4. Maidontuotannon erityisvaatimukset

Kaikki ohjeet alkutuotannon elintarvikevalvontaan

4.1 Yleiset vaatimukset

4.1.2 Maidontuotantoeläinten terveydentila TE

Ohje/versio: 4722/04.02.00.01/2021/2, voimaantulopäivä 28.3.2022

Huomioitavaa:

Raakamaidon laatututkimusten tulokset huomioidaan kohdassa 4.1.3.
Eläinlääkkeiden käyttö arvioidaan kohdassa 2.7.
Tautien leviämisen estäminen arvioidaan kohdassa 2.3. Tässä kohdassa arvioidaan tuotantoeläinten terveydentilaa maidon kautta ihmisiin leviävien tautien osalta.
Vastuu eläinten terveydentilan seurannasta ja siitä, että maidontuotannossa olevien eläinten terveys täyttää vaatimukset, on toimijalla.
Tämä kohta on täydentävien ehtojen vaatimuskohta. Tässä kohdassa havaittu epäkohta tulee valvontatietojen tallentamisen kautta tiedoksi aluehallintovirastoon. Epäkohta on kuvattava tarkasti valvontatietoja tallennettaessa. Aluehallintovirastossa määritetään onko tarvetta laajentaa asia täydentävien ehtojen valvontaan.

Tarkastettavia asioita:

Maidon on oltava peräisin eläimistä:
- joissa ei ole oireita tartuntataudeista, jotka voisivat tarttua ihmisiin maidon välityksellä (Tämä kohta ei ole täydentävien ehtojen vaatimus.)
- joiden yleinen terveydentila on hyvä; ei merkkejä taudista, joka saattaa johtaa maidon saastumiseen; ei sukuelinten alueella esiintyvää tulehdusta, johon liittyy vuotoa; ei suolistotulehdusta, johon liittyy ripuli ja kuumetta; ei tunnistettavaa utaretulehdusta
- joilla ei ole utarehaavoja, jotka voisivat muuttaa maidon laatua
- jotka täyttävät erityiset terveysvaatimukset (ei luomistautia; ei tuberkuloosia)
Eläimistä, jotka eivät täytä edellä mainittuja vaatimuksia, saatua raakamaitoa ei saa käyttää ihmisravinnoksi.
Toimijalla on oltava menettelyt sairaiden eläinten eristämiseksi siten, että tehokkaasti estetään haitalliset vaikutukset toisten eläinten maitoon. Eristämisen ei aina tarvitse tarkoittaa eläimen siirtämistä sairaskarsinaan. Tapauksen mukaan riittävä eristäminen voidaan tehdä myös esimerkiksi jättämällä tyhjä parsi sairaan eläimen ja muiden eläinten väliin.

Tarkastuksella valvoja toteaa silmämääräisesti eläinten terveyden. Arviointi ei edellytä mittauksia tai analyysejä. Maidontuottajaa voidaan haastatella eläinten terveydentilan seurannasta (mm. utaretulehdusmaidon ja vedinhaavojen havaitseminen) ja käytännöistä sairaiden eläinten eristämiseksi.

A Toiminta on kokonaisuutena arvioituna pääsääntöisesti vaatimusten mukaista.

Tarkastuksella tehtyjen havaintojen perusteella eläimet täyttävät terveysvaatimukset. Toimijalla on asianmukaiset menettelyt sairaiden eläinten eristämiseksi. Toiminnassa voi olla pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta, esimerkiksi

toimijan menettelyt eläinten terveydentilan seuraamiseksi ovat haastattelun perusteella hieman puutteelliset.

C Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.

Esimerkiksi:

Usealla maidontuotannossa olevista eläimistä havaitaan hoitamattomia vedinhaavoja tai -vaurioita lypsyssä olevissa neljänneksissä.
Toimijalla ei ole osoittaa lainkaan menettelyä sairaiden eläinten eristämiseksi siten, että estettäisiin vaikutukset toisten eläinten maidon elintarviketurvallisuuteen.

D Toiminnassa on epäkohtia, jotka vaarantavat elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa vakavasti harhaan tai toimija ei ole noudattanut annettuja määräyksiä. Epäkohdat on korjattava välittömästi.

Esimerkiksi:

Maidontuotannossa olevalla eläimellä havaitaan oireita maidon elintarviketurvallisuuden vaarantavasta taudista (esim. kuumeinen ripuli, muuhun kuin poikimiseen liittyvä kohtuvuoto) eikä eläintä ole eristetty ja eristämättä jättäminen voi vaikuttaa haitallisesti toisten eläinten maidon elintarviketurvallisuuteen.
Maidontuotannossa olevalla eläimellä havaitaan tuberkuloosin tai luomistaudin oireita eikä toimija ole eristänyt eläintä eikä ilmoittanut taudista elintarvikevalvontaviranomaiselle.

Lainsäädäntö ja ohjeet:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004 eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä liite III, IX jakso, I luku, I kohta, 1-5 alakohdat

Päivitykset versioon 2:

Ohje numero 4722/04.02.00.01/2021/2 korvaa ohjeen numero 10525 /1.

4.1.3 Raakamaidon laatuvaatimukset TE

Ohje/versio: 4723/04.02.00.01/2021/2, voimaantulopäivä 28.3.2022

Huomioitavaa:

Vaatimusta raakamaidon tutkimustiheydestä ei sovelleta alkutuotantopaikoilla, jotka eivät toimita maitoa hyväksyttyyn elintarvikehuoneistoon (laitokseen). Tällöin toimijan on laadittava näytteenottosuunnitelma raakamaidon somaattisten solujen määrän, pesäkemäärän ja mikrobilääkejäämien säännölliseksi tutkimiseksi.
Tämä kohta on täydentävien ehtojen vaatimuskohta. Tässä kohdassa havaittu epäkohta tulee valvontatietojen tallentamisen kautta tiedoksi aluehallintovirastoon. Epäkohta on kuvattava tarkasti valvontatietoja tallennettaessa. Aluehallintovirastossa määritetään onko tarvetta laajentaa asia täydentävien ehtojen valvontaan.

Tarkastettavia asioita:

Maidon laatututkimuksista Suomessa yleensä vastaavat maidonhankintaosuuskunnat tai meijeriteollisuus.

Jos tila toimittaa lehmänmaitoa säännöllisesti maitoalan laitokseen, tulee alkutuotannon toimijalla olla tulokset raakamaidon bakteeri- ja solupitoisuuksien mittauksista, muiden eläinlajien osalta bakteeripitoisuuksien mittauksista.
- Lehmän raakamaidon somaattisten solujen määrän/ml (30 ºC) tulee olla ≤ 400 000 (liukuva geometrinen keskiarvo kolmen kuukauden aikana, vähintään 1 näyte kuukaudessa).
- Lehmän raakamaidon pesäkemäärän/ml (30 ºC) tulee olla ≤ 100 000 (liukuva geometrinen keskiarvo kahden kuukauden aikana, vähintään 2 näytettä kuukaudessa).
- Muiden eläinlajien raakamaidon pesäkemäärän/ml (30 ºC) tulee olla ≤ 1500 000 (liukuva geometrinen keskiarvo kahden kuukauden aikana, vähintään 2 näytettä kuukaudessa). Jos muiden eläinlajien maitoa käytetään raakamaitotuotteiden valmistukseen, on pesäkemäärän/ml (30 ºC) oltava ≤ 500 000 (liukuva geometrinen keskiarvo kahden kuukauden aikana, vähintään 2 näytettä kuukaudessa).
Jos tila ei toimita maitoa maitoalan laitokseen, toimijan on teetettävä tutkimukset laatimansa näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Tulokset arvioidaan edellä mainittujen raja-arvojen mukaisesti. Somaattisten solujen määrä voidaan tutkia myös solutestillä (CMT, California Mastitis Test). Mikrobilääkejäämätutkimus voidaan tehdä esimerkiksi Delvotestillä (arvioidaan tässä ohjeessa) tai korvata karjan lääkekirjanpidolla ja erilläänpitomenettelyllä (arvioidaan ohjeissa 2.7 ja 4.3.2). Näistä vaatimuksista ternimaitoa koskee vain vaatimus sen osoittamisesta, ettei ternimaito sisällä mikrobilääkejäämiä.

