Riskinarviointi on osa kolmivaiheista prosessia, riskianalyysia. Riskinarvioinnin lisäksi riskianalyysiin kuuluvat riskinhallinta ja riskiviestintä.
Riskinarviointi on tieteellinen prosessi, joka sisältää vaaran tunnistamisen, vaaran kuvaamisen, altistuksen arvioinnin ja riskin kuvaamisen. Riskinarviointi voi olla kvantitatiivista tai kvalitatiivista. Kvantitatiivisen riskinarvioinnin tulos esitetään määrällisenä, numeerisina arvioina. Kvalitatiivinen riskinarviointi voi sisältää kvantitatiivisia osia (numeerisia arvoja, matemaattisia menetelmiä), mutta sen tulos ilmoitetaan sanallisesti.
Riskiprofiili on riskinarviointia suppeampi työ, jossa tunnistetaan ja kuvataan aiheeseen liittyvät vaaratekijät ja tiedonpuutteet. Riskiprofiilin perusteella voidaan joko tehdä riskinhallinnallinen päätös tai, jos se ei ole profiilin perusteella mahdollista, päättää riskinarvioinnin tekemisestä.
Riskinhallinta on riskinarvioinnista erillinen prosessi. Riskinarviointityö tehdään läheisessä yhteistyössä tilaajan, elinkeinon, tutkimuksen ja viranomaisten kanssa. Nämä osapuolet antavat asiantuntijapanoksensa prosessiin, mutta varsinaiset johtopäätökset riskinarvioija tekee itsenäisesti. Riskinarvioinnin tai riskiprofiilin tuloksia voidaan käyttää riskinhallinnan ja päätöksenteon tukena esimerkiksi lainsäädännön valmistelussa.
Riskiviestintä on pääasiassa riskinhallinnan ja riskinarvioinnin välistä vuoropuhelua riskistä arvioinnin aikana. Lisäksi se sisältää riskinarvioinnin tulosten välittämisen viranomaisille, toiminnanharjoittajille ja tutkijoille. Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö huolehtii riskiviestinnästä yhdessä Ruokaviraston viestinnän kanssa.