Ympäristökorvauksen sitoumusehdot 2023

↵ Peltotukien hakuopas

Ympäristösitoumus on viisivuotinen sitoumus, joka sisältää tilakohtaisia- ja lohkokohtaisia toimenpiteitä.

Korvausta maksetaan kustannuksista ja tulonmenetyksistä, joita näiden toimenpiteiden noudattaminen aiheuttaa.

Korvauksen määrää ja ehtoja voidaan muuttaa sitoumuskauden aikana, jos Euroopan unionin lainsäädännön muutokset, päällekkäisen maksun estäminen tai vähimmäistason vaatimuksia koskevat muutokset sitä edellyttävät. Jos et hyväksy muutoksia, voit luopua sitoumuksesta  ilman takaisinperintää.

1. Sitoumuksen ja maksun hakeminen

Voit hakea ympäristösitoumusta ja ympäristökorvauksen maksua vuodelle 2023 Vipu-palvelussa peltotukien haussa. Peltotukien yleisistä vaatimuksista ja maatalousmaasta on annettu tarkemmat ohjeet Peltotukien hakuoppaassa.

Sitoumuskauden pituus on viisi vuotta ja sitoumusaika 1.5.2023–30.4.2028. Hae korvauksen maksua vuosittain. Sitoumusvuoden ajanjakso on 1.5.–30.4.

Ympäristösitoumuksen hakijan pitää

• olla aktiiviviljelijä
• olla (tai hänen puolisonsa pitää olla) vähintään 18-vuotias viimeistään 31.12.2022*.
• noudattaa ehdollisuuden vaatimuksia.
• harjoittaa maatalousmaalla maataloustoimintaa.

*Alle 18-vuotiaana voit hakea sitoumusta, jos olet solminut avioliiton, harjoitat maataloutta yhteisomistajana yhdessä vanhempasi kanssa tai ikää koskevasta vaatimuksesta poikkeamiseen on muita erityisiä syitä. Jos sitoumusta haetaan yhtymänä tai yhtiönä, vähintään yhden viljelijän, yhteisön jäsenen, osakkaan tai yhtiömiehen pitää olla vähintään 18-vuotias viimeistään 31.12.2022. Ikäehto ei koske julkisyhteisöjä.

Pinta-alaa koskevat vaatimukset:

• Hakijalla pitää olla hallinnassaan korvauskelpoisia lohkoja vähintään viisi hehtaaria (puutarhakasveja vähintään yksi hehtaari).
• Sitoumus pitää tehdä koko hakijan hallinnassa olevalle korvauskelpoiselle alalle, mutta ala voi muuttua sitoumusvuosien välillä.

2. Ympäristösitoumusala ja sen muutokset 5-vuotisella sitoumuskaudella

2.1 Ympäristösitoumusala

Ympäristösitoumusala on kaikki hallinnassasi oleva korvauskelpoinen ala, jonka olet ilmoittanut peltotukien haussa. Korvauskelpoisesta alasta voit lukea tarkemmin Peltotukien hakuoppaan kohdasta Peruslohkon korvauskelpoisuus.

Hallinnassasi pitää olla vähintään viisi hehtaaria korvauskelpoista alaa, jotta voit tehdä ympäristösitoumuksen. Puutarhakasvien viljelyssä alaa pitää olla vähintään yksi hehtaari.

Sitoumuksesi pysyy voimassa, vaikka hallinnassasi olevan korvauskelpoisen alan määrä muuttuisi sitoumuskauden aikana. Korvauskelpoisen alan lisäämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella vuosittain.

2.2 Ympäristösitoumuksen päättyminen

Sitoumuksesi päättyy ilman seuraamuksia seuraavissa tapauksissa:

• Tilasi korvauskelpoinen ala vähenee alle viiteen hehtaarin alan hallinnan siirron vuoksi.
• Puutarhakasvien alasi vähenee alle yhteen hehtaariin.
• Sitoumuskausi jatkuu viiden vuoden sitoumuskauden jälkeen, mutta et enää sitoudu jatkamaan sitoumusta.

Toimita ylivoimaisesta esteestä vapaamuotoinen, kirjallinen ilmoitus todisteineen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 15 arkipäivän kuluessa siitä, kun se on ollut mahdollista toimittaa. Ylivoimainen este voi liittyä pelkästään vuosittaisen maksun hakemiseen tai toimenpiteiden toteuttamiseen, eli sitoumusta ei tarvitse päättää, jos maksu jää jonain vuonna hakematta tai toimenpide toteuttamatta ylivoimaisen esteen takia.

Jos luovut sitoumuksesta ennen viisivuotisen sitoumuskauden päättymistä ilman yllä mainittuja syitä, korvaus peritään takaisin sitoumuskauden alkuun saakka.

Korvaus peritään takaisin sitoumuskaudelta myös tapauksissa, joissa ala pienenee alle minimirajan muusta syystä kuin alan hallinnasta poistumisen takia.

2.3 Ympäristösitoumuksen siirtäminen

Voit siirtää tai jakaa ympäristösitoumuksesi toiselle tuenhakijalle. Sitoumuksen jatkajan ei tarvitse jatkaa samoja toimenpiteitä, joita sinulla on ollut. Sitoumuksen jatkajan on pitää hakea sitoumuksen siirtoa 15 arkipäivän kuluessa hallinnan siirrosta. Siirtoa voi hakea Ruokaviraston lomakkeella 160.

2.4 Ympäristösitoumuksen ja maksun epääminen

Sitoumus voidaan jättää hyväksymättä ja korvaus myöntämättä esimerkiksi silloin, jos korvauksen hakija on antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, salannut olennaisesti sitoumuksen tekemiseen vaikuttavia seikkoja taikka jos hän ei noudata sitoumuksen ehtoja. Sitoumus voidaan jättää hyväksymättä ja korvaus myöntämättä myös sellaisessa tapauksessa, että viljelijä ryhtyy sellaisiin pellon hallinnan muutoksia koskeviin tai muihin vastaaviin toimenpiteisiin, joiden ilmeisenä tarkoituksena on kiertää korvauksen myöntämisen edellytyksiä tai välttää noudattamasta korvauksen myöntämisen edellytyksiä.

Sitoumus jätetään hyväksymättä, jos olet luopunut vastaavasta sitoumuksesta kahden edellisen vuoden aikana.

Sitoumuksen perusteella maksettu ympäristökorvaus peritään takaisin koko sitoumuskaudelta, jos edellytykset, joiden perusteella korvausta on myönnetty, eivät ole lainkaan täyttyneet koko sitoumuskauden aikana.

3. Ympäristösitoumuksen toimenpiteet

Ympäristösitoumuksen tilakohtainen toimenpide koostuu tilakohtaisten toimenpiteiden yleisistä vaatimuksista ja tilakohtaisista valinnaisista toimenpiteistä.

Voit valita ympäristösitoumuksen lohkokohtaisia toimenpiteitä, kun olet antanut ympäristösitoumuksen ja samalla sitoutunut tilakohtaisen toimenpiteen toteuttamiseen. Voit valita lohkokohtaisia toimenpiteitä haluamasi määrän, mutta niiden valinta ei ole pakollista.

Ympäristösitoumuksen jokaisessa toimenpiteessä on vähimmäistason vaatimuksia. Ne ovat toimenpiteiden pohjana olevia ehdollisuuden tai muiden asetusten vaatimuksia. Korvausta maksetaan ne ylittävistä toimista. Vähimmäistason vaatimukset on kerrottu erikseen jokaisen toimenpiteen kohdalla.

3.1 Ympäristösitoumuksen tilakohtainen toimenpide

Noudata kaikilla korvauskelpoisilla peruslohkoillasi tilakohtaisen toimenpiteen kaikkia kolmea yleistä vaatimusta.

Ympäristösitoumuksen tilakohtaisen toimenpiteen yleiset vaatimukset ovat:

• viljavuustutkimus
• lohkokohtaiset muistiinpanot
• ilmasto- ja ympäristösuunnitelma.

Valitse lisäksi vuosittain kaksi tilakohtaista valinnaista toimenpidettä:

1. Ilmasto- ja ympäristökoulutus
2. Monivuotiset monimuotoisuuskaistat
3. Maaperän seuranta
4. Orgaaniset ravinteet
5. Pölyttäjien ravintokasvit
6. Täsmäviljelymenetelmät
7. Kasvintuhoojien ja kasvitautien seuranta- ja tunnistussovellukset.

