Tarkista ennen kasvukauden alkua ympäristösopimuksen hoitosuunnitelmasta, mitä toimenpiteitä olet sitoutunut tekemään sopimusalueillasi tulevana kesänä.
Jos hoidat alaa laiduntamalla, toimi näin
Tarkkaile laidunnuspainetta
Laidunnuskauden aikaista eläinmäärää tiettyä pinta-alaa kohti kutsutaan laidunnuspaineeksi.
Varmista laidunnuspaine vuosittain jokaisella sopimuslohkolla. Varaudu myös muuttamaan sitä kesän aikana.
Huomioi, että eläinlajien, kasvillisuuden ja sään vaihtelut vaikuttavat siihen, millaisella eläinmäärällä ja miten pitkään lohkoa voi laiduntaa.
Laidunnuspaineella vaikutat siihen, miten tarkkaan kasvillisuus tulee syödyksi. Eläinten hyvinvoinnin ja kasvun huomioiminen ovat myös tärkeitä laidunnuspaineen suunnittelussa. Kunnostusvaiheessa olevalla alueella laidunnuspaineen on hyvä olla suurempi kuin hyvin hoidetulla alueella.
Muista lohkotus
Voit säädellä laidunnuspainetta jakamalla hoidettavan alue lohkoihin ja siirtämällä eläimiä lohkolta toiselle.
Lohkotuksesta hyötyvät etenkin laajat laidunnettavat alueet, kuten merenrantaniityt.
Lohkotuksella voit säädellä alueen rehun tuottoa. Alueen rehuntuottokyky säilyy pidempään laidunkauden aikana, kun kasvillisuus ehtii elpyä välillä tietyissä kohdissa. Eläimet syövät alueen tasaisemmin jokaiselta lohkolta.
Älä anna sopimuslohkoilla laiduntaville eläimille lisärehua
Useimmat niittykasvit ovat sopeutuneet kasvamaan vähäravinteisessa maaperässä. Lisärehun antaminen eläimille lisää kierrossa olevien ravinteiden määrää.
Voit välttää lisärehun tarpeen hyvin suunnitellulla laidunkierrolla ja alueen lohkottamisella.
Perinnebiotooppia ei saa aidata viljelylaitumen yhteyteen, sillä sieltä kulkeutuu ravinteita karjan mukana perinnebiotoopille. Sopimuslohkon voi yhdistää muuhun kuin sopimukseen kuuluvaan nurmeen, jos nurmi ei kuulu sopimuskauden aikana tilan viljelykiertoon eikä sopimusalue ole rehevöitymiselle altis. Tällaisia alueita voivat olla esimerkiksi rantaniityt. Kalliokedot ja muut herkät alueet ovat rehevöitymiselle hyvinkin alttiita.
Huolehdi, että aitaus säilyy hyväkuntoisena
Jos aitaus on tullut hyvästä hoidosta huolimatta tiensä päähän, aitaus kannattaa uusia.
Voit hakea uuden aitauksen tekemiseen tukea peltotukien haussa. Valitse Vipu-palvelun kasvulohkotiedoissa yksivuotinen aitaustoimenpiteen tuki.
Jos hoidat aluetta niittämällä, toimi näin
Niiton ansiosta kookkaan ja rehevöitymisestä hyötyneen kasvillisuuden kilpailumahdollisuudet heikkenevät. Tilalle saadaan matalakasvuista, valosta ja lämmöstä hyötyvää kasvilajistoa. Samalla runsastuvat myös lukuisat niityillä elävät päivä- ja pikkuperhoset, mesipistiäiset ja kovakuoriaiset. Hoitotulokseen ja alueen lajirunsauteen vaikuttavat niitossa käytettävät menetelmät ja välineet, niittoajankohta sekä niittokertojen määrä.
Paras niittoajankohta on heinä–elokuun vaihde. Silloin useimpien niittylajien siemenet ovat ehtineet kypsyä.
Niitä umpeutunut kohde ensimmäisen kerran alkukesällä ja uudelleen myöhemmin kesällä. Loppukesällä niitetty kasvillisuus kannattaa koota ja kuljettaa pois vasta muutaman päivän kuluttua niittämisestä, jolloin siemenet ovat ehtineet varista maahan. Haravointi saa aikaan pieniä paljaan maan laikkuja, joissa niittykasvien siemenet voivat itää. Voit käyttää niittojätteen rehuksi tai kompostoida sen.
Niiton ja niittojätteen poiskeruun tavoitteena on lisätä sopimuslohkon avoimuutta ja valoisuutta sekä vähentää maaperän ravinteisuutta. Niittojätteen korjuu ja poiskuljetus aiheuttavat vähintään yhtä paljon työtä kuin itse niittäminen.
Hoitosuunnitelmaan on kirjattu ylläpitoraivaus ja raivausjätteen poiskorjuu. Se kannattaa tehdä jo etukäteen keväällä, kun maa on vielä jäässä.
Huomioi ylläpitoraivaus
Ylläpitoraivaus on edellytys sille, että laidunnuksesta huolimatta sopimusala ei kasva umpeen. Huomioi ylläpitoraivauksessa hoitosuunnitelman tavoitteet. Muista tehdä ylläpitoraivausta aina, jos alueen hoito sitä vaatii. Esimerkiksi kuusten taimet tai vesakko alkavat vallata alaa, vaikka sitä ei olisi hoitosuunnitelmaan kirjattukaan.
Kirjaa muistiinpanoihin tai lohkokirjanpitoon ajantasaisesti sopimuslohkoille tehdyt hoitotoimenpiteet.