Satelliittikuva-aineiston lähteenä ovat Copernicus-ohjelman Sentinel-1- ja Sentinel-2-satelliitit. EU on jäsenvaltioidensa kanssa lähettänyt kiertoradalle jo useita Sentinel-satelliittiperheen satelliitteja. Sentinel-satelliittien kuvamateriaali on melko karkeaa. Parhaimmillaan kuvat ovat 10*10 metrin pikseleitä, joten mitään kovin yksityiskohtaista kuvista ei voida nähdä.
Sentinel-satelliitit kuitenkin kiertävät maapalloa tiuhaan. Tästä syystä erilaiset muutokset maanpinnalla on mahdollista nähdä kuvista. Tällä tavalla toimintaa maatalousmaalla voidaan arvioida ilman maastokäyntejä.
Satelliittien tuottama aineisto on kaikille avointa ja ilmaista. Sentinel-1 tuottaa tutkakuvaa, jota saadaan Suomen alueelta 12 päivän välein. Pilvisyys ei vaikuta tutkakuvalla saatavan datan laatuun, sillä tutkasignaali kulkee pilvien läpi. Pellolla olevan kasvuston kuivuus tai märkyys sen sijaan vaikuttaa signaalin laatuun. Sentinel-2 tuottaa optisella instrumentilla kuvia, joita saadaan Suomen alueelta 2–4 päivän välein. Optisella instrumentilla otettujen kuvien haasteena on pilvisyys. Pilvisellä säällä otetun kuvan tulkitseminen voi olla mahdotonta. Satelliittikuva-aineistoista seurataan esimerkiksi kasvillisuusindeksin (NDVI) vaihtelua kasvukauden aikana. Indeksi kertoo lehtivihreän kehittymisestä, joten sen avulla voidaan seurata kasvuston kehittymistä pellolla.
Satelliittikuvat analysoidaan automaattisesti algoritmin avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että tietokoneohjelmalle syötetään eri ajankohtien satelliittikuvat, joiden välisiä muutoksia ohjelma arvioi. Analyysin tuloksena saamme esimerkiksi listan kasvulohkoista, joilla on havaittu maataloustoimintaa, kuten maan muokkausta, niittoa, laidunnusta tai sadonkorjuuta.