Voit vaihtaa toteuttamiasi tilakohtaisia valinnaisia toimenpiteitä vuosittain lukuun ottamatta monivuotiset monimuotoisuuskaistat -toimenpidettä. Kun olet valinnut monivuotiset monimuotoisuuskaistat -toimenpiteen, noudata sitä sitoumuskauden loppuun asti.

3.2 Tilakohtaisen toimenpiteen yleiset vaatimukset

Viljavuustutkimus

Korvauskelpoisilla peruslohkoilla pitää olla voimassa viljavuustutkimus, jos peruslohkolla ilmoitettavaa kasvia voidaan ehtojen mukaan lannoittaa.

Poikkeuksena viljavuustutkimus tulee olla voimassa viimeistään sitoumusvuoden loppuun mennessä seuraavissa tapauksissa.

• jos et ole aiemmin ollut sitoutuneena ympäristösitoumukseen.
• jos saat hallintaasi uusia korvauskelpoisia lohkoja ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä.
• jos korvauskelpoisen lohkon pinta-ala kasvaa sitoumusvuoden aikana siten, että vaadittava näytteenottomäärä lohkolla kasvaa.
• jos perustat vuonna 2023 suojavyöhykkeen tai monimuotoisuuskasvin.

Kasvit, joista viljavuustutkimusta ei vaadita ympäristökorvauksessa, koska lannoitus ei ole sallittua:

• kesannot
• luonnonhoitonurmi
• ekojärjestelmän viherlannoitusnurmi
• ympäristösopimusalat
• suojakaista (ilmoitettuna kasvikoodina)
• viljelemätön.

Kasvit, joista viljavuustutkimus vaaditaan perustamisvuonna (lannoitus sallittu vain perustamisvuonna):

• suojavyöhyke
• monimuotoisuuskasvit

Teetä viljavuustutkimus akkreditoidussa laboratoriossa viiden vuoden välein

Teetä tutkimus laboratoriossa, joka on erikoistunut maa-analyysien tekemiseen. Jos käytät linjanäytteenottoa, ota ja teetä viljavuustutkimus kolmen vuoden välein. Uusien viljavuustutkimusten tulosten pitää olla käytettävissä ennen seuraavaa lannoituskertaa.

Pidä huolta, että viljavuustutkimuksesi on voimassa. Jos analyysitulos vanhenee syksyllä, ota uudet maanäytteet samana syksynä ja vie analysoitavaksi. Mikäli analyysitulos vanhenee keväällä, ota maanäytteet heti kun mahdollista ja vie analysoitavaksi, tulosten on oltava käytettävissä ennen kuin lannoitat.

Lohkon viljavuustutkimuksesta pitää käydä ilmi sekä päivämäärä, jolloin näytteet ovat saapuneet analysoitaviksi, että päivämäärä, jolloin analyysi on tehty. Lisäksi viljavuustutkimuksesta pitää käydä ilmi lohkon:

• maalaji
• multavuus
• happamuus
• johtokyky
• vaihtuva kalsium
• helppoliukoinen fosfori
• vaihtuva kalium
• vaihtuva magnesium.

Koosta maanäyte useammasta osanäytteestä

Kunkin viljavuustutkimukseen sisältyvän näytteen pitää koostua vähintään seitsemästä osanäytteestä. Ota näytteitä taulukossa 1 kerrottu määrä lohkoa kohti. Ota näytteet niin, että ne edustavat tasaisesti koko lohkoa ja ota ne koko muokkauskerroksen syvyydeltä. Liitä näytteisiin peruslohkotunnukset. Jos peruslohkon korvauskelpoinen ala kasvaa, huomioi taulukon 1. mukaiset vaatimukset.

Taulukko 1. Vaadittujen näytteiden määrä.

Huomioi kuitenkin, että ehdollisuuden vaatimusten mukaan sinulla pitää olla laboratoriossa selvitetty tieto lohkon maalajista ja viljavuusluokasta jo ennen lannoittamista. Fosforilannoituksen voit tehdä myös käyttämällä viljavuusluokan 6 lannoitustasoja, jos analyysiä ei ole. Maalaji on aina selvitettävä laboratoriossa.

Lohkokohtaiset muistiinpanot

Ylläpidä lohkokohtaisia muistiinpanoja perus- ja kasvulohkoista. Lohkokohtaisista muistiinpanoista pitää käydä ilmi:

• lohkon tunnus ja pinta-ala
• lohkolle kylvetyt kasvit
• lannoitus
• viljelykierto
• kalkitus
• muokkaus
• kastelun käyttö
• ojitus
• havaitut taudit ja tuholaiset
• käytetyt kasvinsuojeluaineet ja -menetelmät
• muut vastaavat lohkolla tehtävät viljelyyn ja muuhun maankäyttöön liittyvät toimenpiteet.

Ilmasto- ja ympäristösuunnitelma

Laadi toisena tai kolmantena sitoumusvuonna (1.5.2024–30.4.2026) tilakohtainen ympäristö- ja ilmastosuunnitelma, jossa kartoitetaan tilan ympäristöhaasteita ja kehittämismahdollisuuksia. Ne voivat liittyä

• maatalouden vesiensuojeluun
• maaperän kasvukunnon parantamiseen
• ilmastonmuutoksen hillintään
• ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
• ilmansuojeluun
• energiaan
• maatalousluonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja edistämiseen.

Ruokavirasto julkaisee mallipohjan suunnitelmasta alkuvuonna 2024 ruokavirasto.fi-sivustolla.

3.3 Tilakohtaiset valinnaiset toimenpiteet

Valitse vuosittain kaksi tilakohtaista toimenpidettä seuraavista vaihtoehdoista:

1. Ilmasto- ja ympäristökoulutus
2. Monivuotiset monimuotoisuuskaistat
3. Maaperän seuranta
4. Orgaaniset ravinteet
5. Pölyttäjien ravintokasvit
6. Täsmäviljelymenetelmät
7. Kasvintuhoojien ja kasvitautien seuranta- ja tunnistussovellukset.

1. Ilmasto- ja ympäristökoulutus

Jos valitset toimenpiteen ilmasto- ja ympäristökoulutus, sinun tai maatilan osallisena olevan henkilön pitää suorittaa joku alla esitetyistä viidestä koulutuksesta sitoumusvuoden aikana 30.4. mennessä. Voit suorittaa koulutuksen ainoastaan verkkokoulutuksena.  Voit valita toimenpiteen jokaisena sitoumusvuonna, mutta et voi suorittaa samaa koulutusta kahdesti.

Peltotukien hakemuksella riittää, että valitset toimenpiteen. Sinun ei tarvitse ilmoittaa kevään peltotukihaussa, minkä koulutuksista suoritat. Koulutusten suoritusmahdollisuus avataan vasta myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana ensimmäisenä sitoumusvuonna.

Koulutukset ovat seuraavat:

1. hiilensidonta peltomaahan ja maaperän kasvukunto
2. kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen maatilalla
3. maatalousluonnon monimuotoisuuden edistäminen
4. maatilan vesiensuojelu
5. integroidun torjunnan menetelmät.

2. Monivuotiset monimuotoisuuskaistat

Jos valitset toimenpiteen monivuotiset monimuotoisuuskaistat, säilytä tai perusta keskimäärin kolme metriä leveä monivuotinen nurmi- ja niittykasvusto vähintään kahden peruslohkon kaikille reunoille. Toimenpide on monivuotinen. Se tarkoittaa, että jos valitset toimenpiteen lohkoillesi jonakin vuonna, sinun on valittava toimenpide joka vuosi samoille lohkoillesi sen jälkeen sitoumuskauden loppuun asti. Jos et voi valita toimenpidettä samoille lohkoillesi seuraavana vuonna, tee valinta kahdelle muulle yksivuotisten tuotantokasvien lohkoille. Jos sinulla ei ole kahta peruslohkoa yksivuotisten tuotantokasvien viljelyssä, voit valita jonkun muun valinnaisen toimenpiteen.

Voit ilmoittaa toimenpiteen vain peruslohkolle, jolla viljelet yksivuotisia tuotantokasveja. Lohkon on oltava vähintään 0,5 hehtaarin kokoinen. Lohko ei saa sijaita vesistön varrella, eikä sitä saa koskea suojakaistavaatimus. Näet Vipu-palvelusta, mitkä peruslohkot täyttävät ehdot.

