Kotimainen ruoka ja toimiva perusinfrastruktuuri ovat tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Maatalouden ja maaseudun tuilla varmistetaan suomalainen ruoantuotanto ja vahvistetaan verkkoyhteyksiä, vesihuoltoa ja energiaomavaraisuutta koko maassa. Ruoantuotantoa ja maaseudun kehittämistä tuettiin viime vuonna 1,9 miljardilla eurolla.
Valtaosa viime vuoden rahoituksesta maksettiin maatiloille. – Ilman näitä tuotantoon sidottuja tukia ruoantuotanto Suomessa loppuisi nykyisessä laajuudessaan ja olisimme tuontiruoan varassa, sanoo erityisasiantuntija Anu Koivisto maa- ja metsätalousministeriöstä. Maatalousyrittäjille maksetaan myös korvausta ympäristöystävällisistä viljelymenetelmistä ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamisesta. Lisäksi maatilat saavat tukea tuotantotilojen ja -laitteiden uudistamiseen liittyviin investointeihin.
Viljelijätukien lisäksi kotimaista ruoantuotantoa kehitettiin rahoittamalla koulutus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita sekä maatiloille tarjottavaa neuvontaa. Lisäksi rahoitettiin maataloustuotteita jalostavien PK-yritysten investointeja ja kehittämistä.
Laajakaistahankkeet rakentavat verkkoyhteyksiä
Maamme huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden kannalta on tärkeää, että asumiseen ja elinkeinojen harjoittamiseen on mahdollisuus koko Suomessa. Rahoituksella rakennetaan esimerkiksi nopeita laajakaistayhteyksiä sellaisilla alueilla, joilla niitä ei markkinalähtöisesti rakenneta. EU:n maaseuturahoitus on tällä hetkellä ainoa rahoituslähde laajakaistayhteyksien kehittämiseen.
Laajakaistayhteydet mahdollistavat asumisen, yrittämisen ja vaikkapa opiskelun myös harvaan asutuilla seuduilla. Viimeisimpien kymmenen vuoden aikana EU:n maaseuturahoituksella on rakennettu lähes 20 000 uutta valokuituliittymää eri puolille Suomea.
–EU:n maaseuturahaston tuki osana investointien rahoitusta mahdollistaa kiinteiden laajakaistayhteyksien rakentamisen tasavertaisesti myös harvaan asutuille alueille. Pitkäjänteisen työmme arvo on korostunut huoltovarmuuden merkityksen kasvaessa viime vuosina, sanoo Osuuskunta Siikaverkon hallituksen puheenjohtaja Jarmo Riikonen.
Vesihuolto- ja energiahankkeet vahvistavat kriittistä infrastruktuuria
Maaseudun kehittämishankkeilla on uudistettu maaseudun vesihuoltoa. Viimeisimpien 10 vuoden aikana on rahoitettu noin 40 vesihuoltoinvestointia eri puolilla maata. Näin varmistetaan, että viemärit vetävät ja puhdasta vettä saa hanasta kaikkialla Suomessa. Vesihuolto on välttämätöntä terveydenhuollon ja ruokahuollon toimivuuden kannalta. Ilman toimivaa vesihuoltoa ja puhdasta vettä ruoantuotanto ja asuminen maaseudulla olisi mahdotonta.
EU-tuilla edistetään myös energiansäästöä ja energiaomavaraisuutta. Niin maatilat kuin maaseudulla toimivat yritykset ja yhteisötkin ovat uudistaneet energiaratkaisujaan ja investoineet uusiutuvaan energiaan saamallaan rahoituksella.
Yritysrahoitus ja yhteisölliset hankkeet
Maaseudun yritysrahoitus edistää yritysrakenteen monipuolistumista ja työpaikkojen syntymistä maaseudulle. Ilman yritysrahoitusta osa investoinneista jäisi toteutumatta tai ne toteutuisivat pienempinä. Kasvavat ja kehittyvät yritykset tuovat toimeentuloa paitsi yrittäjille itselleen myös työntekijöille ja välillisesti lisäksi muille yrityksille sekä arvoketjutoimijoille.
Erilaiset yhteisölliset hankkeet kehittävät maaseudun palveluja ja asumisviihtyvyyttä. Hankkeilla voidaan esimerkiksi edistää kyläturvallisuutta tai parantaa lähiympäristön tilaa.
Tiedot vuonna 2024 maksetuista tuista
Tuensaajia vuonna 2024 oli yhteensä 52 073. Tuensaajista noin 85 prosenttia on maatiloja. Maatalouden ja maaseudun tuet haetaan Ruokaviraston verkkoasiointipalvelujen kautta. Päätökset rahoituksesta tehdään pääasiassa kunnissa ja ELY-keskuksissa. Paikalliset Leader-ryhmät valitsevat omalla alueellaan toteutettavat hankkeet.
Ruokavirasto julkaisee 8.4.2025 kello 10 tiedot vuonna 2024 maksetuista EU-tuista EU-tukitietojen verkkopalvelussa. Tietoja kokonaan kansallisesti rahoitetuista tuista ei julkaista verkkopalvelussa, koska tukitietojen julkaisemisesta ei ole säädetty kansallisessa lainsäädännössä.
Palvelusta löytyvät tiedot EU:n varainhoitovuonna (16.10.2023–15.10.2024) maksetuista tuista. Lisäksi palvelussa on yhteenveto kalenterivuosittain maksetuista tuista. Yhteenvetoon sisältyvät myös kokonaan kansallisesti maksettavat tuet.
Lisätietoja
- Usein kysyttyjä kysymyksiä maatalouden ja maaseudun tuista (ruokavirasto.fi)
- Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikkö Minna-Mari Kailan blogiteksti: EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus ruuantuotannon turvaajana (mmm.fi)
- Taustatietoa: Miksi maataloutta ja maaseutua tuetaan? (pdf)
Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä (tukipolitiikka ja tukien vaikuttavuus)
- erityisasiantuntija Anu Koivisto, 029 516 2046 (viljelijätuet)
- johtava asiantuntija Marianne Selkäinaho, 029 516 2218 (hankerahoitus)
- johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski, 029 516 2470 (yritysrahoitus)
- neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, 040 733 6219 (markkinatuet)
etunimi.sukunimi@gov.fi