Kirjanpito on tallennettava paperisessa tai sähköisessä muodossa. Kirjanpito voi koostua yhdestä tai useammasta tiedostosta ja olla osa tilalla noudatettavaa laatu- tai muuta järjestelmää. Kirjanpitoa tulee säilyttää vähintään yhden vuoden ajan. Toimijan on lisäksi säilytettävä tehtyjen tutkimusten viimeisimmät tulokset.

Tarkastuksella katsotaan kirjanpitoa. Jos kirjanpidosta puuttuu joitakin tietoja, jotka ovat olemassa, mutta niitä ei tarkastushetkellä löydy, toimija voi toimittaa (halutessaan sähköisesti) puuttuvat tiedot tarkastajalle jälkikäteen.

A Toiminta on kokonaisuutena arvioituna pääsääntöisesti vaatimusten mukaista.

Kirjanpito on tarkastetuin osin vaatimusten mukainen. Somaattisten solujen määrä ja bakteeripitoisuus ovat lainsäädännän mukaisia. Toiminnassa voi olla pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta, esimerkiksi

somaattisten solujen määrässä ja/tai bakteeripitoisuudessa on joitakin yksittäisiä raja-arvon ylityksiä, mutta geometrinen keskiarvo ei ole niiden vuoksi ylittynyt.

C Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.

Esimerkiksi:

Somaattisten solujen määrän ja/tai bakteeripitoisuuden geometrinen keskiarvo ylittää lainsäädännön rajat kertaluonteisesti.
Maidon laatututkimuksia tehdään liian harvoin.

Esimerkiksi:

Tilan maidon laatu ei täytä lakisääteisiä vaatimuksia eikä toimija ole selvittänyt syytä maidon huonoon laatuun eikä tehnyt tarvittavia muutoksia maidon laadun parantamiseksi.
Maidon laatututkimuksia ei tehdä lainkaan.

Lainsäädäntö ja ohjeet:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004 eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä liite III, IX jakso, I luku, kohta III, alakohdat 3 ja 4
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/627 ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan suorittamista koskevista yhdenmukaisista käytännön järjestelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti ja komission asetuksen (EY) N:o 2074/2005 muuttamisesta virallisen valvonnan osalta, artikla 50
Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikehygieniasta 318/2021 6 §, 11 §

Päivitykset versioon 2:

Ohje numero 4723/04.02.00.01/2021/2 korvaa ohjeen numero 10526/1.
Viittaus Maa- ja metsätalousministeriön asetukseen elintarvikehygieniasta 318/2021 on lisätty.
Viittaus asetuksen (EU) 2019/627 on lisätty.
”Tarkastettavia asioita” -kohta on päivitetty vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä. Kohtaan on sisällytetty ohjeet laatuvaatimuksista, kun raakamaitoa ei toimiteta säännöllisesti maitoalan laitokseen. Lisätty tästä esimerkkejä C- ja D-arviointikohtiin.

4.2 Maidon jäähdytys- ja säilytystilat ja lypsylaitteet

4.2.1 Veden laatu

Ohje/versio: 4725/04.02.00.01/2021/2, voimaantulopäivä 28.3.2022

Huomioitavaa:

Tutkimuksia veden laadusta ei vaadita, jos lypsämisessä ja maidon käsittelyssä käytettävien laitteiden ja välineiden puhdistamiseen ja huuhteluun käytetään terveydensuojelulain (763/1994) 16 §:ssä tarkoitetun talousvettä toimittavan laitoksen vettä, esimerkiksi kunnallisen vesilaitoksen tai vesiosuuskunnan vettä. Tuottajan on osoitettava olevansa liittynyt vesilaitoksen tai -osuuskunnan verkostoon esimerkiksi veden hankinnasta tehdyllä sopimuksella tai tuottajalle veden käytöstä osoitetulla laskulla.

Tarkastettavia asioita:

Lypsämisessä ja maidon käsittelyssä käytettävien laitteiden ja välineiden puhdistamiseen ja huuhteluun käytettävä vesi on tutkittava.
Vedestä on tutkittava vähintään Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit sekä aistinvaraisesti väri ja haju. Jos on syytä epäillä vedessä esiintyvän muita tekijöitä, jotka voivat vaarantaa maidon elintarviketurvallisuuden, maidontuottajan on huolehdittava, että vedestä tehdään myös näitä tekijöitä koskevat tutkimukset.
Tulosten arvioinnissa käytetään STM:n asetuksen 401/2001 laatuvaatimuksia- ja suosituksia sekä otetaan huomioon vaikutus elintarviketurvallisuuteen.
Veden tulee olla tutkittu ennen vesilähteen/kaivon käyttöönottoa. Käyttöönoton jälkeen veden laatu on tutkittava säännöllisesti kolmen vuoden välein.
Viimeisin tutkimustodistus tulee säilyttää.

Tarkastetaan viimeisin tutkimustodistus. Tuottajan tulee esittää tutkimustodistus tai sen kopio. Jos kirjanpidosta puuttuu joitakin tietoja, jotka ovat olemassa, mutta niitä ei tarkastushetkellä löydy, tuottaja voi toimittaa (halutessaan sähköisesti) puuttuvat tiedot tarkastajalle jälkikäteen.

A Toiminta on kokonaisuutena arvioituna pääsääntöisesti vaatimusten mukaista.

Lypsämisessä ja maidon käsittelyssä käytettävien laitteiden ja välineiden puhdistamiseen ja huuhteluun käytettävä vesi on tutkittu vaatimusten mukaisesti ja veden laatu täyttää vaatimukset. Toiminnassa voi olla pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta, esimerkiksi

toimijan käyttämä laboratorio tai jonkin yksittäinen analyysimenetelmä ei täysin täytä vaatimuksia, tutkimusten tulokset ovat kuitenkin vaatimusten mukaisia.

C Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.

Esimerkiksi:

Edellisestä vedestä tehdystä tutkimuksesta on kulunut yli kolme vuotta.
Vaadittava näyte on otettu, mutta näytteestä on tehty vain osa vaadituista tutkimuksista.

Esimerkiksi:

Käytettävää vettä ei ole tutkittu lainkaan.
Maidontuottaja on saanut tiedon, että käytetty vesi ei täytä laatuvaatimuksia, mutta ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi.
Arvioitaessa sitä, onko toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi ryhdytty, voidaan tarkastaa, onko tuottaja toiminut terveydensuojeluviranomaisen kehottamalla tavalla.

Lainsäädäntö ja ohjeet:

Yleinen elintarvikehygienia-asetus (EY) N:o 852/2004, 2 artikla ja Liite I, A osa, II kohta, 4. d) alakohta
Maa- ja metsätalousministeriön asetus 318/2021 9 §

Päivitykset versioon 2:

Ohje numero 4725/04.02.00.01/2021/2 korvaa ohjeen numero 10527/1
Viittaus alkutuotantoasetukseen MMMa 1368/2011 on poistettu
Viittaus Maa- ja metsätalousministeriön asetukseen elintarvikehygieniasta 318/2021 on lisätty

4.2.2 Maidon jäähdytys- ja säilytystilojen erottaminen eläintenpitotiloista TE

Ohje/versio: 4726/04.02.00.01/2021/2, voimaantulopäivä 28.3.2022

Huomioitavaa:

Tämä kohta on täydentävien ehtojen vaatimuskohta. Tässä kohdassa havaittu epäkohta tulee valvontatietojen tallentamisen kautta tiedoksi aluehallintovirastoon. Epäkohta on kuvattava tarkasti valvontatietoja tallennettaessa. Aluehallintovirastossa määritetään, onko tarvetta laajentaa asia täydentävien ehtojen valvontaan.