Voit ilmoittaa monimuotoisuuskaistan myös yhteiskäyttölohkolle. Tällöin kaikkien yhteiskäyttölohkon haltijoiden on ilmoitettava peruslohkolla yksivuotista tuotantokasvia, muutoin peruslohko ei kelpaa kenenkään toimenpiteeseen. Peruslohko kelpaa kaikkien toimenpiteeseen, jos kaikki ilmoittavat peruslohkolla kokonaan yksivuotisia tuotantokasveja.   

Säilytä monimuotoisuuskaista voimena. Älä lannoita sitä tai käytä kaistalla kasvinsuojeluaineita. Jos kasvusto vaurioituu, perusta se uudelleen heti, kun olosuhteet sallivat.

3. Maaperän seuranta

Jos valitse toimenpiteen maaperän seuranta, teetä vähintään kahdesta tilasi yli 0,5 hehtaarin peruslohkosta joko A) laaja maa-analyysi tai B) analyysi peltomaan laatutekijöistä maaperän skannauslaitteistolla.

Jos haluat valita toimenpiteen useana vuonna, voit joko ottaa kahdelta lohkolta näytteet joka vuosi tai halutessasi voit teettää kerralla analyysit useampaa sitoumusvuotta varten. Voit esimerkiksi ilmoittaa toimenpiteen seuraavat viisi vuotta, jos teetät analyysin ensimmäisenä vuonna kymmeneltä lohkolta. Lohkojen ei tarvitse olla eri lohkoja joka vuosi. Voit myös toteuttaa toimenpidettä siten, että saat selville lohkolla tapahtuneen muutoksen. Tällöin voit täyttää vaatimuksen toistamalla näytteenoton samoilla lohkoilla myöhempänä sitoumusvuotena. Lohkojen, joille ilmoitat toimenpiteen, on oltava hallinnassasi.

A) Laaja maa-analyysi

Analyysistä pitää käydä ilmi peruslohkon kokonaishiilen määrä ja orgaanisen aineksen määrä.  Kokonaishiilen määrä voi olla myös johdettu orgaanisesta aineesta. * Lisäksi lohkolla pitää tehdä jonkin maan kasvukuntoa tai ravinnetilaa kuvaava tutkimus, joka kuvaa esimerkiksi jotain seuraavista asioista lohkolla:

• maan mikrobiologista aktiivisuus
• kationinvaihtokapasiteetti
• vedenpidätyskyky
• varastoravinteet
• varantoravinteet
• hivenaineet

Ota lohkoista näytteet kohdan Viljavuustutkimukset ohjeiden mukaan. *Voit ottaa näytteitä sitoumuskauden alettua eli 1.5.2023 alkaen. Näytteet on toimitettava laboratorioon viimeistään* 30.11. sinä vuonna, kun valitset toimenpiteen.

Ota näytteet viljavuustutkimuksen tavoin*

• • yksi näyte alkavaa viittä hehtaaria kohden
  • linjanäytteenotossa yksi näyte alkavaa 10:ntä hehtaaria kohden 

B) Maaperän skannauslaitteistolla tehty analyysi peltomaan laatutekijöistä

Skannaus pitää tehdä laitteistolla, joka mittaa kasvien kasvuun vaikuttavia maaperän ominaisuuksia ja tuottaa reaaliajassa paikkatietoon yhdistettävää visuaalista tietoa lohkon sisäisestä vaihtelusta.

Laitteiston pitää mitata reaaliajassa antureita käyttäen ja paikkatietoon yhdistäen kasvien kasvuun vaikuttavia maaperän ominaisuuksia ja tuottaa visuaalista tietoa lohkon sisäisestä vaihtelusta.

Tuotetun analyysin tulokset pitää kalibroida tutkittavalle lohkolle maanäytteiden avulla.

Teetä analyysi viimeistään 30.11. sinä vuonna, kun olet valinnut toimenpiteen.

4. Orgaaniset ravinteet

Voit valita toimenpiteen, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

1. Erottelet lannan separaattorilla vähintään 25 kuutiometriä lannan jakeita.
2. Erottelet vähintään 25 kuutiometriä kuiva-ainetta nestejakeesta sellaisella lietteen laskeutusmenetelmällä, jossa hyödynnetään painovoimaa.
3. Käsittelet maataloustoiminnastasi syntynyttä lantaa biokaasulaitoksessa vähintään 25 kuutiometriä
4. Luovutat vähintään 25 kuutiometriä maataloustoiminnasta syntynyttä lantaa tiloille, jotka tuottavat itse yhteensä alle 25 kuutiometriä lantaa vuodessa.
5. Toimitat vähintään 25 kuutiometriä nurmikasvustoa biokaasulaitokseen.
   • Voit toimittaa nurmikasvustoa tilan ulkopuoliseen biokaasulaitokseen, mutta vaatimus täyttyy myös, jos sinulla on oma biokaasulaitos tai olet osakkaana laitoksessa, johon toimitat nurmea.

Merkitse lohkomuistiinpanoihin lannan separoinnin ja lietteen laskeutusmenetelmän materiaalimäärä. Lannan luovutuksesta tai käsittelystä ja toimitetusta nurmikasvustosta pitää olla kuitti, sopimus tai muu asiakirja viimeistään 30.11.

5. Pölyttäjien ravintokasvit

Voit valita toimenpiteen pölyttäjien ravintokasvit, jos ilmoitat peltotukien haussa vähintään kahdelle peruslohkolle sadontuottotarkoituksessa viljeltäviä pölyttäjien ravintokasveja. Peruslohkojen pitää olla vähintään 0,5 hehtaarin kokoisia. Ilmoita jotakin pölyttäjien ravintokasvia peruslohkon kaikille kasvulohkoille. Näet Vipu-palvelusta, mitkä peruslohkot täyttävät ehdot. 

Voit ilmoittaa pölyttäjien ravintokasvit- toimenpiteen myös yhteiskäyttölohkolle. Tällöin kaikkien yhteiskäyttölohkon haltijoiden on ilmoitettava peruslohkolla kokonaan pölyttäjien ravintokasvia, muutoin peruslohko ei kelpaa kenenkään toimenpiteeseen. Peruslohko kelpaa kaikkien toimenpiteeseen, jos kaikki ilmoittavat peruslohkolla kokonaan pölyttäjien ravintokasvia.  

Voit käyttää alalla lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.

6. Täsmäviljelymenetelmät

Jos valitset toimenpiteen täsmäviljelymenetelmät, tilallasi pitää käyttää sitoumusvuoden aikana täsmäviljelymenetelmiää yhdessä tai useammassa työvaiheessa. Voit toteuttaa menetelmää itse tai käyttää urakoitsijaa (kohdat A–D). Menetelmää ei tarvitse käyttää tilan kaikilla lohkoilla.

Kirjaa käyttämiesi laitteiden toimintaperiaatteet lohkomuistiinpanoihin. Jos käytät urakoitsijaa, sinulla pitää olla urakoitsijan kuittaus tai kuitti viimeistään 30.11. sinä vuonna, kun haet toimenpiteen korvausta. Menetelmistä A ja D on säilytettävä tulosteet tai menetelmän käyttö tulee olla muutoin selvitettävissä.

Täsmäviljelymenetelmiä ovat:

1. Paikkakohtaiseen kuvantamiseen perustuva automatiikka, joka mahdollistaa tuotantopanosten sijoittamisen ja levittämisen peltoon paikkakohtaisesti. Kuvantaminen voidaan toteuttaa satelliitilla, ilmakuvalla, reaaliaikaisella sensorilla, kameralla tai pellon vyöhykekartoituksella.
2. Kasvinsuojeluruiskun tai lannoitteenlevittimen lohkoautomatiikka, jonka avulla voidaan estää kasvinsuojeluaineen tai lannoitteen päällekkäinen ruiskutus tai levitys kasvustoon.
3. Optiikkaa hyödyntävä hara rikkakasvien mekaanisessa torjunnassa.
4. Paikkatietoon perustuva leikkuupuimurin tai ajosilppurin satotasomittaus.
5. Traktori tai työkone, joka on varustettu vähintään sellaisella ajoautomatiikalla, joka valitsee ja säilyttää ajolinjan ilman kuljettajaa. Tässä menetelmässä urakoitsijan traktori tai työkone ei riitä täyttämään ehtoa. Hallinnassasi oleva laite kelpaa täyttämään ehdon (esim. leasing-sopimuslaite tai yhteisomistuksessa oleva laite).

