Yhteensä 43 382 maatilaa teki vuoden 2023 peltotukien hakemuksen. Tämä on noin 2 400 tilaa vähemmän kuin edellisenä vuonna viljelijöiden päätukihaussa. Tiedot perustuvat tilanteeseen sähköisen hakuajan päättymisen jälkeen.
Nyt haussa olleet viljelijätuet perustuvat EU:n maatalouspolitiikkaan. Niillä on konkreettisia tavoitteita, joiden toteutumista seurataan. Viljelijätukien tavoitteena on muun muassa edistää älykästä ja kestävää maataloutta ja taata sitä, että Suomesta ei ruoka lopu poikkeuksellisissakaan olosuhteissa.
Ilman viljelijätukia kotimainen ruoantuotanto ei olisi Suomen oloissa mahdollista nykyisessä laajuudessa. Viljelijätukien avulla myös ohjataan ympäristönhoidollisiin ja ilmastotoimiin.
Viljakasvien kärki ennallaan, monimuotoisuuspellot kasvattivat suosiotaan
Eniten peltotukien haussa ilmoitettiin tuttuun tapaan rehunurmea. Viljakasveista eniten tukea haettiin rehuohralle, kauralle ja kevätvehnälle. Lähes kaikkien viljakasvien pinta-alat pienenivät hieman. Vain syysvehnää ja syysruista ilmoitettiin enemmän kuin vuonna 2022.
Rehuherneen ilmoitettu pinta-ala kasvoi 36 816 hehtaariin ja härkäpavun laski hieman reiluun 9 100 hehtaariin. Syysrapsin ala kolminkertaistui 820 hehtaariin, vaikka muiden öljykasvien alat laskivat.
Suurin kasvu ilmoitetussa alassa oli luonnonhoitonurmilla, joita ilmoitettiin 94 232 hehtaaria sekä monimuotoisuuskasvien riistapelloissa, joita ilmoitettiin 37 651 hehtaaria. Molemmat kasvit sisältyvät ekojärjestelmätuen toimenpiteisiin, jotka tukevat Suomen maatalouden kasvihuonekaasujen päästövähennyksen tavoitteita.
Taulukko: Eniten ilmoitetut kasvit vuoden 2023 peltotukien haussa pinta-alan (ha) perusteella.
| Kasvi | 2022 | 2023 | Muutos | Muutos-% |
|---|---|---|---|---|
| Rehunurmi | 739772 | 723 955 | -15 817 | -2 % |
| Rehuohra | 362 276 | 341 443 | -20 833 | -6 % |
| Kaura | 337 316 | 323 614 | -13 701 | -4 % |
| Kevätvehnä | 193 927 | 175 794 | -18 132 | -9 % |
| Luonnonhoitonurmi | 58 664 | 94 232 | 35 568 | 61 % |
| Syysvehnä | 35 238 | 68 043 | 32 804 | 93 % |
| Mallasohra | 65 992 | 63 882 | -2 109 | -3 % |
| Laidunnurmi | 50 454 | 48 947 | -1 507 | -3 % |
| Monimuotoisuuskasvit, riista | 19 044 | 37 651 | 18 606 | 98 % |
| Rehuherne | 28 531 | 36 816 | 8 285 | 29 % |
Kaikki kasvit, joita on ilmoitettu yli 10 000 hehtaarille vuonna 2023
Ympäristösitoumuksen pinta-alatavoite täyttyi
Ympäristökorvauksen ehtoihin ilmoitti sitoutuvansa 76,6 prosenttia tiloista. Ympäristökorvauksen piirissä on nyt noin 2 miljoonaa hehtaaria, mikä on noin 93 prosenttia kaikesta korvauskelpoisesta maatalousmaasta. Suomen CAP-suunnitelman tavoite oli saada ympäristökorvauksen piiriin noin 1,8 miljoonaa hehtaaria.
Ympäristökorvauksen tilakohtaisista valinnaisista toimenpiteistä suosituimmiksi nousivat ilmasto- ja ympäristökoulutus, kasvintuhoojien seurantasovellukset ja maaperän seuranta.
Ympäristösopimuksista kosteikkojen hoitosopimusten ala säilyi ennallaan, maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimusten ala pieneni noin 9 prosenttia. Monimuotoisuutta ylläpitävien sopimusten piirissä on nyt reilu 30 000 hehtaaria.
Viisivuotisen luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksen antoi noin 600 tilaa vähemmän kuin viime vuonna. Yhteensä luomutuotantoon sitoutui 3 860 tilaa. Pinta-alassa luomusitoumusala pieneni 7,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Luomutuotannon kokonaisala on nyt noin 290 000 hehtaaria.
Ensimmäistä kertaa vain sähköinen haku
Peltotukien haku alkoi Vipu-palvelussa 8. toukokuuta ja päättyi 15. kesäkuuta. Viimeisen hakupäivän aikana palautettiin vielä yli 5 000 hakemusta.
Haku oli ensimmäinen uusien EU:n maatalouspolitiikan uudistuneiden ehtojen mukainen peltotukien haku. Ensimmäistä kertaa tukia haettiin ainoastaan verkkoasiointipalvelu Vipussa.
Uuden rahoituskauden ensimmäiset tukihaut olivat haettavissa Vipu-palvelussa onnistuneesti jo vuoden alussa. Silloin haettavana oli erilaisia eläintuotannon tukia mukaan lukien eläinten hyvinvointikorvaus.
Lisätietoja Ruokavirastosta:
Yksikönjohtaja Hannele Sankari
+358 40 714 5791
hannele.sankari@ruokavirasto.fi