Tarkastettavia asioita:

Tarkastetaan, että maidon jäähdytys- ja säilytysolosuhteet täyttävät asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III niille asetetut vaatimukset

Lypsylaitteiston ja maidon säilytykseen, käsittelyyn tai jäähdytykseen käytettävien tilojen sijainnin ja rakenteiden on oltava sellaiset, että maidon elintarviketurvallisuus ei vaarannu.
Maidon ja ternimaidon säilytystilat on erotettava riittävällä tavalla tiloista, joissa eläimiä pidetään.
Maidon jäähdytys- ja säilytysolosuhteet eivät saa heikentää maidon elintarviketurvallisuutta.

Maidon ja ternimaidon säilytystilat tulee erottaa myös muista likaisista tiloista. Säilytystilojen riittäväksi erottamiseksi eläintenpitotiloista ja muista likaisista tiloista katsotaan tilojen välinen seinä, ovi tai muu vastaava suoja. On huomioitava erityisesti, että vähintään tilasäiliön luukun, hanan ja korvausilmanoton tulee olla sijoitettuina tilaan, joka on riittävällä tavalla erotettu eläintenpitotiloista ja muista likaisista tiloista. Ruokavirasto suosittaa, että ilmanvaihdon ilmavirtauksen suunta tulee olla puhtaasta tilasta kohti likaisia tiloja.

A Toiminta on kokonaisuutena arvioituna pääsääntöisesti vaatimusten mukaista.

Maidon ja ternimaidon säilytystilat on asianmukaisesti erotettu eläintenpitotiloista ja muista likaisista tiloista. Lypsylaitteiston ja maidon säilytykseen, käsittelyyn tai jäähdytykseen käytettävien tilojen sijainti ja rakenteet ovat sellaiset, että hyvää elintarvikehygieniaa voidaan ylläpitää. Toiminnassa voi olla pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta, esimerkiksi:

Maidon ja ternimaidon säilytystilojen ja eläintenpitotilojen tai muiden likaisten tilojen välillä ei ole seinää, ovea tai muuta vastaavaa suojaa, mutta tilojen välissä on muu puhtaampi huonetila, kuten toimisto ja ilmavirta on oikean suuntainen.

C Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.

Esimerkiksi:

Maidon ja ternimaidon säilytystilat ja eläintenpitotilat ovat välittömässä yhteydessä. Tilojen välissä ei ole ovea, muuta suojaa eikä puhtaampaa tilaa.
Tilasäiliön avattavat luukku, hana tai ilmanotto on sijoitettu eläintenpitotilaan.
Ilmavirtauksen havaitaan olevan kohti puhdasta tilaa.

Esimerkiksi:

Maidon ja ternimaidon säilytystilat ja eläintenpitotilat ovat välittömässä yhteydessä ja luukku, hana ja/tai ilmanottoaukko ovat silminnähden likaisia.
Katosta irtoaa rakennusmateriaalia tilasäiliön yläpuolella.

Lainsäädäntö ja ohjeet:

Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) N:o 853/2004, Liite III, IX jakso, II luku, A 1. ja A 2. kohdat

Päivitykset versioon 2:

Ohje numero 4726/04.02.00.01/2021/2 korvaa ohjeen numero 10528/1
Tarkastettavia asioita -kohtaa on täydennetty
Viittaus alkutuotantoasetukseen MMMa 1368/2011 on poistettu

4.2.3 Maidon jäähdytys- ja säilytystilojen toiminnot

Ohje/versio: 4727/04.02.00.01/2021/2, voimaantulopäivä 28.3.2022

Huomioitavaa:

Jätteiden ja vaarallisten aineiden säilytystä tilalla arvioidaan kohdassa 2.2.

Tarkastettavia asioita:

Tarkastetaan, että maidon jäähdytys- ja säilytystiloissa tapahtuva toiminta täyttää vaatimuksen:

Tiloissa, joissa maitoa joko säilytetään tai jäähdytetään, ei saa harjoittaa toimintaa, joka heikentää maidon elintarviketurvallisuutta.

Maidon elintarvikehygieeninen laatu voi vaarantua, jos maidon jäähdytys- tai säilytystiloissa harjoitetaan toimintaa, jonka vuoksi tiloihin voi levitä likaa tai vaarallisia aineita. Myös tiloissa säilytettävät tai käsiteltävät tavarat voivat tuoda mukanaan likaa tai vaarallisia aineita tai ne voivat vaikeuttaa tilojen puhtaanapitoa. Tämä on otettava huomioon erityisesti tilasäilön luukun, hanan tai korvausilmanoton lähellä. Maidon elintarvikehygienia voi vaarantua, jos tiloissa esimerkiksi pestään hyvin lantaista pyykkiä, suihkutetaan lantaisia saappaita, säilytetään runsaasti ylimääräistä tavaraa, käsitellään pölyäviä rehuja tai puhdistetaan ja korjataan työkoneita.

Tavaroita voidaan säilyttää maidon jäähdytys- tai säilytystiloissa, jos säilytys ei vaikeuta puhtaanapitoa eikä vaaranna elintarviketurvallisuutta, esimerkiksi kaapissa.

Maidon ja ternimaidon säilytystilaa ei suositella käytettäväksi pääasiallisena kulkupaikkana likaisempiin tiloihin.

A Toiminta on kokonaisuutena arvioituna pääsääntöisesti vaatimusten mukaista.

Maidon jäähdytys- ja säilytystiloissa tapahtuva toiminta tai niissä käsiteltävät ja säilytettävät tavarat eivät heikennä elintarviketurvallisuutta. Toiminnassa voi olla pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta, esimerkiksi

maidon jäähdytys- ja säilytystiloissa on ylimääräistä tavaraa, mutta tilat ovat siistit.

C Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.

Esimerkiksi:

Utareliivejä tai muuta hyvin lantaista pyykkiä pestään maidon jäähdytys- tai säilytystiloissa.
Maidon jäähdytys- ja säilytystiloissa käsitellään pölyävää rehujauhetta.
Maidon jäähdytys- ja säilytystiloissa on tavaraa, joka selkeästi estää tilojen puhtaanapitoa.

Esimerkiksi:

Maidon jäähdytys- ja säilytystiloissa käsitellään rehuja, jotka voivat aiheuttaa maku- tai hajuvirheitä tai vakavaa mikrobiologista haittaa maidolle (esim. säilörehu).
Maidon jäähdytys- ja säilytystiloja käytetään autonrenkaiden säilytyspaikkana.
Maidon jäähdytys- ja säilytystiloissa pidetään työkoneiden korjaustyöpajaa.

Lainsäädäntö ja ohjeet:

Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) N:o 853/2004, Liite III, IX jakso, II luku, A 1. ja A 2. kohdat

Päivitykset versioon 2:

Ohje numero 4727/04.02.00.01/2021/2 korvaa ohjeen numero 10529/1
Viittaus alkutuotantoasetukseen MMMa 1368/2011 on poistettu

4.2.4 Maidon kanssa kosketuksessa olevat pinnat TE

Ohje/versio: 4728/04.02.00.01/2021/2, voimaantulopäivä 28.3.2022

Huomioitavaa:

Tämä kohta on täydentävien ehtojen vaatimuskohta. Tässä kohdassa havaittu epäkohta tulee valvontatietojen tallentamisen kautta tiedoksi aluehallintovirastoon. Epäkohta on kuvattava tarkasti valvontatietoja tallennettaessa. Aluehallintovirastossa määritetään, onko tarvetta laajentaa asia täydentävien ehtojen valvontaan.
Tätä ohjetta sovelletaan maidontuotantotiloilla, joilla on käytössään lypsykone tai automaattinen lypsylaitteisto.

Tarkastettavia asioita:

Tarkastuksella arvioidaan laitteistojen puhtautta sekä kuluneisuutta ja puhdistuvuutta.