7. Kasvintuhoojien ja kasvitautien seuranta- ja tunnistussovellukset

Jos valitset toimenpiteen, sinun on käytettävä tietokoneella tai mobiililaitteella toimivaa vuorovaikutteista sovellusta, jolla voit tunnistaa rikkakasveja, kasvitauteja tai kasvintuhoojia ja seurata tilan kasvukaudenaikaista kasvitauti- ja tuholaistilannetta.

Sovellus voi olla usean tai yksittäisten tuotantokasvien kasvinsuojelun päätöksentekoa tukeva sovellus. Sovelluksen pitää olla käytössäsi koko kasvukauden ajan. Sovelluksen käyttö pitää dokumentoida esimerkiksi kuvakaappauksin. Ota tarvittava määrä kuvakaappauksia sovelluksen käytöstä, josta voidaan todeta, että kasvin tai kasvien seurantaa on tehty.  Osoita kirjallisesti edellä mainitulla tavalla sovelluksen käyttö viimeistään 30.11.

Tuotantokasveiksi luetaan kaikki viljellyt tuotantokasvit mukaan lukien tuotantonurmet.

3.4. Tilakohtaisen toimenpiteen vähimmäistason vaatimukset

Pidä kirjaa kasvinsuojeluaineiden käytöstä ja noudata kasvinsuojeluaineiden käytössä integroidun torjunnan yleisiä periaatteita.

Kirjaa lohkokohtaisiin muistiinpanoihin käyttämäsi kasvinsuojeluaine, käyttömäärä ja koska käytit ainetta. Kirjaa muistiinpanoihin myös tieto siitä, mitä havaitsemaasi  kasvitautia, tuhoeläimiä tai rikkakasveja torjuit

Pidä kirjaa lannoitteiden käytöstä. Kirjaa lohkokohtaisiin muistiinpanoihin käyttämäsi lannoitteen tyyppi tai nimi, levitysmäärä, typen ja fosforin ravinnepitoisuudet, lannoitusajankohta, fosforintasauksen alkamisajankohta, tieto satotasokorjaukseen käytettävistä aiemmista satotasoista ja lannoitusvuoden satotaso.

3.5 Lohkokohtaiset toimenpiteet

Voit valita tilasi peruslohkoille tai kasvulohkoille yhden tai useamman lohkokohtaisen toimenpiteen, Sinun ei ole pakko valita yhtään lohkokohtaista toimenpidettä.

Muista valita kaikki lohkokohtaiset toimenpiteet jo peltotukihaussa, joita tulet toteuttamaan. Valitse peltotukihaussa myös toimenpiteet, joiden alat ilmoitat vasta syysilmoituksella.

Lohkokohtaisia toimenpiteitä ovat:

1. maanparannus- ja saneerauskasvit
2. kerääjäkasvit
3. kiertotalouden edistäminen
4. suojavyöhykkeet
5. turvepeltojen nurmet
6. valumavesien hallinta (säätösalaojitus ja kuivatusvesien kierrätys)
7. puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu
8. lintupellot

Voit vaihtaa lohkoille ilmoittamiasi toimenpiteitä vuosittain. Poikkeuksena ovat toimenpiteet suojavyöhykkeet, turvepeltojen nurmet ja valumavesien hallinta. Edellä mainittuja toimenpiteitä sinun täytyy noudattaa sitoumuskauden loppuun saakka samalla alalla. Jos et noudata toimenpidettä sitouduttuasi siihen, maksettu korvaus peritään takaisin sitoumuskauden alkuun saakka. Takaisinperintää ei tule, jos toimenpiteeseen ilmoittamasi lohko poistuu hallinnastasi tai maatalouskäytöstä tai luovut toimenpiteen toteuttamisesta 5- vuotisen sitoumuskauden jälkeen mahdollisten jatkositoumusvuosien aikana.

1. Maanparannus- ja saneerauskasvit

Voit ilmoittaa maanparannuskasveja tai saneerauskasveja lohkoille, joilla on viljelty edellisenä vuonna yksivuotisia tuotantokasveja. Et voi viljellä maanparannuskasveja satokasvin aluskasvina. Näet edellisen vuoden yksivuotisten tuotantokasvien alat Vipu-palvelun karttatasolta.

Toimenpiteestä voidaan maksaa enintään 20 prosentille korvauskelpoisesta alasta.

Kylvä maanparannus- ja saneerauskasvit keväällä. Saat niittää tai murskata kasvuston ja käyttää kasvuston hyödyksi. Saat muokata kasvuston maahan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä.

Maanparannus- ja saneerauskasveja koskevat seuraavat ehdot:

• Kasveja saa lannoittaa
• Kasvit pitää kylvää keväällä ja kasvuston saa muokata maahan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä.
• Kasvusto voidaan niittää tai murskata kasvukauden aikana ja sen saa käyttää hyödyksi.
• Kasvustolla voi käyttää kasvinsuojeluaineita ja sen voi päättää kemiallisesti
• Voit perustaa saneerauskasvilla seuraavan vuoden kasvuston

Maanparannus- ja saneerauskasvien vähimmäistason vaatimukset

Et voi polttaa maatalousmaalla olevaa sänkeä.

2. Kerääjäkasvit

Voit ilmoittaa kerääjäkasveja yksivuotisen tuotantokasvin viljelyssä olevalle alalle. Toimenpiteestä voidaan maksaa enintään 30 prosentille korvauskelpoisesta alasta.

Kylvä kerääjäkasvi viimeistään 15.8. Voit kylvää kerääjäkasvin viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viljan orasvaiheessa.

Lannoitus: Voit lannoittaa kerääjäkasvia ilmoittamasi viljelykasvin mukaisesti. Et saa lannoittaa kerääjäkasvia erikseen viljelykasvin korjuun jälkeen.

Päättäminen

• Saat päättää kasvuston kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 15.9.
• Voit muokata kasvuston aikaisintaan 1.10.
• Aiempi päättäminen ja muokkaus on sallittua, jos lohkolle kylvetään syyskylvöinen satokasvi.
• Kerääjäkasvin kasvuajan pitää olla vähintään kuusi viikkoa.
• Voit perustaa kerääjäkasvilla seuraavan vuoden kasvuston.

Kerääjäkasvien vähimmäistason vaatimukset

Ehdollisuuden viljelykiertovaatimus vaikuttaa kerääjäkasvin maksuun jo vuonna 2023. Huomioi seuraavat ehdot:

• Jos valitset kerääjäkasvit-toimenpiteen, noudata ehdollisuuden viljelykiertovaatimusta jo vuonna 2023.
• 33 prosentilla lohkoista, joille on vuonna 2022 ilmoitettu yksivuotista viljelykasvia, pitää viljellä vuonna 2023 eri kasvia.
• Kaikki vuonna 2022 yksivuotisten kasvien viljelyssä ollut peltoala otetaan huomioon. Myös hallintaasi tulleista aloista on huomioitava vuonna 2022 viljelyssä olleet yksivuotiset viljelykasvit
• Vipu-palvelu huomauttaa, jos viljelykiertovaatimus ei täyty.

Esimerkki:

Tilalla on vuonna 2023 50 hehtaaria peltoa, joka on ollut vuonna 2022 yksivuotisten viljelykasvien viljelyssä.  Viljelijä ilmoittaa kerääjäkasvi-toimenpiteen jollekin lohkolle (pinta-alalla ei ole merkitystä).

• • Ala tai osa alasta on voinut olla jonkun toisen hallinnassa vuonna 2022
  • Vuoden 2022 yksivuotisten kasvien viljelyalalla on viljeltävä vuonna 2023 vähintään 16,5 hehtaarilla (= 50 ha x 0,33) jotain muuta viljelykasvia kuin vuonna 2022.

3. Kiertotalouden edistäminen

Jos valitset toimenpiteen kiertotalouden edistäminen, noudata lohkolla jompaa kumpaa seuraavista ehdoista:

1. Levitä peltolohkolle lietelantaa, virtsaa, lietelannasta erotettua nestejaetta tai nestemäistä orgaanista lannoitetta sijoittavilla tai multaavilla laitteilla.
2. Lisää peltolohkolle orgaanista materiaalia, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 20 prosenttia. Orgaanisella materiaalilla tarkoitetaan:
   • orgaanisia lannoitteita
   • orgaanisia maanparannusaineita
   • orgaanisten lannoitteiden ja orgaanisten maanparannusaineiden seoksia
   • toiselta tilalta hyötykäyttöön hankittua kuivalantaa tai kompostoitua lantaa
   • lannasta erotettua kuivajaetta.

