Satelliittiseuranta

Mitä on satelliittiseuranta?

Vuoden 2023 alusta lähtien jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa on otettu käyttöön maataloustoiminnan satelliittipohjainen seurantajärjestelmä eli satelliittiseuranta. Satelliittiseuranta käyttää Sentinel-satelliittien tuottamia aineistoja maataloustoimenpiteiden analysointiin ja seurantaan sekä peltolohkojen tukikelpoisuuden määrittämiseen. Satelliittiseuranta ei kuitenkaan mittaa pinta-aloja. Satelliittiseurantaan käytetään Copernicus-ohjelman Sentinel-1 ja Sentinel-2-satelliittien kaikille avointa kuvamateriaalia.

Mitataanko lohkojen pinta-alat jatkossa satelliittien avulla?

Ei mitata. Lohkojen pinta-alat varmistetaan jatkossakin Peltolohkorekisterin ylläpidon yhteydessä uusien ilmakuvien pohjalta.

Mitä hyötyä satelliittiseurannasta on viljelijöille?

Maatiloilla tehtävät valvontakäynnit vähitellen vähenevät. Samalla valvonnan pikkutarkkuus vähenee siten, että aiemmasta aarien mittauksesta siirrytään kohti isompien kokonaisuuksien seurantaa. Seurantaa tehdään jatkossa kaikille kasvulohkoille entisen viiden prosentin sijaan, mutta aiempaa karkeammalla tasolla. Tulevina vuosina voit saada käyttöösi analyysitiedot esimerkiksi lannoituksen tarkentamista varten.

Satelliittiseuranta on mahdollistanut myös sen, että peltotukien hakemusta voi muuttaa koko kasvukauden ajan, 2.10. saakka. Ole kuitenkin huolellinen tukihakemusta täyttäessäsi ja korjaa havaitsemasi virheet hakemuksessa heti. Vaikka paikalla tehtävää valvontaa tehdään vähemmän kuin aiemmin, sitä kuitenkin tehdään edelleen noin 2 % tiloista. Tukihakemuksen muutosmahdollisuus lukittuu siinä vaiheessa, kun tarkastaja ilmoittaa sinulle paikalla tehtävästä valvonnasta.

Miten uusi kuvaaminen eroaa aiemmista ilmakuvista?

Satelliittikuvat ovat ilmakuvia huomattavasti karkeampia. Ilmakuvien 0.5 metrin pikselikokoon verrattuna satelliittikuvien pikselikoko on 10–20 metriä. Satelliittikuvia otetaan kuitenkin muutaman päivän välein, jolloin muodostuu aikasarja, josta on mahdollista tulkita maanpinnan muutosta, kuten muokkausta, niittoa ja sadonkorjuuta. Myös kasveja voidaan tunnistaa satelliitin avulla

Keksitäänkö vain Suomessa lisäbyrokratiaa, vai tekevätkö muutkin maat tällaista satelliittiseurantaa?

Satelliittiseuranta on seurantaväline, jota jokaisen EU:n jäsenvaltion pitää käyttää ja raportoida tuloksista EU:n komissiolle.

Lisääkö satelliittiseuranta viljelijän työmäärää? Eivätkö nämä ole valvojan tehtäviä?

Satelliittiseuranta muuttaa sekä viljelijän että hallinnon työtä.

Tarkoittaako satelliittiseuranta lisää valvontaa edellisten päälle?

Tavoitteena on se, että valvontakäyntejä tehdään jatkossa vähemmän.

Mitä tapahtuu viljelijän yksityisyydelle, jos isoveli valvoo viljelijän kotipihaa koko ajan?

Satelliittiseuranta käyttää jo nyt olemassa olevia satelliitteja ja niiden tuottamia aineistoja. Mitään uutta ei tämän takia siis tehdä. EU:n Copernicus-ohjelman satelliitit kuvaavat maapalloa jatkuvasti, mutta niiden tuottama aineisto on tarkkuudeltaan sellaista, että yksittäistä ihmistä tai edes ajoneuvoa ei voida tunnistaa.

Kerrotaanko minulle etukäteen, milloin kuvia otetaan?

Satelliittikuvia otetaan tietyn syklin mukaan ja eri satelliittien kiertoradat eroavat toisistaan. Kuvanottoajankohdat vaihtelevat myös hieman eri vuodenaikoina. Kuvan ottamisesta ei tiedoteta erikseen etukäteen.

Saavutetaanko satelliittikuvilla oikeasti riittävää tarkkuutta?

Satelliitit ovat erilaisia ja eri tarkoitukseen käytetään eri tarkkuudella olevia aineistoja. Maataloustoiminnan arvioimiseen riittää karkeampikin aineisto, kunhan muutoksen seurantaa varten on riittävän tiheä aikasarja. Sentinel-satelliittien tuottama aineisto on parhaimmillaan laajojen alueiden automaattiseen muutosten seurantaan, sillä niiden ajallinen kattavuus on hyvä.

Miten tarkkoja kuvat ovat? Pitääkö alkaa kulkea kotipihalla aina siisteimmissä verkkareissa?

Ei. Kotipihalla voi edelleen kulkea vapaasti miettimättä satelliittikuvauksia.

Satelliittiseurannassa tekoäly vertaa lohkolta otettua kuvasarjaa tukihakemuksella ilmoittamiisi tietoihin. Satelliittikuvissa eri ajankohtina tapahtuvia muutoksia analysoidaan automaattisesti algoritmin avulla. Analyysin tuloksena saadaan tietoa kasvulohkojen maataloustoiminnasta, kuten maan muokkauksesta, niitosta, laidunnuksesta ja sadonkorjuusta.

Mitä tietoja satelliittien avulla seurataan 2024?

Vuonna 2024 tarkastetaan seuraavia tukiehtoja:

  • lohko on maatalousmaata
  • lohkoa käytetään maataloustoimintaan
  • lohkon kasvipeitteisyys on syysilmoituksella ilmoitetun mukaista
  • lohkolle peltotukien hakemuksessa ilmoitettu kasvi vastaa tilannetta pellolla
  • lohkon kasvusto on säilytetty tai hoidettu toimenpiteen ehtojen mukaisesti
  • lohkolla on noudatettu sängenpolttokieltoa.

Maatalousmaan seurannassa pyritään havaitsemaan peruslohkolta sinne kuulumattomia alueita kuten rakennuksia tai kivikoita. Lisäksi seurataan, että kasvulohkojen rajaus on piirretty oikein.

Muistilista satelliittiseurantaa varten:

  • Älä hae tukea alalle, joka ei ole maatalousmaata.
  • Täytä peltotukien hakemus huolellisesti.
  • Piirrä kasvulohkojen rajat huolellisesti.
  • Tee mahdolliset muutokset hakemukseen heti kun havaitset virheen.
  • Vastaa tarvittaessa selvityspyyntöön valokuvalla, kun selvityspyyntöön vastaaminen on mahdollista

Mikäli satelliittikuvien perusteella näyttää siltä, että lohko ei ole maatalousmaata, siellä ei havaita mitään maataloustoimintaa (esimerkiksi kasvuston perustaminen, niitto tai muokkaus), tai ilmoitettu kasvi vaikuttaa olevan jokin muu kuin mikä lohkolla on, lähetetään Vipu-mobiiliin selvityspyyntö. Voit vastata siihen valokuvalla Vipu-mobiilissa. Sinulla on myös mahdollisuus muuttaa tukihakemuksella ilmoittamiasi tietoja. Selvityspyynnöistä on kerrottu tarkemmin kohdassa Selvityspyyntöön vastaaminen.

Sivu on viimeksi päivitetty 20.5.2024