Peltotukien ehtoihin on tulossa useita muutoksia vuonna 2025. Muutoksia on luvassa sekä kaikkia maatiloja koskeviin perusvaatimuksiin että tukien ehtoihin.
Viljelyn monipuolistamisesta vaihtoehto viljelykierrolle
Ensi vuodesta alkaen viljelijä voi valita, täyttääkö maaperän hyvän rakenteen tavoitteen viljelykierron vai viljelyn monipuolistamisen avulla.
Viljelyn monipuolistaminen toteutuu viljelemällä vähintään kahta kasvia, jos tilalla on peltoa 10–30 hehtaaria. Pääkasvia ei voi kuitenkaan olla yli 75 prosenttia tilan peltoalasta.
Jos peltoa on yli 30 hehtaaria, viljelyssä pitää olla vähintään kolmea kasvia. Pääkasvia ei saa olla yli 75 prosenttia tilan peltoalasta eikä kahta pääkasvia yli 95 prosenttia peltoalasta.
Viljelijöille vuosilta 2023 ja 2024 tutussa viljelykierrossa yksivuotisen viljelykasvin pitää vaihtua vuosittain vähintään 33 prosentilla tilan peltoalasta.
Vuonna 2026 on tulossa lisäksi vaatimus monivuotisesta viljelykierrosta. Silloin yksivuotisen kasvin on pitänyt vaihtua kertaalleen edellisten kolmen vuoden aikana tai vaihtua viimeistään vuonna 2026.
Kevennyksiä kasvipeitteisyyden vaatimuksiin
Viljelijöiden on pitänyt säilyttää 33 prosenttia maatilansa peltojen ja pysyvien kasvien alasta kasvipeitteisenä 31.10.–15.3. Ehdollisuuden vaatimus säilytysajasta muuttuu siten, että kasvusto pitää säilyttää 31.10. alkaen vuoden loppuun asti. Muutoksen voimaantulon ajankohta varmistuu, kun valtioneuvosto asetus on tullut voimaan.
Muutos ei vaikuta ekojärjestelmätuen talviaikainen kasvipeite -toimenpiteen ehtoihin ja määräaikoihin. Toimenpidettä peltotukien haussa hakeva viljelijä voi saada ekojärjestelmätukea alasta, jonka säilyttää talven yli kasvipeitteisenä.
Ekojärjestelmätuen talviaikainen kasvipeite -toimenpiteen ehtoihin tulee kuitenkin helpotus pysyvien nurmien säilyttämisvaatimukseen. Vuoden 2025 peltotukien hausta alkaen säilyttämisvaatimus koskee vain toimenpiteeseen ilmoitettuja pysyvän nurmen lohkoja.
Tuottamattoman alan vaatimus poistuu
Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla sijaitsevien tilojen on pitänyt ilmoittaa neljä prosenttia peltoalastaan tuottamattomaksi alaksi eli kesannoksi. Jatkossa tätä vaatimusta ei enää ole.
Perusehtoihin vaatimuksia työehdoista ja työturvallisuudesta
Sosiaalisen ehdollisuuden vaatimukset tulevat voimaan ensi vuonna. Se tarkoittaa sitä, että viljelijätukien ehtoihin kuuluu jatkossa myös työntekijöiden työehtoihin ja työturvallisuuteen liittyviä asioita.
Vaatimukset koskevat maatiloja, joilla on työvoimaa. Työturvallisuuden tai työehtojen laiminlyönneistä voi jatkossa tulla seuraamuksia tukiin.
Viljelijät voivat varautua sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksiin maatilojen neuvonnan avulla. Sopivan neuvojan voi valita neuvojarekisteristä. Myös Työturvallisuuskeskus, Maaseudun Työnantajaliitto ja aluehallintovirastojen työsuojeluviranomaiset neuvovat työsuhde- ja työturvallisuusasioissa.
Suojavyöhykkeitä voi perustaa myös ensi vuonna
Viljelijät voivat perustaa suojavyöhykkeitä vuosina 2025 ja 2026. Aiemman tiedon mukaan suojavyöhykkeiden perustaminen oli mahdollista vain vuosina 2023 ja 2024.
Suojavyöhykkeistä maksetaan maatiloille ympäristökorvausta. Viljelijä voi tarkistaa suojavyöhykkeeksi soveltuvan alan verkkoasiointipalvelu Vipun karttatasolta tai lohkon tiedoista.
Perustamisen yhteydessä kasvustoa voi lannoittaa, jotta se lähtee nopeasti kasvuun. Vuonna 2025 kasvuston voi perustaa suojaviljaan, jolloin ensimmäinen suojavyöhykevuosi on 2026.
Monimuotoisuuskasvustojen perustamiseen enemmän mahdollisuuksia
Ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvit-toimenpiteessä monimuotoisuuskasvusto on ensi vuodesta alkaen mahdollista perustaa myös saarekkeena tai raitana eli kaistana. Lisäksi monimuotoisuuskasvien alalla sallitaan jatkossa kasvinsuojeluaineiden käyttö pesäketorjuntana vaikeissa rikkakasvitilanteissa.
Helpotuksia nuorten viljelijöiden tukiin
Nuorten viljelijöiden tulotuen ammattitaitovaatimus helpottuu ensi vuonna. Koulutukseksi riittää toisen asteen tutkinto miltä tahansa alalta – esimerkiksi ammatti- tai ylioppilastutkinto. Tutkinnon lisäksi ammattitaitovaatimuksen voi täyttää tietyllä määrällä opintoja, joihin sisältyy talousopintoja. Jos tuenhakijana on maatalousyhtymä, osakeyhtiö tai muu yhteisömuotoinen hakija, vaatimus täyttyy myös kolmen vuoden luonnonvara-alan työkokemuksella.
Nuoren viljelijän aloitustuen ehdot kevenevät siten, että jatkossa käytössä on vain yksi yrittäjätuloraja.
Korvauskelpoisuuden siirtomahdollisuus tilojen välillä päättyy
Vapaaehtoinen viljelijöiden välinen peltojen korvauskelpoisuuksien siirtomahdollisuus päättyy vuoden 2024 lopussa. Korvauskelpoisuuksien siirtoa voi hakea loppuvuoden ajan kunnasta lomakkeella 471.
Lohkon pitää olla korvauskelpoinen, jotta viljelijä voi saada luonnonhaittakorvausta, ympäristökorvausta, luomukorvausta, yleistä hehtaaritukea, pohjoista hehtaaritukea tai nuorten viljelijöiden tukea.
Tarkemmat ohjeet tulossa oppaisiin
Ruokavirasto ohjeistaa uusista ehdollisuuden vaatimuksista alkuvuoden 2025 aikana julkaistavassa ehdollisuuden oppaassa ja tukien ehdoista keväällä julkaistavassa peltotukien hakuoppaassa.
Lisätietoja Ruokavirastosta
Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset (ruokavirasto.fi)
Sosiaalinen ehdollisuus (ruokavirasto.fi)
Tiedote: Korvauskelpoisuuden siirtomahdollisuus tilojen välillä päättyy vuoden 2024 lopussa (ruokavirasto.fi)
Tiedote: Suomen CAP-suunnitelman muutokset hyväksytty (mmm.fi)