Saat kuitenkin korvauksen orgaanisena aineena levitettävästä oman tilan kuivalannasta, jos aine on kierrätetty biokaasulaitoksen kautta. Muussa tapauksessa korvausta ei makseta oman tilan kuivalannasta.

Toimenpiteestä voidaan maksaa enintään 80 prosentille korvauskelpoisesta alasta.

Toteuta lietelannan ja vastaavien aineiden sijoittaminen peltoon laitteella, joka leikkaa pintaan viillon ja valuttaa tai ruiskuttaa lietelannan viiltoon. Voit käyttää myös multaavia laitteita, jotka on kytketty aineita levittävään työkoneeseen.

Minimimäärät/Toimenpiteessä hyväksytyn lannan tai lannoitteen minimimäärä:

• Sijoitettavilla tai multaavilla laitteilla levitettävien aineiden levitysmäärän pitää olla vähintään 15 kuutiometriä hehtaarille.
• Orgaanisen materiaalin, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 20 prosenttia, levitysmäärän pitää olla vähintään 10 kuutiometriä hehtaarille. (liitä syysilmoitukseen selvitys kuiva-ainepitoisuudesta)
• Korkean ravinnepitoisuuden sisältävien aineiden, joiden fosforipitoisuus on vähintään 3 kilogrammaa kuutiometriä kohden, levitysmäärän pitää olla vähintään 5 kuutiometriä hehtaarille. (liitä syysilmoitukseen selvitys fosforipitoisuudesta)

Voit ilmoittaa samalle alalle vain yhden yllä mainitun levitystavan.

Kiertotalouden edistämisen vähimmäistason vaatimukset

• Pidä kirjaa fosforilannoitteiden käytöstä. Kirjaa lohkokohtaisiin muistiinpanoihin käyttämäsi lannoitteen tyyppi tai nimi, levitysmäärä, fosforin ravinnepitoisuus, lannoitusajankohta, fosforintasauksen alkamisajankohta ja tieto satotasokorjaukseen käytettävistä aiemmista satotasoista.
• Varmista, että levittämäsi aineen typpi- tai fosforimäärä ei ylitä sallittuja lannoitustasoja (kg/ha).
• Levitä lannoitteet pellolle siten, että valumia vesiin ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole.
• Älä levitä lantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita pellolle 1.11.–31.3. välisenä aikana.
• Älä levitä lannoitteita lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan.
• Muokkaa pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet maahan vuorokauden sisällä levityksestä, lukuun ottamatta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä.
• Levitä kasvipeitteisenä talven yli pidettäville aloille lanta ja orgaaninen lannoitevalmiste 15.9. jälkeen vain sijoittamalla.
• Jätä vesistöjen varsille 5 m leveä lannoittamaton suojakaista. Lisäksi muokkaa pelto vuorokauden kuluessa, jos levität lantaa tai orgaanista lannoitevalmistetta pintalevityksenä seuraavalla 5 m matkalla.
• Levitä lietelantaa, virtsaa ja nestemäisiä orgaanisia lannoitevalmisteita vain sijoittamalla, jos pellon tai sen osan kaltevuus on yli 15 prosenttia.

4. Suojavyöhykkeet

Perusta monivuotisen nurmikasvuston peittämä suojavyöhyke. Suojavyöhykettä ei kuitenkaan tarvitse erikseen perustaa, jos lohkolla on aikaisemmin perustettu monivuotinen nurmikasvusto.

Voit valita toimenpiteen kasvulohkolle vain sitoumuskauden ensimmäisenä tai toisena vuonna. Säilytä ja hoida suojavyöhykettä ehtojen mukaan koko sitoumuskauden ajan. Suojavyöhykkeellä ei ole minimileveyttä.

Suojavyöhykkeestä maksettu ympäristökorvaus peritään takaisin, jos ilmoitat sitoumusaikana suojavyöhykealalle jotain muuta kuin suojavyöhykkeen ja lohko pysyy hallinnassasi.

Suojavyöhykkeen sijainti

Suojavyöhyke voi sijaita pohjavesialueella tai Natura-alueella. Jos edellä mainittuja aloja on peruslohkollasi, koko peruslohko voi olla suojavyöhykettä.

Suojavyöhyke voi sijaita lisäksi myös vesistön varrella tai kosteikon reuna-alueella, jos peruslohkon osa on enintään 10 metrin päässä vesistöstä tai kosteikosta. Tällöin 50 metrin kaista peruslohkon reunassa voi olla suojavyöhykettä siinä kohtaa, jossa vesistö on enintään 10 m päässä peruslohkosta. Jos peruslohko on edellä mainitun tavoin osittain suojavyöhykkeeksi soveltuvaa alaa, se katsotaan kokonaan suojavyöhykkeeksi, jos

• lohko on alle yhden hehtaarin kokoinen tai
• lohkosta vähintään 50 prosenttia on suojavyöhykkeeksi soveltuvaa alaa.

Vipu-palvelun karttataso osoittaa joka tapauksessa alan, josta voit saada korvauksen suojavyöhykkeestä. Et saa korvausta alasta, jonka ilmoitat yli suojavyöhykkeen karttatason alueen. Suojavyöhykealan ylittävä suojavyöhykkeeksi ilmoitettu ala ei ole kuitenkaan velvoitettu säilyttämään suojavyöhykkeenä.

Suojavyöhykkeen kasvusto

Suojavyöhykkeellä pitää olla monivuotinen nurmikasvusto. Kasvustoa koskevat seuraavat ehdot:

• Aiemmin perustettu nurmikasvusto käy suojavyöhykkeeksi
• Voit uusia suojavyöhykkeen kasvuston vuodeksi 2023, jos alan sitoumus suojavyöhykkeistä päättyy keväällä 2023. Uusimisen yhteydessä vanhan suojavyöhykekasvuston päättäminen kemiallisesti on mahdollista 30.4.2023 jälkeen. Uusi suojavyöhykekasvusto on perustettava viimeistään 30.6.2023.
• Voit lannoittaa kasvustoa sen perustamisen yhteydessä.
• Jos perustat kasvuston suojaviljaan, tee se jo edellisenä kasvukautena.
• Et saa muokata tai lannoittaa suojavyöhykettä perustamisen jälkeen. Ehto ei koske tilanteita, joissa vahingoittunut kasvusto pitää uusia.
• Voit käyttää kasvinsuojeluaineita alalla ainoastaan hukkakauran tai vaikeiden tuulilevitteisten rikkakasvien torjunnassa.
• Suojavyöhykkeellä ylläpidettävä kasvusto saa vanhetessaan olla monilajisempi kuin perustettaessa.

Niitto ja korjuu

Niitä ja korjaa suojavyöhykkeen kasvusto vuosittain viimeistään 31.8. Ota niitossa huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden elinolot. Korjaa niitetty kasvimassa pois suojavyöhykkeeltä. Voit käyttää kasvimassan hyödyksi, mutta käsittele ja varastoi se niin, etteivät suojavyöhykkeen vesiensuojelutavoitteet vaarannu. Et saa kuljettaa kasvimassa metsään tai joutomaalle.

Voit käyttää suojavyöhykettä laitumena, jos siitä ei aiheudu eroosiota, luonnon monimuotoisuus ei vaarannu, voit toteuttaa sen ilman lisärehun antamista ja laidunnukselle ei ole vesiensuojelullista estettä.

Pelkkä laiduntaminen kelpaa täyttämään korjuuvaatimuksen, jos sen ansiosta sadon saa kokonaan korjattua viimeistään 31.8.

Kasvuston uusiminen

Suojavyöhykkeen kasvusto pitää uusia, jos

• kasvuston kyky tuottaa kasvimassaa heikkenee merkittävästi.
• kasvuston kyky sitoa eroosioainesta ja ravinteita heikkenee merkittävästi.
• lohkolle taimettuu vähäistä enemmän muuta kuin peltomaalle ominaista kasvillisuutta.
• suojavyöhykkeen kasvillisuus vaurioituu tai tuhoutuu talven aikana, hukkakauran torjunnan takia, vesitaloutta parantavien lyhytaikaisten toimenpiteiden takia tai muista vastaavista syistä.

Perusta uusi nurmikasvusto heti, kun olosuhteet sallivat. Jos kasvusto on tuhoutunut kasvukauden ulkopuolella, perusta se uudelleen seuraavana keväänä. Tee merkinnät lohkokohtaisiin muistiinpanoihin kasvuston tuhoutumisesta, hukkakauran tai vaikeiden tuulilevitteisten rikkakasvien torjunnasta sekä kasvuston uudelleen perustamisesta ja sen syystä.