Maidon ja ternimaidon kanssa kosketuksiin joutuvien pintojen tulee olla helposti puhdistettavia, sileää, pestävää ja myrkytöntä materiaalia. Tämä edellyttää elintarvikekäyttöön soveltuvien materiaalien käyttöä.
Maidon ja ternimaidon kanssa kosketuksiin joutuvien pintojen tulee olla ehjiä. Kuluneisuus, esimerkiksi nännikumeissa ja muissa kumiosissa, ei saa hankaloittaa puhdistusta.
Maidon ja ternimaidon kanssa kosketuksiin joutuvat pinnat, kuten lypsämisessä käytettävät apuvälineet, säiliöt ja astiat, on puhdistettava ja tarpeen mukaan desinfioitava käytön jälkeen.
Lypsykoneen hyvä kunto ja toiminta on varmistettava huoltamalla ja testaamalla kone tarpeen mukaan ja säännöllisesti.
Maitoa ja ternimaitoa on välittömästi lypsyn jälkeen säilytettävä puhtaassa paikassa, joka on suunniteltu ja varustettu estämään saastuminen.

Maidontuottaja voi ostaa tai toteuttaa itse lypsykoneen kunnon ja toiminnan huollon. Toimijaa voidaan haastatella lypsykoneen huoltojen ja testausten säännöllisyydestä.

A Toiminta on kokonaisuutena arvioituna pääsääntöisesti vaatimusten mukaista.

Maidon kanssa kosketuksessa olevat pinnat on pidetty puhtaina ja hyvässä kunnossa. Toiminnassa voi olla pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta, esimerkiksi

maidon kanssa kosketuksessa olevissa pinnoissa on jonkin verran kulumaa, joka ei kuitenkaan vielä ole hankaloittanut niiden puhdistamista.

C Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.

Esimerkiksi:

Laitteiston maidon kanssa kosketuksiin joutuvat pinnat ovat siinä määrin kuluneita, etteivät ne enää kunnolla puhdistu.

Lypsykone on huonokuntoinen.

Esimerkiksi:

Laitteiston maidon kanssa kosketuksiin joutuvat pinnat ovat silminnähden likaisia.

Lypsykoneen maidon kanssa kosketuksissa olevat pinnat ovat siinä määrin kuluneita, ettei niitä ole voitu pitää puhtaana.

Lainsäädäntö ja ohjeet:

Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) N:o 853/2004, Liite III, IX jakso, II luku, A 3. ja A 4. kohdat, sekä B 2. kohta
Maa- ja metsätalousministeriön asetus 318/2021, 11 §

Päivitykset versioon 2:

Ohje numero 4728/04.02.00.01/2021/2 korvaa ohjeen numero 10530/1
Viittaus Maa- ja metsätalousministeriön asetukseen elintarvikehygieniasta 318/2021 on lisätty

4.2.5 Maidon jäähdytykseen liittyvä lämpötilakirjanpito TE

Ohje/versio: 4729/04.02.00.01/2021/2, voimaantulopäivä 28.3.2022

Huomioitavaa:

Tämä kohta on jäähdytyslaitteiden riittävyyden osalta täydentävien ehtojen vaatimuskohta. Tässä kohdassa havaittu epäkohta tulee valvontatietojen tallentamisen kautta tiedoksi aluehallintovirastoon. Epäkohta on kuvattava tarkasti valvontatietoja tallennettaessa. Aluehallintovirastossa määritetään, onko tarvetta laajentaa asia täydentävien ehtojen valvontaan.

Tarkastettavia asioita:

Kun raakamaitoa siirretään kuljetussäiliöön laitokseen tapahtuvaa kuljetusta varten, saa siirrettävän maidon lämpötila olla korkeintaan + 6 °C. Yksittäisissä tapauksissa voidaan kuljetussäiliöön siirtää raakamaitoa, jonka lämpötila on korkeintaan + 10 °C edellyttäen, että kuljetussäiliössä olevan raakamaidon lämpötila ei tämän takia ylitä + 6 °C.
Ternimaito jäähdytetään välittömästi enintään + 8°C:n lämpötilaan, jos keräys tapahtuu päivittäin, enintään + 6°C:n lämpötilaan, jos keräys ei tapahdu päivittäin tai jäädytetään.
Ternimaito jäädytetään mahdollisimman nopeasti, jäädytetty ternimaito säilytetään ja kuljetetaan luovutukseen asti vähintään -12°C.
Maidon ei tarvitse täyttää edellä mainittuja lämpötilavaatimuksia, jos raakamaito täyttää bakteeri- ja solupitoisuusvaatimukset (arviointi kohdassa 4.1.3) ja maito jalostetaan kahden tunnin kuluessa lypsämisestä, tai korkeampi lämpötila on tarpeen tiettyjen maitotuotteiden valmistukseen liittyvistä syistä ja kunnan elintarvikevalvontaviranomainen sallii sen.
Maidon säilytys- ja siirtolämpötilojen noudattamisen tulee olla todennettavissa esimerkiksi kirjanpidon tai tallenteiden avulla.
Kirjanpitoa tilalta elintarvikkeeksi toimitetun maidon lämpötiloista on säilytettävä yksi vuosi.

Tuottaja seuraa maidon lämpötilaa tilasäiliössä tarpeelliseksi katsomallaan tiheydellä. Tuottaja määrittelee itse myös tiheyden, jolla lämpötilanseurannasta tehdään kirjaukset. Jos seurannassa on esimerkiksi todettu, että lämpötilojen vaihtelu on pientä, tuottaja voi harventaa tiheyttä, jolla lämpötila kirjataan. Jos taas lämpötila vaihtelee runsaasti, seurantaa ja kirjauksia tulisi tehdä tiheämmin ja ryhtyä tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin. On suositeltavaa, että korjaavat toimenpiteet kirjataan ylös. Kirjauksiksi riittää vähintään keräilyhetkellä mitattu maidon lämpötila, josta tuottajalle jää tieto paperilla tai sähköisesti.

Kirjanpito on tallennettava paperisessa tai sähköisessä muodossa. Kirjanpito voi koostua yhdestä tai useammasta tiedostosta ja olla osa tilalla noudatettavaa laatu- tai muuta järjestelmää. Jos kirjanpidosta puuttuu joitakin tietoja, jotka ovat olemassa, mutta niitä ei tarkastushetkellä löydy, tuottaja voi toimittaa (halutessaan sähköisesti) puuttuvat tiedot tarkastajalle jälkikäteen.

Tarkastuksella käydään läpi lämpötilakirjanpitoa. Tarkastetaan, onko maidon lämpötila täyttänyt lämpötilavaatimukset ja arvioidaan kirjanpidon riittävyyttä. Lisäksi voidaan tarkastaa tilasäiliössä sillä hetkellä olevan maidon lämpötila, jos lypsystä on kulunut riittävästi aikaa tai tilalla on käytössä maidon esijäähdytys.

A Toiminta on kokonaisuutena arvioituna pääsääntöisesti vaatimusten mukaista.

Kirjanpidon tai tallenteiden avulla on todennettavissa, että tilalla noudatetaan lainsäädännön edellyttämiä maidon säilytys- ja siirtolämpötiloja. Toiminnassa voi olla pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta, esimerkiksi

tuottajan kirjanpidossa tilalta elintarvikkeeksi toimitetun maidon lämpötiloista on pieniä puutteita, mutta pääsääntöisesti kirjanpito täyttää vaatimukset ja kirjatut lämpötilat ovat lainsäädännön vaatimusten mukaisia.

C Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.

Esimerkiksi:

Lämpötilakirjanpito ja tallenteiden säilytys on hyvin puutteellista. Tuottaja on tehnyt lämpötilakirjauksia vain hyvin satunnaisesti, eikä tilalla ole tarvittavia tallenteita maidon lämpötilasta keräilyhetkellä.

Esimerkiksi:

Kirjanpitoa tai tallenteita maidon säilytyksen ja siirtämisen lämpötiloista ei ole lainkaan.
Kirjanpidosta tai tallenteista näkee, että maidon jäähdytys on epäonnistunut eikä tilannetta ole korjattu.

