Suomalaisilla pelloilla kasvaa tänä vuonna pääosin tuttuja kasveja, jotka muodostavat ruokaturvamme perustan. Eniten Suomessa viljellään rehunurmia, kauraa ja ohraa.
Viljelijöitä on hieman edellisvuotta vähemmän: peltotukien hakemuksen lähetti kaikkiaan 42 228 tilaa, kun tuenhakijoita edellisenä vuonna oli 43 382. Tiedot perustuvat viime viikolla verkkoasiointipalvelu Vipussa päättyneen peltotukien haun tuloksiin.
Tukien ehdot ohjaavat kohti tavoitteita
Viljelijätuilla varmistetaan, että koko Suomessa viljelijät pystyvät tuottamaan riittävästi ruokaa ja että suomalaisilla on varaa ostaa kotimaista ruokaa.
Tukien kautta viljelijöille asetetaan muuhunkin kuin ruoan tuottamiseen liittyviä tavoitteita, kuten luonnon ja ympäristön suojelu, maisemien hoito sekä ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen. Hakiessaan tukia viljelijät sitoutuvat noudattamaan niiden ehtoja.
Kaikkien viljelijätukien ehtona on muun muassa se, että viljelijöiden on pidettävä vähintään kolmannes pelloista kasvipeitteisinä talven yli, mikä auttaa sitomaan ravinteita ja hillitsemään kasvihuonepäästöjä.
Tukiehtojen noudattamisen valvonta on edellytys viljelijätukien maksamiselle. Se on tärkeää myös viljelijöiden oikeusturvan ja tasapuolisen kohtelun vuoksi. Peltotukien valvonta alkaa heinäkuussa. ELY-keskusten tarkastajat tekevät valvontakäyntejä noin kahdelle prosentille maatiloista.
Tukiehtojen täyttymistä seurataan valvontakäyntien lisäksi satelliittikuvien avulla. Jos viljelijä on ilmoittanut peltotukien haussa jollekin lohkolle tietoja, jotka eivät vastaa satelliittikuvaa, hän saa selvityspyynnön Vipu-mobiili-älypuhelinsovellukseen.
Suomenhevosia haettiin ennätysmäärä Suomen alkuperäisrotuja tukevaan sopimukseen
Viljelijätukien avulla voidaan edistää myös Suomen alkuperäisten kotieläinrotujen monimuotoisuutta ja rohkaista alkuperäisrotujen aktiiviseen käyttöön. Suomen alkuperäisrotuisia eläimiä ovat itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarja, suomenvuohi, suomenlammas, ahvenanmaanlammas ja kainuunharmaslammas, suomenhevonen sekä maatiaiskanat ja -kukot.
Alkuperäisrotueläinten kasvattamissopimus on tukimuoto, jota puhdasrotuisen, alkuperäisrotua olevan eläimen omistaja voi hakea vuosittain.
Tänä vuonna alkuperäisrotueläinten kasvattamissopimuksiin haettiin yli 14 200 lammasta, lähes 3 000 nautaa, 1 500 vuohta, lähes 1 200 hevosta ja 32 kanaparvea.
Erityisesti suomenhevosten kasvattamissopimusten määrä räjähti. Kun vuonna 2023 alkuperäisrotueläinten sopimuksissa oli mukana vain 477 suomenhevosta, tänä vuonna sopimusta on haettu kaikkiaan 1 174 hevosesta. Uusia hakijoita oli joukossa paljon: sopimusta hakeneista tiloilla yli 500 tilalla ei ole ollut suomenhevosten kasvattamissopimusta aiemmin.