Ehtojen mukaisia toimia ei tarvitse tehdä tai niistä ei aiheudu takaisinperintää, jos ehdoista poikkeaminen aiheutuu suojavyöhykkeen viereisen vesistön vesiensuojelutoimenpiteistä.

Suojavyöhykkeiden vähimmäistason vaatimukset

• Älä päästä ja tai johda pohjaveteen mitään sellaista ainetta, joka voi pilata pohjaveden laatua.
• Noudata luonnonsuojelulain mukaisen suojelualueen rauhoitusmääräyksiä.
• Noudata Natura 2000 -verkostoon kuuluvan luonnonsuojelulain mukaisen suojelualueen rauhoitusmääräyksiä.
• Älä muokkaa, lannoita tai käytä kasvinsuojeluaineita vesistön varrella olevalla lohkolla vähintään 3 metriä leveällä kasvipeitteisellä suojakaistalla.

5. Turvepeltojen nurmet

Perusta kokonaan turvemaata olevalle peruslohkolla monivuotinen nurmikasvusto koko sitoumuskauden ajan. Nurmikasvustoa ei kuitenkaan tarvitse erikseen perustaa, jos lohkolla on aikaisemmin perustettu monivuotinen nurmikasvusto. Voit valita toimenpiteen kasvulohkolle vain sitoumuskauden ensimmäisenä tai toisena vuonna. Turvepeltojen nurmesta maksettu ympäristökorvaus peritään takaisin, jos ilmoitat sitoumusaikana alalle jotain muuta kuin turvepellon nurmen ja lohko pysyy hallinnassasi.

Toimenpiteeseen kelpaava turvemaa on todettava viljavuustutkimuksen perusteella.

• Toimita viljavuustutkimus kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.9. sen kasvukauden aikana, jolloin ensimmäisen kerran valitset turvepeltojen nurmet -toimenpiteen.
• Viljavuustutkimuksessa todetun maalajin pitää olla jokin turvemaa, eli maalajin nimessä pitää olla mainittuna sana turve.

Noudata seuraavia ehtoja kasvustosta ja sen korjaamisesta:

• Huolehdi nurmikasvuston laadusta ja sadontuottokyvystä koko sitoumuskauden ajan.
• Saat uusia nurmen sitoumuskauden aikana vain ilman muokkausta.
• Saat lannoittaa kasvustoa.
• Et saa käyttää alalla kasvinsuojeluaineita.
• Korjaa sato vuosittain viimeistään 31.8.
• Niitä kasvusto niin, etteivät lintujen pesinnät tai nisäkkäiden poikaset vaarannu.
• Niitä keskeltä reunoja kohti.
• Voit käyttää lohkoa laitumena, jos nurmipeite säilyy.
  • Pelkkä laiduntaminen kelpaa täyttämään korjuuvaatimuksen, jos sen avulla sadon saa kokonaan korjattua viimeistään 31.8.

Voit tehdä turvepeltojen nurmella

• salaojitusta
• kalkitusta
• valtaojien kaivuuta ja perkausta
• muita vastaavia maan rakennetta ja vesitaloutta parantavia lyhytaikaisia toimenpiteitä.

Kylvä edellä mainittujen toimien yhteydessä rikkoutunut tai tuhoutunut kasvusto heti uudelleen nurmi- tai heinäkasveilla. Jos kasvusto on tuhoutunut kasvukauden ulkopuolella, perusta se uudelleen seuraavana keväänä.

Turvepeltojen nurmien vähimmäistason vaatimukset

• Voit kyntää turvemaa-alalla olevan pysyvä nurmen korkeintaan kerran neljässä vuodessa. Tämä ehto tulee voimaan ensimmäisen kerran vuonna 2025.
• Pidä pellon ja pysyvien kasvien yhteenlasketusta alasta vähintään 33 % on kasvipeitteisenä 31.10.–15.3. välisen ajan.

6. Valumavesien hallinta

Jos valitset valumavesien hallinta -toimenpiteen, sitoudut toteuttamaan kuivatusjärjestelmien avulla pellolta lähtevien valumavesien määrän säätelyä joko säätösalaojitetulla lohkolla tai lohkolla, jossa on altakastelu- tai kuivatusvesien kierrätysjärjestelmä.

Kuivatusjärjestelmän pitää olla rakennettuna ennen sitoumusvuoden alkua.

Voit valita yllä mainittuja toimenpiteitä peruslohkolle, jos jokin kolmesta seuraavasta ehdosta täyttyy:

1. Lohko sijaitsee happamalla sulfaattimaalla.
   • Peruslohko on hapanta sulfaattimaata, jos lohkolta on 0,5–1,5 metrin syvyydeltä otetusta näytteestä laboratoriossa ilman inkubaatiota määritetty pH on alle 4,5 tai enintään 16 viikon inkubaation jälkeen mitattu pH on alle 4,0.
   • Lohkon happamuus pitää todentaa laboratorion tekemän maa-analyysin perusteella. Tarkista ohje sitoumusehtojen kohdasta Viljavuustutkimus.
   • Jos Geologian tutkimuskeskus on ottanut lohkolta näytteen ja todennut sen perusteella lohkon happamaksi sulfaattimaaksi tai todennäköisesti happamaksi sulfaattimaaksi, erillistä näytteen analysointia ei tarvita. Nämä peruslohkot näytetään Vipu-palvelun kartalla.
2. Lohkon maalaji on turve.
   • Lohkon maalaji on todettava viljavuustutkimuksen perusteella.Viljavuustutkimuksessa todetun maalajin pitää olla jokin turvemaa, eli maalajin nimessä pitää olla mainittuna sana turve.

3. Peruslohkon alalla on ollut vuosien 2015 ja 2022 välisenä aikana ainakin yhtenä vuonna valumavesien hallinta -toimenpide.
   • Ilmoittamasi toimenpiteen ei tarvitse olla sama kuin lohkolle aiemmin ilmoitettu toimenpide.
   • Voit ilmoittaa toimenpiteen suuremmalle peruslohkon alalle, jos toimenpiteessä aiemmin olleen lohkon korvauskelpoinen ala on kasvanut, edellyttäen että kasvanut ala on samaa ojastoa.

Toimita mahdollinen viljavuustutkimus tai analyysitulos kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.9. sen kasvukauden aikana, jolloin ensimmäisen kerran haet valumavesien hallinta -toimenpidettä.

Toimita ojastokartta säätösalaojitusjärjestelmästä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.9., josta alasta haet korvausta. Ojastokarttaa ei tarvitse toimittaa, jos olet sen aiemmin toimittanut kuntaan. Kartasta pitää käydä ilmi ojaston pinta-ala ja säätökaivojen paikat. Ojastokarttoja saa salaojayhdistykseltä osoitteen salaojayhdistys.fi kautta.

A) Säätösalaojitus

Toteuta säätösalaojitetulla lohkolla vedenpinnan säätöä nostamalla tai laskemalla padotuskorkeutta kokoojaojaan asennetuissa säätökaivoissa tai muilla padotuslaitteilla.

Huomioi padotuksessa

• kylvö- ja korjuukoneiden vaatima maan kantavuus
• kevätkosteuden varastoiminen peltoon
• kasvien vesitaloudesta huolehtiminen
• varastotilavuuden lisääminen ennen rankkasateita ja syyssateita sekä kevään sulamisvesiä ravinteiden huuhtoutumisen ehkäisemiseksi.

Kun et tee pellolla viljelytoimenpiteitä, käytä padotuskorkeutta, joka nostaa pohjaveden pinnan lohkolla mahdollisimman korkealle ja hidastaa siten turpeen hajoamista tai sulfaattimaan päästöjä.

Ota huomioon veden korkeuden säätelyssä viljelykasvien tarkoituksenmukainen vesitalous ja kevään sulamisvesien vaatima riittävä varastotilavuus, jotta ravinteet eivät huuhtoudu. Huolehdi mahdollisesta lisäveden johtamisesta ja padotuslaitteiden kunnosta. Hoida padotusta sää- ja kasvuolosuhteiden sekä viljelytoimenpiteiden mukaan. Hyödynnä myös sääennusteita.

Tee lohkokohtaisia muistiinpanoja toimenpiteen toteutuksesta. Merkitse niihin säätö-, hoito- ja huoltotoimenpiteet sekä niiden ajankohdat.

B) Altakastelu tai kuivatusvesien kierrätys

Altakastelussa peltoalueen vesitaloutta pitää säädellä kokonaisvaltaisesti salaojaojastojen kautta tapahtuvan kastelun ja säädetyn kuivatuksen avulla.