Lainsäädäntö ja ohjeet:

Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) N:o 853/2004, Liite III, IX jakso, I luku, II kappale, B 2. alakohdat a) ja b) sekä B 4. alakohdat a) ja b)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus 318/2021, 6 ja 11 §

Päivitykset versioon 2:

Ohje numero 4729/04.02.00.01/2021/2 korvaa ohjeen numero 10531/1
Viittaus alkutuotantoasetukseen MMMa 1368/2011 on poistettu
Viittaus Maa- ja metsätalousministeriön asetukseen elintarvikehygieniasta 318/2021 on lisätty

4.2.6 Haitta- ja muiden eläinten torjunta maidon säilytystiloissa TE

Ohje/versio: 4730/04.02.00.01/2021/2, voimaantulopäivä 28.3.2022

Huomioitavaa:

Muiden tilojen kuin maidon säilytystilojen haitta- ja muiden eläinten torjunta arvioidaan kohdassa 1.4.
Tämä kohta on täydentävien ehtojen vaatimuskohta. Tässä kohdassa havaittu epäkohta tulee valvontatietojen tallentamisen kautta tiedoksi aluehallintovirastoon. Epäkohta on kuvattava tarkasti valvontatietoja tallennettaessa. Aluehallintovirastossa määritetään, onko tarvetta laajentaa asia täydentävien ehtojen valvontaan.

Tarkastettavia asioita:

Maidon ja ternimaidon säilytystilat on suojattava haittaeläimiltä.
Haittaeläimiä ovat jyrsijät (erityisesti rotat), linnut ja hyönteiset. Esimerkiksi linnut tai kärpäset eivät saa pesiä maidon säilytystiloihin.
Myöskään muut eläimet kuten lemmikit eivät saa aiheuttaa tuhoja tai saastuttaa maidon säilytystiloja. Maidon säilytystilat eivät saa olla lemmikkien ruokinta- tai oleskelutiloja.
Haitta- ja muiden eläinten torjunnan lähtökohta ovat tiiviit rakenteet, verkot ikkunoissa ja tuuletusaukoissa, kun se on tarpeen sekä tiiviit, kiinni pidettävät ovet. Lisäksi tarpeen mukaan käytettäviä keinoja voivat olla loukut, pyydykset, myrkkysyöttilaatikot ja kärpäspaperit.
Myrkkysyöttilaatikot tulee olla sijoitettu niin, ettei elintarvikkeen saastumisesta ole vaaraa. Esimerkiksi lattian huuhteluvesi ei saa kastella syöttilaatikkoa.

Tarkastaja voi haastatella maidontuottajaa haittaeläintorjunnan toteuttamisesta, tarkkailla merkkejä haittaeläinten esiintymisestä sekä todeta maidon säilytystilojen suojauksen riittävyyden. Maidon säilytystilojen ulkoseinustat suositellaan pidettäviksi vapaina kasvillisuudesta sekä tavaroista, jotta ne eivät tarjoaisi piilopaikkoja haittaeläimille.

A Toiminta on kokonaisuutena arvioituna pääsääntöisesti vaatimusten mukaista.

Tilalla on käytössä menetelmät haittaeläinten torjumiseksi maidon säilytystiloista ja torjunta toimii. Toiminnassa voi olla pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta, esimerkiksi kärpäspapereita ei ole vaihdettu riittävän tiheästi.

C Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.

Esimerkiksi:

Maitohuoneessa on runsaasti kärpäsiä, koska esimerkiksi verkot puuttuvat tuuletusaukoista.
Maidon säilytystiloissa on lemmikin ruokailu- tai oleskelupaikka.
Maidon säilytystiloissa on merkkejä tuhoeläimistä (esim. jyrsijöiden ulostetta).
Haittaeläinhavainnoista aiheutuneet toimenpiteet ovat olleet väärät ja/tai riittämättömät.

Esimerkiksi:

Maidon säilytystilojen suojaus on laiminlyöty täysin. Haittaeläimiä havaitaan tarkastuksella siinä määrin, että se vaarantaa elintarviketurvallisuuden. Esimerkiksi tiloihin on pesinyt lintu tai hiiri.
Haitta- tai lemmikkieläinten aiheuttamia tuhoja elintarvikkeille havaitaan.

Lainsäädäntö ja ohjeet:

Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) N:o 853/2004, Liite III, IX jakso, I luku, kappale II, A 2. kohta

Päivitykset versioon 2:

Ohje numero 4730/04.02.00.01/2021/2 korvaa ohjeen numero 10532/1

4.3 Lypsy ja maidon käsittely

4.3.1 Lypsyhygienia TE

Ohje/versio: 4733/04.02.00.01/2021/2, voimaantulopäivä 28.3.2022

Huomioitavaa:

Tämä kohta koskee myös automaattista lypsylaitteistoa käyttäviä maidontuotantotiloja. Niillä automaattista lypsylaitteistoa käyttävillä maidontuotantotiloilla, jotka tuottavat raakamaitoa joko myytäväksi suoraan kuluttajille yli 2500 kg vuodessa tai toimitettavaksi laitokseen, josta maito toimitetaan lämpökäsittelemättömänä vähittäismyyntiin, maidontuottajan on seurattava vedinten puhdistustapahtumaa säännöllisesti vedinten riittävän puhdistamisen varmistamiseksi.
Tämä kohdan vaatimus A. on täydentävien ehtojen vaatimuskohta. Tässä kohdassa havaittu epäkohta tulee valvontatietojen tallentamisen kautta tiedoksi aluehallintovirastoon. Epäkohta on kuvattava tarkasti valvontatietoja tallennettaessa. Aluehallintovirastossa määritetään, onko tarvetta laajentaa asia täydentävien ehtojen valvontaan.

Tarkastettavia asioita:

Tarkastetaan, täyttyvätkö lypsämisessä seuraavat hygieniavaatimukset:

Ennen kuin lypsäminen alkaa, vetimet, utareet ja niiden lähialueet ovat puhtaat
Lypsylaitteiston maitosuodattimet vaihdetaan ennen lypsyn aloittamista ja tarvittaessa lypsyn kuluessa.

Maidon käsittelyn hygieniavaatimukset ovat osittain toiminnallisia. Jos valvontaa ei toteuteta lypsyn aikana, tulee vaatimukset käydä keskustellen läpi. Keskustelun tueksi tarkastaja voi todeta esimerkiksi onko tilalla lypsyliinoja ja maitosuodattimia saatavilla. Automaattilypsytiloilla voidaan seurata automaatin kykyä puhdistaa vetimet, sekä katsastaa eläinten utarepuhtautta yleensä.

Automaattilypsytiloilla voidaan tulkita riittäväksi, että maitosuodatin vaihdetaan vähintään kaksi kertaa vuorokaudessa. Jos laitevalmistajan antamissa ohjeissa on mainittu tiheämpi suodattimen vaihtoväli, ohjetta on suositeltavaa noudattaa.

Lypsypaikan tulisi olla riittävän tilava ja helposti puhtaana pidettävä. Valaistuksen tulisi olla riittävä, jotta esimerkiksi vedinten puhdistuminen voidaan varmistaa.

A Toiminta on kokonaisuutena arvioituna pääsääntöisesti vaatimusten mukaista.

Tuottaja toteuttaa hyvää lypsyhygieniaa ja hygieniavaatimukset toteutuvat lainsäädännön mukaisesti. Toiminnassa voi joko lypsyn seurannan tai toimintaa koskevan haastattelun perusteella olla pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta.

C Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.

Esimerkiksi:

Maitosuodatin vaihdetaan vain kerran vuorokaudessa.
Vetimet puhdistetaan likaisella lypsyliinalla.

D Toiminnassa on epäkohtia, jotka vaarantavat elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa vakavasti harhaan, tai toimija ei ole noudattanut annettuja määräyksiä. Epäkohdat on korjattava välittömästi.

Esimerkiksi:

Vetimiä ei puhdisteta ennen lypsyä.
Maitosuodattimet vaihdetaan harvemmin kuin kerran vuorokaudessa.

