdollista luonnonolosuhteiden, ylivoimaisen esteen tai sopimusalueen luontoarvoille aiheutuvan haitan vuoksi, tuenhakijan on haettava hoitotoimenpiteen vaihtamista erikseen kirjallisesti ELY-keskuksesta.
ELY-keskuksen sopimuksen tarkentamista koskevasta päätöksestä voi hakea oikaisua.
14. Tuenhakijan ilmoitusvelvollisuus ja asiakirjojen säilyttäminen
Tuenhakijan on viipymättä ilmoitettava korvauksen myöntäneelle ELY-keskukselle sellaisesta korvauksen saajaa tai tuettavaa toimintaa koskevasta olosuhteiden muutoksesta, joka saattaa vaikuttaa korvauksen määrään tai aiheuttaa korvauksen takaisinperimisen tai lakkauttamisen. Muutos voi olla esimerkiksi koko tilan tai sen osan myynti tai vuokraus toiselle viljelijälle.
Tuenhakija on velvollinen antamaan korvauksen myöntävälle ELY-keskukselle korvauksen myöntämisen ja maksamisen edellytyksiä koskevat oikeat ja riittävät tiedot.
Tuenhakijan on säilytettävä korvauksen ehtoihin liittyvät muistiinpanot ja todistukset vähintään neljän vuoden ajan sopimuskauden päättymisestä.
15. Sopimuksesta luopuminen
Ympäristösopimuksesta voi luopua ilman takaisinperintää, jos:
- ympäristösopimukseen kuuluva ala vähenee sopimuksen siirtämisen johdosta alle vähimmäismäärän.
- luopumisen syynä on ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde. Tuenhakijan on esitettävä ylivoimaisesta esteestä riittävät todisteet kirjallisesti. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen osalta tällainen on lääkärinlausunto tuenhakijan terveydentilasta.
Sopimuksesta luopumista koskeva ilmoitus, kuten myös ilmoitus ylivoimaisten esteiden aiheuttamasta sopimuksesta luopumisesta, on tehtävä kirjallisesti ELY-keskukseen ennen luopumista ja ylivoimaisen esteen ollessa kyseessä viipymättä ja viimeistään 15 työpäivän kuluessa siitä, kun tuenhakijan tai hänen oikeudenomistajansa on mahdollista tehdä tässä tarkoitettu ilmoitus.
Tapaukset, joissa vuosittainen maksu on jäänyt hakematta, katsotaan sopimuksesta luopumiseksi, mutta näistä aiheutuu takaisinperintä.
Uutta ympäristösopimusta ei tehdä, jos korvauksen saaja on kesken sopimuskauden luopunut vastaavasta sopimuksesta eikä luopumisesta ole kulunut kahta vuotta.
Uutta ympäristösopimusta ei voi tehdä, jos valvonnassa on todettu, että korvauksen saaja on jättänyt olennaisesti noudattamatta vastaavaan sopimukseen perustuvia korvauksen ehtoja korvauksen hakemista edeltävän kahden sopimusvuoden aikana.
16. Sopimuksen purkaminen ja maksetun korvauksen takaisinperiminen
ELY-keskus voi purkaa sopimuksen, jos sopimuksen tehnyt tuenhakija tai tuenhakija, jolle sopimus on myöhemmin siirretty, on salannut sopimuksen tekemiseen olennaisesti vaikuttavan seikan tai antanut sellaisesta virheellistä tietoa. Sopimus voidaan purkaa myös, jos sopimuksen haltija rikkoo sopimusehtoja. Jos ympäristösopimus puretaan, sopimuksen perusteella maksettu korvaus on perittävä takaisin koko sopimuskaudelta.
Virheellisesti tai perusteetta maksettu korvaus peritään takaisin, jos
- korvauksen myöntämisen tai maksamisen edellytykset eivät ole täyttyneet;
- hallinnollisella tarkastuskäynnillä havaitaan sopimukseen kelpaamatonta alaa;
- korvauksensaaja ei ole noudattanut korvauksen ehtoja;
- hän on antanut sellaisen virheellisen tai puutteellisen tiedon, joka on olennaisesti vaikuttanut korvauksen myöntämiseen tai maksamiseen;
- korvauksensaaja kieltäytyy avustamasta tarkastuksessa tai
- Euroopan unionin lainsäädäntö tätä edellyttää.
Tuen takaisinperimisestä päättää korvauksen myöntänyt viranomainen.
Perusteettomasti tai liikaa maksetulle määrälle voidaan periä korkoa maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (1334/2022) 42 §:n mukaan. Perittävälle määrälle on suoritettava korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua vuotuista viivästyskorkoa. Korko lasketaan sen ajan perusteella, joka alkaa 60 päivää takaisinperintäpäätöksen tekemisajankohdasta ja päättyy saatavan suorittamisajankohtaan tai, jos saatava vähennetään myöhemmin maksettavasta erästä, vähennyksen tekemisajankohtaan.
Periminen toimitetaan siinä järjestyksessä mitä verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) on säädetty.
17. Tietojen toimittaminen ja tuen julkisuus
Toimivaltaisella viranomaisella tai Ruokavirastolla on oikeus saada tuensaajalta tukien seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia varten tarpeelliset selvitykset ja seurantatiedot
Lisäksi EU-lainsäädäntö edellyttää, että jäsenvaltion on julkaistava hakupalvelussa tiedot tuensaajalle Euroopan maatalouden tukirahastosta ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta maksetuista tuista mukaan lukien yksityishenkilöiden tukitiedot. Tietojen toimittamisesta ja tukien julkisuudesta on kerrottu tarkemmin Peltotukien hakuoppaan luvussa Maataloushallinnon rekisteritietojen julkisuus ja luovuttaminen.
18. Ylivoimainen este
Ylivoimaisesta esteestä on kerrottu tarkemmin Peltotukien hakuoppaan luvussa Ylivoimainen este ja poikkeuksellinen olosuhde tukihaun jälkeen.
Sopimuksen hakeminen voi estyä tai sopimuksen maksun hakeminen voi vähentyä sopimuskauden aikana ylivoimaisen esteen vuoksi. Vapaamuotoinen, kirjallinen ilmoitus ylivoimaisesta esteestä pitää toimittaa ELY-keskukseen 15 työpäivän kuluessa siitä, kun se on ollut mahdollista toimittaa.
Jos sopimuksesta luopumisen syynä on ylivoimainen este, korvausta ei peritä takaisin.
19. Muutoksenhaku
Tuenhakija voi hakea muutosta sopimus- ja tukipäätökseen tekemällä kirjallisen oikaisuvaatimuksen päätöksen tehneelle ELY-keskukselle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.