Kuivatusvesien kierrätyksessä peltoalueelta kertyvät valumavedet pitää varastoida kevätvalunnan ja rankkasateiden aikana erilliseen valumavesiä keräävään altaaseen, josta ne kuivana kautena johdetaan kasteluvetenä takaisin pellolle. Altaan pitää olla tilavuudeltaan riittävän suuri.

Johda ojastoihin kasteluvettä luonnonvesistä pumppaamalla tai painovoimaisesti johtamalla. Voit johtaa kasteluveden salaojaojastoon joko ojaston ylä- tai alapäästä. Patoa vesi säätökaivojen tai muiden padotuslaitteiden avulla alueen salaojaojastoihin, joista se imeytyy maaperään. Ota huomioon kasteluveden johtamisessa alueelle sää- ja kasvuolosuhteet sekä viljelytoimenpiteet. Johda kuivatusvesien kierrätyksessä lisäveden hankintapaikasta tai erillisestä varastoaltaasta peräisin oleva vesi peltoalueelle altakastelujärjestelmän avulla sää- ja kasvuolosuhteet sekä viljelytoimenpiteet huomioiden.

Tee toteutuksesta lohkokohtaiset muistiinpanot. Merkitse niihin säätö-, hoito- ja huoltotoimenpiteet sekä niiden ajankohdat.  

Säädä padotuskorkeutta asianmukaisesti ja huolehdi mahdollisesta lisäveden johtamisesta ja laitteiden kunnosta. Tavoitteina ovat viljelytoimenpiteet ja mahdollisimman korkea pohjaveden pinnan taso, jossa on huomioitu kevään sulamisvesien vaatima varastotilavuus.

Valumavesien hallinnan vähimmäistason vaatimukset

• Tarkista pitääkö kasteluveden ottamiseen olla lupa. Noudata luvan ehtoja.

7. Puutarhakasvien vaihtoehtoiset kasvinsuojelumenetelmät

Jos valitset toimenpiteen puutarhakasvien vaihtoehtoiset kasvinsuojelumenetelmät, toteuta tilallasi jotakin biologisista tai mekaanisista kasvinsuojelumenetelmistä. Voit valita eri menetelmiä eri kasvulohkoille ja vaihtaa niitä vuosittain. Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa joka vuosi. Tee lohkokohtaisia muistiinpanoja kasvuston tai kasvituhoojien tarkkailusta ja torjunnasta sekä esitä tarvittaessa ostokuitti tiettyjen valmisteiden hankinnasta tai urakointityöstä. Voit saada luomualalle korvauksen ainoastaan kohdan F menetelmästä.

Laadi viimeistään 31.5. vaihtoehtoisen kasvinsuojelun suunnitelma lohko- ja kasvikohtaisesti.  

Suunnitelmasta pitää käydä ilmi:

• mitä vaihtoehtoisen kasvinsuojelun menetelmää aiot käyttää kullakin kasvilajilla ja lohkolla
• kuvaus, mitä seurannan apuvälineitä aiot käyttää lohkolla vaihtoehtoisen kasvinsuojelumenetelmän tarpeen ja onnistumisen seurantaan
• tilanteet, joissa vaihtoehtoista kasvinsuojelumenetelmää voidaan täydentää muilla menetelmillä (esim. kemiallisilla kasvinsuojeluaineilla).
• Muiden menetelmien käytön pitää perustua vaihtoehtoisen menetelmän tehon riittävän pitkään seurantaan ja todettuun täydennystarpeeseen. Seurannasta ja täydennystarpeesta pitää olla merkinnät lohkokirjanpidossa.

Puutarhakasvien vaihtoehtoisia kasvinsuojelumenetelmiä ovat seuraavat:

A) Mekaanisesti levitettävien mikrobiologisten kasvinsuojeluaineiden käyttö kasvitautien tai tuholaisten torjunnassa

• Voit käyttää menetelmää marjoille, hedelmille ja vihanneksille, joille on saatavilla Suomessa hyväksytty mekaanisesti levitettävä mikrobivalmiste, jonka käyttökohteeksi on hyväksytty kyseisen kasvin kasvintuhooja.
• Hanki joka sitoumusvuodelle mikrobiologiset valmisteet
• Kirjaa käytettävä menetelmä ennakkosuunnitelmaan ja seuraa menetelmän toteutumista silmämääräisesti. Käytä lajikohtaisia seurantavälineitä ja kirjaa seurannan tulokset lohkomuistiinpanoihin.
• Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö on sallittu vain tietyillä poikkeuksilla. Kasvinsuojeluaineiden käytön pitää perustua ennakkosuunnitelmaan ja tehtyihin seurantahavaintoihin tai neuvojan lausuntoon.

B) Kasvukauden aikainen orgaaninen tai biohajoava kate yksivuotisilla kasveilla

• Voit käyttää menetelmää marjojen, hedelmien ja vihannesten rikkakasvien torjuntaan.
• Katteen pitää olla paikoillaan viimeistään 30.6. Esikasvin vaativilla kasveilla sekä salaattikasveilla, kiinankaalilla, kukkakaalilla tai parsakaalilla määräpäivä on 31.7. Säilytä kate sadonkorjuuseen saakka.
• Rivin katteen on peitettävä katettavasta alasta vähintään 90 prosenttia.
• Kata kasvi rivien kohdalta oljella, hakkeella, ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla, katepaperilla tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella materiaalilla.
• Et saa käyttää kasvinsuojeluaineita rikkakasvien torjuntaan aloilla, joilla toteutat toimenpidettä. Voit torjua rikkakasveja tarvittaessa mekaanisesti.
• Seuraa menetelmän toteutumista tarkkailemalla rikkakasvien esiintymistä ja kirjaa seurannan tulokset lohkomuistiinpanoihin.

C) Hyönteisverkot

• Voit käyttää menetelmää vihanneksille ja marjoille lentäviä tuhohyönteisiä vastaan.
• Käytä hyönteistorjuntaan tarkoitettuja verkkoja.
• Kirjaa ennakkosuunnitelmaan kohdetuholaiset ja niiden esiintymisaika, jolloin hyönteisverkkoa käytetään.
• Tuholaisten esiintymisajan ulkopuolella voit käyttää alalla myös kasvinsuojeluaineita, jos ennakkosuunnitelmassa on tälle perusteet ja seurantahavainnot tai neuvojan havainnot niin edellyttävät.
• Seuraa menetelmän toteutumista silmämääräisesti ja kirjaa seurannan tulokset lohkomuistiinpanoihin.

D) Pölyttäjähyönteisten levittämien mikrobiologisten kasvinsuojeluaineiden käyttö kasvitautien torjunnassa

• Voit käyttää menetelmää marjoille ja hedelmille, joiden kasvitautien torjuntaan on olemassa Suomessa hyväksytty mikrobivalmiste.
• Hanki joka sitoumusvuodelle mikrobiologiset valmisteet
• Tilalla pitää olla vähintään kaksi mehiläispesää hehtaaria kohden kukinta-aikaan pölyttäjähyönteisten levitysalueella tai riittävä määrä muiden pölyttäjähyönteisten pesiä (kimalaisilla 6–9 pesää/hehtaari)
• Pölyttäjähyönteispesissä pitää olla asianmukainen kasvinsuojeluaineen levitinlaite sekä erilliset ulostulo- ja sisäänmenoaukot pölyttäjähyönteisille.
• Seuraa menetelmän toteutumista silmämääräisesti ja kirjaa seurannan tulokset lohkomuistiinpanoihin.
• Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö on sallittu vain poikkeustapauksissa. Kasvinsuojeluaineiden käytön pitää perustua ennakkosuunnitelmaan ja tehtyihin seurantahavaintoihin tai neuvojan lausuntoon.

E) Makroeliötuotteiden käyttö kasvintuhoojien torjunnassa

• Voit käyttää menetelmää marjoille ja hedelmille, joille on saatavilla Suomessa hyväksytty makroeliötuote, jonka käyttökohteeksi on hyväksytty kyseisen kasvin tuhoeliö.
• Hanki joka sitoumusvuodelle makroeliöt.
• Kirjaa menetelmä ennakkosuunnitelmaan ja seuraa sen toteutumista silmämääräisesti luupilla tai mikroskoopilla. Kirjaa seurannan tulokset lohkomuistiinpanoihin.
• Et saa käyttää lohkolla torjuntaeliöiden toiminta-aikana torjuntaeliöille haitallisia kasvinsuojeluaineita.