Lainsäädäntö ja ohjeet:

Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) N:o 853/2004, Liite III, IX jakso, II luku, B 1. alakohta a)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus 318/2021, 11 §

Päivitykset versioon 2:

Ohje numero 4733/04.02.00.01/2021/2 korvaa ohjeen numero 10535/1
Tarkastettavia asioita -kohta on päivitetty vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä
Viittaus alkutuotantoasetukseen MMMa 1368/2011 on poistettu
Viittaus Maa- ja metsätalousministeriön asetukseen elintarvikehygieniasta 318/2021 on lisätty

4.3.2 Sairaiden eläinten maidon ja jäämiä sisältävän maidon erillään pito TE

Ohje/versio: 4734/04.02.00.01/2021/2, voimaantulopäivä 28.3.2022

Huomioitavaa:

Tämän kohdan vaatimus B. on täydentävien ehtojen vaatimuskohta. Tässä kohdassa havaittu epäkohta tulee valvontatietojen tallentamisen kautta tiedoksi aluehallintovirastoon. Epäkohta on kuvattava tarkasti valvontatietoja tallennettaessa. Aluehallintovirastossa määritetään, onko tarvetta laajentaa asia täydentävien ehtojen valvontaan.

Tarkastettavia asioita:

Eläimet

joissa havaitaan utaretulehduksen tai muiden utaresairauksien oireita taikka maidon välityksellä ihmiseen tarttuvaa tautia tai
joiden maito voi lääkityksen johdosta sisältää jäämiä

on lypsettävä viimeiseksi tai erillisellä lypsykoneella / erillislypsimellä tai käsin taikka välittömästi näiden eläinten lypsyn jälkeen puhdistettavalla laitteistolla (ml. automaattinen lypsylaitteisto).

Vaatimusten täyttyminen tilalla voidaan todeta joko seuraamalla lypsyä tai keskustelemalla tuottajan kanssa kuinka hän toteuttaa erilleen lypsyn.

A Toiminta on kokonaisuutena arvioituna pääsääntöisesti vaatimusten mukaista.

Tuottajalla on asianmukainen toimintatapa sairaiden tai lääkittyjen eläinten merkitsemiseen ja maidon erilleen lypsämiseksi. Toiminnassa voi olla pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta.

C Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.

Esimerkiksi:

Tuottajalla ei ole esittää riittävää toimintatapaa sairaiden tai lääkittyjen eläinten merkitsemiseen tai maidon erilleen lypsämiseksi.
Erilleen lypsetyn eläimen jälkeen laitteistoa ei puhdisteta.

Esimerkiksi:

Tuottaja ei lypsä erilleen sairaiden tai lääkittyjen eläinten maitoa.

Lainsäädäntö ja ohjeet:

Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) N:o 853/2004 Liite III, IX jakso, I luku, II kappale, B 1. d) alakohta

Päivitykset versioon 2:

Ohje numero 4734/04.02.00.01/2021/2 korvaa ohjeen numero 10536/1

4.3.4 Muut lypsyyn liittyvät vaatimukset

Ohje/versio: 4735/04.02.00.01/2021/2, voimaantulopäivä 28.3.2022

Huomioitavaa:

Tässä kohdassa tarkastettavista asioista vaatimus a) ei koske tiloja, joilla on käytössä automaattinen lypsylaitteisto.

Tarkastettavia asioita:

Lypsyyn liittyviä vaatimuksia:

Lypsäjä tarkastaa jokaisen eläimen maidon aistinvaraisten tai fysikaalisten ja kemiallisten poikkeavuuksien varalta tai muulla vastaavalla menetelmällä, eikä maitoa, jossa on poikkeavuuksia, käytetä ihmisravinnoksi.
Käytetään vain hyväksyttyjä tai rekisteröityjä vedinkastoliuoksia ja –suihkeita (EU:ssa laillisesti markkinoilla olevat tuotteet).
Ternimaito lypsetään erikseen eikä sitä sekoiteta raakamaitoon.
Lypsäjät ja/tai raakamaidon käsittelijät käyttävät soveltuvia puhtaita vaatteita.
Lypsäjien henkilökohtaisen puhtauden taso on korkea, lypsypaikan lähellä on asianmukaiset laitteet käsien ja käsivarsien pesua varten.

Vaatimusten täyttyminen tilalla voidaan todeta joko seuraamalla lypsyä tai keskustelemalla tuottajan kanssa kuinka hän toteuttaa lypsyn, ml. vedinten ulkonäön tarkkailu, alkusuihkeiden ottaminen. Keskustelun tueksi tarkastaja voi todeta onko tilalla esimerkiksi tippamukeja (tai vastaavaa) tai välineitä solutestin tekemiseksi.

Vedinkastoaineiden käytöstä ei säädetä maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa. Vedinkastoaineita on kuitenkin käytettävä niin, ettei niistä aiheudu jäämiä maitoon. Käytössä on noudatettava valmistajan ohjeita. Aineen käyttö esimerkiksi välittömästi ennen lypsyä saattaa aiheuttaa jäämiä maitoon.

A Toiminta on kokonaisuutena arvioituna pääsääntöisesti vaatimusten mukaista.

Tuottaja noudattaa kaikkia lueteltuja lypsyyn liittyviä vaatimuksia. Tuottajalla on selkeät toimintatavat poikkeavan maidon havaitsemiseksi. Toiminnassa voi olla pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta, esimerkiksi

lypsäjän vaatetus on likainen.

C Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa

Esimerkiksi:

Lypsäjän kädet ovat likaiset.
Tuottajalla ei ole riittäviä toimintatapoja maidon poikkeavuuksien havaitsemiseksi.
Ternimaito lypsetään maidon joukkoon.

Esimerkiksi:

Tuottajalla ei ole käytössä mitään keinoja maidon poikkeavuuksien havaitsemiseksi.
Tilalla käytetään laittomia vedinkastoaineita, tai vedinkastoaineita käytetään vastoin valmistajan ohjeita.

Lainsäädäntö ja ohjeet:

Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) N:o 853/2004, Liite III, IX jakso, I luku, II kappale, B 1.b), 1.c), 1.e), 1.f) alakohdat ja C 1. ja 2. kohdat

Päivitykset versioon 2:

Ohje numero 4735/04.02.00.01/2021/2 korvaa ohjeen numero 10537/1

4.4 Raakamaidon ja ternimaidon luovutus suoraan kuluttajalle ja toimittaminen paikalliseen vähittäismyyntiin alkutuotannon yhteydessä

4.4.1 Vaatimukset raakamaidon ja ternimaidon myynnille

Ohje/versio: 4736/04.02.00.01/2021/2, voimaantulopäivä 28.3.2022

Huomioitavaa:

Tätä ohjetta sovelletaan maidontuotantotiloilla, jotka
- myyvät tuottamaansa raakamaitoa suoraan kuluttajille enintään 2500 kg vuodessa, ja/tai
- myyvät tuottamaansa ternimaitoa suoraan kuluttajille enintään 2500 kg vuodessa, ja/tai
- toimittavat jäädytettyä ternimaitoa vähittäismyyntiin Suomessa enintään 2500 kg vuodessa.
Määrärajat: MMMa 318/2021, 11 §:n kohdat 1 ja 2.
Suoraan kuluttajalle myynnillä tarkoitetaan toimijan harjoittamaa myyntiä maitotilalla.
Toiminnassa käytettävien tilojen ja laitteiden puhtaus arvioidaan kohdassa 2.1.
Maidon kanssa kosketuksissa olevien pintojen puhtaus arvioidaan kohdassa 4.2.4.
Maidon jäähdytykseen liittyvä lämpötilakirjanpito arvioidaan kohdassa 4.2.5.
Raakamaidosta ja ternimaidosta kuluttajalle annettavat tiedot arvioidaan kohdassa 4.4.4.
Ohjetta sovelletaan maidontuotannon yhteydessä tapahtuvaan raakamaidon ja ternimaidon myyntiin ja myynnin yhteydessä tapahtuvaan käsittelyyn.
Alkutuotantopaikalta saa lisäksi toimittaa raakamaitoa rekisteröityyn elintarvikehuoneistoon, jossa raakamaito käytetään tuotteisiin, joiden valmistukseen kuuluu pastörointia vastaava kuumennuskäsittely tai juustonvalmistuksessa vähintään 60 vrk kestävä kypsytys.
Alkutuotantopaikalta ei voi toimittaa raakamaitoa tilan ulkopuoliseen rekisteröityyn elintarvikehuoneistoon myytäväksi sellaisenaan.
Lämpökäsittelemättömän maidon ja kerman valmistus, raakamaidon ja lämpökäsittelemättömän maidon ja kerman pakkaaminen sekä raakamaidon käyttäminen raakamaitotuotteisiin on mahdollista vain kyseisen maidontuotantotilan yhteydessä olevassa rekisteröidyssä elintarvikehuoneistossa tai maitoalan laitoksessa (hyväksytty elintarvikehuoneisto). Vähittäisliikkeestä toiseen vähittäisliikkeeseen ei saa toimittaa raakamaitoa, ternimaitoa eikä mitään muutakaan lämpökäsittelemätöntä maitoa ja lämpökäsittelemätöntä kermaa.

Tarkastettavia asioita:

Toimijan tulee pitää kirjaa myydyn ja toimitetun maidon määrästä ja noudattaa edellä mainittuja määrärajoja. Jos määrärajat ylittyvät, toiminta ei ole enää alkutuotantoa ja toimijan on tehtävä joko ilmoitus elintarviketoiminnan rekisteröinnistä tai haettava elintarvikehuoneiston hyväksyntää.
Raakamaitoa ja ternimaitoa ei saa muutoin käsitellä kuin jäähdyttää ja annostella kuluttajan astiaan. Ternimaitoa saa lisäksi jäädyttää pakattuna. Ternimaito on jäädytettävä mahdollisimman nopeasti sen lypsyn ja jäähdytyksen jälkeen.

Asiakkaan tulisi päästä mahdolliseen myyntitilaan kulkematta eläintenpitotilojen tai maidonkäsittelytilojen kautta.

A Toiminta on kokonaisuutena arvioituna pääsääntöisesti vaatimusten mukaista.

Toimija pitää kirjaa suoraan kuluttajalle myydystä raakamaidosta ja ternimaidosta ja/tai paikalliseen vähittäismyyntiin toimitetusta jäädytetystä ternimaidosta.

Toimija noudattaa asetuksen 318/2021 8 §:n määrärajoja.

Toiminnassa voi olla pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä myytävän raakamaidon tai ternimaidon elintarviketurvallisuutta, esimerkiksi:

myynti- ja toimitusmääriä koskevasta kirjanpidosta puuttuu joitakin tietoja

C Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.

Esimerkiksi:

Toimijalla ei ole kirjanpitoa suoraan kuluttajalle tai paikalliseen vähittäismyyntiin toimittamisesta.
Tiloissa on alkutuotantoon kuulumatonta toimintaa, josta ei ole tehty ilmoitusta tai hyväksymishakemusta
- määrärajat ylittyvät raakamaidon, ternimaidon ja/tai jäädytetyn ternimaidon kohdalla.
- tilalla valmistetaan ja myydään tai sieltä toimitetaan myyntiin maidosta valmistettuja tuotteita.

Esimerkiksi:

Toiminta edellyttäisi elintarvikehuoneiston rekisteröinti-ilmoituksen tekemistä, mutta toimija ei ole tehnyt ilmoitusta kehotuksesta huolimatta.

Lainsäädäntö ja ohjeet:

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 318/2021 11 §

Päivitykset ohjeeseen 2:

Ohje numero 4736/04.02.00.01/2021/2 korvaa ohjeen numero 10538/1.
Viittaukset alkutuotantoasetukseen MMMa 1368/2011 ja Vna 1258/2011 on poistettu.
Viittaus Maa- ja metsätalousministeriön asetukseen elintarvikehygieniasta 318/2021 on lisätty.
”Huomioitavaa” ja ”Tarkastettavia asioita” -kohdat on päivitetty vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä.
Viittaukset alkutuotannon valvontaohjeiden kohtiin 2.1, 4.2.4,4.2.5 ja 4.4.4 on lisätty.

4.4.4 Elintarvikkeista annettavat tiedot

Ohje/versio: 4739/04.02.00.01/2021/2, voimaantulopäivä 28.3.2022

Huomioitavaa:

Tämä kohta tarkastetaan, kun maidontuottaja

myy raakamaitoa tilalta jäähdytettynä ja annosteltuna astiaan suoraan kuluttajalle (enintään 2500 kg vuodessa)
myy ternimaitoa tilalta tuoreena tai jäädytettynä suoraan kuluttajalle enintään 2500 kg vuodessa ja/tai toimittaa sitä tilalta jäädytettynä vähittäismyyntiin (myymälät, suurtaloudet, myös etämyynti, ei kuitenkaan tukkuliikkeet) enintään 2500 kg vuodessa.

Jos ternimaito pakataan ja myydään välittömässä myynnissä, katsotaan tuote pakkaamattomaksi. Välittömällä myynnillä tarkoitetaan elintarvikkeen myyntiä, jossa tuote on pakattu valmiiksi loppukuluttajalle elintarvikkeen luovutuspaikassa myynnin nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi.

Raakamaidon tuotannolle, myynnille ja luovutukselle säädetyt vaatimukset koskevat pääasiassa lehmän maitoa, mutta myös muun eläimen, kuten vuohen raakamaitoa.

Tarkastettavia asioita:

Omavalvonnan toteutumista arvioidaan tarkastamalla pistokokein (esimerkiksi 1 - 3 eri pakkausta ja/tai irtomyyntierää yrityksen toiminnan luonne ja laajuus huomioiden) seuraavia asioita:

Tietojen vaatimustenmukaisuus, joka voidaan todentaa esimerkiksi

pakkausmerkintä-, tuotanto- ja/tai asiakirjatarkastuksin
tarvittaessa omavalvontatutkimuksin.

Tarkastuksessa käydään läpi raakamaidosta ja ternimaidosta kuluttajalle annettavat tiedot.

Raakamaito (myynti tilalta enintään 2500 kg/v):

Toimijan, joka luovuttaa kuluttajalle raakamaitoa, on luovutuksen yhteydessä annettava kuluttajalle kirjallisesti seuraavat tiedot:

tuote on raakamaitoa
tuote saattaa sisältää tautia aiheuttavia mikrobeja
tuote tulee nauttia lämpökäsiteltynä
tuotteen säilytyslämpötila sekä viimeinen käyttöajankohta.

Ruokavirasto suosittelee, että viimeinen käyttöpäivä on pääsääntöisesti kaksi vuorokautta luovutuksesta.

Toimija voi kuitenkin teettää säilyvyystutkimuksia tilansa raakamaidosta ja niiden perusteella antaa pidemmän säilyvyysajan.

Maidon alkuperä (eläinlaji) on ilmoitettava nimen yhteydessä, jos on käytetty muuta maitoa kuin lehmän maitoa (esim. vuohenmaito).

Irtomyynnissä myytävien elintarvikkeiden pakolliset tiedot tulee antaa vähintään suomeksi tai ruotsiksi.

Ternimaito (pakkaamaton ja pakattu):

Ternimaidosta (pakkaamaton) on tarjottava seuraavat tiedot:

elintarvikkeen nimi: ternimaito
tarvittavat käyttö- ja säilytysohjeet.

Tarvittavat käyttöohjeet tarkoittavat ko. tapauksessa sitä, että tuotetta suositellaan käytettäväksi kuumennettuna.

Tiedot on ilmoitettava loppukuluttajalle kirjallisesti. Tiedot voidaan antaa myös suullisesti edellyttäen, että elintarvikkeen läheisyydessä olevassa julisteessa tms. ilmoitetaan, että tiedot on saatavissa pyydettäessä henkilökunnalta. Tiedot on oltava silloin elintarvikkeen luovutuspaikassa kirjallisessa tai sähköisessä muodossa henkilökunnan ja valvontaviranomaisten helposti saatavilla. Irtomyynnissä myytävien elintarvikkeiden pakolliset tiedot tulee antaa vähintään suomeksi tai ruotsiksi.