F) Kasvukauden aikainen orgaaninen tai biohajoava kate tai leikattava nurmikate monivuotisilla kasveilla.

• Voit käyttää menetelmää marjojen ja hedelmien rikkakasvien torjuntaan.
• Katteen on oltava paikoillaan viimeistään 30.6. Esikasvin vaativilla kasveilla määräpäivä on 31.7. Säilytä kate sadonkorjuuseen saakka.
• Katetun rivin tai rivivälin pitää peittää katettavasta alasta vähintään 90 prosenttia.
• Voit kattaa alat
  • kasvien rivien kohdalta oljella, hakkeella, ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla, katepaperilla tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella materiaalilla
  • perustamalla kasvien riviväleihin tai riveihin ja riviväleihin leikattavan nurmikatteen tai kukinnan jälkeen niitettävän kukkakaistan. Leikattavan nurmikatteen pitää olla peittävä viimeistään sadonkorjuun aikaan. Pidä katetta lyhyenä leikkaamalla sitä riittävän usein.
• Et saa käyttää kemiallisia kasvinsuojeluaineita rikkakasvien torjuntaan aloilla, joilla toteutat toimenpidettä. Voit torjua rikkakasveja tarvittaessa mekaanisesti.
• Seuraa menetelmän toteutumista tarkkailemalla rikkakasvien esiintymistä ja kirjaa seurannan tulokset lohkomuistiinpanoihin.

Puutarhakasvien vaihtoehtoisten kasvinsuojelumenetelmien vähimmäistason vaatimukset

• Pidä kirjaa kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Käytä kasvinsuojelulaineita tarkoitusta vastaavalla tavalla.
• Tee kasvinsuojeluaineiden käsittely, varastointi, pakkausten ja jäännösten hävittäminen asianmukaisesti.
• Testaa käytetty ruisku tai uusi ruisku on ehtojen mukaisesti.
  • Vuoden 2020 loppuun saakka 5 vuoden välein. Esim. jos ruisku on testattu 31.12.2020, pitää ruisku testauttaa uudestaan 31.12.2025 mennessä.
  • Vuoden 2021 alusta lähtien 3 vuoden välein. Esim. jos ruisku on testattu 1.1.2021,on testaus voimassa kolme vuotta, jolloin seuraava testaus pitää tehdä viimeistään 1.1.2024.
• Suorita kasvinsuojeluainetutkinto viiden vuoden välein, jos levität kasvinsuojeluaineita.

Taulukko 2. Puutarhakasvien vaihtoehtoisten kasvinsuojelumenetelmien torjuntamenetelmät

8. Lintupellot

Voit ilmoittaa lintupelloiksi peruslohkoja, jotka on tunnistettu kurkien, hanhien tai joutsenten merkittäviksi muutonaikaisiksi levähdys- ja ruokailupaikoiksi. Voit ilmoittaa lintupelloiksi vuonna 2023* peruslohkot, joille on vuosina 2017–2022 maksettu vähintään kaksi kertaa ELY-keskuksen korvausta rauhoitettujen lajien aiheuttamasta satovahingosta.

Lintupelloksi ilmoitettavan erillisalan pitää olla vähintään 10 hehtaaria. Ala voi koostua yhdestä tai useammasta hallinnassasi olevasta perus- tai kasvulohkosta, jotka sijaitsevat alle kahden kilometrin säteellä toisistaan. Erillisaloja voi olla useampia. Lintupelloiksi soveltuvat peruslohkosi esitetään Vipu-palvelussa karttatasolla ja peruslohkolistauksena toimenpiteen valinnan alla. Peruslohkolistausta erillisalueesta ei näy, jos erillisalue on alle 10 hehtaaria.

Viljele lintupelloiksi ilmoittamallasi alalla tuotantokasveja. Viljele siten, että voit tuottaa normaalin sadon. Lohkolla olevan markkinakelpoisen sadon korjuu on sallittua, vaikka linnut olisivat tuhonneet satoa. Myös tuhoilta säilyneen lohkon sato on mahdollista korjata normaalisti pois.

Lintujen on saatava levätä ja ruokailla häiriöttömästi ilmoittamallasi alalla. Lohkon viljelytoimenpiteet pitää ajoittaa ja toteuttaa lintuja häiritsemättä. Lintujen saapumista lohkolle ei saa estää ennalta ja niiden tahallinen häirintä ei ole sallittua.

Jotta voit saada korvauksen, lintupelloksi ilmoittamallasi lohkolla tai sen osalla pitää olla havaittavissa tuotantokasvin selvää laadullista tai määrällistä vaurioitumista lintuparvien levähtämisestä tai ravinnonhankinnasta johtuen. Vaurio on korvaukseen oikeutettu vuonna 2023 riippumatta siitä, onko vaurio tapahtunut kevät- tai syysmuuton aikana tai muuna kasvukauden aikana.  Ota Vipu-mobiilin avulla pelloista useita valokuvia mahdollisesta lintujen parveilemisesta lohkolla sekä lohkon kasvuston vaurioista lintuparvien levähdyksen ja lintujen ravinnonhankinnan vuoksi.

Voit saada toimenpiteestä korvausta korkeintaan 50 prosentille tilasi korvauskelpoisesta alasta. Ilmoita syysilmoituksella lopulliset alat, joilla olet todennut lintujen aiheuttamia vahinkoja ja liitä ilmoitukseen Vipu-mobiililla ottamasi valokuvat. Ilmoitettava vaurioitunut ala voi olla pienempi kuin peltotukien haussa ilmoitettu peruslohkojen ala (vähintään 0,05 ha).

Lintupeltojen vähimmäistason vaatimukset

• Älä vaaranna toimillasi alueen suojelua luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvalla maatalousmaalla.
• Noudata luonnonsuojelulain mukaisen suojelualueen rauhoitusmääräyksiä.
• Älä heikennä muita erityisesti suojeltavien lintulajien kannalta tärkeitä esiintymispaikkoja.
• Älä heikennä Natura 2000 -verkostoon valinnan perusteena olevia lintulajeja tai niiden elinympäristöjä.
• Ilmoita ELY-keskukseen toimenpiteistä, jotka saattavat merkittävästi heikentävää Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja.

4. Korvauksen määrä

Taulukko 3: Tilakohtaiset toimenpiteet: ympäristökorvauksen määrä €/hehtaari.

Taulukko 4: Lohkokohtaiset toimenpiteet: ympäristökorvauksen määrä €/hehtaari

Korvauksen maksamisen rajoitteita

Alla olevassa kuvassa on esitetty rajauksia ympäristösitoumuksen valittaviin toimiin ja myöskin muihin tukijärjestelmiin liittyen. Selitykset merkinnöille ovat taulukossa ja taulukon alla.

Ympäristökorvauksen tilakohtaisesta toimenpiteestä ei makseta korvausta seuraavista ilmoitetuista kasveista: 

• kasvimaa
• kesanto
• puuvartisten energiakasvien ala
• muun hampun kuin perustulotukeen oikeuttavan hampun ala
• suojavyöhyke
• ekojärjestelmän viherlannoitusnurmi, luonnonhoitonurmi tai monimuotoisuuspelto.

Jos olet ilmoittanut kasville lohkokohtaisen toimenpiteen "Maanparannus- ja saneerauskasvit", toimenpiteeseen ilmoitetulle kasville ei makseta erikoiskasvipalkkiota. 

Toimenpiteittäin pienin ala, josta voit saada korvauksen on 0,05 hehtaaria. Pienin maksettava ympäristökorvauksen summa on 100 euroa.

5. Syysilmoitus

Ilmoita syysilmoituksella seuraaviin ympäristösitoumuksen toimenpiteisiin kuuluva ala:

• kiertotalouden edistäminen
• valumavesien hallinta
• lintupellot

Jos olet sitoutunut puutarhakasvien vaihtoehtoiset kasvinsuojelumenetelmät -toimenpiteeseen, ilmoita syysilmoituksella käyttämäsi kasvinsuojeluaineet kasvulohkoittain.

Syysilmoituksessa pitää ilmoittaa ehdollisuuden vaatimuksiin kuuluva talviaikainen kasvipeitteisyysala, joten se koskee kaikkia tuenhakijoita. Syysilmoituksen tekeminen ohjeistetaan erikseen syksyllä 2023.

6. Säädösluettelo

Katso Peltotukien hakuoppaan luku säädökset ja määräykset 2023.