Ternimaidosta (tilalla pakattu, jäädytetty) on tarjottava seuraavat tiedot:

elintarvikkeen nimi ja sana ”jäädytetty” (tai jos tuote on pakastettu sana ”pakastettu” tai ”pakaste” tai muu vastaava ilmaisu)
elintarvikkeen sisällön määrä
vähimmäissäilyvyysaika (parasta ennen)
säilytysohje, josta ilmenee säilytyslämpötila
elintarvikealan toimijan nimi tai toiminimi ja osoite
alkuperämaa tai lähtöpaikka tarvittaessa (elintarviketietoasetus, 26 artiklan muk.)
käyttöohje: ”Ei saa jäädyttää uudelleen sulatuksen jälkeen”. Ruokavirasto suosittelee, että jäädytetyn ternimaidon pakkauksessa olisi käyttöohjeena merkintä lisäksi ”Suositellaan käytettäväksi kuumennettuna”.
eränumero tarvittaessa (jos vähimmäissäilyvyysaika on annettu päivän ja kuukauden tarkkuudella, se voi silloin korvaa eränumeron).

Pakollisten pakkausmerkintöjen tulee olla vaivattomasti luettavissa (x-kirjasinkoko vähintään 1,2 mm; poikkeus x-kirjasinkoko vähintään 0,9 mm, kun pakkauksen suurimman pinnan pinta-ala on pienempi kuin 80 cm2). Pakolliset pakkausmerkinnät on tehty suomeksi ja ruotsiksi (yksikielisissä kunnissa myytäville riittää ko. kunnan yksikieliset merkinnät).

Etämyyntinä myytävä, tilalla pakattu jäädytetty ternimaito

Kaikki yleiset pakolliset pakkausmerkinnät lukuun ottamatta ns. muuttuvia tietoja, kuten vähimmäissäilyvyysaikaa ja eränumeroa) on oltava saatavilla ennen kuin osto tehdään, ja ne on esitettävä etämyyntiin liittyvässä aineistossa tai toimitettava muilla soveltuvilla keinoilla, jotka elintarvikealan toimijan on ilmoitettava selvästi. Kaikkien pakollisten tietojen on oltava saatavilla toimitushetkellä.

A Toiminta on kokonaisuutena arvioituna pääsääntöisesti vaatimusten mukaista.

Valvoja toteaa elintarvikkeesta annettavien tietojen olevan pääsääntöisesti lainsäädännön vaatimusten mukaisia. Merkinnät ovat helposti luettavia.

Toiminnassa voi olla pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta eivätkä johda kuluttajaa harhaan.

Pakkausmerkinnöissä vähäisiä epäkohtia ovat esimerkiksi:

ternimaidon etämyynnissä on osa tiedoista jäänyt antamatta, mutta kaikki tiedot saadaan luovutusvaiheessa.

C Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.

Elintarvikkeesta annettavissa tiedoissa on useita oleellisia virheitä ja/tai puutteita, joita ovat esimerkiksi:

raakamaidosta ei ole antaa tietoa vaadituista tiedoista
parasta ennen -merkintä puuttuu tai on virheellinen
laktoositon väittämä on virheellinen.

Elintarvikkeesta annettavat tiedot puuttuvat kokonaan tai virheet vaativat välitöntä korjausta tai takaisinvetoa, joita ovat esimerkiksi:

hyvin epäselvät, lukukelvottomat pakkausmerkinnät
vaaditut suomen- ja ruotsinkieliset merkinnät puuttuvat pakkauksesta.

Lainsäädäntö ja ohjeet:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä, 17 - 19 artikla
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004 eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä, liite III, IX jakso, IV luku
Elintarvikelaki 297/2021, 1, 2, 6 ja 16 §
Maa- metsätalousministeriön asetus 318/2021 elintarvikehygieniasta, 10 ja 11 §
Maa- ja metsätalousministeriön asetus 834/2014 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille
Ruokaviraston ohje 17068. Elintarviketieto-opas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille
Ruokaviraston ohje 6093/04.02.00.01/2021. Pakkausmerkintöjen valvontaohje
Ruokaviraston ohje 16040. Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonta.

Päivitykset versioon 2:

Ohje numero 4739/04.02.00.01/2021/2 korvaa ohjeen numero 10541/1.
"Tarkastettavia asioita" -kohta on päivitetty vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä.
Elintarvikelain numero on päivitetty.
Viittaus alkutuotantoasetukseen MMMa 1368/2011 on poistettu.
Viittaus maa- ja metsätalousministeriön asetukseen elintarvikehygieniasta 318/2021 on lisätty.
Viittaukset Eviran ohjeisiin on poistettu.

4.5 Raakamaidon ja ternimaidon tuotanto myytäväksi raakamaitona elintarvikehuoneistosta tai pakattavaksi laitoksessa

4.5.2 Salmonellan tutkiminen nautakarjasta

Ohje/versio: 4741/04.02.00.01/2021/2, voimaantulopäivä 28.3.2022

Huomioitavaa:

Tätä ohjetta sovelletaan maidontuotantotiloilla, jotka tuottavat raakamaitoa sellaisenaan nautittavaksi ja
- joiden yhteydessä on raakamaitoa tai lämpökäsittelemätöntä maitoa tai kermaa yli 2500 kg vuodessa suoraan kuluttajille myyvä rekisteröity elintarvikehuoneisto ja/tai
- jotka toimittavat raakamaitoa hyväksyttyyn elintarvikehuoneistoon (laitokseen), josta maito saatetaan markkinoille ilman lämpökäsittelyä
Määräraja: 318/2021 11 §
Tutkimusvaatimukset eivät koske ternimaitoa.

Tarkastettavia asioita:

Tarkastetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 316/2021 3 ja 10 pykälien mukaisessa salmonellavalvonnassa saadut nautakarjan ulostenäytteiden tutkimustulokset. Raakamaito tulee tutkia Salmonella -bakteerien varalta ennen toiminnan aloittamista ja sen jälkeen vähintään kerran vuodessa. Näytteet on otettava maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 316/2021 liitteen 2 3 kohdan mukaisesti.

Tarkastetaan, että toimija on tarvittaessa keskeyttänyt raakamaidon luovutuksen sellaisenaan nautittavaksi. Jos naudassa on todettu salmonellatartunta, maitoa saa luovuttaa vain Suomessa sijaitsevaan elintarvikelain nojalla hyväksyttyyn elintarvikehuoneistoon pastöroitavaksi tai kuumennettavaksi vähintään pastörointia vastaavalla tavalla (asetus 316/2021 28 §). Salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi tehtävä päätös, toimenpiteet taudin hävittämiseksi ja taudin leviämisen estämiseksi ja näytteenotto tulee toteuttaa asetuksen 316/2021 mukaisesti.

A Toiminta on kokonaisuutena arvioituna pääsääntöisesti vaatimusten mukaista.

Toimija on teettänyt tarvittavat tutkimukset nautakarjasta. Tulokset ovat olleet vaatimusten mukaisia. Jos tulokset ovat olleet vaatimusten vastaisia, raakamaidon luovutus sellaisenaan nautittavaksi on keskeytetty.

C Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.

Esimerkiksi:

Toimija ei ole teettänyt tutkimusta Salmonella -bakteerien varalta viimeisen vuoden sisällä.

Esimerkiksi:

Toimija ei ole teettänyt lainkaan tutkimuksia Salmonella -bakteerien varalta.
Toimija on jatkanut raakamaidon luovuttamista, vaikka tutkimustulokset ovat olleet vaatimusten vastaisia.

Lainsäädäntö ja ohjeet:

Maa- ja metsätalousministeriön asetus zoonooseista 316/2021 3 §, 10 § ja 28 § sekä liitteen 2 kohta 3
Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikehygieniasta 318/2021 11 §

Päivitykset versioon 2:

Ohje numero 4741/04.02.00.01/2021/2 korvaa ohjeen numero 10543/1.
Viittaukset asetuksiin Vna 1258/2011, MMMa 1368/2011 ja MMMa 699/2013 on poistettu.
Viittaukset Maa- ja metsätalousministeriön asetuksiin 318/2021 ja 316/2021 on lisätty.
Viittaukset Eviran ohjeisiin on poistettu.
Kohdat ”Huomioitavaa” ja ”Tarkastettavia asioita” on päivitetty vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä. Arviointikohtien esimerkkejä on muutettu vastaavasti.